2 a luku
Työvoimapoliittisesti moitittava menettely
1 §
Työstä eroaminen ja erottaminen
Työnhakijalla, joka ilman pätevää syytä on eronnut
työstään tai joka on itse aiheuttanut
työsuhteen päättymisen, ei ole oikeutta
työttömyysetuuteen 90 päivän
ajalta työsuhteen päättymisen
jälkeen. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi
päivää, oikeutta työttömyysetuuteen
ei ole 30 päivän ajalta.
Edellä 1 momentissa säädettyä sovelletaan myös,
kun henkilön työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet
kokonaan eduskunnan virkamiehistä annetun lain 43 §:ssä,
kirkkolain 6 luvun 9 §:ssä, kunnallisesta viranhaltijasta
annetun lain 47 §:ssä, puolustusvoimista
annetun lain 48 §:ssä, Suomen Pankin virkamiehistä annetun
lain 31 §:ssä, tasavallan presidentin kansliasta
annetun lain (100/2012) 42 §:ssä tai
valtion virkamieslain 40 §:ssä tarkoitetusta syystä.
Jos työntekijä, jonka työsopimus
on irtisanottu työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tai
merityösopimuslain 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla
perusteella taikka jonka työsopimus on purettu työsopimuslain
8 luvun 1 §:n 1 momentin tai merityösopimuslain
9 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella, on todisteellisesti
riitauttanut irtisanomisen tai purkamisen kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen
päättymisestä, ei ennen työsopimusasiassa
tehtyä lopullista ratkaisua voida katsoa, että hän
olisi tämän pykälän 1 momentissa
tarkoitetulla tavalla itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen,
jollei riitautusta ole pidettävä ilmeisen aiheettomana.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään,
mitä on pidettävä todisteellisena riitauttamisena.
2 §
Pätevä syy työstä eroamiseen
Henkilöllä on pätevä syy
erota työstä työsopimuslain 8 luvun 1 §:n
2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sekä silloin, kun
työtä hänen työkykynsä huomioon
ottaen ei voida pitää sopivana.
Henkilöllä on oikeus erota työstä menettämättä oikeutta
työttömyysetuuteen myös muusta kuin 1
momentissa ja 3 sekä 8 §:ssä tarkoitetusta syystä,
jos se on pätevyydeltään verrattavissa näihin.
3 §
Työstä eroaminen työpaikan sijainnin
ja työmatkan perusteella
Henkilöllä on pätevä syy
erota työstä:
1) kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta
edellyttäen, että työpaikka sijaitsee työssäkäyntialueen
ulkopuolella tai henkilön päivittäisen
työmatkan kesto ylittää kokoaikatyössä keskimäärin
kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin
kaksi tuntia;
2) muuttaakseen viikon kuluessa eroamisesta lukien toiselle
paikkakunnalle, jossa hänen puolisollaan on toimeentulon
turvaava pysyväisluontoinen työ tai yritystoimintaa,
edellyttäen, että työpaikka sijaitsee
uuden asuinpaikan mukaan määräytyvän
työssäkäyntialueen ulkopuolella tai henkilön
päivittäisen työmatkan kesto ylittää muuton
jälkeen kokoaikatyössä keskimäärin
kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin
kaksi tuntia;
3) työn suorittamispaikan muuttuessa työsuhteen
aikana edellyttäen, että uusi työn suorittamispaikka
sijaitsee työssäkäyntialueen ulkopuolella
tai henkilön päivittäisen työmatkan
kesto uuteen työn suorittamispaikkaan ylittää kokoaikatyössä keskimäärin
kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin
kaksi tuntia.
4 §
Työstä kieltäytyminen
Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen
60 päivän ajalta työstä kieltäytymisestä lukien,
jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy
vastaanottamasta työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamaa tai
hänelle muuten yksilöidysti tarjottua työtä:
1) jota hänen työkykynsä huomioon
ottaen voidaan pitää hänelle sopivana;
2) josta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka
tai, jollei työehtosopimusta ole, työpaikkakunnalla
sellaisesta työstä maksettava tavanomainen ja
kohtuullinen palkka; ja
3) joka on lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta.
Jos työ olisi kestänyt enintään
kaksi viikkoa, oikeutta työttömyysetuuteen ei
ole 30 päivän ajalta.
Jos henkilö on omalla menettelyllään
aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt, hänen katsotaan
kieltäytyneen työstä.
5 §
Pätevä syy työstä kieltäytymiseen
Henkilöllä on pätevä syy
kieltäytyä vastaanottamasta hänelle tarjottua
osa-aikatyötä silloin, kun työstä maksettava
palkka ja hänelle mahdollisesti maksettava soviteltu työttömyysetuus työmatkakustannusten
ja muiden työn vastaanottamisen aiheuttamien kustannusten
vähentämisen jälkeen jää pienemmäksi
kuin hänelle muutoin maksettava työttömyysetuus.
Henkilöllä on pätevä syy
kieltäytyä hänelle tarjotusta työstä,
jos:
1) hänelle ei varata kohtuullista aikaa lastenhoidon
järjestämiseen sekä kulkuvaikeuksien
ja muiden vastaavien rajoitusten poistamiseen;
2) työ on hänen uskonnollisen tai omantunnon
vakaumuksensa vastaista;
3) työssä edellytetään julkisesta
työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 7 §:n
1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja työtehtäviä,
jotka ovat ilmeisesti epäsiveellisiä tai hyvän
tavan vastaisia;
4) työhön liittyy ilmeinen väkivallan
uhka; tai
5) työssä esiintyy työntekijän
terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai
muuta epäasiallista kohtelua.
Henkilö voi kieltäytyä tarjotusta
työstä menettämättä oikeutta
työttömyysetuuteen myös muusta kuin 1
ja 2 momentissa ja 6—8 §:ssä tarkoitetusta
syystä, jos se on pätevyydeltään
verrattavissa näihin.
6 §
Työstä kieltäytyminen työpaikan
sijainnin ja työmatkan perusteella
Henkilöllä on pätevä syy
kieltäytyä vastaanottamasta hänen työssäkäyntialueeltaan
tarjottua työtä, jos hänen päivittäisen
työmatkansa kesto ylittäisi kokoaikatyössä keskimäärin
kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin
kaksi tuntia.
Henkilöllä on pätevä syy
kieltäytyä vastaanottamasta hänen työssäkäyntialueensa
ulkopuolelta tarjottua työtä, jos:
1) työpaikkaan olisi työ- ja elinkeinotoimiston
arvion mukaan saatavissa sellaisia sopivia työntekijöitä,
joiden työssäkäyntialueella avoin työpaikka
sijaitsee;
2) työ ei ole pysyväisluonteista toimeentulon turvaavaa
kokoaikatyötä;
3) uudella paikkakunnalla ei ole saatavissa henkilölle
ja hänen perheelleen sopivaa asuntoa;
4) työn vastaanottamista on työnhakijan kielitaito
huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana; tai
5) henkilöllä on painava henkilökohtainen syy
olla vastaanottamatta kyseistä työtä.
Henkilölle ja hänen perheelleen sopivana pidetään
asuntoa, johon muuttaminen ei merkittävästi huononna
asuinolosuhteita ja josta aiheutuvat kustannukset eivät
merkittävästi vähennä henkilön
käytettävissä olevia tuloja. Asunnon
on oltava henkilön ja hänen perheensä käytettävissä viimeistään
silloin, kun henkilö ottaa vastaan työn työssäkäyntialueensa
ulkopuolelta, tai viipymättä sen jälkeen.
Edellä 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna painavana
henkilökohtaisena syynä pidetään henkilön
puolison työtä tai yrittäjätoimintaa, joka
on perheen toimeentulon kannalta välttämätöntä,
omaa, puolison tai lasten paikkakuntaan sidottua opiskelua tai koulunkäyntiä,
lähisukulaisen tai muun läheisen henkilön
huoltamista, omaa tai lähisukulaisen terveydentilaa tai
muuta näihin rinnastettavaa syytä, jollaisena
voidaan pitää hankittua asuntoa.
7 §
Ulkomailta tarjotusta työstä kieltäytyminen
Henkilöllä on pätevä syy
kieltäytyä ottamasta vastaan työtä ulkomailta,
ei kuitenkaan sellaisessa valtiossa, jossa hän hakee työtä ja
jossa oleskelun ajalta hänelle maksetaan työttömyysetuutta
Suomea sitovan kansainvälisen säädöksen
perusteella.
8 §
Ammattitaitosuoja
Henkilöllä on kolmen kuukauden aikana työttömäksi
työnhakijaksi rekisteröitymisestä tai tätä myöhemmästä päätoimisten
opintojen päättymisestä lukien pätevä syy
kieltäytyä työstä, joka ei vastaa
hänen koulutukseensa ja työkokemukseensa perustuvaa
ammattitaitoaan. Kolmen kuukauden aika alkaa alusta, kun henkilö on täyttänyt
työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan
työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika
alkaa alusta.
Henkilöllä on kolmen kuukauden aikana työsuhteen
alkamisesta pätevä syy erota työstä,
josta hän olisi 1 momentin perusteella voinut kieltäytyä menettämättä oikeuttaan
työttömyysetuuteen.
Mitä 1 momentissa säädetään,
ei sovelleta työnhakijaan, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat
keskeytyneet työsopimuksen ehtoon perustuvasta lomautukseen
rinnastettavasta syystä.
9 §
Työllistymissuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta
jääminen
Työnhakijalla, joka jättää saapumatta
työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman
laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen
15 päivän ajalta saapumatta jäämisen
jälkeen. Oikeus etuuteen palautuu kuitenkin aikaisintaan
siitä päivästä, jona työllistymissuunnitelma
tai sitä korvaava suunnitelma on laadittu tai tarkistettu,
jollei suunnitelman laatimisen tai tarkistamisen viivästyminen
johdu työ- ja elinkeinotoimistosta.
Mitä 1 momentissa säädetään,
ei sovelleta, jos työnhakijan saapumatta jääminen
johtuu sairaudesta, tapaturmasta tai henkilöstä itsestään
riippumattomasta syystä taikka jos saapumatta jäämiselle
on muu hyväksyttävä syy. Korvauksetonta
määräaikaa ei aseteta myöskään
silloin, kun työnhakija on etukäteen ilmoittanut
työ- ja elinkeinotoimistolle olevansa estynyt saapumasta
työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman
laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen ja työ- ja elinkeinotoimisto
hyväksyy työnhakijan esittämän
syyn tilaisuuden järjestämiseksi myöhemmin.
10 §
Työllistymissuunnitelman laatimisesta kieltäytyminen
Jos työnhakija ilman pätevää syytä kieltäytyy työllistymissuunnitelman
tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta taikka
muulla kuin 9 §:ssä tarkoitetulla menettelyllään
aiheuttaa, ettei suunnitelmaa voida laatia tai tarkistaa, hänellä ei
ole oikeutta työttömyysetuuteen 30 päivän
ajalta kieltäytymisen jälkeen. Oikeus etuuteen
palautuu kuitenkin aikaisintaan siitä päivästä,
jona työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava
suunnitelma on laadittu tai tarkistettu, jollei suunnitelman laatimisen
tai tarkistamisen viivästyminen johdu työ- ja
elinkeinotoimistosta.
11 §
Työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönti
Työnhakijalla, joka ilman pätevää syytä laiminlyö hakea
työtä ja parantaa työllistymisedellytyksiään
työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa
suunnitelmassa sovitulla tavalla, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen
60 päivän ajalta. Aika lasketaan siitä päivästä,
jona työ- ja elinkeinotoimisto on todennut laiminlyönnin.
Työnhakijan ei katsota laiminlyöneen aktiivista
työnhakua ja työllistymisedellytyksiensä parantamista,
jos hän osoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle
hakeneensa työtä ja parantaneensa työllistymisedellytyksiään
suunnitelmassa sovittua vastaavalla tavalla.
12 §
Työllistymistä edistävästä palvelusta
kieltäytyminen ja palvelun keskeyttäminen
Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen
60 päivän ajalta palvelusta kieltäytymisestä lukien,
jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy:
1) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvussa
tarkoitetusta työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta;
2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvussa
tarkoitetusta työ- ja koulutuskokeilusta taikka mainitun
lain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta työkokeilusta
tai työelämävalmennuksesta; tai
3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetusta
kuntouttavasta työtoiminnasta.
Edellytyksenä 1 momentin soveltamiselle on, että palveluun
osallistumisesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa
tai sitä korvaavassa suunnitelmassa taikka henkilö on
omatoimisesti hakenut työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen.
Jos työnhakija omalla menettelyllään
aiheuttaa, ettei hänelle voida järjestää 1
momentissa mainittua työllistymistä edistävää palvelua,
hänen katsotaan kieltäytyneen siitä.
Työnhakijalla, joka ilman pätevää syytä keskeyttää tai
joutuu omasta syystään keskeyttämään
1 momentissa mainitun työllistymistä edistävän
palvelun, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60
päivän ajalta keskeytymisestä lukien.
Jos henkilö on hakenut valittamalla muutosta työvoimapoliittisen
aikuiskoulutuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen
julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 13 luvun 4 §:n
mukaisesti valitusajan kuluessa, ei ennen valitusasiassa annettua
lopullista ratkaisua voida katsoa, että hänet
olisi tämän pykälän 4 momentissa
tarkoitetulla tavalla omasta syystään erotettu
koulutuksesta.
Työttömyyspäivärahaan oikeutetun
alle 20-vuotiaan ammatillista koulutusta vailla olevan osalta 1
momentin 1 kohdan mukaisena koulutuksena pidetään
myös ammatillista koulutusta, johon voidaan myöntää opintotukea.
13 §
Pätevä syy työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymiseen
ja palvelun keskeyttämiseen
Henkilöllä on pätevä syy
kieltäytyä 12 §:n 1 momentissa
mainitusta työllistymistä edistävästä palvelusta
ja keskeyttää palvelu, jos:
1) palvelu ei ole hänen terveydentilansa tai työ-
ja toimintakykynsä huomioon ottaen hänelle sopivaa;
2) palvelu järjestetään hänen
työssäkäyntialueensa ulkopuolella
tai päivittäinen matka palvelun järjestämispaikalle
ylittää keskimäärin kolme tuntia;
3) palvelun järjestäjä olennaisesti
laiminlyö vastuutaan palveluun osallistuvan työturvallisuudesta;
4) palvelun järjestäjä olennaisesti
laiminlyö noudattaa palvelun järjestämistä koskevaa
lainsäädäntöä tai palvelusta
tehdyn sopimuksen ehtoja;
5) palvelu olennaisesti poikkeaa työllistymissuunnitelmassa
tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitusta.
Henkilöllä on pätevä syy
kieltäytyä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta
ja keskeyttää koulutus myös silloin,
kun kyseisen ammattialan työ ei ole hänen terveydentilansa
ja työkykynsä huomioon ottaen hänelle
sopivaa tai henkilön ja hänen huollettaviensa
toimeentulo ei ole kohtuullisesti turvattu koulutuksen aikana. Henkilön
ja hänen huollettaviensa toimeentulo on kohtuullisesti
turvattu, jos työnhakijalla on oikeus työttömyysetuuden
tasoisiin etuuksiin.
Henkilöllä on pätevä syy
kieltäytyä 12 §:n 1 momentissa
mainitusta työllistymistä edistävästä palvelusta
tai keskeyttää palvelu myös muusta kuin
tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetusta
syystä, jos syy on näihin rinnastettava.
14 §
Toistuva työvoimapoliittisesti moitittava menettely
Jos työnhakija kuuden kuukauden tarkastelujakson kuluessa
toistuvasti menettelee 1 tai 4 §:ssä taikka
9—12 §:ssä tarkoitetulla tavalla työvoimapoliittisesti
arvioituna moitittavasti, hänelle asetetaan työssäolovelvoite
toistuvasta menettelystä lukien.
Oikeus työttömyysetuuteen palautuu,
kun henkilö on yhteensä vähintään
12 kalenteriviikkoa:
1) ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä;
2) ollut julkisesta työvoimapalvelusta annetun
lain 6 luvussa tarkoitetussa työvoimapoliittisessa
aikuiskoulutuksessa;
3) ollut julkisesta työvoimapalvelusta annetun
lain 6 luvussa tarkoitetussa työ- ja koulutuskokeilussa
taikka mainitun lain 8 luvussa tarkoitetussa työkokeilussa,
työelämävalmennuksessa tai työharjoittelussa;
4) ollut kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa
laissa tarkoitetussa kuntouttavassa työtoiminnassa;
5) opiskellut omaehtoisesti 2 luvun 6 §:n 2 momentissa
tarkoitettuja päätoimisia opintoja; tai
6) työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa
tai omassa työssä.
Oikeus työttömyysetuuteen palautuu myös, kun
1 momentin mukaisen työssäolovelvoitteen asettamiseen
johtaneesta menettelystä on kulunut vähintään
viisi vuotta.
Mitä 1—13 §:ssä säädetään,
ei sovelleta 1 momentin mukaisen työssäolovelvoitteen
aikana.
11 luku
Toimeenpanoa koskevat säännökset
2 §
Velvollisuus tietojen antamiseen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos etuuden saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, joka
saattaa vaikuttaa oikeuteen saada etuutta tai pienentää etuuden
määrää, hänen tulee
viipymättä ilmoittaa muutoksesta työttömyysetuuden
maksajalle. Jäljempänä 4 §:ssä tarkoitettuja
olosuhteita koskevasta muutoksesta etuuden saajan tulee viipymättä ilmoittaa
työ- ja elinkeinotoimistolle tai työ- ja elinkeinohallinnon
asiakaspalvelukeskukselle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 §
Työvoimapoliittinen lausunto
Työ- ja elinkeinotoimisto antaa 1 luvun
4 §:n 3 momentissa tarkoitetun työvoimapoliittisen lausunnon:
1) tarvittaessa 2 luvussa säädetyistä etuuden saamisen
yleisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä;
2) 2 a luvussa säädetystä työvoimapoliittisesti
moitittavasta menettelystä;
3) 7 luvun 3 §:ssä ja 12 §:n 2 momentissa
säädetystä matka-avustuksena maksettavasta
työmarkkinatuesta;
4) 8 luvussa säädetyistä työmarkkinatuen
erityisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä;
5) työllistymistä edistävien palveluiden
ajalta maksettavasta etuudesta, josta säädetään
10 luvun 2 §:n 2 momentissa, 3 momentin 1, 2, 5 ja 6 kohdassa
sekä 4 momentissa, 3 §:ssä sekä 5 §:n
1 ja 3 momentissa;
6) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 a luvun
2 §:n 1 ja 2 momentissa säädetystä muutosturvan
piiriin kuulumisesta;
7) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 9 luvun
3 §:n 2—4 momentissa tarkoitetusta todisteellisesta
keskeytymisestä ja 5—7 §:ssä säädetystä työttömyysetuudella
tuettavasta työnhakijan omaehtoisesta opiskelusta;
8) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 25 §:ssä tarkoitetusta
opiskelun tukiajasta, maahanmuuttajan velvollisuuksista sekä opintojen seurannasta
ja keskeytymisestä;
9) työllistymistä edistävän
palvelun sisältymisestä työnhakijan kanssa
laadittuun työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan
suunnitelmaan.
Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus
voi:
1) antaa 1 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun
työvoimapoliittisen lausunnon 2 luvun 1 ja 3 §:ssä säädetyistä etuuden
saamisen yleisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä;
2) muuttaa työ- ja elinkeinotoimiston antaman
työvoimapoliittisen lausunnon, joka koskee oikeutta työmarkkinatukeen,
koskemaan oikeutta työttömyyspäivärahaan;
3) siirtää työ- ja elinkeinotoimiston
antaman työvoimapoliittisen lausunnon toiselle työttömyysetuutta
maksavalle laitokselle;
4) korjata työ- ja elinkeinotoimiston antamassa työvoimapoliittisessa
lausunnossa olevan ilmeisen kirjoitus- tai laskuvirheen taikka muun niihin
verrattavan selvän virheen.
Työvoimapoliittinen lausunto annetaan Kansaneläkelaitoksen
ja työttömyyskassan pyynnöstä.
Lausuntoa on Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan
pyynnöstä täydennettävä viipymättä.
Jos työnhakija on ilmoittanut työvoimaviranomaiselle
hakevansa työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa,
työvoimapoliittinen lausunto voidaan antaa ja sitä voidaan
täydentää ilman erillistä pyyntöä.
Jos lausuntoa pyydetään ryhmälomautetusta tai
henkilöstä, jonka työnteko on estynyt
sääesteen vuoksi, lausunto annetaan
vain 2 luvun 3—5, 5 a, 6 ja 7 §:ssä säädetyistä edellytyksistä. Ryhmälomautetulla
tarkoitetaan työntekijää, joka on lomautettu
määräajaksi joko kokoaikaisesti tai 4 luvun
1 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ja lomautus koskee
vähintään kymmentä työntekijää.
Ryhmälomautettuja työntekijöitä ovat
myös 3 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetut henkilöt.
Työvoimapoliittinen lausunto annetaan työnhakijalle
tiedoksi 3 §:ssä tarkoitetun päätöksen yhteydessä.
Työnhakijalla on oikeus pyynnöstä saada
tieto lausunnosta työvoimaviranomaiselta.
Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 11 luvun
3 §:ssä tarkoitettu työllisyyden edistämistoimikunta
voi antaa lausunnon työttömyysetuuden hakijan
tekemään valitukseen asiassa, jossa työ-
ja elinkeinotoimisto on täydentänyt 2 momentissa
tarkoitetulla tavalla 2 a luvun 1, 4 tai 14 §:n
taikka 8 luvun 2 §:n perusteella antamaansa työvoimapoliittista
lausuntoa ja jossa on kyse siitä, että työnhakija
on kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystään
erotettu työstä. Lisäksi työllisyyden
edistämistoimikunnan tehtävänä on
seurata työ- ja elinkeinotoimiston lausuntokäytäntöä ja
tukea työ- ja elinkeinotoimistoa työttömyysturvan
työvoimapoliittisten edellytysten arvioinnissa.
Tarkempia säännöksiä työvoimapoliittisen lausunnon
antamisesta ja lausuntoon sisällytettävistä seikoista
voidaan antaa työ- ja elinkeinoministeriön
asetuksella.
4 a §
Ilmoitus menemisestä työnhakuun toiseen valtioon
Työvoimaviranomaisen on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle
tai työttömyyskassalle työnhakijan lähtemisestä työnhakuun
perusasetuksen 64 artiklassa tarkoitetulla tavalla toiseen valtioon.
12 §
Matka-avustuksen takaisinperintä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Matka-avustusta ei peritä takaisin, jos henkilöllä on
ollut 2 a luvun 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettu pätevä syy
työstä eroamiseen.
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tämän lain 2 a luvussa tarkoitettuun työnhakijan
menettelyyn, joka on tapahtunut ennen tämän lain
voimaantuloa, ja ulkomaanmatkaan, joka on alkanut ennen tämän
lain voimaantuloa, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita
säännöksiä.
Arvioitaessa 2 a luvun 14 §:ssä tarkoitettua työnhakijan
menettelyn toistuvuutta otetaan huomioon työnhakijan menettely
myös ennen tämän lain voimaantuloa.
Jos kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001)
15 §:ssä tarkoitettu henkilö kieltäytyy
kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttää kuntouttavan
työtoiminnan, ja kuntouttava työtoiminta on sisällytetty
aktivointisuunnitelmaan ennen tämän lain voimaantuloa, kieltäytymiseen
ja keskeyttämiseen sovelletaan tämän
lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Työnhakijalla, joka on menettänyt työttömyysturvaoikeutensa
toistuvan työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn
takia kumotun työttömyysturvalain (602/1984)
tai kumotun työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993)
perusteella, tai jolle on asetettu työssäolovelvoite tämän
lain voimaan tullessa voimassa olleen 2 luvun 21 §:n
taikka 8 luvun 4 a tai 6 §:n perusteella, on muiden edellytysten
täyttyessä oikeus työttömyysetuuteen
viimeistään 1 päivästä tammikuuta
2017 alkaen.
Sen lisäksi, mitä työttömyysturvaoikeuden palautumisesta
toistuvan työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn
jälkeen säädetään 5
momentissa tarkoitetuissa laeissa ja työssäolovelvoitteen
täyttymisestä tämän lain voimaan
tullessa voimassa olleessa 2 luvun 21 §:ssä taikka 8 luvun
4 a tai 6 §:ssä, työttömyysetuusoikeuden
palautumisessa otetaan huomioon työnhakijan 2 a luvun 14 §:n
2 momentin 1—6 kohdassa tarkoitettu toiminta tämän
lain voimaantulosta alkaen.
Lain 4 luvun 5 §:n 3 momenttia sovelletaan etuuteen,
jota maksetaan lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimiin.