sellaisina kuin niistä ovat 6 § osaksi laeissa
1705/1995 ja 62/2001, 7 § osaksi viimeksi
mainitussa laissa, 8 ja 19 § osaksi laissa 1354/1997,
11 a § laissa 637/2001, 12 b, 12 c ja
17 § mainitussa laissa 1354/1997, 16 § osaksi
laissa 1089/2000, 20 § osaksi mainitussa laissa
1354/1997 ja laissa 1325/1999 ja 21 § mainitussa
laissa 1705/1995, sekä
1 a §
Työmarkkinatuen saajan yleiset velvollisuudet
Työmarkkinatuen saajan yleisenä velvollisuutena
on hakea aktiivisesti työtä ja koulutusta, tarvittaessa
hakeutua ja osallistua työllistymistään
edistäviin toimenpiteisiin sekä antaa työvoimatoimistolle
ammatillista osaamistaan, työkokemustaan, koulutustaan
ja työkykyään koskevat tiedot ja selvitykset.
5 §
Työllistymisen edistäminen
Työmarkkinatuen saajan työllistymistä voidaan
työvoimaviranomaisen osoituksesta edistää siten,
että työmarkkinatuen saaja osallistuu työharjoitteluun,
työelämävalmennukseen, koulutukseen,
ammatinvalinnanohjaus- ja kuntoutustoimenpiteisiin tai muihin kohtuullisiksi
katsottaviin työllistymistä edistäviin
toimenpiteisiin sen mukaan kuin tässä luvussa
säädetään.
6 §
Työharjoittelu ja työelämävalmennus
Työvoimatoimisto voi osoittaa ammatillista koulutusta
vailla olevan alle 25-vuotiaan työmarkkinatuen saajan työelämään
perehtymiseksi sekä työhönsijoittumisen
ja ammattitaidon edistämiseksi työharjoitteluun.
Työvoimatoimisto voi osoittaa muun kuin 1 momentissa
tarkoitetun työmarkkinatuen saajan hänen suostumuksellaan
työelämään palaamisen tukemiseksi
sekä työhönsijoittumisen ja ammattitaidon
edistämiseksi työelämävalmennukseen.
7 §
Työharjoittelun ja työelämävalmennuksen
järjestäminen
Työmarkkinatuen saaja voidaan sijoittaa valtion, kunnan,
kuntayhtymän, muun yhteisön, säätiön
tai yksityisen elinkeinonharjoittajan järjestämään
työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen.
Työmarkkinatuen saajaa ei voida osoittaa
työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen:
1) jos työharjoittelun tai työelämävalmennuksen
järjestäjän palveluksessa ei ole virkasuhteessa
tai työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa
työsuhteessa olevia työntekijöitä;
2) sellaisiin tehtäviin, joista työharjoittelun tai
työelämävalmennuksen järjestäjä on
työharjoittelun tai työelämävalmennuksen
aloittamista edeltäneiden yhdeksän kuukauden aikana
tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai
lomauttanut työntekijöitä taikka joissa
työharjoittelun tai työelämävalmennuksen
järjestäjä työsopimuslain 7
luvun 11 §:n mukaisesti on muuttanut työntekijän
työsuhteen osa-aikaiseksi;
3) jos työharjoittelu tai työelämävalmennus aiheuttaisi
sen järjestäjän palveluksessa olevien työntekijöiden
irtisanomisia tai lomautuksia taikka heidän työsuhteidensa
ehtojen huonontumista; tai
4) jos työharjoittelusta tai työelämävalmennuksesta
aiheutuisi sen järjestäjälle sellaista etua,
että harjoittelu tai valmennus vääristäisi yritysten
tai yksityisten elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua.
8 §
Sopimus työharjoittelusta tai työelämävalmennuksesta
Työvoimatoimisto, harjoittelu- tai valmennuspaikan
järjestäjä ja työmarkkinatuen
saaja tekevät kirjallisesti työharjoittelusta
tai työelämävalmennuksesta määräaikaisen
sopimuksen, josta tulee käydä ilmi:
1) harjoittelun tai valmennuksen suoritusaika ja -paikka;
2) harjoittelun tai valmennuksen päivittäinen ja
viikoittainen kesto;
3) tehtävät, joita työmarkkinatuen
saaja suorittaa harjoittelun tai valmennuksen aikana; sekä
4) harjoittelu- tai valmennuspaikan yhteyshenkilö.
Työvoimatoimisto voi lisäksi asettaa sopimuksessa
työharjoittelun tai työelämävalmennuksen
suorittamisen kannalta tarpeellisia ehtoja. Työelämävalmennusta
koskevaan sopimukseen on otettava ehto, jonka mukaan valmennuksen
järjestäjän tulee osallistua työmarkkinatuen saajan
ammattitaidon ja osaamisen sekä niiden kehittymisen arviointiin.
Sopimuksesta säädetään tarvittaessa
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Työvoimatoimiston on ilmoitettava sopimuksesta luottamusmiehelle
tai muulle henkilölle, joka edustaa harjoittelu- tai valmennuspaikan järjestäjän
palveluksessa olevia työntekijöitä. Työvoimatoimisto
saa tällöin salassapitosäännösten
estämättä ilmoittaa työmarkkinatuen
saajan nimen sekä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu päivittäinen
kesto on enintään kahdeksan tuntia ja vähintään
neljä tuntia. Harjoittelun ja valmennuksen viikoittainen
kesto saa olla enintään viisi päivää.
Työvoimatoimisto voi tehdä sopimuksen siksi
ajaksi, jonka asianomaisen henkilön työhön
ja työelämään perehdyttämisen
tai työhönsijoittumisen ja ammattitaidon edistämisen
arvioidaan kestävän. Sopimuksen tai useampien
sopimusten yhteenlaskettu kesto henkilöä kohti
voi olla enintään 12 kuukautta. Erityisestä syystä,
kuten työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseksi, sopimusten
yhteenlaskettu kesto voi olla enintään 18 kuukautta.
Edellä 5 momentissa tarkoitettujen enimmäisaikojen
laskenta aloitetaan uudelleen alusta, kun henkilö on täyttänyt
työttömyysturvalain 13, 16 tai 16 a §:ssä säädetyn
työssäoloehdon, saanut työttömyyspäivärahaa
työttömyysturvalain 26 §:n mukaisen
enimmäisajan ja uudelleen täyttää työmarkkinatuen
saantiehdot. Enimmäisajan laskenta aloitetaan uudelleen
alusta myös sellaisen henkilön kohdalla, joka
enimmäisajan täyttymisen jälkeen on saanut
työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella
vähintään 500 päivältä.
8 a §
Työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen osallistuvan
oikeusasema
Tämän lain mukaiseen työharjoitteluun
tai työelämävalmennukseen osallistuessaan
työmarkkinatuen saaja ei ole työsopimuslain 1
luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa
työharjoittelun tai työelämävalmennuksen
järjestäjään eikä työvoimatoimistoon.
Työharjoittelun tai työelämävalmennuksen järjestäjä vastaa
työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen
osallistuvan työturvallisuudesta niin kuin työturvallisuuslaissa
(299/1958) ja nuorista työntekijöistä annetussa
laissa (998/1993) sekä niiden ja nuorten työntekijäin suojelusta
annetun lain (669/1967) nojalla säädetään.
9 §
Työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen osallistuvan
vakuutusturva
Työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa
sattuneesta tapaturmasta tai siinä saadusta ammattitaudista
suoritetaan työmarkkinatuen saajalle korvaus valtion varoista
samojen perusteiden mukaan kuin tapaturmavakuutuslaissa (608/1948)
säädetään työtapaturmasta
siltä osin kuin vahingoittuneella ei ole oikeutta vähintään saman
suuruiseen korvaukseen muun lain mukaan.
Asian, joka koskee korvauksen suorittamista valtion varoista
tämän pykälän nojalla, käsittelee
ensimmäisenä asteena valtiokonttori.
Työministeriö järjestää työharjoittelussa
ja työelämävalmennuksessa oleville ryhmävastuuvakuutuksen.
11 a §
Ylläpitokorvaus
Työmarkkinatuen saajalle maksetaan ylläpitokorvausta
6 §:n 2 momentissa tarkoitetun työelämävalmennuksen
aikaisista matka- ja muista ylläpitokustannuksista.
Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulle
henkilölle maksetaan ylläpitokorvausta 6 §:n
1 momentissa tarkoitetun työharjoittelun aikaisista matka-
ja muista ylläpitokustannuksista.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta ylläpitokorvauksesta
on voimassa, mitä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta
annetussa laissa työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen
Suomessa osallistuvan ylläpitokorvauksesta ja sitä koskevasta
asiasta säädetään.
12 b §
Tuen määrä
Työnantajalle maksetaan työmarkkinatukena 23 §:n
1 momentissa tarkoitettu täysimääräinen työmarkkinatuki.
Työnantajalle maksettavan työmarkkinatuen tai
yhdistelmätuen määrä voi olla
enintään työnantajalle henkilön
palkkauksesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen. Tukea ei makseta,
jos työnantajalle henkilön palkkauksesta aiheutuvat kustannukset
kuukaudessa ovat pienemmät kuin täysimääräisen
työmarkkinatuen kuukautta kohti laskettu määrä.
Palkkauskustannuksina pidetään työllistetylle
maksettavaa palkkaa ennen vakuutetun lakisääteisten
maksujen ja verojen pidätystä ja sen lisäksi
työnantajan lakisääteistä sosiaaliturva-,
työeläkevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksua
sekä pakollista ryhmähenkivakuutusmaksua. Jos
yhdistelmätuen määrä ylittää työnantajalle
aiheutuneet palkkauskustannukset, vähennys tehdään työllistämistuesta.
Eri työnantajatahoille maksettavan tuen enimmäismäärästä ja
tuen maksatusmenettelystä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
12 c §
Tuen kesto
Työmarkkinatuki voidaan määrätä maksettavaksi
työnantajalle enintään 24 kuukaudeksi henkilöä kohti.
Työllistämistukeen yhdistettynä työmarkkinatuki
voidaan kuitenkin määrätä maksettavaksi
työnantajalle enintään 12 kuukaudeksi
henkilöä kohti. Enimmäisaikojen laskentaan
sovelletaan, mitä 8 §:n 6 momentissa
säädetään työharjoittelua
ja työelämävalmennusta koskevan sopimuksen
enimmäiskestosta.
16 §
Odotusaika
Edellä 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetulle henkilölle
maksetaan työmarkkinatukea sen jälkeen, kun hän
työvoimatoimistoon ilmoittauduttuaan tai ilmoittautumistaan
edeltävän kahden vuoden tarkastelujakson aikana
on ollut yhteensä viisi kuukautta työssä,
itsenäisenä yrittäjänä tai
työttömänä työnhakijana
työvoimatoimistossa taikka 2 luvussa tarkoitetussa työharjoittelussa,
työelämävalmennuksessa, koulutuksessa,
työkokeilussa tai työhallinnon järjestämässä kuntoutuksessa.
Tätä rajoitusta ei sovelleta henkilöön,
joka on tullut työmarkkinoille valmistuttuaan ammattiin oppilaitoksesta
tai suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa
tarkoitetun tutkinnon.
Henkilön ei katsota olleen työmarkkinoilla, jos
hän työssä, yrittäjänä tai
työnhakijana ollessaan on ollut päätoiminen
opiskelija.
17 §
Työvoimapoliittisista toimenpiteistä kieltäytyminen
Henkilöllä, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy
toistuvasti työvoimaviranomaisen tarjoamista työkyvyn
tai työkunnon selvittämiseen pyrkivistä toimenpiteistä taikka
ilman pätevää syytä kieltäytyy
työvoimatoimiston tarjoamista työvoimapalvelulain
10 c §:ssä tarkoitettuun työnhakusuunnitelmaansa
sisältyvästä, 6 §:n
2 momentissa tai 11 §:ssä tarkoitetusta
taikka muusta niihin rinnastettavasta kohtuulliseksi katsottavasta
työllistymistä edistävästä toimenpiteestä, ei
ole oikeutta työmarkkinatukeen kahden kuukauden ajalta.
Määräaika lasketaan siitä päivästä,
jona kieltäytyminen on tapahtunut.
Henkilöllä on aina oikeus kieltäytyä työssäkäyntialueensa
ulkopuolella järjestettävästä työharjoittelusta,
työelämävalmennuksesta tai työkokeilusta
menettämättä oikeuttaan työmarkkinatukeen.
19 §
Työvoimapoliittisen toimenpiteen keskeyttäminen
Henkilöllä, joka ilman pätevää syytä keskeyttää tai
joutuu omasta syystään keskeyttämään 6 tai
11 §:ssä tarkoitetun toimenpiteen tai
muun niihin rinnastettavan kohtuulliseksi katsottavan työllistymistä edistävän
toimenpiteen, ei ole oikeutta työmarkkinatukeen kahden
kuukauden ajalta keskeytymisestä lukien.
Henkilöllä on oikeus keskeyttää työharjoittelu,
työelämävalmennus ja työkokeilu
menettämättä oikeuttaan työmarkkinatukeen,
kun hän on ollut saman työharjoittelun, valmennuksen
tai työkokeilun järjestäjän
tehtävissä yhteensä kuusi kuukautta.
Henkilöllä on oikeus keskeyttää työharjoittelu,
työelämävalmennus ja työkokeilu
menettämättä oikeuttaan työmarkkinatukeen,
jos toimenpiteen järjestäjä olennaisesti
laiminlyö 8 a §:n 2 momentissa
tai työvoimapalvelulain 13 b §:ssä säädettyä velvoitettaan
tai laiminlyö noudattaa toimenpiteestä tehdyn
sopimuksen ehtoja.
20 §
Työmarkkinatuen eräitä rajoituksia
Työmarkkinatukeen sovelletaan, mitä työttömyysturvalain
7 ja 7 a §:ssä, 9 §:n 1 momentissa ja
3—5 momentissa, 9 a ja 9 b §:ssä sekä 10 §:n
2 momentissa työttömyyspäivärahasta
säädetään.
Henkilöllä, jonka toistuvasta 17—19 §:ssä tarkoitetusta
menettelystä on pääteltävissä,
ettei hän halua työllistymistään
edistäviin toimenpiteisiin, ei ole oikeutta työmarkkinatukeen
ennen kuin hän ollut työssä tai 10 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa
vähintään kolme kuukautta.
Toistuvan työstä kieltäytymisen tai
sitä vastaavan menettelyn osalta työmarkkinatukeen
sovelletaan, mitä työttömyyspäivärahasta
työttömyysturvalain 11 §:ssä säädetään.
21 §
Oikeus työmarkkinatukeen odotus-, määrä-
tai omavastuuajan kuluessa
Työmarkkinatukea maksetaan sen estämättä, mitä 16—19 ja
22 a §:ssä säädetään,
siltä ajalta, jona henkilö odotus-, määrä-
tai omavastuuaikana on 2 luvussa tarkoitetussa koulutuksessa, työharjoittelussa,
työelämävalmennuksessa, työkokeilussa
tai kuntoutuksessa.
25 §
Työmarkkinatuen maksaminen ilman tarveharkintaa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Taloudellisen tuen tarvetta ei myöskään
edellytetä aikana, jona henkilö on 2 luvussa tarkoitetussa
koulutuksessa, työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa,
työkokeilussa taikka työhallinnon järjestämässä kuntoutuksessa.
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2002.
Jos muussa laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä viitataan
työmarkkinatuesta annetussa laissa tarkoitettuun työharjoitteluun,
viittauksen katsotaan koskevan myös tämän
lain mukaista työelämävalmennusta, jollei
tästä laista muuta johdu.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.