1 §
Soveltamisala
Tämä laki koskee vuosittaisen Rahoitustarkastuksen
valvontamaksun suorittamista.
Velvollinen suorittamaan valvontamaksun (maksuvelvollinen
) on:
1) Rahoitustarkastuksesta annetun lain (587/2003)
5 §:ssä tarkoitettu valvottava;
2) luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993)
1 a §:n 2 momentissa tarkoitettu osakeyhtiö ja
osuuskunta;
3) arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun
3 §:ssä tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteena
olevan arvopaperin liikkeeseenlaskija.
Valvontamaksun maksuunpanosta vastaa Rahoitustarkastus. Valvontamaksu
suoritetaan Suomen Pankille.
Rahoitustarkastuksen toimenpidemaksuista säädetään
Rahoitustarkastuksesta annetussa laissa.
2 §
Valvontamaksu
Valvontamaksun määräämistä varten
maksuvelvolliset jaetaan 4—8 §:ssä tarkoitettuihin ryhmiin.
Valvontamaksu määrätään
kalenterivuosittain perusmaksuna tai suhteellisena maksuna taikka
yhdistettynä perusmaksuna ja suhteellisena maksuna siten
kuin jäljempänä tässä laissa säädetään.
Perusmaksu on laskentayksikköinä määritelty
kiinteä maksu. Yhden laskentayksikön määrä on
100 euroa.
Suhteellinen maksu lasketaan maksuvelvollisen viimeksi vahvistetun
tilinpäätöksen mukaisen taseen loppusumman
tai liikevaihdon, luottolaitostoiminnasta annetun lain 72 §:ssä tai
sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) 31 §:n
1—3 momentissa tarkoitetun omien varojen vähimmäismäärää koskevan
korkeimman vaatimuksen (pääomavaatimus)
tai viimeksi päättyneen kalenterivuoden lopussa
hallinnoitujen sijoitusrahastojen varojen yhteismäärän
perusteella, jollei 3 §:stä muuta johdu. Sijoituspalveluyrityksen
liikevaihdoksi katsotaan tuloslaskelman mukaisten tuottojen yhteismäärä,
jolloin arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan osalta mukaan luetaan
nettotuotot. Jos nettotuotto on negatiivinen, se merkitään
nollaksi.
3 §
Eräiden yritysjärjestelyjen vaikutus suhteellisen
maksun määräytymiseen
Jos maksuvelvolliseen on viimeksi päättyneen
tilikauden jälkeen sulautunut toinen yritys, sulautuneen
yrityksen taseen loppusumma, liikevaihdon määrä tai
pääomavaatimus otetaan huomioon määrättäessä maksuvelvollisen
suhteellista maksua niiltä kalenterikuukausilta, jotka
kokonaan tai osittain sisältyvät sulautumisen rekisteröinnin
ja kalenterivuoden päättymisen väliseen
aikaan. Mitä edellä tässä momentissa säädetään
sulautumisesta, koskee soveltuvin osin toisen yrityksen liiketoiminnan
vastaanottamista. Jos maksuvelvollinen on vastaanottanut vain osan
toisen yrityksen liiketoiminnasta, liiketoiminnan osan luovuttaneen
yrityksen taseen loppusumma, liikevaihdon määrä tai
pääomavaatimus otetaan maksuvelvollisen suhteellista maksua
määrättäessä huomioon
vain siinä suhteessa kuin luovutettu liiketoiminnan osa
on liiketoiminnan luovuttaneen yrityksen koko liiketoiminnasta.
Jos viimeksi päättyneen kalenterivuoden jälkeen
sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitetun rahastoyhtiön
hallinnoimaan sijoitusrahastoon on sulautunut toisen rahastoyhtiön
hallinnoima sijoitusrahasto siten kuin sijoitusrahastolain 16 luvussa
säädetään, sulautuneen sijoitusrahaston varojen
määrä otetaan huomioon määrättäessä ensiksi
mainitun rahastoyhtiön suhteellista maksua niiltä kalenterikuukausilta,
jotka kokonaan tai osittain sisältyvät aikaan,
joka alkaa sijoitusrahastolain 110 §:n 2 momentin mukaisesta
sulautumisen täytäntöönpanoa
koskevasta ilmoituksesta ja päättyy kalenterivuoden
päättyessä. Vastaavasti sulautuneen sijoitusrahaston
varojen määrää ei oteta huomioon
määrättäessä edellä tässä momentissa
tarkoitetulta ajalta sen rahastoyhtiön suhteellista maksua,
jonka hallinnoima sijoitusrahasto on sulautunut.
Jos rahastoyhtiölle on viimeksi päättyneen kalenterivuoden
jälkeen luovutettu toisen rahastoyhtiön hallinnoiman
sijoitusrahaston hallinto (luovutettu sijoitusrahasto)
sijoitusrahastolain 15 luvussa säädetyllä tavalla,
luovutetun sijoitusrahaston varojen määrä otetaan
huomioon määrättäessä ensiksi
mainitun rahastoyhtiön suhteellista maksua niiltä kalenterikuukausilta, jotka
kokonaan tai osittain sisältyvät hallinnon luovuttamisen
täytäntöönpanoajankohdan ja
kalenterivuoden päättymisen väliseen
aikaan. Vastaavasti luovutetun sijoitusrahaston varojen määrää ei
oteta huomioon määrättäessä edellä tässä momentissa
tarkoitetulta ajalta sen rahastoyhtiön suhteellista maksua,
jonka sijoitusrahasto on luovutettu.
Jos yritys on viimeksi päättyneen tilikauden jälkeen
jakautunut kahdeksi tai useammaksi yritykseksi siten, että vähintään
yksi vastaanottavista yrityksistä on maksuvelvollinen,
se suhteellinen osuus jakautuneen yrityksen taseen loppusummasta,
liikevaihdon määrästä tai pääomavaatimuksesta,
joka vastaa jakautuneelta yritykseltä saadun nettovarallisuuden
suhdetta jakautuneen yrityksen nettovarallisuuteen ennen jakautumista,
otetaan huomioon määrättäessä kunkin
vastaanottavan maksuvelvollisen yrityksen suhteellista maksua niiltä kuukausilta,
jotka
kokonaan tai osittain sisältyvät jakautumisen
rekisteröinnin ja kalenterivuoden päättymisen
väliseen aikaan. Jos jakautunut yritys on maksuvelvollinen,
eikä se purkaudu jakautumisen yhteydessä, sitä suhteellista
osuutta jakautuneen yrityksen taseen loppusummasta, liikevaihdon
määrästä tai pääomavaatimuksesta,
joka vastaa jakautumisessa luovutetun nettovarallisuuden suhdetta
yrityksen nettovarallisuuteen ennen jakautumista, ei oteta huomioon
määrättäessä jakautuneen
yrityksen suhteellista maksua niiltä kalenterikuukausilta,
jotka kokonaan tai osittain sisältyvät jakautumisen
rekisteröinnin ja kalenterivuoden päättymisen
väliseen aikaan.
4 §
Luottolaitoksen valvontamaksu
Luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun luottolaitoksen
sekä ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta
Suomessa annetussa laissa (1608/1993) tarkoitetun ulkomaisen luottolaitoksen
sivukonttorin valvontamaksu muodostuu perusmaksusta ja suhteellisesta
maksusta. Valvontamaksu muodostuu kuitenkin ainoastaan perusmaksusta
silloin, kun luottolaitos tai sivukonttori on Rahoitustarkastuksen
valvottava vielä sen kalenterivuoden jälkeen,
jonka aikana luottolaitoksen tai 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun
sivukonttorin toimilupa on peruutettu Suomessa taikka, kun kysymys
on 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta sivukonttorista, jonka aikana
ulkomaisen luottolaitoksen toimilupa on peruutettu luottolaitoksen
kotivaltiossa. Ulkomaisen luottolaitoksen, jonka kotivaltio ei kuulu
Euroopan talousalueeseen, edustuston valvontamaksu muodostuu ainoastaan
perusmaksusta.
Perusmaksun määrä on seuraava:
1) liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista
luottolaitoksista annetussa laissa (1501/2001) tarkoitetun
liikepankin, säästöpankkilaissa (1502/2001)
tarkoitetun säästöpankkiosakeyhtiön
sekä osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista
annetussa laissa (1504/2001) tarkoitetun osuuspankkiosakeyhtiön
perusmaksu on 60 laskentayksikköä;
2) säästöpankkilaissa tarkoitetun
säästöpankin sekä osuuspankeista
ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa tarkoitetun
osuuspankin perusmaksu on 20 laskentayksikköä;
3) muun kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun luottolaitoksen
perusmaksu on 20 laskentayksikköä;
4) ulkomaisen luottolaitoksen, jonka kotivaltio kuuluu
Euroopan talousalueeseen, sivukonttorin perusmaksu on 20 laskentayksikköä;
5) ulkomaisen luottolaitoksen, jonka kotivaltio ei
kuuluu Euroopan talousalueeseen, sivukonttorin perusmaksu on 30
laskentayksikköä;
6) ulkomaisen luottolaitoksen, jonka kotivaltio ei
kuulu Euroopan talousalueeseen, edustuston perusmaksu on 10 laskentayksikköä.
Jos 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun luottolaitoksen
viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisten
palkkiotuottojen määrä on suurempi kuin
rahoituskate, luottolaitoksen perusmaksu on 2 momentissa säädetyn
lisäksi 90 laskentayksikköä.
Edellä 2 momentin 1—3 kohdassa tarkoitetun luottolaitoksen
suhteellinen maksu on 0,00275 prosenttia luottolaitoksen taseen
loppusummasta ja 0,06 prosenttia pääomavaatimuksesta. Edellä 2
momentin 4 kohdassa tarkoitetun sivukonttorin suhteellinen maksu
on 0,0016 prosenttia ja 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun sivukonttorin
suhteellinen maksu on 0,0055 prosenttia sivukonttorin taseen loppusummasta.
Tässä pykälässä tarkoitetulta
maksuvelvolliselta ei peritä 5 tai 6 §:n taikka
7 §:n 1 momentin 1—8 tai 10—14 kohdan
mukaisia valvontamaksuja.
5 §
Sijoituspalveluyrityksen valvontamaksu
Sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa tarkoitetun
sijoituspalveluyrityksen ja ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen
oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annetussa laissa (580/1996)
tarkoitetun ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeen valvontamaksu
muodostuu perusmaksusta ja suhteellisesta maksusta. Valvontamaksu
muodostuu ainoastaan perusmaksusta silloin, kun sijoituspalveluyritys
tai sivuliike on Rahoitustarkastuksen valvottava vielä sen
kalenterivuoden jälkeen, jonka aikana sijoituspalveluyrityksen
tai 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun sivuliikkeen toimilupa on
peruutettu Suomessa taikka, kun kysymys on 2 momentin 2 kohdassa
tarkoitetusta sivuliikkeestä, jonka aikana ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen
toimilupa on peruutettu yrityksen kotivaltiossa. Ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen,
jonka
kotivaltio ei kuulu Euroopan talousalueeseen, edustuston valvontamaksu
muodostuu ainoastaan perusmaksusta.
Perusmaksun määrä on seuraava:
1) sijoituspalveluyrityksen perusmaksu on 90 laskentayksikköä;
2) ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen, jonka kotivaltio
kuuluu Euroopan talousalueeseen, sivuliikkeen perusmaksu on 20 laskentayksikköä;
3) ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen, jonka kotivaltio
ei kuuluu Euroopan talousalueeseen, sivuliikkeen perusmaksu on 30
laskentayksikköä;
4) ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen, jonka kotivaltio
ei kuulu Euroopan talousalueeseen, edustuston perusmaksu on 10 laskentayksikköä.
Sijoituspalveluyrityksen suhteellinen maksu on 0,20 prosenttia
yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta ja 0,75 prosenttia pääomavaatimuksesta.
Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun sivuliikkeen suhteellinen
maksu on 0,16 prosenttia ja 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun sivuliikkeen
suhteellinen maksu on 0,35 prosenttia sivuliikkeen vuotuisesta liikevaihdosta.
Tässä pykälässä tarkoitetulta
maksuvelvolliselta ei peritä 6 §:n taikka 7 §:n
1 momentin 1—8 tai 10—14 kohdan mukaisia valvontamaksuja.
6 §
Rahastoyhtiön valvontamaksu
Sijoitusrahastolaissa tarkoitetun rahastoyhtiön
ja ulkomaisen rahastoyhtiön toiminnasta Suomessa annetussa
laissa (225/2004) tarkoitetun ulkomaisen rahastoyhtiön
sivuliikkeen valvontamaksu muodostuu perusmaksusta ja suhteellisesta
maksusta. Valvontamaksu muodostuu ainoastaan perusmaksusta silloin,
kun rahastoyhtiö tai sivuliike on Rahoitustarkastuksen valvottava
vielä sen kalenterivuoden jälkeen, jonka aikana
rahastoyhtiön tai 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun sivuliikkeen
toimilupa on peruutettu Suomessa taikka, kun kysymys on 2 momentin
2 kohdassa tarkoitetusta sivuliikkeestä, jonka aikana ulkomaisen
rahastoyhtiön toimilupa on peruutettu yhtiön kotivaltiossa.
Ulkomaisen rahastoyhtiön, jonka kotivaltio ei kuulu Euroopan
talousalueeseen, edustuston valvontamaksu muodostuu ainoastaan perusmaksusta.
Perusmaksun määrä on seuraava:
1) rahastoyhtiön perusmaksu on 40 laskentayksikköä;
2) ulkomaisen rahastoyhtiön, jonka kotivaltio
kuuluu Euroopan talousalueeseen, sivuliikkeen perusmaksu on 20 laskentayksikköä;
3) ulkomaisen rahastoyhtiön sivuliikkeen, jonka
kotivaltio ei kuuluu Euroopan talousalueeseen, sivuliikkeen perusmaksu
on 30 laskentayksikköä;
4) ulkomaisen rahastoyhtiön, jonka kotivaltio
ei kuulu Euroopan talousalueeseen, edustuston perusmaksu on 10 laskentayksikköä.
Rahastoyhtiön suhteellinen maksu on 0,0055 prosenttia
yhtiön hallinnoimien sijoitusrahastojen varojen yhteismäärästä ja,
jos yhtiö tarjoaa sijoitusrahastolain 5 §:n 2
momentin 1 kohdassa tarkoitettua omaisuudenhoitoa, 0,35 prosenttia omaisuudenhoidosta
saadusta liikevaihdosta. Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun
sivuliikkeen suhteellinen maksu on 0,21 prosenttia ja 2 momentin
3 kohdassa tarkoitetun sivuliikkeen suhteellinen maksu on 0,53 prosenttia
sivuliikkeen vuotuisesta liikevaihdosta.
Tässä pykälässä tarkoitetulta
maksuvelvolliselta ei peritä 5 §:n taikka 7 §:n
1 momentin 1—8 tai 10—14 kohdan mukaisia valvontamaksuja.
7 §
Muun perusmaksua maksavan valvontamaksu
Seuraavien maksuvelvollisten valvontamaksu muodostuu
ainoastaan perusmaksusta:
1) arvo-osuusjärjestelmästä annetussa
laissa (826/1991) tarkoitetun arvopaperikeskuksen perusmaksu
on 2 600 laskentayksikköä ja tilinhoitajayhteisön
perusmaksu 60 laskentayksikköä; arvopaperikeskukselta
ei peritä tilinhoitajayhteisön perusmaksua; jos
tilinhoitajayhteisöllä on yksi tai useampi arvo-osuusjärjestelmästä annetun
lain 7 a §:ssä tarkoitettu asiamies, tilinhoitajayhteisön
perusmaksua korotetaan 30 laskentayksikköä jokaista
asiamiestä kohden;
2) arvopaperimarkkinalain 4 a luvun 8 §:n
2 momentissa tarkoitetun suomalaisen selvitysosapuolen ja sellaisen
ulkomaisen selvitysosapuolen, jolla on kiinteä toimipaikka
Suomessa, perusmaksu on 120 laskentayksikköä;
3) luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun
talletussuojarahaston perusmaksu on 120 laskentayksikköä ja
vakuusrahaston perusmaksu 20 laskentayksikköä;
4) sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa tarkoitetun
sijoittajien korvausrahaston perusmaksu on 30 laskentayksikköä;
5) arvo-osuusjärjestelmästä annetussa
laissa tarkoitetun kirjausrahaston ja arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun
selvitysrahaston perusmaksu on 20 laskentayksikköä;
6) luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 a §:n 2
momentissa tarkoitetun osakeyhtiön ja osuuskunnan perusmaksu
on 10 laskentayksikköä;
7) panttilainauslaitoksista annetussa laissa (1353/1992)
tarkoitetun panttilainauslaitoksen perusmaksu on 10 laskentayksikköä;
8) sijoitusrahastolaissa tarkoitetun säilytysyhteisön
perusmaksu on 30 laskentayksikköä;
9) arvopaperimarkkinalain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun
julkisen kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen liikkeeseenlaskijan
perusmaksu on 160 laskentayksikköä tai, kun kysymyksessä on
4—6 §:ssä tarkoitettu maksuvelvollinen,
100 laskentayksikköä;
10) julkisen kaupankäynnin kohteena olevan muun
kuin 9 kohdassa tarkoitetun arvopaperin liikkeeseenlaskijan perusmaksu
on 30 laskentayksikköä;
11) osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista
luottolaitoksista annetussa laissa tarkoitetun osuuspankkien yhteenliittymän
keskusyhteisön perusmaksu on 60 laskentayksikköä;
keskusyhteisöltä ei peritä 1 kohdassa
tarkoitettua tilinhoitajayhteisön perusmaksua eikä 12
kohdassa tarkoitettua omistusyhteisön perusmaksua;
12) luottolaitoksen omistusyhteisön sekä rahoitus-
ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (44/2002)
tarkoitetun ryhmittymän omistusyhteisön perusmaksu
on 100 laskentayksikköä;
13) sellaisen yhteisön, jonka määräysvallassa arvopaperimarkkinalaissa
tarkoitettu arvopaperipörssi tai selvitysyhteisö,
kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa
laissa (772/1988) tarkoitettu optioyhteisö taikka arvo-osuusjärjestelmästä annetussa
laissa tarkoitettu arvopaperikeskus on arvopaperimarkkinalain 1
luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla, perusmaksu
on 200 laskentayksikköä;
14) sijoituspalveluyrityksen omistusyhteisön perusmaksu
on 10 laskentayksikköä.
Jos yhteisö on maksuvelvollinen useammalla kuin yhdellä 1
momentin 12—14 kohdassa mainituista perusteista, maksu
peritään vain kerran ja sen perusteen mukaan,
joka johtaa korkeimpaan maksuun. Jos 1 momentin 12—14 kohdassa
tarkoitettu maksuvelvollinen on samalla toisen konsernin tytäryhteisö,
sen emoyhteisöltä ei peritä maksua samalla
perusteella.
8 §
Muun maksuvelvollisen valvontamaksu
Arvopaperipörssin, optioyhteisön ja arvopaperimarkkinalaissa
tarkoitetun selvitysyhteisön valvontamaksu muodostuu ainoastaan
suhteellisesta maksusta, joka on 1,5 prosenttia pörssin
tai yhteisön vuotuisesta liikevaihdosta, kuitenkin vähintään
500 laskentayksikköä. Tässä pykälässä tarkoitettua
maksua ei peritä arvopaperikeskukselta.
9 §
Valvontamaksun alentaminen
Jos valvontamaksuina perittävät varat yhdessä Rahoitustarkastuksen
muiden tuottojen kanssa todennäköisesti ylittäisivät
Suomen Pankin hyväksymän Rahoitustarkastuksen
talousarvion mukaiset kustannukset yli viidellä prosentilla, Rahoitustarkastuksen
on määrättävä 10 §:n
mukainen valvontamaksu siten alennettuna, ettei ylite todennäköisesti
nouse edellä säädettyä määrää suuremmaksi.
Ylitteen määrää arvioitaessa
on otettava huomioon myös edellisiltä kalenterivuosilta
kertynyt yli- ja alijäämä.
Rahoitustarkastuksen on alennettava kunkin maksuvelvollisen
valvontamaksua samalla suhteellisella määrällä.
10 §
Valvontamaksun määrääminen
Valvontamaksun määrää maksettavaksi
Rahoitustarkastus. Valvontamaksu erääntyy maksettavaksi
Rahoitustarkastuksen määräämänä ajankohtana,
kuitenkin aikaisintaan kalenterivuoden kesäkuun viimeisenä päivänä.
Maksuvelvollinen voi maksaa valvontamaksun kalenterivuoden loppuun
mennessä useammassa kuin yhdessä erässä siten
kuin Rahoitustarkastus tarkemmin määrää.
Rahoitustarkastuksen on lähetettävä maksupäätös
maksuvelvolliselle viimeistään 30 päivää ennen
ensimmäistä eräpäivää.
Sille, joka tulee maksuvelvolliseksi kesken kalenterivuoden,
ensimmäinen valvontamaksu määrätään
kertomalla koko kalenterivuoden maksun kahdestoistaosa niiden kalenterikuukausien
lukumäärällä, jotka kokonaan
tai osittain sisältyvät maksuvelvollisuuden alkamisen ja
ensimmäisen kalenterivuoden päättymisen
väliseen aikaan. Tässä momentissa tarkoitettu
ensimmäinen valvontamaksu erääntyy maksettavaksi
maksuvelvollisuuden alkamista seuraavan kalenterikuukauden viimeisenä päivänä,
ei kuitenkaan ennen 1 momentissa mainittua ajankohtaa.
Jos maksuvelvollisuus päättyy kesken kalenterivuoden,
maksuvelvolliselle palautetaan hakemuksesta niin monta kahdestoistaosaa
peritystä valvontamaksusta kuin maksuvelvollisuuden päättymisen
ja kalenterivuoden päättymisen väliseen
aikaan sisältyy täysiä kalenterikuukausia.
Valvontamaksu on suoritettava valituksesta huolimatta.
Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia määräyksiä maksumenettelystä ja
valvontamaksun määräämiseksi
tarvittavien tietojen toimittamistavasta.
11 §
Muutoksenhaku
Muutoksenhausta Rahoitustarkastuksen tämän
lain nojalla antamaan päätökseen on voimassa,
mitä Rahoitustarkastuksesta annetun lain 37 §:n
1 momentissa säädetään.
12 §
Valvontamaksun viivästyskorko ja periminen ulosottotoimin
Valvontamaksun viivästyessä peritään
sille korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentin mukainen
viivästyskorko.
Tämän lain perusteella määrätty
valvontamaksu korkoineen saadaan periä ilman tuomiota tai
päätöstä siinä järjestyksessä kuin
verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa
(367/1961) säädetään.
13 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2005. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005
perittävään valvontamaksuun.
Sen estämättä, mitä 7 §:n
1 momentin 9 kohdassa säädetään,
julkisen kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen muun liikkeeseenlaskijan
kuin 4—6 §:ssä tarkoitetun maksuvelvollisen
perusmaksu on 140 laskentayksikköä vuonna 2005.
Sen estämättä, mitä 7 §:n
1 momentin 10 kohdassa säädetään,
julkisen kaupankäynnin kohteena olevan joukkovelkakirjalainan
liikkeeseenlaskijan perusmaksu on 10 laskentayksikköä vuonna
2005 ja vuonna 2006.
Tämän lain voimaan tullessa määräämättä olevaan
valvontamaksuun sovelletaan tämän lain voimaan
tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.