1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on varmistaa, että eläimiä pidetään
ja käytetään koe-eläintoiminnassa
vain tarpeellisista ja tärkeistä syistä.
Lisäksi lain tarkoituksena on varmistaa, että eläimiä käytetään
mahdollisimman vähäinen määrä ja
että eläimille koe-eläintoiminnassa aiheutetaan
mahdollisimman vähän kipua, tuskaa, kärsimystä tai
pysyvää haittaa.
2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan selkärankaisilla
eläimillä harjoitettavaan koe-eläintoimintaan.
Koe-eläintoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa
eläinten pitoa eläinkokeita varten ja eläinten
käyttämistä eläinkokeisiin.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa
säädetään, koe-eläinten
pidossa, hoidossa, kohtelussa ja käsittelyssä on
noudatettava, jollei kokeen hyväksyttävästä tarkoituksesta
muuta johdu, mitä eläinsuojelulaissa (247/1996)
tai sen nojalla eläimistä säädetään.
Geenitekniikan käytössä koe-eläintoiminnassa
noudatetaan lisäksi, mitä siitä geenitekniikkalaissa
(377/1995) säädetään.
3 §
Viranomaiset
Tämän lain täytäntöönpanon
yleinen ohjaus ja valvonta kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle.
Lääninhallitus ohjaa ja valvoo tämän
lain ja sen nojalla annettujen säännösten
noudattamista läänin alueella.
4 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) eläinkokeella sellaisten kokeiden,
testien, tutkimusten tai selvitysten suorittamista 8 §:ssä määritellyissä tarkoituksissa
koe-eläimillä tai koe-eläimiä hyväksi
käyttäen, joista eläimille voi aiheutua
vähintään neulanpiston aiheuttamaan tuntemukseen
verrattavaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa;
eläinkokeeksi katsotaan myös kaikki sellaiset
toimet, joiden tarkoituksena tai todennäköisenä seurauksena
on koe-eläimen syntyminen tilaan tai olosuhteisiin, jotka
voivat aiheuttaa sille kipua, tuskaa, kärsimystä tai
pysyvää haittaa, samoin terminaalisessa anestesiassa
suoritetut koetoimenpiteet, jos toimenpide muutoin tehtynä täyttää eläinkokeen tunnusmerkit;
eläinkokeeksi katsotaan myös muuntogeenisen eläimen
tai eläinkannan syntymiseen tähtäävät
toimet; eläinkoe alkaa silloin, kun eläintä aletaan
valmistella kokeessa käytettäväksi, ja
päättyy, kun havaintojen tekeminen elävästä eläimestä koetta
varten on saatettu loppuun;
2) eläimellä elävää selkärankaisten
eläinten alajaksoon kuuluvaa eläintä,
myös eläimen vapaana elävää tai
lisääntyvää toukkamuotoa, ei kuitenkaan
muuta eläimen sikiö- tai alkiomuotoa;
3) koe-eläimellä eläintä,
jota pidetään eläinkokeessa käytettäväksi,
ja eläintä, joka hankitaan, myydään,
välitetään tai muutoin luovutetaan koe-eläintoimintaa
varten, sekä eläintä, jota käytetään
eläinkokeeseen;
4) tavoitekasvatetulla koe-eläimellä eläintä, joka
on kasvatettu koe-eläinlaitoksessa eläinkokeessa
käytettäväksi; sekä
5) koe-eläinlaitoksella laitosta
tai muuta toimintayksikköä,
a) jossa kasvatetaan eläimiä eläinkokeita
varten (koe-eläimiä kasvattava laitos);
b) josta myydään, välitetään
tai muutoin luovutetaan eläimiä eläinkokeita
varten (koe-eläimiä toimittava laitos),
ei kuitenkaan kaloja tuotantotarkoituksessa kasvattavaa yksikköä eikä myöskään
muuta sellaista eläintenpito- tai tuotantoyksikköä,
josta myydään tai muutoin satunnaisesti luovutetaan
vain yksittäinen eläin tai muutoin vähäinen
määrä eläimiä; tai
c) jossa suoritetaan eläinkokeita (koe-eläimiä käyttävä laitos).
Edellä 1 momentin 1 kohdassa eläinkokeella ei
kuitenkaan tarkoiteta:
1) eläimille muissa kuin 8 §:ssä määritellyissä tarkoituksissa
tehtäviä toimenpiteitä;
2) kliinistä eläinlääkintää;
3) eläintautitilanteen seurantaa, ennaltaehkäisyä ja
vastustusta tai selvittämistä varten tehtävää näytteenottoa
eläimestä;
4) eläinten terveystarkkailuohjelmaan tai eläinten
laadun, ominaisuuden tai käyttökelpoisuuden arvioimiseen
kuuluvaa näytteenottoa;
5) eläinten kiinniottamista merkitsemistä varten
ja merkitsemistä hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen;
6) eläinten lopettamista hyväksyttyjä lopetusmenetelmiä käyttäen;
eikä
7) muuntogeenisten eläinten tai eläinten,
joilla on spontaani mutaatio, kasvattamista kannan luomisen jälkeen,
jos muuntamisesta tai mutaatiosta ei aiheudu näissä eläimissä vähintään
neulanpiston aiheuttamaan tuntemukseen verrattavaa kipua, tuskaa
tai kärsimystä tai pysyvää haittaa.
2 luku
Koe-eläintoiminnalle asetettavat vaatimukset
5 §
Koe-eläinlaitoksen yleiset vaatimukset
Koe-eläinlaitoksessa on oltava laitoksessa harjoitettavaa
koe-eläintoimintaa varten riittävät ja
asianmukaiset tilat, laitteet ja välineet. Koe-eläimiä käyttävässä laitoksessa
tilojen, laitteiden ja välineiden on lisäksi oltava
rakenteeltaan ja toiminnaltaan sellaisia, että eläinkokeet voidaan
suorittaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja vähäistä eläinmäärää käyttäen
sekä siten, että eläimille aiheutetaan
mahdollisimman vähän kipua, tuskaa, kärsimystä tai
pysyvää haittaa.
Koe-eläinlaitoksessa on oltava eläinten terveyden-
ja sairaudenhoitoa varten asianmukaisesti järjestetty eläinlääkintähuolto.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan
tarkemmat säännökset koe-eläinlaitokselta
vaadittavista tiloista, laitteista ja välineistä sekä eläinlääkintähuollon
järjestämisestä.
6 §
Koe-eläinlaitoksen henkilöstö
Koe-eläinlaitoksessa on oltava nimetty koe-eläintoiminnasta
vastaava henkilö, joka on perehtynyt laitoksessa harjoitettavalle
koe-eläintoiminnalle asetettaviin vaatimuksiin. Koe-eläintoiminnasta
vastaavan henkilön on huolehdittava siitä, että laitoksessa
noudatetaan koe-eläintoiminnalle asetettuja vaatimuksia.
Koe-eläinlaitoksen on huolehdittava, että koe-eläintoiminnasta
vastaavalla henkilöllä on mahdollisuus hoitaa
laitosta koe-eläintoimintaa koskevien säännösten
ja lupaehtojen mukaisesti.
Koe-eläinlaitoksessa on oltava laitoksen toiminnan
laatu ja laajuus huomioon ottaen tarvittava määrä eläintenhoitajia,
joilla on oltava eläintenhoitajan ammattitutkinto tai vastaavat käytännön
tiedot ja taidot laitoksessa pidettävien eläinten
hoidosta, kohtelusta ja käsittelystä.
Eläinlääkintähuoltoa varten
koe-eläinlaitoksen käytettävissä on
oltava nimetty eläinlääkäri. Koe-eläimiä käyttävän
laitoksen eläinlääkärillä on
oltava 10 §:ssä tarkoitettu kelpoisuus suorittaa
eläinkokeita.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan
antaa tarkempia säännöksiä koe-eläinlaitoksen
henkilöstön pätevyydestä ja
henkilöstön tehtävistä koe-eläinlaitoksessa.
3 luku
Eläinkoe
7 §
Eläimen käyttäminen eläinkokeeseen
Eläinkokeen saa suorittaa vain, jos tavoitellun tuloksen
saavuttamiseksi ei ole käytännössä mahdollista
käyttää muuta tieteellisesti luotettavaa
menetelmää, joka ei edellytä eläimen
käyttöä.
Eläinkoe tulee korvata, jos se tavoitellun tuloksen
saavuttamiseksi on mahdollista, myös osittain muulla tieteellisesti
luotettavalla menetelmällä, joka ei edellytä eläimen
käyttöä, tai menetelmällä,
jossa eläinten kokonaismäärää tai eläimille
aiheutettavaa kipua, tuskaa, kärsimystä ja pysyvää haittaa
voidaan vähentää.
8 §
Eläinkokeen tarkoitus
Eläinkokeen saa suorittaa ainoastaan:
1) jos kyseessä on lääkkeiden,
elintarvikkeiden tai muiden aineiden ja valmisteiden kehittäminen
tai tuotanto sekä niiden laadun, tehokkuuden tai turvallisuuden
testaus,
a) ihmisten, eläinten tai kasvien taudin, sairauden
tai muun häiriön tai näiden vaikutusten torjumiseksi,
ehkäisemiseksi, määrittämiseksi tai
hoitamiseksi;
b) ihmisten, eläinten tai kasvien elintoimintojen arvioimiseksi,
selvittämiseksi, säätelemiseksi tai muuntelemiseksi;
2) ympäristön suojelemiseksi;
3) ihmisten, eläinten tai kasvien fysiologisten tilojen,
taudin, sairauden tai muun häiriön määrittämiseksi,
arvioimiseksi, selvittämiseksi, säätelemiseksi,
muuntelemiseksi tai hoitamiseksi;
4) oikeuslääketieteellisessä tutkimustarkoituksessa;
tai
5) silloin, kun se on välttämätöntä tieteellisen tutkimuksen
kannalta.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään,
saa eläinkokeen suorittaa ihmisten ja eläinten
hoitoon ja kokeiden tekemiseen tai koe-eläinten hoitoon
tai käyttöön tähtäävässä koulutus-
tai opetustarkoituksessa, jos kokeen suorittaminen on koulutuksen
tai opetuksen kannalta ehdottoman välttämätöntä,
eikä samaa tarkoitusta voida saavuttaa yhtä tehokkaaksi
katsottavalla audiovisuaalisella tai muulla sopivalla menetelmällä. Sellaista
eläinkoetta, johon kuuluu koe-eläimen vapaaksi
luontoon päästäminen, ei saa suorittaa yksinomaan
koulutus- tai opetustarkoituksessa.
9 §
Eläinkoetta koskevat yleiset periaatteet
Eläinkokeessa ei saa käyttää useampia
eläimiä kuin kokeen tarkoituksen saavuttaminen edellyttää.
Eläinkoe on suoritettava kokeen tarkoituksen saavuttaminen
huomioon ottaen sellaisella eläinlajilla, jonka keskushermoston
kehitystaso on mahdollisimman alhainen.
Eläinkoe on suoritettava siten, että eläimelle aiheutuu
mahdollisimman vähän kipua, tuskaa, kärsimystä tai
pysyvää haittaa ja että eläinkoe kuitenkin
todennäköisesti antaa luotettavan tuloksen. Koe-eläimelle
eläinkokeesta aiheutuvaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai
pysyvää haittaa on aina lievitettävä kaikilla
kokeen tarkoituksen kannalta mahdollisilla tavoilla, jollei lievittämisestä eläimelle
aiheutuva kipu, tuska, kärsimys tai pysyvä haitta
ole yhtä suuri tai suurempi kuin itse eläinkokeesta
aiheutuva.
Sellainen eläinkoe, josta eläimelle aiheutuu voimakasta
kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa,
jota ei voida kokeen luonteesta johtuen lievittää,
saadaan tehdä vain erityisestä syystä.
Eläinkoetta ei saa suorittaa eläimen kivun- tai
tuskansietokyvyn tutkimiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan
antaa tarkemmat säännökset eläinkokeiden
luokittelusta niiden aiheuttaman kivun, tuskan, kärsimyksen
tai pysyvän haitan perusteella.
10 §
Eläinkokeen suorittaja
Eläinkokeen saa suorittaa tarkoitukseen soveltuvan
ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö,
joka on lisäksi suorittanut yliopiston tai korkeakoulun
opetusohjelman mukaisen tai Etelä-Suomen lääninhallituksen
hyväksymän muun koe-eläimiä ja
eläinten käyttöä eläinkokeissa
koskevan kurssin (koe-eläinkurssi). Maa- ja metsätalousministeriön
asetuksella säädetään koe-eläinkurssin
sisällöstä, kestosta ja kurssin suorittamisesta.
Etelä-Suomen lääninhallitus hyväksyy
hakemuksesta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kelpoisen henkilön,
joka on muualla kuin Suomessa suorittanut koe-eläinkurssia
vastaavat opinnot, kelpoiseksi suorittamaan eläinkokeita
Suomessa. Hyväksymisen edellytyksenä on, että suoritetut
opinnot vastaavat sisällöltään
koe-eläinkurssia.
Sen estämättä, mitä 1 ja
2 momentissa säädetään, saa
myös muu sellainen eläinkokeiden suorittamiseen
perehtynyt henkilö, jolla on lisäksi riittävät
tiedot eläimelle tehtävän toimenpiteen suorittamistekniikasta
ja riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi,
suorittaa koe-eläinlaitoksessa laitoksen toimialaan liittyviä eläinkokeita sellaisen
henkilön välittömän johdon ja
valvonnan alaisena, jolla on 1 tai 2 momentissa tarkoitettu kelpoisuus.
4 luku
Koe-eläimet
11 §
Tavoitekasvatusvaatimus ja koe-eläimen alkuperä
Eläinkokeessa on aina pyrittävä käyttämään tavoitekasvatettuja
koe-eläimiä. Maa- ja metsätalousministeriön
asetuksella säädetään niistä koe-eläinlajeista,
joiden on oltava tavoitekasvatettuja. Jos eläinkokeen tavoitteen
saavuttamiseksi vaadittavaa tavoitekasvatettua koe-eläintä ei
ole saatavissa, Etelä-Suomen lääninhallitus voi
erityisestä syystä myöntää poikkeuksen
tavoitekasvatusvaatimuksesta. Irrallaan tavattuja koiria, kissoja
tai muita kotieläinlajeihin kuuluvia eläimiä ei
kuitenkaan saa käyttää eläinkokeessa.
Koe-eläimiä saadaan hankkia vain toisesta koe-eläinlaitoksesta,
jolleivät kyseessä ole koe-eläimiksi
hankittavat kalat tai yksittäinen muu eläin tai
muutoin vähäinen eläinmäärä.
Silloin, kun eläin hankitaan käytettäväksi
eläinkokeessa muualta kuin koe-eläinlaitoksesta,
eläimen käyttötarkoituksesta on ilmoitettava
luovuttajalle.
12 §
Luonnosta pyydystetty koe-eläin
Luonnosta pyydystettyä eläintä saa
käyttää eläinkokeeseen vain,
jos se on ehdottoman välttämätöntä kokeen
tarkoituksen saavuttamiseksi.
Villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten
lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen
(SopS 45/1976) liitteen I ja luonnonvaraisten eläinten
ja kasvien suojelusta niiden kauppaa säätelemällä annetun
neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteen A nojalla
uhanalaisena pidettyyn lajiin kuuluvaa eläintä saa
käyttää eläinkokeeseen vain:
1) jos eläinkoe on edellä mainitun
asetuksen mukainen ja kokeen tavoitteena on kyseisen eläinlajin
säilyttämiseen tähtäävä tutkimus;
tai
2) jos kyseinen eläinlaji on ainoa soveltuva eläinlaji
olennaista biolääketieteellistä tarkoitusta
varten suoritettavaan eläinkokeeseen.
13 §
Koe-eläimen lopettaminen
Jos kokeen aikana eläimen käyttäytymisessä, elintoiminnoissa
tai ulkoisessa olemuksessa esiintyy oireita tai muutoksia, joiden
perusteella eläimen voidaan päätellä kokevan
eläinkoeluvassa ennakoimatonta voimakasta kipua, tuskaa tai
kärsimystä, eikä sitä kokeen
tarkoituksen tai eläimestä saatavan tiedon olennaisesti
häiriintymättä voida poistaa lääkityksellä tai
muilla toimilla, eläinkoe on tällaisen eläimen
osalta keskeytettävä ja eläin lopetettava
viipymättä.
Koe-eläin on lopetettava eläinkokeen päättyessä,
jos on todennäköistä, että se
tulee kärsimään jatkuvaa kipua tai tuskaa.
Eläinlääkärin tai muun pätevän
henkilön on päätettävä eläimen lopettamisesta.
Pätevällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä,
jolla on riittävät tiedot kyseisen eläimen
terveydentilan ja hyvinvoinnin sekä sen kokeman kivun,
tuskan ja kärsimyksen arvioimiseksi. Eläimen saa
lopettaa henkilö, jolla on riittävät
tiedot lopetuksen suorittamistekniikasta ja riittävä taito
lopetuksen suorittamiseksi.
Jos koe-eläintä ei lopeteta eläinkokeen
päätyttyä, eläimen hyvinvoinnista
on huolehdittava, ja sen on saatava tarvitsemaansa hoitoa.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan
tarkemmat säännökset eläinten
lopettamisesta koe-eläintoiminnassa.
14 §
Koe-eläimen uudelleen käyttäminen
Eläinkokeessa ollutta eläintä ei
saa käyttää uudelleen eläinkokeeseen,
jolleivät sen terveydentila ja hyvinvointi ole palautuneet
normaaleiksi.
Eläintä saa käyttää vain
kerran sellaisessa eläinkokeessa, josta sille aiheutuu
voimakasta kipua, tuskaa tai kärsimystä. Tällaista
eläintä saa käyttää uudelleen
vain sellaisessa eläinkokeessa, joka sisältää vain
vähäisiä toimenpiteitä tai jossa
eläin on yleisanestesiassa koko uuden kokeen ajan aina
eläimen lopettamiseen saakka.
15 §
Koe-eläinten yksilöinti
Koe-eläin on merkittävä tai sen tulee
olla tunnistettavissa siten kuin maa- ja metsätalousministeriön
asetuksella säädetään.
16 §
Luettelot, tilastot ja valvontakirjanpito
Koe-eläinlaitoksessa on pidettävä luetteloa laitokseen
hankittujen koe-eläinten alkuperästä ja
niiden myynnistä tai muusta luovuttamisesta sekä valvontakirjanpitoa
eläimistä, niiden hoidosta, elinympäristöstä,
hyvinvoinnista, terveydestä ja olosuhteista. Koe-eläimiä käyttävässä laitoksessa
on lisäksi pidettävä tilastoa laitoksessa
suoritetuista eläinkokeista ja niihin käytetyistä koe-eläimistä.
Luettelot, tilastot ja valvontakirjanpito on säilytettävä vähintään
kolmen vuoden ajan viimeisen niihin tehdyn merkinnän jälkeen.
Luettelot, tilastot ja valvontakirjanpito on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle.
Koe-eläimiä käyttävän
laitoksen on toimitettava 1 momentissa mainittu tilasto Etelä-Suomen
lääninhallitukselle kolmen kuukauden kuluessa
kalenterivuoden päättymisestä. Tarkemmat
säännökset luettelojen ja tilastojen
sekä valvontakirjanpidon sisällöstä,
pitämisestä ja säilyttämisestä annetaan maa-
ja metsätalousministeriön asetuksella.
5 luku
Lupa koe-eläintoimintaan ja eläinkokeen suorittamiseen
17 §
Lupa koe-eläintoimintaan
Selkärankaisiin eläimiin kohdistuvaa koe-eläintoimintaa
saadaan harjoittaa vain lääninhallituksen luvalla.
Lupaa koe-eläintoimintaan (koe-eläinlaitoslupa)
on haettava sen läänin lääninhallitukselta,
jonka alueella on luvan hakijan kotipaikka.
Lupahakemuksesta tulee käydä ilmi 5 ja 6 §:ssä tarkoitetut
luvan myöntämisen edellytyksenä olevat
tiedot. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella
annetaan tarkemmat säännökset lupahakemuksen
sisällöstä.
18 §
Koe-eläinlaitosluvan myöntäminen
ja peruuttaminen
Koe-eläinlaitoslupa myönnetään,
jos:
1) hakijalla on käytettävissään
koe-eläintoimintaa varten asianmukaiset tilat, laitteet
ja välineet;
2) hakijalla on käytettävissään
koe-eläintoimintaa varten asianmukainen henkilöstö;
ja
3) koe-eläinlaitoksen eläinlääkintähuolto
on järjestetty asianmukaisesti.
Koe-eläinlaitoslupa voidaan myöntää myös rajoitettuna
tai määräajaksi. Lääninhallitus
voi peruuttaa luvan, jos luvan haltija olennaisella tavalla rikkoo
tässä laissa tai eläinsuojelulaissa tai niiden
nojalla asetettavia vaatimuksia tai lupaehtoja taikka jos toiminta
ei enää täytä luvan myöntämisen
edellytyksiä ja luvanhaltija ei korjaa epäkohtia
valvontaviranomaisen asettamassa kohtuullisessa määräajassa.
Lääninhallituksen on tarkastettava ja hyväksyttävä koe-eläintoiminnan
harjoittamiseen tarkoitetut tilat ennen niiden käyttöönottoa.
19 §
Muutosten ilmoittaminen
Koe-eläinlaitosluvan haltijan tulee luvan tarkistamista
varten viipymättä ilmoittaa luvan edellytyksissä tapahtuvista
muutoksista luvan myöntäneelle lääninhallitukselle.
20 §
Eläinkoelupa
Eläinkokeen saa suorittaa vain eläinkoelautakunnan
luvalla (eläinkoelupa).
Eläinkokeesta on laadittava koesuunnitelma, josta käy
ilmi 7—9 §:ssä säädetyt
eläinkoetta ja eläimen käyttämistä eläinkokeeseen
koskevat perustelut. Tarkemmat säännökset
koesuunnitelman sisällöstä annetaan maa-
ja metsätalousministeriön asetuksella.
Eläinkoelupa myönnetään,
jos:
1) laitoksella, jossa koe tehdään,
on koe-eläinten käyttöä koskeva
koe-eläinlaitoslupa;
2) koe tehdään 8 §:ssä säädetyssä tarkoituksessa;
3) kokeen tekijällä on 10 §:n
mukainen kelpoisuus eläinkokeen suorittamiseen;
4) tässä laissa tai sen nojalla säädetyt
eläimen käyttämistä eläinkokeeseen
koskevat vaatimukset täyttyvät; ja
5) kokeesta odotettavissa olevan hyödyn katsotaan
olevan eettisesti hyväksyttävässä suhteessa
eläinten käyttämiseen eläinkokeeseen.
Eläinkoelupa voidaan myöntää myös
sarjana eläinkokeita, jos kokeet ovat laitoksen toimialaan
kuuluvaa tautien diagnostiikkaa tai lainsäädännön
edellyttämiä laitoksen toimintaan kuuluvia toistuvia
eläinkokeita.
Eläinkoelupaan voidaan asettaa eläinsuojelun
vaatimia ehtoja eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi kokeen
aikana.
21 §
Luonnosta pyydystetyn eläimen vapauttamista koskevat
lupaehdot
Eläinkoeluvassa voidaan sallia luonnosta pyydystetyn
koe-eläimen vapaaksi luontoon päästäminen
eläinkokeessa tai eläinkokeen päätyttyä.
Edellytyksenä luonnosta pyydystetyn koe-eläimen
vapaaksi päästämiselle on, että eläimen
terveydentila ja hyvinvointi palautuvat normaaleiksi ja on oletettavissa,
että eläin vaikeuksitta sopeutuu luonnonvaraiseen
elämään. Luonnosta pyydystetyn koe-eläimen
vapaaksi päästämisestä ei saa
aiheutua vaaraa ihmisille, eläimille tai ympäristölle.
Ennen eläimen vapauttamista koskevan asian ratkaisemista
lupahakemuksesta on pyydettävä sen läänin
lääninhallituksen lausunto, jonka alueella
eläin on tarkoitus vapauttaa luontoon. Lääninhallituksen
tulee tarvittaessa kuulla asiasta muita viranomaisia.
22 §
Ilmoitusvelvollisuus eläinkokeen päättyessä
Eläinkoeluvan haltijan tulee eläinkokeen suorittamisen
jälkeen ilmoittaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle
kolmen kuukauden kuluessa eläinkokeen päättymisestä eläinkokeen
päättymisajankohta sekä siinä tosiasiallisesti
käytettyjen eläinten lukumäärä ja
tiedot eläinkoeluvassa ennakoimattomalla tavalla eläinten
hyvinvointiin vaikuttaneista kokeen aikaisista tapahtumista. Edellä mainittu
ilmoitus on tehtävä vuosittain kolmen kuukauden
kuluessa kalenterivuoden päättymisestä,
jos eläinkoelupa on myönnetty sarjana eläinkokeita.
Tarkemmat säännökset ilmoitettavista
tiedoista ja ilmoituksen tekemisestä annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
6 luku
Eläinkoelautakunta
23 §
Eläinkoelautakunnan tehtävät
Eläinkoelautakunnan tehtävänä on
käsitellä eläinkokeita koskevat lupahakemukset
ja antaa luvat eläinkokeiden suorittamiseen.
24 §
Eläinkoelautakunnan asettaminen ja kokoonpano
Eläinkoelautakunnan asettaa valtioneuvosto maa- ja
metsätalousministeriön esityksestä viideksi
vuodeksi kerrallaan. Lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
sekä 16 muuta jäsentä ja heidän
henkilökohtaiset varajäsenensä. Lautakunnan
kokoonpanossa tulee ottaa huomioon maan eri osien tasapuolinen edustus
koe-eläintoiminnan harjoittamisen kannalta. Lautakunta
toimii Etelä-Suomen lääninhallituksen
yhteydessä.
Lautakunnan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla tulee olla
oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Lautakunnan jäsenten
ja varajäsenten tulee olla tunnetusti taitavia ja kokeneita
eläinten käyttöä eläinkokeissa
tuntevia henkilöitä, joista neljän tulee
edustaa tieteellisen tutkimuksen asiantuntemusta, neljän
koe-eläinten hoitoa ja eläimille suoritettavia
toimenpiteitä koskevaa asiantuntemusta, neljän
eläinlääketieteellistä asiantuntemusta
sekä neljän asiantuntemusta käytännön
eläinsuojelutyössä tai eettisissä kysymyksissä.
Eläinkoelautakunta jakautuu neljään
jaostoon. Eläinkoelautakunta nimeää jäsenet
ja varajäsenet jaostoihin siten, että niissä on
tasapuolisesti edustettuna lautakunnan eri alojen asiantuntemus.
Lautakunta nimeää jaostoille puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan.
25 §
Asioiden valmistelu ja käsittely lautakunnassa
Lautakunnassa tai sen jaostossa käsiteltävät asiat
valmistellaan Etelä-Suomen lääninhallituksessa,
josta myös käsiteltävät asiat
esitellään. Lautakunnan tai sen jaoston kutsuu
koolle puheenjohtaja tai tämän estyneenä ollessa
varapuheenjohtaja.
Asioita lautakunnassa käsiteltäessä noudatetaan,
mitä hallintolaissa (434/2003), viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), kielilaissa
(423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään.
Lautakunnan ja sen jaostojen puheenjohtajan sekä muun jäsenen
ja varajäsenen rikosoikeudellisesta vastuusta säädetään
rikoslain (39/1889) 40 luvun 12 §:ssä.
Jaoston on annettava päätös eläinkoetta
koskevaan lupahakemukseen 45 päivän kuluessa siitä,
kun kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot on toimitettu
Etelä-Suomen lääninhallitukselle. Jos
asia siirtyy lautakunnan käsiteltäväksi,
lautakunnan on annettava päätös 45 päivän
kuluessa siitä, kun jaosto on antanut asiassa ratkaisunsa.
Lautakunnan ja sen jaoston kokouksesta on laadittava pöytäkirja,
jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri.
Lautakunnan tai sen jaoston päätökset
allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja varmentaa esittelijä.
Tarkemmat määräykset eläinkoelautakunnan sisäisestä työnjaosta,
asioiden käsittelemisestä sekä toiminnan
muusta järjestämisestä annetaan työjärjestyksessä,
jonka maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa.
26 §
Ratkaisuvalta
Luvan eläinkokeen suorittamiseen antaa eläinkoelautakunnan
jaosto tai, jos se ei ole luvan myöntämisestä yksimielinen,
eläinkoelautakunta. Jos jaosto ei anna lupaa eläinkokeen
suorittamiseen, asia siirtyy eläinkoelautakunnan päätettäväksi.
Eläinkoelautakunta on päätösvaltainen,
kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään
kahdeksan muuta jäsentä tai varajäsentä on
saapuvilla. Eläinkoelautakunnan jaosto on päätösvaltainen, kun
paikalla on kokouksen puheenjohtaja ja vähintään
kaksi muuta jäsentä tai varajäsentä.
Jos eläinkoelautakunnassa ilmenee erimielisyyttä asian
ratkaisemisesta, päätetään asia äänestyksellä.
Lautakunnan päätökseksi tulee enemmistön
kannattama ehdotus ja äänten mennessä tasan
se ehdotus, jota puheenjohtaja on kannattanut.
Lautakunnan puheenjohtaja ratkaisee lautakuntaa koskevat talous-
ja muut sisäiseen hallintoon liittyvät asiat.
Työjärjestyksessä voidaan näiden
asioiden ratkaisuvaltaa siirtää myös
lautakunnan varapuheenjohtajalle ja esittelijälle.
27 §
Vähäiset muutokset eläinkoelupaan
Eläinkoeluvan antaneen jaoston tai lautakunnan puheenjohtaja
voi antaa luvan eläinkoetta koskeviin vähäisiin
muutoksiin eläinkoeluvasta poikkeavalla tavalla, jos se
on eläinkokeen jatkamisen kannalta ehdottoman välttämätöntä ja asiaa
ei ehditä eläinkokeen tarkoituksen vaarantumatta
saattaa eläinkoelautakunnan tai sen jaoston käsiteltäväksi
eikä muutoksesta aiheudu eläimille eläinkoeluvassa
ennakoitua suurempaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai
pysyvää haittaa. Lupaa koskevista muutoksista
on ilmoitettava eläinkoelautakunnalle tai sen asianomaiselle jaostolle.
28 §
Henkilöstö ja lautakunnan tukipalvelut
Eläinkoelautakunnalla on päätoimisia
esittelijöitä ja toimistosihteereitä,
jotka ottaa palvelukseen Etelä-Suomen lääninhallitus.
Esittelijän kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto
ja hyvä perehtyneisyys koe-eläintoimintaan.
Etelä-Suomen lääninhallitus huolehtii
eläinkoelautakunnan tarvitsemista tukipalveluista.
29 §
Palkkiot
Eläinkoelautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja
ja jäsenet saavat suorittamistaan tehtävistä palkkiota
ja matkakustannusten korvausta maa- ja metsätalousministeriön
vahvistamien perusteiden mukaisesti.
30 §
Maksut
Eläinkoeluvan käsittelystä peritään
käsittelymaksu asian vireille panneelta. Maksuja määrättäessä noudatetaan,
mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.
7 luku
Valvonta
31 §
Tiedonsaantioikeus
Maa- ja metsätalousministeriöllä ja
lääninhallituksella on oikeus saada tässä laissa
tarkoitettua valvontaa ja tarkastusta varten tarpeelliset tiedot
koe-eläinlaitosluvan haltijalta, eläinkoeluvan
haltijalta sekä valtion viranomaisilta ja eläinkoelautakunnalta.
Tiedonsaantisoikeus koskee myös sellaisia valvontaa varten
tarvittavia tietoja, jotka yksityisen tai yhteisön liike-
tai ammattitoimintaa tai taloudellista asemaa koskevina tietoina
taikka tietoina yksityisen henkilökohtaisista oloista muutoin
olisivat salassa pidettäviä.
32 §
Tarkastusoikeus
Lääninhallituksella on oikeus tehdä tämän lain
noudattamisen valvonnan edellyttämiä tarkastuksia
ja tutkimuksia sekä sitä varten päästä tiloihin,
joissa harjoitetaan koe-eläintoimintaa taikka joissa säilytetään
koe-eläimiä, koe-eläimiä varten
tarkoitettua rehua tai juomaa tai koe-eläintoiminnassa
käytettäviä aineita, laitteita, välineitä,
tarvikkeita tai varusteita taikka koe-eläintoimintaa koskevia
asiakirjoja tai tietoja, sekä olla läsnä suoritettaessa
eläinkoetta ja eläinkoelautakunnan tai sen jaoston
kokouksessa.
Kotirauhan piirissä saadaan 1 momentissa tarkoitettu
tarkastus tai tutkimus toimittaa vain, jos se on välttämätöntä tarkastuksen
kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi ja
on perusteltua syytä epäillä jonkun syyllistyvän
tämän lain tai eläinsuojelulain vastaiseen
rangaistavaksi säädettyyn menettelyyn.
Koe-eläinlaitosluvan haltija ja eläinkoeluvan haltija
ovat velvollisia antamaan lääninhallitukselle
sen pyytämät valvontaa varten tarvittavat tiedot.
33 §
Oikeus näytteiden ottamiseen
Lääninhallituksella on oikeus tarvittaessa
ottaa korvauksetta valvontaa varten näytteitä koe-eläimistä,
koe-eläinten rehusta ja juomasta sekä koe-eläintoiminnassa
käytettävistä aineista.
34 §
Eläinkoerekisteri
Etelä-Suomen lääninhallitus
pitää valvontaa varten rekisteriä eläinkoeluvista.
Rekisteriin merkitään seuraavat tiedot:
1) koe-eläinlaitos, jossa eläinkoe
tehdään;
2) eläinkoeluvan haltijan nimi ja yhteystiedot;
3) kokeen tarkoitus sekä maininta asianomaisista
säännöksistä tai viranomaisten
niiden nojalla antamista määräyksistä taikka
ohjeista, joihin koe mahdollisesti perustuu;
4) kokeessa käytettävät
eläinlajit ja lajikohtaisesti eläinten lukumäärä;
5) miten eläinten kivun, tuskan, kärsimyksen ja
haitan vähentäminen pienimpään
mahdolliseen on koesuunnitelmassa otettu huomioon;
6) suunniteltu kokeen alkamis- ja päättymisajankohta;
sekä
7) kokeen päättymispäivämäärä ja
lajikohtaisesti kokeessa tosiasiallisesti käytettyjen eläinten
lukumäärä sekä tiedot eläinkoeluvassa
ennakoimattomalla tavalla eläinten hyvinvointiin vaikuttaneista
kokeen aikaisista tapahtumista.
Sarjana eläinkokeita myönnetystä eläinkoeluvasta
merkitään rekisteriin soveltuvin osin 1 momentin
1—7 kohdassa mainitut tiedot.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään,
rekisteriin merkitään 16 §:n 1 momentissa
mainitut tilastotiedot koe-eläinlaitoksessa suoritetuista
eläinkokeista ja niihin käytetyistä koe-eläimistä.
Edellä 1 ja 2 momentissa mainitut tiedot poistetaan
rekisteristä viiden vuoden kuluttua siitä, kun
koe on ilmoitettu päättyneeksi.
Maa- ja metsätalousministeriöllä ja
lääninhallituksella on oikeus valvontaa varten
käyttää eläinkoerekisteriä.
Henkilötietojen keräämiseen ja tallentamiseen
sekä rekisteriin tallennettujen tietojen käyttämiseen
ja luovuttamiseen sovelletaan muutoin, mitä henkilötietolaissa
(523/1999) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa
laissa säädetään.
8 luku
Pakkokeinot ja seuraamukset
35 §
Kiellot ja määräykset
Jos 32 §:ssä tarkoitetussa tarkastuksessa
tai muutoin todetaan, että koe-eläintoiminnassa
ei ole noudatettu koe-eläintoimintaa koskevia säännöksiä tai
koe-eläintoiminnan harjoittamiselle asetettuja lupaehtoja
taikka eläinkokeen koesuunnitelmaa, lääninhallituksen
on kiellettävä koe-eläinlaitosluvan haltijaa
tai eläinkoeluvan haltijaa jatkamasta tai toistamasta säännösten,
lupaehtojen tai eläinkokeen koesuunnitelman vastaista menettelyä taikka
määrättävä tämä määräajassa
täyttämään velvollisuutensa.
Jos säännöksistä tai lupaehdoista
poikkeaminen on oleellista tai jos eläinkokeen koesuunnitelmaa
taikka tarkastuksessa annettua kieltoa tai määräystä ei
ole noudatettu, lääninhallitus voi määrätä eläinkokeen
keskeytettäväksi välittömästi
taikka sallia eläinkokeen jatkamisen vain asettamillaan
ehdoilla. Jos eläinsuojelulliset syyt niin vaativat, koe-eläimet
voidaan lopettaa tai määrätä välittömästi
lopetettaviksi koe-eläinlaitosluvan haltijan kustannuksella.
36 §
Uhkasakko ja teettämisuhka
Lääninhallitus voi asettaa 35 §:ssä tarkoitetun
kiellon tai määräyksen tehosteeksi uhkasakon
tai teettämisuhan. Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa
koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa
(1113/1990) säädetään.
37 §
Koe-eläintoiminnasta annetun lain rikkominen
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta
1) harjoittaa koe-eläintoimintaa ilman 17 §:n 1
momentissa tarkoitettua lupaa,
2) suorittaa eläinkokeen ilman 20 §:n
1 momentissa tarkoitettua lupaa tai vastoin luvassa asetettuja ehtoja,
3) hankkii tai käyttää eläimiä koe-eläiminä 11 tai
12 §:ssä säädettyjen edellytysten
vastaisesti,
4) laiminlyö koe-eläimen lopettamisen
13 §:n 1 tai 2 momentin vastaisesti tai rikkoo
13 §:n 3 momentissa tarkoitetun velvollisuuden taikka lopettaa
eläimen muutoin kuin sallitulla lopetusmenetelmällä,
5) käyttää eläinkokeessa
ollutta eläintä uudelleen eläinkokeeseen
14 §:n vastaisesti,
6) rikkoo 15 §:ssä säädettyä koe-eläinten
yksilöintiä koskevaa velvollisuutta,
7) rikkoo 16 §:ssä säädettyä luettelon,
tilaston tai valvontakirjanpidon pitämistä koskevaa velvollisuutta,
8) rikkoo 19 tai 22 §:ssä säädettyä ilmoitusvelvollisuutta
tai 32 §:n 3 momentissa säädettyä tietojenantovelvollisuutta,
9) rikkoo 35 §:n nojalla annettua kieltoa
tai määräystä,
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa
rangaistusta, koe-eläintoiminnasta annetun lain rikkomisesta sakkoon.
38 §
Rangaistuksia koskevat viittaussäännökset
Rangaistus eläinsuojelurikkomuksesta säädetään
eläinsuojelulain 54 §:ssä.
Rangaistus eläinsuojelurikoksesta ja lievästä eläinsuojelurikoksesta
säädetään rikoslain 17 luvun
14 ja 15 §:ssä.
9 luku
Erinäiset säännökset
39 §
Virka-apu
Poliisin ja tullilaitoksen on tarvittaessa annettava virka-apua
tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten
ja määräysten noudattamisen valvonnassa.
40 §
Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa
säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa
tämän lain taikka sen nojalla annettujen säännösten
tai määräysten noudattamista valvottaessa
saatuja tietoja yksityisen tai yhteisön taloudellisesta
asemasta, liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityisen henkilökohtaisista
oloista luovuttaa:
1) tämän lain noudattamista valvoville
viranomaisille tämän lain mukaisten tehtävien
suorittamista varten; sekä
2) syyttäjä-, poliisi- ja tulliviranomaisille
rikoksen selvittämiseksi.
41 §
Muutoksenhaku
Lääninhallituksen ja eläinkoelautakunnan
tämän lain nojalla tekemään
päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta
siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996)
säädetään. Eläinkoeluvan
käsittelystä perittävää maksua
koskevaan muutoksenhakuun sovelletaan, mitä valtion maksuperustelaissa
säädetään.
Tämän lain nojalla tehtävässä päätöksessä voidaan
määrätä, että päätöstä on
muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei valitusviranomainen
toisin määrää.
Valitus tämän lain nojalla tehdystä päätöksestä,
joka koskee eläinten hyvinvointia, on käsiteltävä kiireellisenä.
10 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
42 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 200
.
Tällä lailla kumotaan koe-eläintoiminnasta
20 päivänä joulukuuta 1985 annettu asetus (1076/1985)
siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
43 §
Koe-eläintoimintaa koskevat siirtymäsäännökset
Tämän lain voimaan tullessa toiminnassa
olevan koe-eläinlaitoksen tulee luvan tarkistamista varten
ilmoittaa kuuden kuukauden kuluessa tämän lain
voimaantulosta koe-eläintoiminnan harjoittamista koskevan
luvan myöntäneelle lääninhallitukselle:
1) laitoksen koe-eläintoiminnasta vastaavan henkilön
nimi, yhteystiedot ja kelpoisuus; ja
2) laitoksen eläinlääkintähuoltoa
varten nimetyn eläinlääkärin
nimi ja yhteystiedot sekä kelpoisuus.
Tämän lain voimaan tullessa toiminnassa olevan
koe-eläimiä käyttävän
laitoksen nimetyllä eläinlääkärillä tulee
olla 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu kelpoisuus eläinkokeiden
suorittamiseen viimeistään vuoden kuluttua tämän
lain voimaantulosta, jos eläinlääkäri
on nimetty ennen tämän lain voimaantuloa.
44 §
Eläinkokeen suorittajaa koskevat siirtymäsäännökset
Henkilö, joka ennen tämän lain voimaantuloa on
saavuttanut tällä lailla kumottavien säännösten
nojalla kelpoisuuden eläinkokeiden suorittamiseen, säilyttää tämän
kelpoisuuden tämän lain voimaan tullessa.
45 §
Eläinkokeen tai koesarjan suorittamista koskevaa lupaa
koskevat siirtymäsäännökset
Ennen tämän lain voimaantuloa annettu hyväksyminen
tai lupa eläinkokeen tai koesarjan suorittamiseen on tämän
lain voimaan tullessa voimassa hyväksymistä tai
lupaa koskevien ehtojen mukaisesti. Tämän lain
voimaan tullessa voimassa olevien ja voimaantulopäivästä yli kaksi
vuotta kestävien eläinkokeiden tai koesarjojen
lupien hyväksymistä on kuitenkin haettava uudelleen
eläinkoelautakunnalta kuuden kuukauden kuluessa tämän
lain voimaantulosta.
Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva eläinkokeen
tai koesarjan suorittamista koskeva hyväksymis- tai lupahakemus
siirretään eläinkoelautakunnan käsiteltäväksi.