sellaisina kuin niistä ovat 7 § laissa 1253/2006
ja 12 §:n 1 momentti laissa 1152/2003, sekä
2 §
Etuudet
Etuutena myönnetään tässä laissa
säädetyin edellytyksin aikuiskoulutustukea korvaukseksi opiskelun
aikaisesta ansionmenetyksestä. Lisäksi voidaan
myöntää opintotukilain (65/1994) mukainen
opintolainan valtiontakaus.
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) palkansaajalla työsuhteessa, virkasuhteessa
tai muussa vastaavassa palvelussuhteessa olevaa henkilöä;
2) yrittäjällä henkilöä,
joka päätointaan varten on yrittäjän
eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän
eläkelain (1280/2006) mukaisesti velvollinen ottamaan
sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen; sekä
3) tukikaudella aikuiskoulutustuella tuettavaa
koulutusaikaa.
5 §
Palkansaajan aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytykset
Palkansaajan aikuiskoulutustuen myöntämisen
edellytyksenä on, että:
1) henkilöllä on 7 §:n mukaista
työssäoloaikaa tukikauden alkamiseen mennessä vähintään kahdeksan
vuotta;
2) päätoiminen palvelussuhde samaan
työnantajaan on tukikauden alkamiseen mennessä kestänyt
yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään
vuoden;
3) henkilö on opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetulla
opintovapaalla tai vastaavalla työnantajan kanssa muuten
sovitulla vapaalla koulutuksen perusteella; ja
4) työstä poissaolo 6 §:n
mukaisen koulutuksen johdosta kestää yhtäjaksoisesti
vähintään kaksi kuukautta tai aikuiskoulutustukea
haetaan 12 a §:n mukaisesti soviteltuna.
Henkilö ei menetä oikeuttaan palkansaajan
aikuiskoulutustukeen, jos hänen työsuhteensa irtisanotaan
tukikauden alkamisen jälkeen hänestä itsestään
riippumattomista syistä.
5 a §
Yrittäjän aikuiskoulutustuen myöntämisen
edellytykset
Yrittäjän aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksenä on,
että:
1) yrittäjällä on 7 §:n
mukaista työssäoloaikaa tukikauden alkamiseen
mennessä vähintään kahdeksan
vuotta;
2) yrittäjä on välittömästi
ennen tukikauden alkamista toiminut vähintään
vuoden 3 §:ssä tarkoitettuna yrittäjänä;
3) opiskelu 6 §:n mukaisessa koulutuksessa kestää yhdenjaksoisesti
vähintään kaksi kuukautta tai, jos koulutus
ei ole yhdenjaksoista, se kestää useammassa jaksossa
yhteensä vähintään 43 päivää;
ja
4) yrittäjän tukikauden aikaiset
yritystoiminnan ansiot ovat vähentyneet vähintään
kolmasosalla verrattuna viimeiseen ennen opiskelun alkua toimitettuun
verotukseen.
Yrittäjällä ei ole oikeutta saada
aikuiskoulutustukea, jos hänen tukikauden aikaiset muut kuin
yritystoiminnasta saadut ansiotulonsa ylittävät
kolme neljäsosaa yrittäjälle maksetun
aikuiskoulutustuen määrästä.
Ansiotulojen aleneminen arvioidaan jälkikäteen
yrittäjän verotustietojen perusteella. Ansiotuloina
pidetään niitä tuloja, joita tuloverolaissa (1535/1992)
ei ole määritelty pääomatuloiksi.
6 §
Aikuiskoulutustukeen oikeuttava koulutus
Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää päätoimisesti
opiskelevalle henkilölle, joka osallistuu:
1) sellaiseen opetusministeriön toimialaan kuuluvaan
ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998),
ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998),
ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tai yliopistolaissa
(558/2009) tarkoitettuun koulutukseen, joka johtaa ammatilliseen
perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon tai yliopistoissa
tai ammattikorkeakouluissa suoritettavaan tutkintoon, edellä tarkoitettujen
tutkintojen osien suorittamiseen taikka on edellä sanottujen
lakien mukaista lisä- ja täydennyskoulutusta;
2) sellaiseen vapaasta sivistystyöstä annetun lain
(632/1998) mukaiseen koulutukseen, joka on ammatillista
osaamista ja pätevyyttä lisäävää;
3) muun ministeriön toimialaan kuuluvaan ammatillisesti
suuntautuneeseen koulutukseen;
4) perusopetuslaissa (628/1998) tai lukiolaissa
(629/1998) tarkoitettuun koulutukseen, jos sen puuttuminen
on ammatillisen kehittymisen esteenä; tai
5) 1—3 kohdassa tarkoitettuihin opintoihin ulkomailla.
Kieliopinnot oikeuttavat aikuiskoulutustukeen, jos ne ovat 1
momentissa tarkoitetulla tavalla järjestettyjä ja
kehittävät tai täydentävät hakijan
ammattitaitoa.
Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää myös 1
ja 2 momentissa tarkoitettuja opintoja vastaaviin opintoihin Ahvenanmaalla.
7 §
Työssäoloajan laskenta
Työssäoloaika lasketaan työntekijän
eläkelain (395/2006) 3 §:ssä tarkoitettujen
työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella.
Työssäolokuukausien lukumäärä saadaan
jakamalla kunkin kalenterivuoden ansiot euroina luvulla 940. Kalenterivuosikohtainen
osamäärä pyöristetään
alaspäin lähimpään kokonaislukuun,
joka voi olla enintään 12. Eri vuosien osamäärät
lasketaan yhteen.
Työssäoloaikaa laskettaessa työhön
rinnastettavana aikana otetaan lisäksi huomioon sellainen
täysi kalenterikuukausi:
1) jolta henkilölle on maksettu sairausvakuutuslain
(1224/2004) mukaista äitiys-, erityisäitiys-,
isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa;
2) jonka henkilö on ollut lakiin tai työ-
tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla taikka suorittanut
varusmies- tai siviilipalvelusta; tai
3) jona henkilö on ollut työkyvytön
saaden työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen
lakien perusteella eläkettä, kuntoutustukea tai
tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaista tapaturmaeläkettä.
Työssäoloajasta enintään
kaksi vuotta voi olla 3 momentissa tarkoitettua työhön
rinnastettavaa aikaa.
11 §
Aikuiskoulutustuen saamisen rajoitukset
Aikuiskoulutustukea ei myönnetä sille,
joka:
1) saa kansaneläkelain (568/2007)
tai työntekijän eläkelain 3 §:ssä tarkoitettujen
työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä tai
varhennettua vanhuuseläkettä;
2) saa täyden työkyvyttömyyden
perusteella maksettavaa eläkettä tai kansaneläkelain
mukaista työkyvyttömyyseläkettä;
3) saa työntekijän eläkelain
voimaanpanolain (396/2006) 28 §:ssä tarkoitettua
työttömyyseläkettä taikka vastaavaa
kansaneläkelain mukaista eläkettä tai
rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain
(13/1982) mukaista eläkettä;
4) saa maatalousyrittäjien luopumistuesta
annetun lain (1293/1994) mukaista luopumistukea tai maatalouden
harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006)
mukaista luopumistukea;
5) saa samaan koulutukseen Kansaneläkelaitoksen
kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005)
tai työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa taikka
saa täyttä ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuslain
perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991)
tai liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta
annetun lain (626/1991) nojalla taikka sotilasvammalain
(404/1948) tai sotilastapaturmalain (1211/1990)
kuntoutusta koskevien säännösten perusteella;
6) saa työttömyysturvalain (1290/2002)
mukaista työttömyysetuutta;
7) suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta;
8) suorittaa vankeusrangaistusta ja opiskelee rangaistuslaitoksessa;
9) saa vieraan valtion opintotukea, jota myönnetään
maassa pysyvästi asuvalle;
10) saa vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaista
vuorottelukorvausta;
11) saa opintotukilain mukaista opintorahaa tai asumislisää;
12) saa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa;
13) saa julkisesta työvoimapalvelusta annetun
lain (1295/2002) mukaista osa-aikalisää;
14) saa valtion virkamieslain (750/1994) 76 §:n
mukaista toistuvaa korvausta; tai
15) saa valtion virkamieslain 75 §:ssä ja
valtion virkamieslain voimaanpanolain (756/1986) 3 ja 15 §:ssä tarkoitettua
lakkautuspalkkaa.
12 §
Aikuiskoulutustuen määrä
Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja ansio-osasta.
Perusosa on 22,22 euroa päivältä. Ansio-osa
on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta.
Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa,
ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan
osalta 20 prosenttia. Aikuiskoulutustuki on enintään
90 prosenttia tuen perusteena olevasta päiväpalkasta,
kuitenkin vähintään perusosan suuruinen.
Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan
suuruisena.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Aikuiskoulutustuen ansio-osan perusteena oleva palkka lasketaan
tukikautta edeltäneen työ-, virka- tai muun palvelussuhteen
vakiintuneista ansioista yhteensä vuoden ajalta laskettuna
hakemuskuukautta edeltäneen kalenterikuukauden lopusta
lukien. Muilta osin ansio-osan perusteena olevan palkan määrittämiseen
sovelletaan, mitä työttömyysturvalain
6 luvun 4 §:ssä säädetään.
12 a §
Soviteltu aikuiskoulutustuki
Soviteltuun palkansaajan aikuiskoulutustukeen on tässä laissa
säädetyin edellytyksin oikeus osa-aikaisesti
opiskelevalla henkilöllä, joka saa lakisääteistä etuutta,
palkkaa tai muuta työtuloa. Soviteltuun aikuiskoulutustukeen
oikeuttavan koulutuksen keston on oltava yhteensä vähintään
43 päivää. Koulutus voi jakautua useampaan
jaksoon. Yrittäjällä ei ole oikeutta saada
soviteltua aikuiskoulutustukea.
Täyden suojaosan määrä on
127 euroa kuukaudessa. Kuukauden sijasta sovittelujaksona voidaan
käyttää myös neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa,
jolloin suojaosa on vastaava osuus täyden suojaosan määrästä.
Soviteltu aikuiskoulutustuki lasketaan siten, että aikuiskoulutustuki
ja 80 prosenttia saadun tulon suojaosan ylittävästä osasta
voivat kuukaudessa yhteensä nousta määrään,
joka aikuiskoulutustukena olisi muutoin voitu maksaa. Tällöin
ei kuitenkaan oteta huomioon niitä eläkkeitä ja
sosiaalietuuksia, joita työttömyysturvalain 4
luvun 7 §:n mukaan ei vähennetä työttömyyspäivärahasta.
Aikuiskoulutustuen sovittelussa huomioon otettavaan tuloon sovelletaan,
mitä työttömyysturvalain 4 luvun 4 §:n
1 ja 3 momentissa säädetään.
Jos henkilölle aikuiskoulutustukena kuukaudelta maksettava
määrä olisi pienempi kuin 100 euroa,
tukea ei makseta, ellei hakija sitä nimenomaisesti vaadi.
Jos henkilölle aikuiskoulutustukena kuukaudelta maksettava
määrä olisi pienempi kuin aikuiskoulutustuen
perusosa, tukea ei makseta.
Muutettaessa 3 momentissa tarkoitettua kuukautta kohti laskettua
etuutta päiväetuudeksi tai päinvastoin
katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 päivää.
14 §
Tukikauden kesto
Aikuiskoulutustukea maksetaan enintään 18 kuukauden
ajalta. Tähän tukiaikaan on oikeus kerran työuran
aikana yhdessä tai useassa osassa.
17 §
Etuutta koskeva päätös
Etuuden myöntämisestä, epäämisestä ja
takaisinperinnästä on annettava hakijalle kirjallinen päätös.
Päätöstä ei anneta, jos etuuden
tarkistaminen johtuu yksinomaan indeksitarkistuksesta tai muusta
vastaavasta lain tai asetuksen nojalla suoraan määräytyvästä perusteesta,
ellei hakija tätä päätöstä erikseen
vaadi. Hakijan tulee pyytää päätöstä indeksitarkistuksen
perusteella 30 päivän kuluessa siitä,
kun hän on saanut tuen määrän
tarkistamisesta tiedon. Hakijan katsotaan saaneen muutoksen tiedokseen
seitsemäntenä päivänä sen
jälkeen, kun päätös on postitettu hänen
ilmoittamallaan osoitteella, jollei muuta näytetä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
17 a §
Yrittäjän aikuiskoulutustuen myöntäminen
Aikuiskoulutustukeen oikeutetulle yrittäjälle voidaan
myöntää aikuiskoulutustukea hakemuksen
perusteella, jos 5 a §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittu
verotus ei ole vielä valmistunut. Valituskelpoinen päätös
annetaan ilman erillistä hakemusta, kun verotus on valmistunut.
18 §
Ennakkopäätös
Koulutuksen määrittelystä 6 §:n
mukaiseksi aikuiskoulutustukeen oikeuttavaksi koulutukseksi ja aikuiskoulutustuen
myöntämisen edellytyksenä olevan 5 ja
5 a §:n mukaisen työssäoloajan täyttymisestä on
henkilön pyynnöstä annettava sitova ennakkopäätös
jo ennen koulutuksen alkamista henkilön tultua hyväksytyksi
koulutukseen.
19 §
Aikuiskoulutustuen maksaminen
Jos aikuiskoulutustuen maksamisen peruste on 5 §:n
mukainen työstä poissaolo tai 5 a §:n mukainen
opiskelu, aikuiskoulutustukea maksetaan 16 §:ssä tarkoitetun
hakemuksen ja sen perusteella annetun päätöksen
mukaisesti ilman jälkikäteen tehtyä erillistä hakemusta.
Henkilön tulee tuen maksamista varten toimittaa rahastolle
selvitys 5 §:ssä tarkoitetusta työsuhteesta
ja opintovapaasta tai muusta palkattomasta vapaasta opiskelun perusteella.
Aikuiskoulutustuki myönnetään aikaisintaan
hakemuksen saapumiskuukautta edeltävän kuukauden
alusta.
Jos aikuiskoulutustuen maksamisen peruste on 12 a §:n
mukainen osa-aikainen opiskelu, aikuiskoulutustukea maksetaan jälkikäteen
tehdyn erillisen hakemuksen perusteella. Hakemukseen on liitettävä selvitys
5 §:ssä tarkoitetusta työsuhteesta, opintovapaasta
tai muusta palkattomasta vapaasta opiskelun perusteella sekä 12 a §:ssä tarkoitetuista
opiskelun aikaisista ansioista. Maksamista koskeva hakemus on tehtävä viimeistään
kuuden kuukauden kuluttua 12 a §:ssä tarkoitetun
sovittelujakson päättymisestä.
Aikuiskoulutustuki maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa.
Aikuiskoulutustukea maksettaessa katsotaan täyteen kalenterikuukauteen
sisältyvän 21,5 tukipäivää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
20 §
Aikuiskoulutustuen maksamisen lakkauttaminen ja keskeyttäminen
Aikuiskoulutustuen maksaminen lakkautetaan siitä päivästä lukien,
jona henkilö on keskeyttänyt koulutuksen tai koulutus
on päätetty keskeyttää. Tuen
maksaminen yrittäjälle keskeytetään
lisäksi, jos tämän tulot ylittävät 5 a §:ssä säädetyn
määrän. Jos on muutoin perusteltua syytä olettaa,
että aikuiskoulutustuki olisi lakkautettava tai keskeytettävä,
voidaan sen maksaminen keskeyttää, kunnes asia
on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.
Tuen maksaminen voidaan keskeyttää myös
henkilön pyynnöstä.
30 §
Rahoitus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos aikuiskoulutustuki maksetaan 12 a §:n mukaisesti
soviteltuna, valtion varoista maksetaan se määrä,
joka vastaa perusosan suhteellista osuutta kustakin täydestä 12 §:n
mukaan määräytyvästä aikuiskoulutustuesta.
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta
2010.
Aikuiskoulutustuki myönnetään tämän
lain mukaisin ehdoin 1 päivästä elokuuta
2010 lukien.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan
lain perusteella myönnetyn aikuiskoulutustuen määrä muutetaan
ilman hakemusta tämän lain mukaiseksi 1 päivästä elokuuta
2010 tai tämän jälkeen tarkastelujakson
päätyttyä, kuitenkin viimeistään
kolmen kuukauden kuluttua.
Tuen perusteena olevan palkan määrittelyä ei muuteta
ennen tukikauden loppumista. Jos tuki tämän lain
mukaan määriteltynä laskisi, voidaan tuki
maksaa tukikauden loppuun asti tämän lain voimaan
tullessa voimassa ollutta lakia soveltaen.
Tämän lain 14 §:n mukaista tukiaikaa
määritettäessä otetaan huomioon
myös tämän lain voimaan tullessa voimassa
olevan lain mukaisesti käytetty aikuiskoulutustukiaika.
Laskettaessa työssäoloaikaa tämän
lain voimaantuloa edeltävältä ajalta
sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa
olevia säännöksiä.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan
lain 15 §:n mukaista takaisinperintää aikuiskoulutustuen
etukäteiskäytön perusteella ei suoriteta
tämän lain tultua voimaan.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan
lain 7 ja 14 §:n perusteella aikuiskoulutustukeen 5—8
vuoden työssäoloajan perusteella oikeutetut henkilöt
säilyttävät oikeutensa aikuiskoulutustukeen
tämän lain tultua voimaan.
Aikuiskoulutustuen perusosan määrää korotetaan
siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa
(456/2001) säädetään.
Edellä 12 §:n 1 momentissa mainittu perusosan
määrä vastaa sitä kansaneläkeindeksin
pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettujen kansaneläkkeiden
suuruus on laskettu.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.