EDUSKUNNAN VASTAUS 213/2014 vp

EV 213/2014 vp - HE 258/2014 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Asia

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 258/2014 vp).

Valiokuntakäsittely

Sivistysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (SiVM 15/2014 vp).

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lausuman:

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkoin tällä vaalikaudella toteutettujen säästöpäätösten tosiasiallisia vaikutuksia opetus- ja kulttuuritoimeen liittyvien sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen ja ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, kun etenkin nuorten ihmisten tosiasialliset ja yhtäläiset mahdollisuudet saada koulutusta heikkenevät. Hallituksen tulee antaa asiasta selvitys sivistysvaliokunnalle vuoden 2017 loppuun mennessä.

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:

Laki

opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 24 §:n 6 momentti, 26, 26 a, 29 a ja 43 §, 48 §:n 2 momentti ja 70 §,

sellaisina kuin niistä ovat 24 §:n 6 momentti laissa 1045/2013, 26 § osaksi laissa 486/2013, 26 a § laissa 995/2012, 29 a § laissa 892/2013, 48 §:n 2 momentti laissa 486/2013 ja 70 § laissa 938/2013,

muutetaan 1 §, 2 §:n 2 momentin 5 kohta ja 4 momentti, 3 §, 5 §:n 1 ja 3 kohta, 6 §, 7 §:n otsikko, 8, 11 ja 12 §, 13 §:n 1 momentti, 14, 15, 17, 18, 23 ja 23 a §, 24 §:n 1 momentti, 25 §:n 1 momentti, 27 a §:n 1 momentti, 28 ja 31 §, 32 §:n 1 ja 2 momentti, 35 §:n 1 momentti, 42 §, 50 §:n 2 momentti, 52 §:n 1 momentti, 53, 57, 68, 68 a ja 69 §,

sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 4 momentti laissa 912/2012, 6 ja 8 § osaksi laissa 1045/2013, 18 §, 35 §:n 1 momentti ja 50 §:n 2 momentti laissa 1511/2011, 23 § osaksi laissa 1511/2011, 23 a §, 27 a §:n 1 momentti ja 68 a § laissa 892/2013, 24 §:n 1 momentti laissa 1045/2013 sekä 42 ja 57 § laissa 938/2013, sekä

lisätään 35 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 892/2013, uusi 3 momentti seuraavasti:

1 §

Soveltamisala

Tässä laissa säädetään kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta ja -avustuksesta sekä muusta rahoituksesta sellaista toimintaa varten, josta säädetään:

1) lukiolaissa (629/1998);

2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998);

3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998);

4) nuorisolaissa (72/2006);

5) liikuntalaissa (1054/1998);

6) museolaissa (729/1992); sekä

7) teatteri- ja orkesterilaissa (730/1992).

Tässä laissa säädetään myös 1 momentin 5—7 kohdassa mainitun lain mukaisiin perustamishankkeisiin myönnettävästä valtionavustuksesta.

Tässä laissa säädetään myös peruskoululain muuttamisesta (707/1992) annetun lain, lukiolain muuttamisesta annetun lain (708/1992), musiikkioppilaitoksista annetun lain (516/1995), lukiolain (629/1998), perusopetuslain (628/1998), taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) ja kirjastolain (904/1998) toiminnan mukaisten perustamishankkeiden valtionavustusten ja -osuuksien maksamisesta, käytön valvonnasta ja palauttamisesta.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisessa toiminnassa käytössä olevista tiloista sekä kalustosta ja muusta irtaimistosta aiheutuviin muihin kuin käyttökustannuksiin myönnetään rahoitusta siten kuin tämän lain 25 §:ssä säädetään.

Tässä laissa säädetään lisäksi kunnan laskennallisesta omarahoitusosuudesta 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa laeissa tarkoitetun opetustoimen käyttökustannuksiin (kunnan omarahoitusosuus).

2 §

Soveltaminen eräissä tapauksissa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tässä laissa säädetään rahoituksesta:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5) sisäoppilaitoksessa järjestettävän perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen sisäoppilaitoslisään ja yksityisten perusopetuksen järjestäjien koulukotikorotukseen;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tässä laissa säädetään myös valtionavustusten myöntämisestä lasten päivähoidon kehittämishankkeisiin kunnille ja kuntayhtymille sekä kuntien kulttuuritoiminnan perustamishankkeisiin.

3 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) opetustoimella 1 §:n 1 momentin 1—3 kohdassa mainittujen lakien mukaisen toiminnan ja 2 §:n 2 momentin 1—4 ja 8—10 kohdassa tarkoitettujen perusopetuslain ja taiteen perusopetuslain mukaisten toimintojen järjestämistä;

2) kulttuuritoimella 1 §:n 1 momentin 4—7 kohdassa mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestämistä;

3) yksityisellä koulutuksen tai muun toiminnan järjestäjällä rekisteröityä yhteisöä, säätiötä ja valtion liikelaitosta.

5 §

Rahoituksen laskentaperuste

Rahoitus käyttökustannuksiin määräytyy laskennallisten perusteiden mukaisesti. Rahoitus määräytyy:

1) lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijamäärien sekä opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen perusteella;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3) perusopetuslaissa tarkoitetussa lisäopetuksessa, maahanmuuttajille järjestettävässä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, muille kuin oppivelvollisille järjestettävässä esiopetuksessa ja perusopetuksessa sekä ulkomailla järjestettävässä opetuksessa, perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetussa pidennettyyn oppivelvollisuuteen perustuvassa opetuksessa, koulukotiopetuksessa, sisäoppilaitosmuotoisesti järjestetyssä perusopetuksessa ja joustavassa perusopetuksessa oppilasmäärän ja oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Kunnan valtionosuus ja valtionosuuden peruste lukiolaissa tarkoitetussa koulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kunnalle myönnetään valtionosuutta 5 §:n 1 kohdassa mainittujen toimintojen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin euromäärä, joka saadaan, kun 2 momentissa säädetyllä tavalla lasketusta kunnan valtionosuuden perusteesta vähennetään 8 §:n mukaan lasketut kunnan omarahoitusosuudet.

Kunnan valtionosuuden perustetta varten lasketaan yhteen:

1) kunnan järjestämää lukiokoulutusta ja maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävää lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta saavien opiskelijoiden määrien ja opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen tulot;

2) kunnan järjestämää ammatillista peruskoulutusta saavien opiskelijoiden määrien sekä oppisopimuskoulutuksena ja muuna ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävää koulutusta varten opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen tulot.

7 §

Kuntayhtymän ja yksityisen järjestämän lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 §

Kunnan omarahoitusosuus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin

Kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannuksista on 58,11 prosenttia ja maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävään lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen käyttökustannuksista 50 prosenttia euromäärästä, joka lasketaan siten, että 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla laskettu euromäärä jaetaan koko maan asukasmäärällä ja näin saatu euromäärä kerrotaan kunnan asukasmäärällä.

Kunnan omarahoitusosuutta laskettaessa 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut kuntien valtionosuuden perusteet lasketaan yhteen ja näin saatuun euromäärään lisätään:

1) kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille 7 §:n 1 momentin mukaisesti lasketut valtionosuuden perusteita vastaavat euromäärät; ja

2) valtion oppilaitoksille ja yliopistojen harjoittelukouluille 5 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja toimintoja varten 23 §:n nojalla vahvistettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella lasketut valtionosuuden perusteita vastaavat euromäärät.

Kunnan omarahoitusosuutta laskettaessa ei oteta huomioon:

1) opiskelijoita, joilla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa tai joilla on kotikunta Ahvenanmaalla;

2) opiskelijoita, joille lukiolain 3 §:n 1 momentin nojalla järjestetään opetusta ulkomailla.

Kunnan omarahoitusosuuteen lisätään ammattikorkeakoulujen kuntarahoitusosuuden poistumisen johdosta vuosittain euromäärä, joka on kunnan asukasta kohti 53,65 euroa vuoden 2015 tasossa. Vuosittaista euromäärää laskettaessa huomioidaan varainhoitovuoden arvioitu kustannustason muutos ja koko maan asukasmäärän muutos.

11 §

Rahoitus perusopetuslaissa tarkoitettuun lisäopetukseen

Perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitettua lisäopetusta järjestävälle kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuksen järjestämisluvan saaneelle yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään lisäopetusta varten rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,26 ja perusopetuksen lisäopetuksen oppilasmäärällä.

12 §

Rahoitus maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen

Kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuksen järjestämisluvan saaneelle yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitettua maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaa opetusta varten rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 2,49 ja tässä pykälässä tarkoitetulla oppilasmäärällä.

13 §

Rahoitus muille kuin oppivelvollisille järjestettävään esi- ja perusopetukseen

Kunnalle, kuntayhtymälle ja yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään muille kuin oppivelvollisille järjestettävää perusopetusta varten sekä perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden suorittamista edeltävää esiopetusta varten rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,41 ja oppilasmäärällä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 §

Lisärahoitus perusopetuslaissa tarkoitettuun pidennettyyn oppivelvollisuuteen

Sen lisäksi, mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa ja tämän lain 13 §:n 1 momentissa säädetään perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuun 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen perustuvan opetuksen käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta, mainittua opetusta järjestävälle kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuksen järjestämisluvan saaneelle yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetään lisärahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 2,97 ja tässä pykälässä tarkoitetulla oppilasmäärällä ja siihen lisätään euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,79 ja vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden määrällä.

15 §

Perusopetuksen sisäoppilaitoslisä ja koulukotikorotus

Kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityisen opetuksen järjestäjälle myönnetään perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaan vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 0,46 ja sisäoppilaitoksessa majoitettujen oppilaiden määrällä.

Yksityiselle perusopetuksen järjestäjälle, jonka perusopetuksen järjestämisluvan mukaisena erityisenä koulutustehtävänä on koulukotiopetuksen järjestäminen, myönnetään koulukotiopetusta saavista oppilaista lisärahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,86 ja koulukotiopetusta saavien oppilaiden määrällä.

17 §

Yksityisen perusopetuksen järjestäjän toiminnan aloittaminen

Perusopetuslain mukaisen järjestämisluvan saaneelle yksityisen perusopetuksen järjestäjälle myönnetään toiminnan aloittamiseen toiminnan aloittamiskuukauden alusta sen varainhoitovuoden loppuun, jolta järjestäjälle ei makseta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 37 §:n mukaista kotikuntakorvausta, mainittua korvausta vastaava euromäärä.

18 §

Rahoitus ulkomailla järjestettävään perusopetuslain mukaiseen opetukseen

Ulkomailla järjestettävää opetusta varten opetuksen järjestäjälle myönnetään rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,23 ja oppilasmäärällä. Oppilaskohtaista rahoitusta voidaan korottaa tai alentaa valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

23 §

Keskimääräiset yksikköhinnat

Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen perusteina käytettävät lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimääräiset yksikköhinnat siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 54 §:n 2 momentissa ja 57 §:ssä säädetään.

Yksikköhinnat määrää opetus- ja kulttuuriministeriö. Tämän lain 24 ja 25 §:ssä tarkoitetut yksikköhinnat määrätään siten, että yksikköhintojen mukaisesti lasketut rahoituksen perusteena käytettävät euromäärät yhteenlaskettuina vastaavat keskimääräisten yksikköhintojen perusteella laskettavia euromääriä.

23 a §

Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimääräisten yksikköhintojen laskeminen vuosina 2013—2015

Poiketen siitä, mitä 23 §:n 1 momentissa säädetään, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimääräisiä yksikköhintoja vuodelle 2013 ja 2014 säädettäessä ei oteta huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 54 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja kustannustason muutoksesta johtuvia tarkistuksia. Säädettäessä lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen yksikköhintoja vuodelle 2015 ei oteta huomioon edellä mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitettua tarkistusta.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan laskemisesta, keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2014 on 4,1814 prosenttia pienempi kuin vuodelle 2013 säädetty keskimääräinen yksikköhinta ja vuonna 2015 7,7251 prosenttia pienempi kuin vuodelle 2014 säädetty keskimääräinen yksikköhinta lukuun ottamatta toiminnan laadun ja laajuuden muutoksen johdosta keskimääräiseen yksikköhintaan tehtävää lisäystä eikä kustannustason arvioitua muutosta vuodelle 2015.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan laskemisesta, keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2014 on 1,605 prosenttia pienempi kuin vuodelle 2013 säädetty keskimääräinen yksikköhinta. Vuonna 2015 keskimääräinen yksikköhinta on 2,8169 prosenttia pienempi kuin vuodelle 2014 säädetty keskimääräinen yksikköhinta lukuun ottamatta kustannustason arvioitua muutosta vuodelle 2015. Vähennystä laskettaessa ei oteta huomioon jäljempänä 68 §:ssä tarkoitettua keskimääräisen yksikköhinnan euromääräistä korotusta eikä siitä 69 §:n mukaan tehtävää vähennystä.

24 §

Lukion yksikköhinnat

Lukion yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan vuosittain kaikille koulutuksen järjestäjille lukiokoulutuksesta yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella. Yksikköhintoja laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon ulkomailla järjestetystä opetuksesta aiheutuneita menoja eikä mainittua opetusta saavia opiskelijoita. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden määrästä, jotka opintonsa aloittaessaan ovat täyttäneet 18 vuotta, otetaan huomioon 58 prosenttia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

25 §

Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat

Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan vuosittain siten, että yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneet ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun näyttötutkintona suoritettavan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen valtakunnalliset kokonaiskustannukset jaetaan valtionosuuden myöntämisen perusteena käytettävien, edellä tarkoitetussa koulutuksessa olevien opiskelijoiden yhteismäärällä mainittuna vuonna. Yksikköhintoja laskettaessa ei oteta huomioon oppisopimuskoulutuksesta aiheutuneita kustannuksia eikä kyseistä koulutusta saavia opiskelijoita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 a §

Ammatillisen lisäkoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhintojen laskeminen vuosina 2013—2015

Poiketen siitä, mitä 27 §:n 1 momentissa säädetään ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintojen laskemisesta opiskelijatyövuotta kohden, ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintojen laskennan perusteena käytetään euromäärää, joka vuonna 2013 on 92,6 prosenttia, vuonna 2014 91,2 prosenttia ja vuonna 2015 93,8 prosenttia 23 §:ssä tarkoitetusta ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 §

Opetustuntikohtaisesti rahoitetun taiteen perusopetuksen yksikköhinta

Edellä 20 §:ssä tarkoitettu taiteen perusopetuksen yksikköhinta lasketaan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna taiteen perusopetuksesta aiheutuneet valtakunnalliset kokonaiskustannukset yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna pidettyjen opetustuntien yhteismäärällä.

31 §

Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät kustannukset

Lukion, ammatillisen koulutuksen ja opetustuntiperusteisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen käyttökustannuksina ei pidetä:

1) tässä laissa tarkoitetusta perustamishankkeesta eikä maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia;

2) opiskelijoiden koulumatkojen kuljetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia;

3) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa;

4) lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja ja poistoja;

5) kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin perustuvaa valtion rahoitusta;

6) maksuja 1 §:ssä mainittujen lakien ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen toiminnan järjestäjille, jos maksujen perusteena olevasta toiminnasta toiminnan järjestäjille aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon yksikköhintoja laskettaessa;

7) 1 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestäjän maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia; eikä

8) muita kuin välittömästi 1 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestämisestä aiheutuneita hallintokustannuksia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen koulutusmuotojen käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan unionin talousarviosta, saadaan lukea tämän lain nojalla rahoitettaviksi käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan unionin talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen eri koulutusmuotojen käyttökustannuksista vähennetään koulutuksen järjestäjille 44 §:n 1 ja 2 momentin nojalla asianomaista toimintaa varten kustannusten laskemisvuonna myönnettyjä valtionavustuksia vastaava euromäärä.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään poistoista, ammatillisen koulutuksen järjestäjän kirjanpidon mukaisiin poistoihin sovelletaan, mitä 25 §:n 2 momentissa säädetään.

32 §

Arvonlisäveron huomioon ottaminen yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinnoissa

Lukion, ammatillisen koulutuksen ja taiteen perusopetuksen yksikköhintoja korotetaan yksityisen koulutuksen järjestäjän osalta siten, että korotus vastaa yksityisten koulutuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityiselle koulutuksen järjestäjälle aiheutuneista arvonlisäverottomista kustannuksista mainitussa koulutusmuodossa.

Yksityisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa voidaan korottaa hakemuksesta kunnan tai kuntayhtymän tämän lain mukaiseen toimintaan yksityiselle yhteisölle tai säätiölle luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta siten, että korotus kerrottuna rahoituksen määräämisessä käytettävällä opiskelijamäärällä vastaa enintään edellä mainittuun tarkoitukseen tapahtuvien luovutusten johdosta suoritettavien arvonlisäverojen määrää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

35 §

Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnat

Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnat lasketaan erikseen kunkin taide- ja kulttuurilaitosmuodon osalta vuosittain jakamalla yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna niiden toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset asianomaisten kulttuurilaitosten saman kalenterivuoden todellisten henkilötyövuosien yhteismäärällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää yksikköhinnan varainhoitovuodelle arvioidun kustannustason mukaiseksi ja ottaen huomioon valtion toimenpiteistä aiheutuvat toiminnan laajuuden ja laadun muutokset soveltuvin osin siten kuin 23 §:n 1 momentissa säädetään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

35 a §

Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhintojen laskeminen vuonna 2014 ja 2015

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla lasketusta yksikköhinnasta vähennetään vuonna 2015 lisäksi seuraavat euromäärät:

1) museoiden osalta 2 849 euroa;

2) teattereiden osalta 2 183 euroa;

3) orkestereiden osalta 2 167 euroa.

42 §

Perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma

Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii vuosittain seuraavaa neljää vuotta varten opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeiden valtakunnallisen rahoitussuunnitelman. Rahoitussuunnitelma sisältää suunnittelukautena toteutettaviksi tarkoitetut perustamishankkeet kalenterivuosittain toteuttamisjärjestyksessä sekä arvion hankkeiden valtionavustuksista.

Liikuntalain mukaisen toiminnan perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa varten aluehallintovirasto laatii 1 §:ssä mainitun liikuntalain mukaisen toiminnan järjestäjiltä saatujen ehdotusten perusteella luettelon toiminta-alueellaan toteutettaviksi aiotuista perustamishankkeista. Hankkeet merkitään luetteloon niiden arvioidussa kiireellisyysjärjestyksessä. Ehdotukset luetteloa varten on toimitettava aluehallintovirastolle luettelon laatimista edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Rahoitussuunnitelma voidaan jättää laatimatta, jos perustamishankkeiden valtionavustuksiin käytettävissä oleva määräraha on vähäinen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi tehdä muutoksia rahoitussuunnitelmaan, jos perustamishankkeiden valtionavustuksiin osoitetaan lisämäärärahoja rahoitussuunnitelman vahvistamisen jälkeen.

50 §

Rahoituksen myöntäminen ja tarkistaminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkistaa 1 momentin mukaan myönnetyn rahoituksen varainhoitovuoden keskimääräisten oppilas- ja opiskelijamäärien mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa rahoitus tarkistetaan kuitenkin enintään ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa määrätyn kokonaisopiskelijamäärän mukaiseksi. Tässä laissa tarkoitetun perusopetuksen rahoitus tarkistetaan, lukuun ottamatta 13 §:n 3 momentissa tarkoitettujen perusopetuksen kurssien ja 16 §:ssä tarkoitetun joustavan perusopetuksen oppilasmäärää, varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän ja varainhoitovuoden syyskuun 20 päivän keskimääräisen oppilasmäärän mukaiseksi.

52 §

Valtionavustuksen myöntäminen ja maksaminen perustamishankkeeseen

Valtionapuviranomainen myöntää valtionavustuksen perustamishankkeeseen, jollei erikseen toisin säädetä, hakemuksesta 1 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun liikuntalain, 6 kohdassa tarkoitetun museolain, 7 kohdassa tarkoitetun teatteri- ja orkesterilain sekä 2 §:n 4 momentissa tarkoitetun kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaisen toiminnan järjestäjälle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

53 §

Perustamishankkeeseen suoritetun valtionavustuksen palautus

Perustamishankkeeseen saatu valtionavustus kerrottuna rakennushankkeen valmistumisen jälkeen tapahtuneella rakennuskustannusindeksin suhteellisella muutoksella ja vähennettynä rakennuksen iästä ja tavanomaisesta kulumisesta johtuvalla kohtuullisella arvon alenemalla, joka on 1 prosenttia vuodessa rakennuksen valmistumisesta 10 vuoden ajan ja tämän jälkeen 2 prosenttia vuodessa palautusvelvollisuuden päättymiseen asti, voidaan määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan toiselle taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä muuhun valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Jos omaisuus luovutetaan toiselle, joka käyttää omaisuutta valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan, tästä luovutuksesta johtuva palautus voidaan jättää määräämättä, jos luovuttaja omaisuuden luovutuksen yhteydessä sitoutuu vastaamaan palautusehdoista myös luovutuksen jälkeen tai jos luovutuksen saaja sitoutuu vastaaviin omaisuuden luovuttajaa koskeviin palautusehtoihin. Palautusta ei määrätä kuitenkaan suoritettavaksi, jos tässä momentissa tarkoitetun toimenpiteen tapahtuessa valtionavustuksen myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta.

Jos omaisuus, johon on saatu valtionavustusta, tuhoutuu tai vahingoittuu ja siitä saadaan vakuutus- tai muuta korvausta, voidaan valtionavustus 1 momentin mukaisesti laskettuna määrätä palautettavaksi valtiolle tai vähentää uuden perustamishankkeen valtionavustuksesta. Palautusta ei määrätä kuitenkaan suoritettavaksi eikä vähennystä tehdä, jos vahingon tapahtuessa valtionavustuksen myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta.

Palautusvelvollisuudesta ja korvauksen vähentämisestä päättää 57 §:ssä tarkoitettu valtionapuviranomainen. Valtionavustuksen saajan on ilmoitettava valtionapuviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta. Jos myöhemmin käy ilmi, ettei ilmoitusta ole tehty määräajassa, on 1 momentin mukaisesti laskettu valtionavustuksen määrä palautettava valtiolle korkolain (633/1982) 12 §:n mukaisine korkoineen, jollei valtionapuviranomainen erityisestä syystä toisin päätä.

Poiketen siitä, mitä valtion korvauksetta luovuttamien ammatillisten oppilaitosten kiinteistöjen ja irtaimiston luovutussopimuksissa on sovittu palautusehdoista ja mitä edellä tässä pykälässä säädetään perustamishankkeeseen myönnetyn valtionavustuksen palauttamisajasta, palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos kiinteistön tai irtaimiston luovutuksesta on kulunut yli 30 vuotta.

57 §

Valtionapuviranomainen

Aluehallintovirasto on valtionapuviranomainen 45 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa ja 1 §:n 3 momentin mukaisissa perustamishankkeita koskevissa asioissa lukuun ottamatta opetus- ja kulttuuriministeriön ennen vuotta 2007 myöntämien perustamishankkeiden valtionosuuksien ja avustusten maksamista.

Opetushallitus on valtionapuviranomainen:

1) opetuksen toiminnallista kehittämistä koskevissa asioissa;

2) ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämistä, kokeilua ja toiminnan käynnistämistä sekä toimintaan liittyviä tarpeellisia erityistehtäviä koskevissa asioissa;

3) 45 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 46 §:ssä tarkoitettuja valtionavustuksia koskevissa asioissa.

Valtionapuviranomainen muissa tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on opetus- ja kulttuuriministeriö.

Toimivallan jaosta valtionapuviranomaisten välillä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

68 §

Ammatillisen koulutuksen poistojen määrän vaikutus yksikköhintoihin

Sen estämättä, mitä 25 §:n 2 momentissa säädetään, jos ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien kirjanpidon mukaisten ammatillisen koulutuksen poistojen määrä on vuosina 2005 ja 2009 alempi kuin 831,32 euroa vuodessa opiskelijaa kohden, ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa korotetaan, siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarvittaessa säädetään, euromäärällä, joka vastaa edellä mainitun euromäärän ja kirjanpidon mukaisten opiskelijaa kohden laskettujen poistojen erotusta. Mainittu euromäärä on laskettu vuoden 2005 kustannustasossa, ja sitä tarkistetaan vuosittain kustannustason arvioidun muutoksen mukaisesti.

68 a §

Ammatillisen koulutuksen poistoihin liittyvän euromäärän laskeminen vuosina 2013—2015

Poiketen siitä, mitä 68 §:ssä säädetään pykälässä mainitun euromäärän tarkistamisesta vuosittain kustannustason arvioidun muutoksen mukaisesti, euromäärää ei tarkisteta vuonna 2013 ja 2014 eikä vuonna 2015 vuoden 2013 arvioidun ja toteutuneen kustannustason muutoksen mukaisesti.

69 §

Aiemmin myönnettyjen ja maksamatta olevien perustamishankkeiden valtionosuudet.

Ennen tämän lain voimaantuloa ammatillisen koulutuksen perustamishankkeisiin myönnetyt ja vuosittain maksettavat opiskelijaa kohti lasketut valtionosuudet vähennetään keskimääräisiä yksikköhintoja laskettaessa.

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

Poiketen siitä, mitä 24 §:n 1 momentissa, 25 §:n 1 momentissa, 28 §:n 1 momentissa ja 35 §:n 1 momentissa säädetään yksikköhintojen laskemisesta ja kustannusten tarkistamisesta vuosittain, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannusten tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2016 vuoden 2013 kustannustietojen perusteella.

Poiketen siitä, mitä 1 §:n 3 momentissa säädetään, yleisten kirjastojen perustamishankkeiden vuonna 2015 tehtävät valtionavustuspäätökset myönnetään ja niiden maksatukset toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vuosille 2014—2017 vahvistaman rahoitussuunnitelman mukaisesti ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden perustamishankkeita koskevien säännösten mukaisesti.

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyihin ammatillisista oppilaitoksista annetun lain muuttamisesta annetun lain (717/1992), ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista annetun lain muuttamisesta annetun lain (720/1992), ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998), ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain (255/1995) ja ammattikorkeakoululain (351/2003) toiminnan mukaisiin perustamishankkeiden valtionosuuksien ja -avustusten palautuksiin sovelletaan tämän lain säännöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyihin työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää koskeviin valtionavustuksiin sovelletaan niitä säännöksiä, jotka olivat voimassa tämän lain tullessa voimaan.

_______________

Laki

vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 11 §:n 8 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1103/2010, sekä

muutetaan 11 §:n 2—6 momentti, 14 § ja 16 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 11 §:n 2—6 momentti ja 16 §:n 2 momentti laissa 1103/2010 sekä 14 § laissa 1765/2009, seuraavasti:

11 §

Yksikköhinta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Opiskelijaviikon yksikköhinta lasketaan kansanopistoille vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kansanopistojen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset opistojen saman vuoden opiskelijaviikkojen määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kansanopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään yksikköhinnan korottamisesta opistoissa, joiden ylläpitäjien ylläpitämisluvassa määrättynä pääasiallisena koulutustehtävänä tai osana koulutustehtävää on vaikeasti vammaisille tarkoitettu koulutus taikka osana koulutustehtävää on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös opiston ulkopuolella asuvien opiskelijaviikoista yksikköhintaan tehtävästä vähennyksestä.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuorokauden yksikköhinta lasketaan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna liikunnan koulutuskeskusten toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset koulutuskeskusten saman vuoden opiskelijavuorokausien määrällä. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivän yksikköhinta määrätään vuosittain valtion talousarviossa olevan määrärahan puitteissa.

Opetustunnin yksikköhinta kansalaisopistoille lasketaan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kansalaisopistojen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset kansalaisopistojen saman vuoden opetustuntien määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kansalaisopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. Kansalaisopistojen yksikköhintoja porrastetaan tiheästi asutuissa kunnissa kansalaisopiston sijaintikunnan asukastiheyden perusteella. Porrastusten suuruudesta ja yksikköhintojen tarkemmasta laskemisesta sekä siitä, mitä kuntia pidetään tiheästi asuttuina, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kansalaisopistojen keskimääräinen yksikköhinta säädetään valtioneuvoston asetuksella ja määrätään soveltuvin osin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 23 §:ssä säädetään.

Opetustunnin yksikköhinta kesäyliopistoille lasketaan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kesäyliopistojen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset kesäyliopistojen saman vuoden opetustuntien määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan kesäyliopistojen ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.

Opetustunnin yksikköhinta opintokeskuksille lasketaan vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna opintokeskusten toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset opintokeskusten saman vuoden opetustuntien määrällä. Käyttökustannuksiin luetaan mukaan opintokeskusten ylläpitäjien vapaan sivistystyön toimintaan liittyvät kirjanpidon mukaiset poistot. Poistojen lukemisesta käyttökustannuksiin säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 §

Erityisavustukset ja ylimääräiset avustukset

Oppilaitosten ylläpitäjille voidaan myöntää laatu- ja kehittämisavustuksia, opintoseteliavustuksia, rakenteellista kehittämistä tukevia avustuksia sekä ylimääräisiä avustuksia käyttökustannuksiin valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen rajoissa.

16 §

Valtionapuviranomainen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtionapuviranomainen 14 §:ssä tarkoitetuissa laatu- ja kehittämisavustuksissa, opintoseteliavustuksissa sekä ylimääräisissä avustuksissa on Opetushallitus. Rakenteellisen kehittämisen tukemiseksi myönnettävät valtionavustukset sekä liikunnan koulutuskeskusten valtionavustukset myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö.

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

Poiketen siitä, mitä 11 §:n 2—6 momentissa säädetään yksikköhintojen laskemisesta ja kustannusten tarkistamisesta, ensimmäinen tämän lain mukainen kustannusten tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2016 vuoden 2013 kustannustietojen perusteella. Varainhoitovuodelle 2015 määrättäviin yksikköhintoihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyihin oppilaitosten rakenteellista kehittämisohjelmaa tukeviin avustuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

_______________

Laki

perusopetuslain 43 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan perusopetuslain (628/1998) 43 §:n 2 momentti, sellaisena kuin on laissa 1707/2009, seuraavasti:

43 §

Rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perusopetuslain mukaiseen opetukseen ja toimintaan voidaan valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa myöntää valtionavustusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään. Valtionavustusta voidaan myöntää myös investointihankkeisiin siten kuin valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. Investointihankkeiden valtionapuviranomaisena on aluehallintovirasto.

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

lukiolain 35 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lukiolain (629/1998) 35 § seuraavasti:

35 §

Rahoitus

Tässä laissa tarkoitettua koulutusta varten myönnetään valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa valtionavustusta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään (1705/2009). Valtionavustusta voidaan myöntää myös investointihankkeisiin siten kuin valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. Valtionapuviranomaisena investointihankkeissa on aluehallintovirasto.

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

lasten päivähoidosta annetun lain 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 12 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 909/2012, seuraavasti:

12 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän lain mukaiseen toimintaan voidaan valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa myöntää kunnille ja kuntayhtymille valtionavustusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään. Valtionavustusta voidaan myöntää myös investointeihin siten kuin valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. Valtionapuviranomaisena investointiavustuksia koskevissa asioissa on aluehallintovirasto.

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

taiteen perusopetuksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) 11 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1708/2009, seuraavasti:

11 §

Valtionosuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Koulutuksen järjestäjälle voidaan myöntää valtionavustusta valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään. Valtionavustusta voidaan myöntää myös investointeihin siten kuin valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. Valtionapuviranomaisena investointiavustuksia koskevissa asioissa on aluehallintovirasto.

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

kirjastolain 9 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kirjastolain (904/1998) 9 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1709/2009, seuraavasti:

9 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kunnalle myönnetään valtionavustusta valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa 4 §:ssä tarkoitetun keskuskirjasto- ja maakuntakirjastotehtävän hoitamiseen ja tämän lain mukaiseen toimintaan siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään sekä kirjaston investointihankkeisiin ja toimitilojen kehittämiseen siten kuin valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. Valtionapuviranomainen investointiavustuksissa on opetus- ja kulttuuriministeriö.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 18 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1013/2005, seuraavasti:

18 §

Rahoitus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjälle voidaan myöntää kehittämisavustusta valtion talousarvioon otettujen määrärahojen rajoissa.

_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Laki

opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 3 momentin kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 §:n muuttamisesta annetun lain (486/2013) voimaantulosäännöksen 3 momentti.

2 §

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20     .

_______________

Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2014