sellaisina kuin niistä ovat 24 §:n 6 momentti
laissa 1045/2013, 26 § osaksi laissa 486/2013,
26 a § laissa 995/2012, 29 a § laissa
892/2013, 48 §:n 2 momentti laissa 486/2013
ja 70 § laissa 938/2013,
sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 4 momentti
laissa 912/2012, 6 ja 8 § osaksi laissa 1045/2013,
18 §, 35 §:n 1 momentti ja 50 §:n 2 momentti
laissa 1511/2011, 23 § osaksi laissa 1511/2011,
23 a §, 27 a §:n 1 momentti
ja 68 a § laissa 892/2013, 24 §:n 1 momentti
laissa 1045/2013 sekä 42 ja 57 § laissa
938/2013, sekä
1 §
Soveltamisala
Tässä laissa säädetään
kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle
tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle
käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta
ja -avustuksesta sekä muusta rahoituksesta sellaista toimintaa
varten, josta säädetään:
1) lukiolaissa (629/1998);
2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998);
3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa
(631/1998);
4) nuorisolaissa (72/2006);
5) liikuntalaissa (1054/1998);
6) museolaissa (729/1992); sekä
7) teatteri- ja orkesterilaissa (730/1992).
Tässä laissa säädetään myös 1
momentin 5—7 kohdassa mainitun lain
mukaisiin perustamishankkeisiin myönnettävästä valtionavustuksesta.
Tässä laissa säädetään
myös peruskoululain muuttamisesta (707/1992) annetun
lain, lukiolain muuttamisesta annetun lain (708/1992),
musiikkioppilaitoksista annetun lain (516/1995), lukiolain
(629/1998), perusopetuslain (628/1998), taiteen
perusopetuksesta annetun lain (633/1998) ja kirjastolain
(904/1998) toiminnan mukaisten perustamishankkeiden valtionavustusten
ja -osuuksien maksamisesta, käytön valvonnasta
ja palauttamisesta.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta
aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisessa toiminnassa käytössä olevista
tiloista sekä kalustosta ja muusta irtaimistosta aiheutuviin
muihin kuin käyttökustannuksiin myönnetään
rahoitusta siten kuin tämän lain 25 §:ssä säädetään.
Tässä laissa säädetään
lisäksi kunnan laskennallisesta omarahoitusosuudesta 1
momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa laeissa tarkoitetun opetustoimen
käyttökustannuksiin (kunnan omarahoitusosuus).
2 §
Soveltaminen eräissä tapauksissa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sen estämättä, mitä 1
momentissa säädetään, tässä laissa
säädetään rahoituksesta:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5) sisäoppilaitoksessa järjestettävän
perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen sisäoppilaitoslisään
ja yksityisten perusopetuksen järjestäjien
koulukotikorotukseen;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tässä laissa säädetään
myös valtionavustusten myöntämisestä lasten
päivähoidon kehittämishankkeisiin kunnille
ja kuntayhtymille sekä kuntien kulttuuritoiminnan perustamishankkeisiin.
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) opetustoimella 1 §:n 1 momentin 1—3 kohdassa
mainittujen lakien mukaisen toiminnan ja 2 §:n 2 momentin
1—4 ja 8—10 kohdassa tarkoitettujen perusopetuslain
ja taiteen perusopetuslain mukaisten toimintojen järjestämistä;
2) kulttuuritoimella 1 §:n 1 momentin 4—7 kohdassa
mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestämistä;
3) yksityisellä koulutuksen tai muun toiminnan
järjestäjällä rekisteröityä yhteisöä,
säätiötä ja valtion liikelaitosta.
5 §
Rahoituksen laskentaperuste
Rahoitus käyttökustannuksiin määräytyy
laskennallisten perusteiden mukaisesti. Rahoitus määräytyy:
1) lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijamäärien
sekä opiskelijaa kohden määrättyjen
yksikköhintojen perusteella;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3) perusopetuslaissa tarkoitetussa lisäopetuksessa,
maahanmuuttajille järjestettävässä perusopetukseen
valmistavassa opetuksessa, muille kuin oppivelvollisille järjestettävässä esiopetuksessa
ja perusopetuksessa sekä ulkomailla järjestettävässä opetuksessa,
perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetussa
pidennettyyn oppivelvollisuuteen perustuvassa opetuksessa, koulukotiopetuksessa,
sisäoppilaitosmuotoisesti järjestetyssä perusopetuksessa
ja joustavassa perusopetuksessa oppilasmäärän
ja oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan
perusteella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 §
Kunnan valtionosuus ja valtionosuuden peruste lukiolaissa tarkoitetussa
koulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa
Kunnalle myönnetään valtionosuutta
5 §:n 1 kohdassa mainittujen toimintojen
järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin
euromäärä, joka saadaan, kun 2 momentissa
säädetyllä tavalla lasketusta kunnan
valtionosuuden perusteesta vähennetään
8 §:n mukaan lasketut kunnan omarahoitusosuudet.
Kunnan valtionosuuden perustetta varten lasketaan
yhteen:
1) kunnan järjestämää lukiokoulutusta
ja maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävää lukiokoulutukseen
valmistavaa koulutusta saavien opiskelijoiden määrien
ja opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen
tulot;
2) kunnan järjestämää ammatillista
peruskoulutusta saavien opiskelijoiden määrien
sekä oppisopimuskoulutuksena ja muuna ammatillisena peruskoulutuksena
järjestettävää koulutusta varten
opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen
tulot.
7 §
Kuntayhtymän ja yksityisen järjestämän
lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 §
Kunnan omarahoitusosuus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen
ja ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin
Kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen
käyttökustannuksista on 58,11 prosenttia ja maahanmuuttajille
ja vieraskielisille järjestettävään
lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen käyttökustannuksista
50 prosenttia euromäärästä,
joka lasketaan siten, että 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla
laskettu euromäärä jaetaan koko maan
asukasmäärällä ja näin
saatu euromäärä kerrotaan kunnan asukasmäärällä.
Kunnan omarahoitusosuutta laskettaessa 6 §:n
2 momentissa tarkoitetut kuntien valtionosuuden perusteet lasketaan
yhteen ja näin saatuun euromäärään
lisätään:
1) kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille
7 §:n 1 momentin mukaisesti lasketut valtionosuuden
perusteita vastaavat euromäärät; ja
2) valtion oppilaitoksille ja yliopistojen harjoittelukouluille
5 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja toimintoja varten
23 §:n nojalla vahvistettujen keskimääräisten
yksikköhintojen perusteella lasketut valtionosuuden perusteita
vastaavat euromäärät.
Kunnan omarahoitusosuutta laskettaessa ei oteta huomioon:
1) opiskelijoita, joilla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua
kotikuntaa Suomessa tai joilla on kotikunta Ahvenanmaalla;
2) opiskelijoita, joille lukiolain 3 §:n
1 momentin nojalla järjestetään opetusta
ulkomailla.
Kunnan omarahoitusosuuteen lisätään
ammattikorkeakoulujen kuntarahoitusosuuden poistumisen johdosta
vuosittain euromäärä, joka on kunnan
asukasta kohti 53,65 euroa vuoden 2015 tasossa. Vuosittaista euromäärää laskettaessa
huomioidaan varainhoitovuoden arvioitu kustannustason muutos ja
koko maan asukasmäärän muutos.
11 §
Rahoitus perusopetuslaissa tarkoitettuun lisäopetukseen
Perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitettua
lisäopetusta järjestävälle kunnalle,
kuntayhtymälle tai perusopetuksen järjestämisluvan
saaneelle yksityiselle opetuksen järjestäjälle
myönnetään lisäopetusta varten
rahoituksena euromäärä, joka saadaan,
kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n
mukaisesti vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään
160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,26 ja perusopetuksen
lisäopetuksen oppilasmäärällä.
12 §
Rahoitus maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen
Kunnalle, kuntayhtymälle tai perusopetuksen järjestämisluvan
saaneelle yksityiselle opetuksen järjestäjälle
myönnetään perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitettua
maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaa opetusta varten rahoituksena
euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti vahvistetusta
kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään
160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 2,49 ja tässä pykälässä tarkoitetulla
oppilasmäärällä.
13 §
Rahoitus muille kuin oppivelvollisille järjestettävään
esi- ja perusopetukseen
Kunnalle, kuntayhtymälle ja yksityiselle opetuksen
järjestäjälle myönnetään
muille kuin oppivelvollisille järjestettävää perusopetusta
varten sekä perusopetuslain 25 §:n 2
momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden suorittamista
edeltävää esiopetusta varten rahoituksena
euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti
vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään
160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,41 ja oppilasmäärällä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
14 §
Lisärahoitus perusopetuslaissa tarkoitettuun pidennettyyn
oppivelvollisuuteen
Sen lisäksi, mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
annetussa laissa ja tämän lain 13 §:n
1 momentissa säädetään perusopetuslain 25 §:n
2 momentissa tarkoitettuun 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen perustuvan
opetuksen käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta,
mainittua opetusta järjestävälle kunnalle, kuntayhtymälle
tai perusopetuksen järjestämisluvan saaneelle
yksityiselle opetuksen järjestäjälle
myönnetään lisärahoituksena
euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesta kotikuntakorvauksen
perusosasta vähennetään 160,78 euroa,
ja erotus kerrotaan luvulla 2,97 ja tässä pykälässä tarkoitetulla
oppilasmäärällä ja siihen lisätään
euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesta
kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään
160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,79 ja vaikeimmin kehitysvammaisten
oppilaiden määrällä.
15 §
Perusopetuksen sisäoppilaitoslisä ja koulukotikorotus
Kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityisen opetuksen järjestäjälle
myönnetään perusopetuslaissa tarkoitetun
opetuksen sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun
saavien oppilaiden osalta euromäärä,
joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun
lain 38 §:n mukaan vahvistetusta kotikuntakorvauksen
perusosasta vähennetään 160,78 euroa,
ja erotus kerrotaan luvulla 0,46 ja sisäoppilaitoksessa
majoitettujen oppilaiden määrällä.
Yksityiselle perusopetuksen järjestäjälle,
jonka perusopetuksen järjestämisluvan mukaisena erityisenä koulutustehtävänä on
koulukotiopetuksen järjestäminen, myönnetään
koulukotiopetusta saavista oppilaista lisärahoituksena
euromäärä, joka saadaan, kun kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti
vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään
160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,86 ja koulukotiopetusta
saavien oppilaiden määrällä.
17 §
Yksityisen perusopetuksen järjestäjän
toiminnan aloittaminen
Perusopetuslain mukaisen järjestämisluvan saaneelle
yksityisen perusopetuksen järjestäjälle
myönnetään toiminnan aloittamiseen toiminnan
aloittamiskuukauden alusta sen varainhoitovuoden loppuun, jolta
järjestäjälle ei makseta kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta annetun lain 37 §:n mukaista
kotikuntakorvausta, mainittua korvausta vastaava euromäärä.
18 §
Rahoitus ulkomailla järjestettävään
perusopetuslain mukaiseen opetukseen
Ulkomailla järjestettävää opetusta
varten opetuksen järjestäjälle myönnetään
rahoituksena euromäärä, joka saadaan,
kun kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 §:n mukaisesti
vahvistetusta kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään
160,78 euroa, ja erotus kerrotaan luvulla 1,23 ja oppilasmäärällä.
Oppilaskohtaista rahoitusta voidaan korottaa tai alentaa valtioneuvoston
ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.
23 §
Keskimääräiset yksikköhinnat
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
vuosittain seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen perusteina käytettävät
lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen
keskimääräiset yksikköhinnat
siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain
54 §:n 2 momentissa ja 57 §:ssä säädetään.
Yksikköhinnat määrää opetus-
ja kulttuuriministeriö. Tämän lain 24
ja 25 §:ssä tarkoitetut yksikköhinnat
määrätään siten, että yksikköhintojen
mukaisesti lasketut rahoituksen perusteena käytettävät
euromäärät yhteenlaskettuina vastaavat
keskimääräisten yksikköhintojen
perusteella laskettavia euromääriä.
23 a §
Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen
keskimääräisten yksikköhintojen
laskeminen vuosina 2013—2015
Poiketen siitä, mitä 23 §:n
1 momentissa säädetään, lukiokoulutuksen,
ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimääräisiä yksikköhintoja
vuodelle 2013 ja 2014 säädettäessä ei
oteta huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 54 §:n
2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja kustannustason muutoksesta
johtuvia tarkistuksia. Säädettäessä lukiokoulutuksen,
ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen yksikköhintoja
vuodelle 2015 ei oteta huomioon edellä mainitun momentin
3 kohdassa tarkoitettua tarkistusta.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään
lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan laskemisesta,
keskimääräinen yksikköhinta vuonna
2014 on 4,1814 prosenttia pienempi kuin vuodelle 2013 säädetty
keskimääräinen yksikköhinta
ja vuonna 2015 7,7251 prosenttia pienempi kuin vuodelle 2014 säädetty
keskimääräinen yksikköhinta
lukuun ottamatta toiminnan laadun ja laajuuden muutoksen johdosta
keskimääräiseen yksikköhintaan
tehtävää lisäystä eikä kustannustason
arvioitua muutosta vuodelle 2015.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään
ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisen
yksikköhinnan laskemisesta, keskimääräinen
yksikköhinta vuonna 2014 on 1,605 prosenttia pienempi kuin
vuodelle 2013 säädetty keskimääräinen
yksikköhinta. Vuonna 2015 keskimääräinen yksikköhinta
on 2,8169 prosenttia pienempi kuin vuodelle 2014 säädetty
keskimääräinen yksikköhinta
lukuun ottamatta kustannustason arvioitua muutosta vuodelle 2015.
Vähennystä laskettaessa ei oteta huomioon jäljempänä 68 §:ssä tarkoitettua
keskimääräisen yksikköhinnan
euromääräistä korotusta eikä siitä 69 §:n
mukaan tehtävää vähennystä.
24 §
Lukion yksikköhinnat
Lukion yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan vuosittain
kaikille koulutuksen järjestäjille lukiokoulutuksesta
yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta
edeltäneenä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten
kokonaiskustannusten perusteella. Yksikköhintoja laskettaessa
ei kuitenkaan oteta huomioon ulkomailla järjestetystä opetuksesta
aiheutuneita menoja eikä mainittua opetusta saavia opiskelijoita.
Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden määrästä,
jotka opintonsa aloittaessaan ovat täyttäneet
18 vuotta, otetaan huomioon 58 prosenttia.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
25 §
Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat
Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat opiskelijaa
kohden lasketaan vuosittain siten, että yksikköhintojen
määräämistä edeltänyttä vuotta
edeltäneenä vuonna ammatillisen koulutuksen järjestäjille
aiheutuneet ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun
koulutuksen sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa
laissa tarkoitetun näyttötutkintona suoritettavan
ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen valtakunnalliset
kokonaiskustannukset jaetaan valtionosuuden myöntämisen
perusteena käytettävien, edellä tarkoitetussa
koulutuksessa olevien opiskelijoiden yhteismäärällä mainittuna
vuonna. Yksikköhintoja laskettaessa ei oteta huomioon oppisopimuskoulutuksesta
aiheutuneita kustannuksia eikä kyseistä koulutusta
saavia opiskelijoita.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
27 a §
Ammatillisen lisäkoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten
yksikköhintojen laskeminen vuosina 2013—2015
Poiketen siitä, mitä 27 §:n
1 momentissa säädetään ammatillisen
lisäkoulutuksen yksikköhintojen laskemisesta opiskelijatyövuotta
kohden, ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintojen
laskennan perusteena käytetään euromäärää, joka
vuonna 2013 on 92,6 prosenttia, vuonna 2014 91,2 prosenttia ja vuonna
2015 93,8 prosenttia 23 §:ssä tarkoitetusta
ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
28 §
Opetustuntikohtaisesti rahoitetun taiteen perusopetuksen yksikköhinta
Edellä 20 §:ssä tarkoitettu taiteen
perusopetuksen yksikköhinta lasketaan vuosittain jakamalla
yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta
edeltäneenä vuonna taiteen perusopetuksesta aiheutuneet
valtakunnalliset kokonaiskustannukset yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta
edeltäneenä vuonna pidettyjen opetustuntien yhteismäärällä.
31 §
Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät
kustannukset
Lukion, ammatillisen koulutuksen ja opetustuntiperusteisesti
rahoitettavan taiteen perusopetuksen käyttökustannuksina
ei pidetä:
1) tässä laissa tarkoitetusta perustamishankkeesta
eikä maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita
kustannuksia;
2) opiskelijoiden koulumatkojen kuljetuksen järjestämisestä aiheutuneita
kustannuksia;
3) tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa;
4) lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia
korkoja ja poistoja;
5) kustannuksia, joihin myönnetään
erikseen lakiin perustuvaa valtion rahoitusta;
6) maksuja 1 §:ssä mainittujen
lakien ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain
(632/1998) mukaisen toiminnan järjestäjille,
jos maksujen perusteena olevasta toiminnasta toiminnan järjestäjille
aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon yksikköhintoja
laskettaessa;
7) 1 §:ssä mainittujen lakien mukaisen
toiminnan järjestäjän maksullisen palvelutoiminnan
kustannuksia; eikä
8) muita kuin välittömästi
1 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan
järjestämisestä aiheutuneita hallintokustannuksia.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen koulutusmuotojen
käyttökustannukset, joihin myönnetään
rahoitusta Euroopan unionin talousarviosta, saadaan lukea tämän
lain nojalla rahoitettaviksi käyttökustannuksiksi
siltä osin kuin Euroopan unionin talousarviosta myönnettävä ja
sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen
rahoitus ei niitä kata.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen eri koulutusmuotojen
käyttökustannuksista vähennetään
koulutuksen järjestäjille 44 §:n
1 ja 2 momentin nojalla asianomaista toimintaa varten kustannusten
laskemisvuonna myönnettyjä valtionavustuksia vastaava
euromäärä.
Poiketen siitä, mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään
poistoista, ammatillisen koulutuksen järjestäjän
kirjanpidon mukaisiin poistoihin sovelletaan, mitä 25 §:n
2 momentissa säädetään.
32 §
Arvonlisäveron huomioon ottaminen yksityisen koulutuksen
järjestäjän yksikköhinnoissa
Lukion, ammatillisen koulutuksen ja taiteen perusopetuksen yksikköhintoja
korotetaan yksityisen koulutuksen järjestäjän
osalta siten, että korotus vastaa yksityisten koulutuksen järjestäjien
maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityiselle koulutuksen
järjestäjälle aiheutuneista arvonlisäverottomista
kustannuksista mainitussa koulutusmuodossa.
Yksityisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän
yksikköhintaa voidaan korottaa hakemuksesta kunnan tai
kuntayhtymän tämän lain mukaiseen toimintaan
yksityiselle yhteisölle tai säätiölle
luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden
osalta siten, että korotus kerrottuna rahoituksen määräämisessä käytettävällä opiskelijamäärällä
vastaa
enintään edellä mainittuun tarkoitukseen
tapahtuvien luovutusten johdosta suoritettavien arvonlisäverojen
määrää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
35 §
Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnat
Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnat
lasketaan erikseen kunkin taide- ja kulttuurilaitosmuodon osalta
vuosittain jakamalla yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta
edeltäneenä vuonna niiden toiminnasta aiheutuneet
käyttökustannukset asianomaisten kulttuurilaitosten
saman kalenterivuoden todellisten henkilötyövuosien
yhteismäärällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää yksikköhinnan
varainhoitovuodelle arvioidun kustannustason mukaiseksi ja ottaen
huomioon valtion toimenpiteistä aiheutuvat toiminnan laajuuden
ja laadun muutokset soveltuvin osin siten kuin 23 §:n
1 momentissa säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
35 a §
Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhintojen
laskeminen vuonna 2014 ja 2015
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla lasketusta
yksikköhinnasta vähennetään
vuonna 2015 lisäksi seuraavat euromäärät:
1) museoiden osalta 2 849 euroa;
2) teattereiden osalta 2 183 euroa;
3) orkestereiden osalta 2 167 euroa.
42 §
Perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma
Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii vuosittain seuraavaa
neljää vuotta varten opetus- ja kulttuuritoimen
perustamishankkeiden valtakunnallisen rahoitussuunnitelman. Rahoitussuunnitelma
sisältää suunnittelukautena toteutettaviksi
tarkoitetut perustamishankkeet kalenterivuosittain toteuttamisjärjestyksessä sekä
arvion
hankkeiden valtionavustuksista.
Liikuntalain mukaisen toiminnan perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa
varten aluehallintovirasto laatii 1 §:ssä mainitun
liikuntalain mukaisen toiminnan järjestäjiltä saatujen ehdotusten
perusteella luettelon toiminta-alueellaan toteutettaviksi aiotuista
perustamishankkeista. Hankkeet merkitään luetteloon
niiden arvioidussa kiireellisyysjärjestyksessä.
Ehdotukset luetteloa varten on toimitettava aluehallintovirastolle
luettelon laatimista edeltävän vuoden loppuun
mennessä.
Rahoitussuunnitelma voidaan jättää laatimatta,
jos perustamishankkeiden valtionavustuksiin käytettävissä oleva
määräraha on vähäinen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi tehdä muutoksia
rahoitussuunnitelmaan, jos perustamishankkeiden valtionavustuksiin
osoitetaan lisämäärärahoja rahoitussuunnitelman
vahvistamisen jälkeen.
50 §
Rahoituksen myöntäminen ja tarkistaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkistaa 1 momentin
mukaan myönnetyn rahoituksen varainhoitovuoden keskimääräisten
oppilas- ja opiskelijamäärien mukaiseksi varainhoitovuoden
loppuun mennessä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa rahoitus
tarkistetaan kuitenkin enintään ammatillisen koulutuksen
järjestämisluvassa määrätyn
kokonaisopiskelijamäärän mukaiseksi.
Tässä laissa tarkoitetun perusopetuksen rahoitus
tarkistetaan, lukuun ottamatta 13 §:n 3 momentissa
tarkoitettujen perusopetuksen kurssien ja 16 §:ssä tarkoitetun
joustavan perusopetuksen oppilasmäärää,
varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20
päivän ja varainhoitovuoden syyskuun 20 päivän
keskimääräisen oppilasmäärän
mukaiseksi.
52 §
Valtionavustuksen myöntäminen ja maksaminen perustamishankkeeseen
Valtionapuviranomainen myöntää valtionavustuksen
perustamishankkeeseen, jollei erikseen toisin säädetä,
hakemuksesta 1 §:n 1 momentin 5 kohdassa
tarkoitetun liikuntalain, 6 kohdassa tarkoitetun museolain,
7 kohdassa tarkoitetun teatteri- ja orkesterilain sekä 2 §:n 4 momentissa
tarkoitetun kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaisen toiminnan
järjestäjälle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
53 §
Perustamishankkeeseen suoritetun valtionavustuksen palautus
Perustamishankkeeseen saatu valtionavustus kerrottuna rakennushankkeen
valmistumisen jälkeen tapahtuneella rakennuskustannusindeksin suhteellisella
muutoksella ja vähennettynä rakennuksen iästä ja
tavanomaisesta kulumisesta johtuvalla kohtuullisella arvon alenemalla,
joka on 1 prosenttia vuodessa rakennuksen valmistumisesta 10 vuoden
ajan ja tämän jälkeen 2 prosenttia vuodessa
palautusvelvollisuuden päättymiseen asti, voidaan
määrätä palautettavaksi valtiolle,
jos hankittu omaisuus luovutetaan toiselle taikka jos toiminta lopetetaan
tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi
eikä omaisuutta käytetä muuhun valtionosuuteen
oikeuttavaan toimintaan. Jos omaisuus luovutetaan toiselle, joka
käyttää omaisuutta valtionosuuteen oikeuttavaan
toimintaan, tästä luovutuksesta johtuva palautus
voidaan jättää määräämättä,
jos luovuttaja omaisuuden luovutuksen yhteydessä sitoutuu
vastaamaan palautusehdoista myös luovutuksen jälkeen
tai jos luovutuksen saaja sitoutuu vastaaviin omaisuuden luovuttajaa
koskeviin palautusehtoihin. Palautusta ei määrätä kuitenkaan
suoritettavaksi, jos tässä momentissa tarkoitetun
toimenpiteen tapahtuessa valtionavustuksen myöntämisestä on kulunut
yli 15 vuotta.
Jos omaisuus, johon on saatu valtionavustusta, tuhoutuu tai
vahingoittuu ja siitä saadaan vakuutus- tai muuta korvausta, voidaan valtionavustus
1 momentin mukaisesti laskettuna määrätä palautettavaksi
valtiolle tai vähentää uuden perustamishankkeen
valtionavustuksesta. Palautusta ei määrätä kuitenkaan
suoritettavaksi eikä vähennystä tehdä,
jos vahingon tapahtuessa valtionavustuksen myöntämisestä on
kulunut yli 15 vuotta.
Palautusvelvollisuudesta ja korvauksen vähentämisestä päättää 57 §:ssä tarkoitettu
valtionapuviranomainen.
Valtionavustuksen saajan on ilmoitettava valtionapuviranomaiselle
kuuden kuukauden kuluessa 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta olosuhteiden
muuttumisesta. Jos myöhemmin käy ilmi, ettei ilmoitusta
ole tehty määräajassa, on 1 momentin
mukaisesti laskettu valtionavustuksen määrä palautettava
valtiolle korkolain (633/1982) 12 §:n mukaisine
korkoineen, jollei valtionapuviranomainen erityisestä syystä toisin
päätä.
Poiketen siitä, mitä valtion korvauksetta
luovuttamien ammatillisten oppilaitosten kiinteistöjen
ja irtaimiston luovutussopimuksissa on sovittu palautusehdoista
ja mitä edellä tässä pykälässä säädetään
perustamishankkeeseen myönnetyn valtionavustuksen palauttamisajasta,
palautusta ei määrätä suoritettavaksi,
jos kiinteistön tai irtaimiston luovutuksesta on kulunut
yli 30 vuotta.
57 §
Valtionapuviranomainen
Aluehallintovirasto on valtionapuviranomainen 45 §:n
1 momentissa tarkoitetuissa asioissa ja 1 §:n
3 momentin mukaisissa perustamishankkeita koskevissa asioissa lukuun
ottamatta opetus- ja kulttuuriministeriön ennen vuotta 2007 myöntämien
perustamishankkeiden valtionosuuksien ja avustusten maksamista.
Opetushallitus on valtionapuviranomainen:
1) opetuksen toiminnallista kehittämistä koskevissa
asioissa;
2) ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen
kehittämistä, kokeilua ja toiminnan käynnistämistä sekä toimintaan
liittyviä tarpeellisia erityistehtäviä koskevissa
asioissa;
3) 45 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 46 §:ssä tarkoitettuja
valtionavustuksia koskevissa asioissa.
Valtionapuviranomainen muissa tässä laissa tarkoitetuissa
asioissa on opetus- ja kulttuuriministeriö.
Toimivallan jaosta valtionapuviranomaisten välillä voidaan
antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella.
68 §
Ammatillisen koulutuksen poistojen määrän
vaikutus yksikköhintoihin
Sen estämättä, mitä 25 §:n
2 momentissa säädetään, jos
ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien kirjanpidon
mukaisten ammatillisen koulutuksen poistojen määrä on
vuosina 2005 ja 2009 alempi kuin 831,32 euroa vuodessa opiskelijaa
kohden, ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa
korotetaan, siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarvittaessa
säädetään, euromäärällä,
joka vastaa edellä mainitun euromäärän
ja kirjanpidon mukaisten opiskelijaa kohden laskettujen poistojen
erotusta. Mainittu euromäärä on laskettu
vuoden 2005 kustannustasossa, ja sitä tarkistetaan vuosittain
kustannustason arvioidun muutoksen mukaisesti.
68 a §
Ammatillisen koulutuksen poistoihin liittyvän euromäärän
laskeminen vuosina 2013—2015
Poiketen siitä, mitä 68 §:ssä säädetään
pykälässä mainitun euromäärän
tarkistamisesta vuosittain kustannustason arvioidun muutoksen mukaisesti,
euromäärää ei tarkisteta vuonna
2013 ja 2014 eikä vuonna 2015 vuoden 2013 arvioidun ja
toteutuneen kustannustason muutoksen mukaisesti.
69 §
Aiemmin myönnettyjen ja maksamatta olevien perustamishankkeiden
valtionosuudet.
Ennen tämän lain voimaantuloa ammatillisen koulutuksen
perustamishankkeisiin myönnetyt ja vuosittain maksettavat
opiskelijaa kohti lasketut valtionosuudet vähennetään
keskimääräisiä yksikköhintoja
laskettaessa.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Poiketen siitä, mitä 24 §:n
1 momentissa, 25 §:n 1 momentissa, 28 §:n
1 momentissa ja 35 §:n 1 momentissa säädetään
yksikköhintojen laskemisesta ja kustannusten tarkistamisesta vuosittain,
ensimmäinen tämän lain mukainen kustannusten
tarkistus tehdään varainhoitovuodelle 2016 vuoden
2013 kustannustietojen perusteella.
Poiketen siitä, mitä 1 §:n
3 momentissa säädetään, yleisten
kirjastojen perustamishankkeiden vuonna 2015 tehtävät
valtionavustuspäätökset myönnetään
ja niiden maksatukset toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön
vuosille 2014—2017 vahvistaman rahoitussuunnitelman mukaisesti
ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden
perustamishankkeita koskevien säännösten
mukaisesti.
Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyihin
ammatillisista oppilaitoksista annetun lain muuttamisesta annetun
lain (717/1992), ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista
annetun lain muuttamisesta annetun lain (720/1992), ammatillisesta
koulutuksesta annetun lain (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
annetun lain (631/1998), ammattikorkeakouluopinnoista annetun
lain (255/1995) ja ammattikorkeakoululain (351/2003)
toiminnan mukaisiin perustamishankkeiden valtionosuuksien ja -avustusten palautuksiin
sovelletaan tämän lain säännöksiä.
Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyihin
työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää koskeviin
valtionavustuksiin sovelletaan niitä säännöksiä,
jotka olivat voimassa tämän lain tullessa voimaan.