Eduskunnan päätöksen mukaisesti,
joka on tehty perustuslain 73 §:ssä määrätyllä tavalla,
säädetään:
1 §
Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetään
Suomen osallistumisesta kansainväliseen sotilaalliseen
kriisinhallintaan, kriisinhallintaan liittyvästä koulutus-
ja harjoitustoiminnasta sekä kriisinhallintahenkilöstön
asemasta.
Suomi voi osallistua Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) turvallisuusneuvoston
valtuuttamaan tai poikkeuksellisesti muuhun kansainväliseen
sotilaalliseen kriisinhallintaan, jonka tarkoituksena on kansainvälisen
rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen tai palauttaminen
taikka humanitaarisen avustustoiminnan tukeminen tai siviiliväestön
suojaaminen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan (SopS 1/1956)
päämäärät ja periaatteet
sekä muut kansainvälisen oikeuden säännöt
huomioon ottaen (sotilaallinen kriisinhallinta).
Tässä laissa tarkoitetun kriisinhallinnan
toimeenpanijana voi olla YK, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ),
Euroopan unioni (EU) taikka muu kansainvälinen järjestö tai
maaryhmä.
Tätä lakia ei sovelleta Suomen osallistumiseen
Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan nojalla toteutettaviin
sotilaallisiin toimiin.
2 §
Osallistumisesta ja varautumisesta päättäminen
Päätöksen Suomen osallistumisesta
sotilaalliseen kriisinhallintaan ja osallistumisen lopettamisesta
tekee kussakin tapauksessa erikseen tasavallan presidentti valtioneuvoston
ratkaisuehdotuksesta. Tasavallan presidentti tekee valtioneuvoston
ratkaisuehdotuksesta myös päätöksen
sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen (valmiusosasto).
Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen
ministerivaliokunnan yhteisen kokouksen käsiteltyä asiaa
valmistelevasti ennen 1 momentissa tarkoitettua päätöstä puolustusministeriö voi
käsittelyn perusteella ryhtyä osallistumiseen
liittyviin valmistelu- ja varautumistoimenpiteisiin.
Puolustusministeriö voi päättää osallistumisen
vähäisestä muuttamisesta.
3 §
Eduskunnan osallistuminen päätöksentekoon
Ennen 2 §:ssä tarkoitetun Suomen osallistumista
koskevan ratkaisuehdotuksen tekemistä valtioneuvoston on
kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Jos ratkaisuehdotus koskee sotilaallisesti
erityisen vaativaa kriisinhallintatehtävää tai
tehtävää, joka ei perustu YK:n turvallisuusneuvoston
valtuutukseen, valtioneuvoston on ennen ratkaisuehdotuksen tekemistä kuultava
eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteko. Jos ratkaisuehdotus
koskee enintään kymmenen henkilön määräämistä sotilaalliseen kriisinhallintatehtävään,
valtioneuvoston on ennen ratkaisuehdotuksen tekemistä annettava asiasta
selvitys eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle.
Jos suomalaiselle kriisinhallintajoukolle määrättyjä tehtäviä suunnitellaan
operaation aikana olennaisesti muutettaviksi, valtioneuvoston on kuultava
eduskuntaa tai eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa 1 momentin mukaisesti.
Ennen valmiusosaston asettamista koskevan ratkaisuehdotuksen
tekemistä valtioneuvoston on kuultava eduskuntaa antamalla
sille asiasta selonteko. Ennen ratkaisuehdotuksen tekemistä Suomen
osallistumisesta kriisinhallintaan valmiusosastolla valtioneuvoston
on kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa.
4 §
Osallistumista koskevat sopimukset
Tasavallan presidentin asetuksella voidaan kansainvälisten
velvoitteiden voimaansaattamiseksi säätää Pohjois-Atlantin
sopimuksen sopimuspuolten ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien
valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn
sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen (SopS
65/1997) määräysten soveltamisesta
sotilaalliseen kriisinhallintatehtävään
tai siihen liittyvään koulutus- tai harjoitustoimintaan. Valtioneuvoston
asetuksella voidaan vastaavasti kansainvälisten velvoitteiden
voimaansaattamiseksi säätää Euroopan
unionin sotilasesikunnan ja unionin käyttöön
mahdollisesti asetettujen esikuntien ja joukkojen sotilas- ja siviilihenkilöiden
asemasta tehdyn sopimuksen (SopS / ) ja korvausvaatimuksista
luopumisesta Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioiden yhteydessä tehdyn
sopimuksen (SopS / ) soveltamisesta sotilaalliseen kriisinhallintatehtävään
tai siihen liittyvään koulutus- tai harjoitustoimintaan.
5 §
Organisaatio ja henkilöstö
Suomi osallistuu sotilaalliseen kriisinhallintaan siihen valtion
talousarviossa ulkoasiainministeriön ja puolustusministeriön
pääluokissa myönnettyjen määrärahojen
rajoissa.
Puolustusministeriö antaa sotilaallisen kriisinhallinnan
edellyttämät tehtävät puolustusvoimille
sekä ohjaa ja valvoo sotilaallista kriisinhallintaa.
Suomalaiseen kriisinhallintaorganisaatioon voi kuulua kriisinhallintajoukkoja,
erillisiä yksiköitä ja yksittäisiä henkilöitä.
Kriisinhallintaorganisaatio kuuluu puolustusvoimiin ja on Pääesikunnan
alainen siten kuin tässä laissa säädetään.
Toiminnallisesti kriisinhallintaorganisaatio on 1 §:n 3
momentissa tarkoitetun toimeenpanijan alainen. Kriisinhallintahenkilöstöä saa vaihtohenkilöstöä
ja
koulutuksessa olevaa henkilöstöä lukuun
ottamatta olla enintään 2 000 henkilöä.
Puolustusministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin
3 momentissa tarkoitetusta kriisinhallintaorganisaatiosta. Pääesikunta
vahvistaa organisaation osien hallinnollisen aseman ja toimivallan.
6 §
Koulutus ja harjoitukset
Puolustusvoimat huolehtii sotilaallisen kriisinhallinnan edellyttämien
valmiuksien luomiseksi tarvittavasta koulutuksesta ja harjoituksista.
Suomalaiset sotilasosastot ja yksittäiset suomalaiset voivat
osallistua koulutukseen ja harjoituksiin ulkomailla. Koulutusta
ja harjoituksia voidaan järjestää Suomessa
myös ulkomaisille sotilasosastoille ja yksittäisille
ulkomaalaisille.
7 §
Kriisinhallintahenkilöstö ja pätevyysvaatimukset
Kriisinhallintahenkilöstöllä tarkoitetaan
8 §:n 1 momentin mukaisen palvelussitoumuksen tehneitä henkilöitä,
kriisinhallintaorganisaatioon kuuluvia henkilöitä,
vaihtohenkilöstöä sekä valmistelu-
ja varautumistehtäviin erikseen määrättyjä henkilöitä.
Palvelussuhteen alkamisen jälkeen kriisinhallintahenkilöstö on
palvelussuhteessa valtioon, jota työnantajana edustavat
puolustusministeriö ja puolustusvoimat siten kuin puolustusministeriön
asetuksella säädetään.
Kriisinhallintatehtäviin valittavien henkilöiden
tulee olla Suomen kansalaisia. Heitä koskevista pätevyysvaatimuksista
säädetään puolustusministeriön
asetuksella.
8 §
Sitoumus koulutukseen tai palvelukseen saapumisesta
Edellä 6 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen
otetaan henkilöitä, jotka vapaaehtoisesti sitoutuvat olemaan
toimintavalmiudessa ja seitsemän päivän
kuluessa kutsusta tiedon saatuaan osallistumaan koulutukseen tai
saapumaan palvelukseen. Lisäksi kriisinhallintahenkilöstöä voidaan antamansa
sitoumuksen perusteella asettaa viiden päivän
lähtövalmiuteen valmiusosastona 2 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkean valmiuden aikana.
Sitoumusaika on enintään kaksi vuotta, ja
sitä voidaan jatkaa enintään vuodeksi
kerrallaan. Koulutusta annetaan saapumis- ja kotiuttamispäivä koulutuspaikassa
mukaan luettuina enintään 45 päivää kalenterivuoden
aikana.
Puolustusvoimien virkasuhteista henkilöstöä voidaan
1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden lisäksi
määrätä virkatehtävänä osallistumaan
koulutukseen liittyviin tehtäviin. Asevelvollisuuslain
(452/1950) nojalla palveluksessa olevien osallistumisesta
tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen ja koulutukseen
liittyviin harjoituksiin sekä koulutuksen tukitehtäviin
säädetään asevelvollisuuslaissa.
9 §
Tehtävään määrääminen
ja palvelussuhteen alkaminen
Kriisinhallintajoukon komentajan ja kriisinhallintaorganisaatiossa
kenraalin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan määrää tehtävään
tasavallan presidentti valtioneuvostossa valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta.
Palvelussuhde alkaa nimetystä päivästä ja
on voimassa toistaiseksi. Muun henkilöstön enintään
vuodeksi kerrallaan määrää puolustusministeriö tai
puolustusvoimien tehtävään määräävä viranomainen ministeriön
määräämien tehtävien
osalta.
Palvelussuhde alkaa palvelukseen saapuvan ilmoittautuessa palvelukseen
Pääesikunnan määräämällä tavalla.
Valmistelu- ja varautumishenkilöstö voidaan ottaa
operaation valmistelun ajaksi määräaikaiseen
palvelussuhteeseen.
Jollei Pääesikunta toisin määrää,
kriisinhallintajoukon komentaja voi ennen joukossa palvelevan palvelussuhteen
päättymistä tekemällään
päätöksellä jatkaa tämän
palvelussuhdetta yhteensä enintään kuudella
kuukaudella.
Palvelukseen määrääminen
ja palvelussuhteen jatkaminen edellyttävät 8 §:ssä tarkoitetulla
sitoumuksella tai muutoin annettua asianomaisen suostumusta.
10 §
Palvelussuhteen päättyminen
Kriisinhallintajoukon komentajan ja kriisinhallintaorganisaatiossa
kenraalin sotilasarvossa palvelevan palvelussuhteen määrää päättymään tasavallan
presidentti valtioneuvostossa valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta.
Kriisinhallintajoukon komentajan palvelussuhde päättyy
myös, kun kriisinhallintajoukko lakkautetaan.
Muun kriisinhallintahenkilöstöön
kuuluvan kuin kriisinhallintajoukon komentajan palvelussuhde päättyy,
kun 9 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu määräaika
päättyy taikka kun osallistuminen sotilaalliseen
kriisinhallintaan lopetetaan.
Pääesikunta voi määrätä 2
momentissa tarkoitetun palvelussuhteen päättymään,
jos osallistumista kriisinhallintaan supistetaan.
Edellä 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu tehtävään
määräävä viranomainen
voi lisäksi määrätä tämän
pykälän 2 momentissa tarkoitetun palvelussuhteen
päättymään, jos henkilöstöön
kuuluva erityisestä syystä sitä pyytää taikka
jos hän ei täytä velvollisuuksiaan tai
toimii vastoin niitä taikka hänet muutoin havaitaan
sopimattomaksi palvelukseen taikka jos hänen palveluskykynsä on
sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt.
Kriisinhallintajoukon komentajalla on samoin edellytyksin oikeus määrätä joukossa
palvelevan palvelussuhde päättymään.
Jos 8 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen tehnyt
jää kutsun saatuaan ilman pätevää syytä saapumatta koulutukseen
tai palvelukseen taikka jos hänen koulutuksensa tai palvelussuhteensa
päätetään sen vuoksi, ettei
hän ole täyttänyt velvollisuuksiaan tai
on toiminut vastoin niitä, hänet voidaan velvoittaa
korvaamaan valtiolle puolustusministeriön asetuksella säädetty
korvaus, joka saa olla enintään hänelle
maksetut varallaolokorvaukset ja puolet valtiolle aiheutuneista
koulutus- ja järjestelykustannuksista.
11 §
Kotiuttamisen vaikutus palvelussuhteen päättymiseen
Edellä 10 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa
palvelussuhde jatkuu kuitenkin, kunnes henkilöstöön
kuuluva on Pääesikunnan määräämällä tavalla
kotiutettu Suomessa. Pääesikunta voi henkilöstöön
kuuluvan pyynnöstä tai muusta erityisestä syystä määrätä palvelussuhteen
päättymään jo ennen kotiuttamista
Suomessa sekä oikeuttaa kriisinhallintajoukon komentajan
antamaan tällaisen määräyksen
joukossa palvelevalle.
12 §
Palvelussuhteen johdosta maksettavat etuudet
Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalla
on oikeus 13—17 ja 19 §:ssä säädettyihin
etuuksiin 9 ja 10 §:n mukaisen palvelussuhteen ajalta.
Henkilöstöön kuuluvalla ei kuitenkaan
ole oikeutta palkkaan, päivärahaan eikä muuhun
tämän lain mukaiseen etuuteen ajalta, jonka hän
on ilman pätevää syytä poissa
palveluksesta taikka pidätettynä tai vangittuna
epäiltynä rikoksesta, josta hänet sittemmin
tuomitaan rangaistukseen, eikä myöskään
sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden ajalta,
jos hän on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta
olennaisesti myötävaikuttanut sairauden, vian
tai vamman syntymiseen tai parantumisen estymiseen.
Koulutuksen ja harjoitusten ajalta suoritettavista etuuksista
säädetään 18 ja 19 §:ssä.
13 §
Peruspalkka
Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvan
peruspalkka määräytyy tehtävän
vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän mukaisesti.
Palkkausjärjestelmän mukainen peruspalkka vastaa
vähintään sitä tehtävä-
ja henkilökohtaisiin palkanosiin perustuvaa keskimääräistä kuukausipalkkaa,
jota vastaavasta kotimaan tehtävästä sovitaan
virkaehtosopimuksin puolustusvoimissa maksettavaksi.
Tehtävän vaativuuteen perustuvasta palkkausjärjestelmästä ja
vaativuusluokkien mukaisesta peruspalkasta säädetään
puolustusministeriön asetuksella.
14 §
Sairausloma-ajan palkka sekä äitiys-, isyys-
ja vanhempainvapaa
Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalla
on oikeus sairausloma-ajan palkkaan sekä äitiys-, isyys-
ja vanhempainvapaaseen työsopimuslain (55/2001)
2 luvun 11 §:n ja 4 luvun 1—9 §:n mukaisesti,
jollei etuuksien määräytymisestä ole valtion
virkamiehiä koskevassa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa
toisin sovittu.
15 §
Päiväraha
Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalle
maksetaan palvelusolosuhteiden perusteella määräytyvää päivärahaa.
Kriisinhallintahenkilöstön päiväraha
on vähintään 25,00 euroa palvelusvuorokaudelta.
Päivärahan rahamäärää voidaan
korottaa, jos palvelusolosuhteita määräajoin
arvioitaessa todetaan olosuhteiden poikkeavan tavanomaisista palvelusolosuhteista.
Päivärahan rahamäärän
korottamisesta ja palvelusolosuhteiden arvioinnista säädetään
tarkemmin puolustusministeriön asetuksella.
16 §
Ylimääräisten palveluskustannusten korvaaminen
Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalle
annetaan sotilasmajoitus, muonitus, vaatetus ja tehtävän
edellyttämä varustus, jollei kriisinhallintaoperaation
toimeenpanijan maksama korvaus kata niistä aiheutuvia kustannuksia.
Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvien
matkat toimialueelle palveluksen alkaessa sekä matkat toimialueelta
kotiuttamispaikkaan Suomessa palveluksen päättyessä järjestää valtio.
Valtio korvaa kustannukset matkoista, jollei kriisinhallintaoperaation
toimeenpanija korvaa niitä. Jos huoltokuljetuksia ei ole
järjestetty, valtio korvaa vähintään
yhden matkan palvelusalueelta Suomeen ja takaisin kutakin kuutta
palveluskuukautta kohden valtiolle edullisinta lentoreittiä käyttäen.
Palveluskustannusten korvaamisesta 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa
tapauksissa säädetään tarkemmin
puolustusministeriön asetuksella.
17 §
Terveydenhuolto
Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalla
on oikeus terveydenhuoltoon siten kuin terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa
annetussa laissa (322/1987) säädetään.
18 §
Koulutus- ja harjoitusajan etuudet
Puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen palveluksessa virka-
tai työsuhteessa olevat saavat 6 §:ssä tarkoitetun
koulutuksen ja harjoituksen ajalta palkkaa siten kuin valtion yleisessä virka- ja
työehtosopimuksessa henkilöstökoulutusajan palkkauksesta
sovitaan.
Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvat
ovat koulutuksen ja harjoitusten ajalta oikeutettuja vastikkeettomaan
sotilasmajoitukseen, muonitukseen ja vaatetukseen. Matkasta kotipaikkakunnalta
koulutus- tai harjoituspaikkaan koulutuksen tai harjoituksen alkaessa
ja takaisin kotipaikkakunnalle koulutuksen tai harjoituksen päättyessä maksetaan
matkakustannusten korvausta samoin perustein kuin valtion
virkamiehille. Koulutus- ja harjoitusajalta maksetaan päivärahaa,
joka on vähintään kolme neljäsosaa
kotimaan kokopäivärahan määrästä.
Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuun valmiusosastoon
kuuluva kriisinhallintahenkilöstö on koulutuksen
ja harjoituksen ajalta oikeutettu virkaehtosopimuksen mukaiseen
sotilaallisen harjoituksen korvaukseen ja virkaehtosopimuksin sovittuihin
lisäpalkkioihin.
Koulutuksen ja harjoituksen ajalta maksettavista etuuksista
säädetään tarkemmin puolustusministeriön
asetuksella.
19 §
Erityiset palvelussuhteen ehdot
Jos kriisinhallintahenkilöstön palvelukseen saaminen
tai palveluksessa pysyttäminen tai muu vaikutuksiltaan
vastaava painava syy edellyttää, puolustusministeriö voi
valtion talousarvion rajoissa määrätä noudatettaviksi
12—18 §:ssä säädettyjä palvelussuhteen
ehtoja parempia ehtoja.
20 §
Sairaus- ja tapaturmakorvaukset
Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalle
ja 6 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa
olevalle sotilastapaturmasta ja palvelussairaudesta maksettavasta
korvauksesta säädetään sotilastapaturmalaissa
(1211/1990).
21 §
Ryhmähenkivakuutus
Tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa olleen
kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa taloudellista
tukea siten kuin valtion virkaehtosopimuksessa valtion virkamiehen
kuoltua suoritettavasta ryhmähenkivakuutusta vastaavasta
edusta on sovittu.
Jos tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa
olleen kuoltua hänen oikeudenomistajillaan on oikeus kriisinhallintaoperaation
toimeenpanijan saman palvelussuhteen perusteella kuolemantapauksen
johdosta maksamaan korvaukseen, 1 momentissa tarkoitettua tukea
maksetaan vain siltä osin kuin se on korvausta suurempi.
Tuen myöntää ja maksaa hakemuksesta
Valtiokonttori noudattaen soveltuvin osin valtion palveluksessa
olleen kuoltua suoritettavan taloudellisen tuen myöntämistä ja
maksamista koskevia säännöksiä.
22 §
Eläkeoikeus
Tässä laissa tarkoitetun palvelussuhteen tuottamasta
oikeudesta eläkkeeseen säädetään
valtion eläkelaissa (280/1966) ja valtion perhe-eläkelaissa
(774/1968). Tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa
palveltu aika luetaan hyväksi valtion eläkelaissa
tarkoitettua sotilaseläkettä varten.
23 §
Palvelusajan hyväksi lukeminen
Tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa ollut
saa lukea palvelemansa ajan hyväkseen valtion palveluksena
ikälisää, vuosilomaa ja muuta sellaista
etuutta taikka ylennystä varten.
24 §
Lomakorvaus
Muulle kuin valtion palveluksessa olevalle suoritetaan tässä laissa
tarkoitetun palvelussuhteen päättyessä lomakorvausta
siten kuin vuosilomalaissa (162/2005) säädetään.
25 §
Virkavapaus ja työ- tai virkasuhteen jatkuminen
Valtion palveluksessa olevalla on oikeus saada virkavapautta
tai vapautusta työstä 6 §:ssä tarkoitetun
koulutuksen tai harjoitusten taikka 9 ja 10 §:ssä tarkoitetun
palvelussuhteen ajaksi.
Työ- tai virkasuhdetta, joka koulutukseen, harjoituksiin
tai palvelukseen otettavalla on, ei hänen työnantajansa
saa koulutuksen, harjoitusten tai palveluksen takia päättää eikä niiden
aikana irtisanoa. Koulutuksen, harjoitusten tai palveluksen päätyttyä tai
keskeydyttyä asianomainen on otettava jälleen
aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön
noudattaen soveltuvin osin, mitä palvelukseen kutsutun
asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetussa laissa
(570/1961) säädetään.
26 §
Verotus
Tähän lakiin perustuvasta palveluksesta saadun
tulon verottamisesta on voimassa, mitä tuloverolaissa (1535/1992)
ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetussa laissa (627/1978)
säädetään sekä vieraiden
valtioiden kanssa tehdyissä sopimuksissa määrätään.
Kriisinhallintahenkilöstölle sekä 6 §:ssä tarkoitetussa
koulutuksessa tai harjoituksessa olevalle 13—19 §:n
nojalla tehtyjen päätösten mukaisesti
kuuluvat päiväraha ja luontoisedut eivät ole
tuloverolaissa tarkoitettua veronalaista tuloa.
27 §
Voimakeinojen käyttö
Sotilaallisessa kriisinhallinnassa palvelevalla sotilaalla on
palvelustehtävää suorittaessaan oikeus
käyttää tehtävän kannalta
välttämättömiä voimakeinoja.
Voimakeinoja voidaan käyttää vain
siinä määrin ja siihen saakka, kun ne
ovat tehtävän kannalta tarpeen, hyväksyttävässä suhteessa operaation
tavoitteeseen nähden ja operaatiolle vahvistettujen voimankäyttösääntöjen
mukaisia.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
(39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
28 §
Rikosoikeudellinen vastuu
Edellä 6 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa
tai harjoituksessa taikka kriisinhallintapalveluksessa olevat henkilöt
ovat sotilaita koskevan rikoslain 45 luvun säännösten
alaisia. Heidän kriisinhallintaoperaation palvelusalueella
tekemiinsä sotilasoikeudenkäyntilaissa (326/1983)
tarkoitettuihin rikoksiin ei kuitenkaan sovelleta sota-aikana tehtyjä rikoksia
koskevia säännöksiä. Heihin
sovelletaan sotilaskurinpitolain (331/1983) ja sen nojalla
annettuja säännöksiä siltä osin
kuin tässä pykälässä ei
toisin säädetä.
Pakkokeinolain (450/1987) 1 luvun 14 §:n 1 momentissa
säädettyä määräaikaa
pidätettyä koskevan vangitsemisvaatimuksen käsiteltäväksi
ottamista varten pidennetään pidätetyn
kuljettamiseen kriisinhallintaoperaation toimialueelta Suomeen tai
tuomioistuimen jäsenten matkaan Suomesta toimialueelle
käytetyllä ajalla.
Kriisinhallintapalveluksessa olevan sotilaskurinpitolain 2 §:ssä tarkoitettuna
keskimääräisen kokonaispäivätulon
viidesosana pidetään hänen tästä palveluksesta
täyden kuukauden ennakonpidätyksen alaisen palkan,
päivärahojen ja verotusarvon mukaan laskettujen
luontoisetujen yhteismäärää jaettuna
150:llä. Kriisinhallintakoulutuksessa olevan kurinpitosakon
rahamäärä yhdeltä päivältä on
hänen päivärahansa suuruinen.
Sotilaspapin syyttämisestä yleisessä tuomioistuimessa
on lisäksi voimassa, mitä kirkkolaissa (1054/1993)
säädetään.
29 §
Toimivaltainen tuomioistuin
Sotilasoikeudenkäyntilain 5 §:n 1 momentissa
tarkoitettuna tuomioistuimena tämän lain 28 §:ssä tarkoitetun
henkilöstön osalta toimii Helsingin käräjäoikeus.
Tuomioistuin voi tarvittaessa pitää istunnon kriisinhallintaorganisaation
toimialueella.
30 §
Vahingonkorvaus
Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalla
on oikeus saada valtion varoista korvaus vahingosta, joka hänen
omaisuudelleen on aiheutunut palvelustehtävässä,
jos omaisuuden hallussapito on ollut palvelustehtävän
kannalta tarpeellista.
Jos vahinkoa kärsineen puolelta on myötävaikutettu
vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton
seikka on myös ollut vahingon syynä, vahingonkorvausta
voidaan alentaa tai oikeus korvaukseen evätä.
Suoritettavasta korvauksesta voidaan lisäksi vähentää,
mitä vahinkoa kärsinyt on vahingon johdosta oikeutettu
saamaan muun lain tai vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
Vahinkona voidaan korvata omaisuuden korjauskustannukset ja
vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka
tuhoutuneen tai hävinneen omaisuuden arvo.
Korvauksen myöntää ja suorittaa kriisinhallintajoukko
tai Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus. Korvausta on
haettava kirjallisesti vuoden kuluessa vahingon aiheutumisesta.
Korvaushakemukseen on liitettävä luotettava selvitys
vahinkotapahtumasta.
Oikeus vahingonkorvaukseen vahingosta vastuussa olevalta siirtyy
valtiolle sinä päivänä, jolloin
korvausta on päätetty maksaa vahinkoa kärsineelle.
Oikeus korvaukseen siirtyy enintään siltä osin
kuin korvausta on päätetty maksaa.
31 §
Kriisinhallintahenkilöstörekisterin käyttötarkoitus
ja rekisterinpitäjä
Kriisinhallintahenkilöstörekisteri on automaattisen
tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä henkilörekisteri.
Rekisteriin talletettuja tietoja voidaan käyttää valittaessa
henkilöitä sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä koulutuksen
ja palveluksen suunnittelussa ja järjestämisessä.
Rekisterinpitäjänä on Pääesikunta.
32 §
Rekisterin tietosisältö ja tietolähteet
Rekisteriin saadaan tallettaa kriisinhallintahenkilöstöön
kuuluvan tai valittavan henkilön sijoittelua ja koulutusta
varten henkilötunnus ja muut tarpeelliset tunniste- ja
yhteystiedot samoin kuin tiedot henkilön ammatista, perhesuhteista,
siviili- ja sotilaskoulutuksesta sekä terveydentilasta,
jos niillä on merkitystä kriisinhallintahenkilöstöön
kuuluvan palveluksen ja sijoittelun kannalta, asevelvollisuuden
suorittamisajasta ja -paikasta, aikaisemmasta kriisinhallintapalveluksesta
sekä rangaistuksista ja kurinpito-ojennuksista.
Rekisterinpitäjällä on kriisinhallintahenkilöstörekisteriä varten
oikeus salassapitosäännösten estämättä saada
asevelvollisrekisterissä olevia tietoja sekä asevelvollisuuslain
42 c §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja poliisi-, väestökirja-
ja vankilaviranomaisilta sekä viralliselta syyttäjältä.
Rekisteröidyn nimenomaisella suostumuksella 1 momentissa
tarkoitettuja tietoja voidaan hankkia muistakin kuin 2 momentissa
tarkoitetuista rekistereistä.
33 §
Tietojen luovuttaminen, säilytysaika ja muu käsittely
Kriisinhallintahenkilöstörekisterissä olevia tietoja
voidaan henkilöiden valitsemiseksi sotilaalliseen kriisinhallintaan
luovuttaa ulkoasiainministeriölle, sisäasianministeriölle
ja kriisinhallintaoperaation toimeenpanijalle. Tietoja voidaan luovuttaa
myös teknisen käyttöyhteyden avulla.
Tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa olleen
henkilön tietoja säilytetään
rekisterissä enintään kahden vuoden ajan
viimeisen palvelussuhteen päättymisestä.
Muilta osin tietojen salassapitoon ja luovuttamiseen sovelletaan,
mitä asevelvollisuuslain 42 d §:ssä säädetään,
ja henkilötietojen käsittelyyn, mitä henkilötietolaissa
(523/1999) säädetään.
34 §
Hallintoasioiden käsittely
Tässä laissa tarkoitettujen hallintoasioiden käsittelyyn
sovelletaan hallintolakia (434/2003).
35 §
Takaisinperintä
Edellä 13—19 §:n mukaisessa järjestyksessä tehtyyn
päätökseen perustuvan etuuden määrä tai
30 §:n nojalla aiheettomasti maksettu vahingonkorvaus voidaan
periä takaisin myös siten, että se vähennetään
myöhemmin tällaisesta etuudesta tai asianomaiselle
valtiolta tulevasta palkasta sen maksamisen yhteydessä.
Päätöksen asiasta tekee etuuden tai vahingonkorvauksen myöntänyt
viranomainen.
Palkasta ja päivärahasta ei saa 1 momentin nojalla
periä enempää kuin palkasta lain mukaan
saadaan ulosmitata.
Takaisinperintää aloitettaessa perinnän
peruste ja perittävä määrä on
ilmoitettava asianomaiselle.
Takaisinperintä on aloitettava tässä pykälässä säädetyllä tavalla
tai pantava vireille muussa järjestyksessä kolmen
vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä,
jonka aikana aiheeton määrä on maksettu.
36 §
Oikaisuvaatimus
Joka katsoo, ettei hänelle ole annettu 13—19 §:n
mukaisessa järjestyksessä tehtyyn päätökseen
perustuvaa etuutta sellaisena kuin se olisi hänelle kuulunut
taikka että häneltä on aiheettomasti
35 §:n mukaisessa järjestyksessä peritty takaisin
tällainen tai 30 §:n nojalla tehtyyn päätökseen
perustuva etuus, saa kirjallisesti vaatia oikaisua siltä viranomaiselta,
jonka asiana etuuden antaminen on tai joka on määrännyt
sen perittäväksi takaisin.
Oikaisuvaatimus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa
sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka
aikana etuus olisi pitänyt antaa tai on peritty takaisin.
37 §
Muutoksenhaku
Joka on tyytymätön 9 §:n 1—3
momentissa, 10 tai 11 §:ssä taikka 30 §:n
4 momentissa tarkoitettuun päätökseen
tai 36 §:n 1 momentissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen
johdosta annettuun päätökseen, saa hakea
siihen muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Puolustusvoimien Kansainvälisessä Keskuksessa
tai kriisinhallintaorganisaatiossa tehdystä päätöksestä valitetaan
kuitenkin Helsingin hallinto-oikeuteen.
Tämän lain 8 §:n 1 momentin nojalla
annettuihin päätöksiin ei saa hakea muutosta
valittamalla.
38 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 200
.
Tällä lailla kumotaan 29 päivänä kesäkuuta 1984
annettu rauhanturvaamislaki (514/1984) siihen myöhemmin
tehtyine muutoksineen.
Tätä lakia sovelletaan myös lain
voimaan tullessa olemassa olevaan suomalaiseen rauhanturvaamis-
ja kriisinhallintaorganisaatioon.
Muussa laissa tai asetuksessa oleva viittaus säännökseen,
joka kumotaan tällä lailla, tarkoittaa tämän
lain voimaantulon jälkeen viittausta tähän
lakiin. Muussa laissa tai asetuksessa oleva viittaus rauhanturvaamistoimintaan
tarkoittaa tämän lain voimaantulon jälkeen
viittausta sotilaalliseen kriisinhallintaan.