Laki
vakuutusyhdistyslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 31 päivänä joulukuuta
1987 annetun vakuutusyhdistyslain (1250/1987) 1 luvun 1
a ja 5 b §, 6 luvun 3 a ja 9 §, 10 luvun
1 a—1 c, 2, 5, 5 a—5 c, 6 a, 7—9, 9 a,
9 c—9 e, 11 ja 12 §, 11 luvun 3 a §,
12 luvun 3 §, 13 luvun 7—10 §, 14 luvun
13 ja 14 § sekä 16 luvun 11 a §, 12 §:n
2 momentti ja 13 §,
sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 1 a § laissa
952/2000, 1 luvun 5 b §, 10 luvun 1 a—1
c, 2, 5 c, 9, 9 c, 9 e, 11 ja 12 § laissa 1320/2004,
6 luvun 3 a § laissa 709/2004, 10 luvun 5, 7 ja
9 d § laissa 340/2000 ja mainitussa laissa 1320/2004,
10 luvun 5a, 5 b, 6 a, 8 ja 9 a §, 11 luvun 3 a §,
14 luvun 13 ja 14 § ja 16 luvun 11 a ja 13 § mainitussa
laissa 340/2000, 12 luvun 3 § ja 16 luvun 12 §:n
2 momentti laissa 451/1995 sekä 13 luvun 7—10 § laissa
333/2004,
muutetaan 1 luvun 1, 2—4, 5 c, 5 d, 6 a,
6 b ja 8 §, 2 luvun 3 ja 10 §, 3 luvun 3 ja 4 §,
4 luvun 2, 3, 3 b ja 4 §, 5 luvun 1, 2 ja 4 §,
6 luvun 1—3, 4—7, 10—12, 14 ja 15 §,
7 luvun 1, 6—15, 17, 18 ja 20 §, 8 luvun 1, 2
ja 4 §, 9 luvun 1, 2, 4, 6 ja 7 §, 10 luvun 1,
3, 3 a, 3 b, 4 ja 6 §, 10 a luvun 1, 2, 2 a, 3 ja
5 §, 11 luvun 1, 2 ja 7 §, 12 luvun 5 ja 6 c §,
12 a luvun otsikon suomenkielinen sanamuoto ja 1—3, 5,
6 ja 8 §, 13 luvun 6, 11, 16, 23, 24, 29 ja 30 §,
14 luvun 3, 4 ja 6 §, 11 § ja sen edellä oleva
väliotsikko, 12 § ja sen edellä oleva
väliotsikko sekä 15 § ja sen edellä oleva
väliotsikko, 14 a luvun 1, 3 ja 9 §, 15 luvun
1, 3 ja 5—7 § sekä 16 luvun
3, 4 ja 6—10 §,
sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 1 § osaksi
laissa 483/1993, mainitussa laissa 451/1995 ja
laeissa 1207/1998 ja 417/2004, 2 § osaksi
mainitussa laissa 451/1995, 3 § mainituissa laeissa
340/2000 ja 417/2004, 4 § laissa 365/2001,
1 luvun 5 c ja 5 d §, 2 luvun 10 §, 4 luvun 2,
3 ja 3 b §, 5 luvun 1, 2 ja 4 §, 6 luvun
2, 4, 10 ja 15 §, 7 luvun 17 ja 18 §, 8 luvun
1 §, 9 luvun 2 ja 7 §, 11 luvun 1 ja 7 §,
14 luvun 4 §, 11 §:n edellä oleva väliotsikko,
12 § ja sen edellä oleva väliotsikko,
15 § ja sen edellä oleva väliotsikko,
14 a luvun 1 §, 15 luvun 1, 3 ja 6 § ja 16 luvun
3 § mainitussa laissa 340/2000, 1 luvun 6 a ja
6 b § ja 6 luvun 3 § mainitussa laissa 709/2004,
1 luvun 8 § laissa 487/2003, 2 luvun 3 § osaksi mainituissa
laeissa 1207/1998, 340/2000 ja 365/2001,
3 luvun 3 §, 4 luvun 4 §, 6 luvun 1 ja 11 §,
7 luvun 1, 9, 11 ja 12 § ja 8 luvun 4 § osaksi
mainitussa laissa 340/2000, 7 luvun 8 § osaksi
viimeksi mainitussa laissa ja mainitussa laissa 1320/2004,
8 luvun 2 §, 14 luvun 11 § ja 14 a luvun 9 § mainitussa laissa
340/2000 ja laissa 896/2008, 9 luvun 1 ja 6 §,
14 luvun 3 § ja 14 a luvun 3 § mainitussa laissa 340/2000
ja laissa 470/2007, 9 luvun 4 § viimeksi mainitussa
laissa, 10 luvun 1 §, 12 luvun 5 § ja 14 luvun
6 § mainitussa laissa 1320/2004, 10 luvun 3 § osaksi
mainituissa laeissa 451/1995, 340/2000 ja 1320/2004,
10 luvun 3 a § mainitussa laissa 451/1995, laissa
81/1999, mainitussa laissa 340/2000 ja laissa
381/2005, 10 luvun 3 b § viimeksi mainitussa
laissa, 10 luvun 4 § mainitussa laissa 81/1999,
10 luvun 6 § ja 11 luvun 2 § mainituissa
laeissa 340/2000 ja 1320/2004, 10 a luvun 1, 2, 2 a
ja 3 § mainitussa laissa 417/2004, 10 a luvun
5 § mainitussa laissa 483/1993, 12 luvun 6 c § ja
16 luvun 7 § mainituissa laeissa 333/2004 ja 896/2008,
12 a luvun otsikko ja 2 ja 3 § mainitussa laissa 952/2000,
12 a luvun 1 § viimeksi mainitussa laissa, mainitussa laissa
709/2004 ja laissa 137/2007, 12 a luvun 5, 6 ja
8 § mainituissa laeissa 952/2000 ja 709/2004,
13 luvun 6, 11, 16, 23, 24, 29 ja 30 § mainitussa laissa
333/2004, 15 luvun 5 ja 7 § osaksi mainitussa
laissa 470/2007, 16 luvun 8 § laissa 1525/2001
ja mainitussa laissa 470/2007, 16 luvun 9 § mainituissa
laeissa 340/2000, 333/2004 ja 1320/2004
sekä 16 luvun 10 § laeissa 638/2000 ja
52/2002 ja mainitussa laissa 896/2008 sekä
lisätään 1 lukuun uusi
6 c ja 6 d §, 6 lukuun uusi 8 a ja 8 b §, 7 lukuun
uusi 1 a, 3 a, 12 a, 12 b ja 21 §, 9 lukuun uusi
2 a §, 10 lukuun uusi 3 c ja 3 d §, 10 a lukuun
uusi 7—13 §, 12 a lukuun uusi 6 a §, 14
lukuun uusi 4 a ja 4 b § ja 15 lukuun uusi 3 a ja 8 § seuraavasti:
1 luku
Yleisiä säännöksiä
1 §
Tätä lakia sovelletaan Suomen lain mukaan rekisteröityyn
vakuutusyhdistykseen.
Vakuutusyhdistys on osakkaiden keskinäiseen vastuuseen
perustuva vakuutuslaitos, jonka toiminta-alue käsittää enintään
40 kuntaa yhtenäisellä alueella tai joka harjoittaa
ainoastaan kalastusvälineiden vakuutusta.
Jos suuri vakuutusyhdistys aikoo ryhtyä harjoittamaan
vakuutusliikettä 2 momentissa säädettyä toiminta-aluetta
suuremmalla alueella tai Suomen valtion alueen ulkopuolella, sen
yhdistyskokouksen on tehtävä päätös
yhdistyksen muuttamisesta keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi siten
kuin 8 luvussa säädetään.
Tässä laissa tarkoitetut suuret vakuutusyhdistykset
ovat yhdistyksiä, joiden vakuutusmaksutulo ylittää 5 000 000
euroa vuodessa tai jotka harjoittavat vastuuvakuutusta muuten kuin
liitännäisvakuutuksena tai vähintään
puolet yhdistyksen maksutulosta tulee muilta kuin yhdistyksen jäseniltä.
Muut vakuutusyhdistykset ovat tässä laissa tarkoitettuja
pieniä vakuutusyhdistyksiä. Finanssivalvonta voi
antaa tarkempia määräyksiä siitä,
milloin yhdistys muuttuu suuresta vakuutusyhdistyksestä pieneksi
vakuutusyhdistykseksi tai päinvastoin. Finanssivalvonta
voi antaa tarkempia määräyksiä myös
siitä, milloin yhdistyksen on muissa tilanteissa kuin sulautumisen
tai vakuutuskannan luovuttamisen yhteydessä viimeistään
täytettävä suurelle yhdistykselle säädetyt
vaatimukset sen jälkeen, kun yhdistys on muuttunut pienestä yhdistyksestä suureksi
yhdistykseksi.
Vakuutusyhdistyksiin, jotka harjoittavat kalastusvälineiden
vakuutusta, sovelletaan lisäksi, mitä niistä kalastusvakuutusyhdistyksistä annetussa
laissa (331/1958) säädetään.
Edellä 4 momentissa säädettyä euromäärää voidaan
muuttaa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella yleisessä hintatasossa
tapahtunutta kehitystä vastaavaksi.
2 §
Vakuutusyhdistyksen osakkaita ovat vakuutuksenottajat. Takuuosuudenomistajat
ovat myös vakuutusyhdistyksen osakkaita, jollei yhdistysjärjestyksessä toisin
määrätä.
Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä,
ettei jälleenvakuutuksen ottaminen tuota osakkuutta.
Vakuutusyhdistyksen takuuosuuden hankintaan sovelletaan, mitä vakuutusyhtiölain (521/2008)
4 luvussa säädetään keskinäisen
vakuutusyhtiön takuuosuuden hankinnasta.
3 §
Vakuutusyhdistyksen osakkaat eivät vastaa henkilökohtaisesti
yhdistyksen velvoitteista. Vakuutusyhdistyksen vakuutuksenottajaosakkaat
ovat kuitenkin lisämaksuvelvollisia vakuutusyhdistystä kohtaan
siten kuin tässä pykälässä säädetään.
Jos vakuutusyhdistyksen oma pääoma syntyneen
tappion tai muun syyn takia ei enää täytä 10 a
luvun 2 a §:n 2 momentissa tai 10 a luvun 4 §:ssä säädettyjä vaatimuksia
tai suuren vakuutusyhdistyksen toimintapääoma
on pienempi kuin 10 a luvun 3 §:n mukainen takuumäärä taikka
jos selvitystilassa tai konkurssissa olevan yhdistyksen omaisuus
ei riitä velkojen maksamiseen, vakuutusyhdistyksen vakuutuksenottajaosakkaille
on viipymättä määrättävä lisämaksu. Lisämaksun
on oltava määrältään
vähintään niin suuri kuin edellä tarkoitettujen
vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan, mutta kuitenkin
enintään yhtä suuri kuin vakuutuksenottajaosakkaan
edellisenä kalenterivuonna maksuunpantujen vakuutusmaksujen
yhteismäärä. Vakuutuksenottajaosakkaalla
tätä momenttia sovellettaessa tarkoitetaan sitä,
joka oli yhdistyksen osakkaana sen kalenterivuoden alussa, jonka
kuluessa lisämaksu määrättiin,
jollei yhdistysjärjestyksessä toisin määrätä.
Jollei osakas määräaikana suorita
hänelle määrättyä lisämaksua,
se on viipymättä pantava ulosottotoimin perittäväksi.
Jollei lisämaksua saada osakkaalta perityksi, on puuttuva
määrä, sikäli kuin sen periminen
vielä on tarpeen, jaettava toisten osakkaiden suoritettavaksi
enintään heidän lisämaksuvelvollisuutensa
määrään.
Lisämaksu viivästyskorkoineen saadaan ulosottaa
ilman tuomiota tai päätöstä siten
kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta
annetussa laissa (706/2007) säädetään.
4 §
Vakuutusyhdistys ei saa harjoittaa muuta liikettä kuin
yhdistysjärjestyksessä mainittua vakuutusliikettä sekä 5 §:ssä määriteltyä vakuutusliikkeeseen
liittyvää toimintaa (liitännäistoiminta).
Vakuutusyhdistyksen vakuutusliike saa käsittää vain
vakuutusluokista annetun lain (526/2008) vahinkovakuutusluokkiin
kuuluvaa toimintaa, ei kuitenkaan lakisääteistä vakuutusta,
vahinkovakuutusluokkiin 14 ja 15 kuuluvaa vakuutusta eikä vakuutusta
kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi.
Vakuutusyhdistyksen jälleenvakuutusliike saa käsittää vain
yhdistysjärjestyksessä mainittujen vahinkovakuutusluokkien
ja luokkaryhmien mukaisen ensivakuutuksen jälleenvakuutusta,
ei kuitenkaan toisen vakuutusyhdistyksen muuta jälleenvakuutusta
kuin tämän vakuutusliikkeen edelleenvakuutusta.
Suuri vakuutusyhdistys saa kuitenkin jälleenvakuuttaa
kotimaasta tulevaa, yhdistysjärjestyksen mukaista ensivakuutusta
ja, jos Finanssivalvonta katsoo, että yhdistyksellä on
siihen edellytykset, myös vastaavaa ulkomaista ensivakuutusta.
5 c §
Vakuutusyhdistys saa ottaa luottoa ainoastaan:
1) välttämättömän
maksuvalmiutensa hoitamiseksi;
2) työntekijän eläkelaissa
(395/2006) tarkoitettujen perusteiden mukaisena takaisinlainauksena;
3) 2 momentissa tarkoitettuna pääomalainana;
tai
4) liiketoimintaansa liittyvinä tavanomaisina tililuottoina
ja muina niihin rinnastettavina luottoina.
Vakuutusyhdistys voi ottaa lainan (pääomalaina),
jonka:
1) pääoma, korko ja muu hyvitys saadaan maksaa
yhdistyksen purkautuessa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja
huonommalla etuoikeudella;
2) pääoma saadaan muutoin palauttaa
ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhdistyksen ja, jos
yhdistys on emoyhdistys, sen konsernin vapaan oman pääoman
ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhdistyksen
viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai
sitä uudempaan tilinpäätökseen
sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän;
sekä
3) pääoman tai koron maksamisesta
yhdistys tai sen tytäryhteisö ei saa antaa vakuutta.
Vakuutusyhdistyksen on ilmoitettava 1 momentin 1, 3
ja 4 kohdassa tarkoitetun lainan ottamisesta Finanssivalvonnalle
siten kuin Finanssivalvonta tarkemmin määrää.
Mitä 1—3 momentissa säädetään
vakuutusyhdistyksen oikeudesta ottaa luottoa, sovelletaan myös
vakuutusyhdistyksen tytäryhteisönä olevaan
palveluyritykseen. Tytäryhteisö saa kuitenkin
ottaa luottoa emoyrityksenä olevalta vakuutusyhdistykseltä.
Finanssivalvonta voi 12 luvun 6 c §:ssä tarkoitetuissa
tapauksissa kieltää vakuutusyhdistykseltä luotonoton.
Finanssivalvonta voi yksittäistapauksessa vakuutusyhdistyksen
hakemuksesta antaa luvan poiketa 1 momentin säännöksistä.
5 d §
Pääomalainalle maksettava korko tai muu hyvitys
vähentää viimeksi päättyneeltä tilikaudelta
määrää, joka voidaan käyttää voitonjakoon.
Sopimus pääomalainasta on tehtävä kirjallisesti.
Edellä 5 c §:n 2 momentin 1, 2 tai 3 kohdan vastainen
lainaehtojen muutos ja 1 momentissa tarkoitettu vakuus
on pätemätön. Pääomalainan
5 c §:n 2 momentin vastaiseen pääoman
palauttamiseen, koron ja muun hyvityksen maksuun sekä 1
momentissa tarkoitetun vakuuden antamiseen sovelletaan, mitä laittomasta
varojen jaosta säädetään 11 luvun
5 §:ssä ja 16 luvun 8 §:n
5 kohdassa.
Pääomalainoilla on keskenään
yhtäläinen oikeus yhdistyksen varoihin, jollei
muuta ole yhdistyksen ja pääomalainojen velkojien
kesken sovittu.
Yhdistyksen takuupääoman alentamisen ja takaisinmaksun
sekä yhdistyksen sulautumisen yhteydessä pääomalainan
velkojalle tulevan määrän saa maksaa
vasta, kun sanottu toimenpide on rekisteröity.
6 a §
Tässä laissa tarkoitetaan palveluyrityksellä yhteisöä,
joka tuottaa vakuutusyhdistykselle sen pääasialliseen
toimintaan liittyviä palveluita. Lisäksi palveluyrityksellä tarkoitetaan
yhteisöä, joka pääasiallisena
toimintanaan tuottaa palveluja yhdelle tai useammalle vakuutusyhdistykselle
omistamalla, hallitsemalla tai hoitamalla kiinteistöjä.
Palveluyritykseen rinnastetaan vakuutusyhdistyksen tytäryhteisöinä olevat
asunto- ja kiinteistöyhteisöt.
6 b §
Tässä laissa tarkoitetaan vakuutusomistusyhteisöllä emoyritystä,
jonka pääasiallisena toimintana on hankkia ja
omistaa osuuksia tytäryrityksistä, jotka ovat
vakuutusyrityksiä tai kolmannen maan vakuutusyrityksiä ja
joista vähintään yksi on tässä laissa
tarkoitettu vakuutusyhdistys. Vakuutusomistusyhteisönä ei
kuitenkaan pidetä rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta
annetun lain (699/2004) soveltamisalan piiriin kuuluvaa
ryhmittymän omistusyhteisöä. Edellä tässä pykälässä mainituilla
yrityksillä tarkoitetaan tämän lain 12
a luvun 1 §:ssä määriteltyä emoyritystä,
tytäryritystä, vakuutusyritystä, ulkomaista
jälleenvakuutusyritystä ja kolmannen maan vakuutusyritystä.
6 c §
ETA-valtiolla tarkoitetaan tässä laissa
Euroopan talousalueeseen kuuluvaa valtiota.
6 d §
Vakuutusyhdistyksen johdon on huolellisesti toimien edistettävä vakuutusyhdistyksen
etua.
8 §
Vakuutusyhdistyksen tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman
häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa
osallistumalla vakuutusalan valmiussuunnitteluun ja valmistelemalla etukäteen
poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa sekä muin toimenpitein.
Finanssivalvonta voi myöntää poikkeuksia
edellä tässä pykälässä säädetystä velvollisuudesta,
jos se on perusteltua vakuutusyhdistyksen koon, toiminnan laadun
tai laajuuden taikka muun erityisen syyn vuoksi.
Jos 1 momentista aiheutuvat tehtävät edellyttävät
sellaisia toimenpiteitä, jotka selvästi poikkeavat
tavanomaisena pidettävästä vakuutusyhdistyksen
toiminnasta ja joista aiheutuu olennaisia lisäkustannuksia,
tällaiset kustannukset voidaan korvata huoltovarmuuden
turvaamisesta annetussa laissa (1390/1992) tarkoitetusta
huoltovarmuusrahastosta.
2 luku
Vakuutusyhdistyksen perustaminen
3 §
Vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestyksessä on
mainittava:
1) yhdistyksen toiminimi, johon tulee sisältyä sana
"vakuutusyhdistys";
2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta;
3) yhdistyksen toiminta-alue ja ne vakuutusluokat ja
luokkaryhmät, jotka toiminta on tarkoitettu käsittämään
sekä yhdistyksen harjoittama 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu
liitännäistoiminta;
4) yhdistyksen takuupääoman ja pohjarahaston
määrä taikka, jos takuupääomaa
voidaan yhdistysjärjestystä muuttamatta alentaa
tai korottaa, vähimmäispääoma
ja enimmäispääoma, jolloin vähimmäispääoman
on oltava vähintään yksi neljäsosa
enimmäispääomasta, taikka, jos pohjarahastoa
voidaan yhdistysjärjestystä muuttamatta korottaa,
rahaston määrä ja enimmäismäärä;
5) takuuosuuksien nimellisarvo tai, jollei takuuosuuksilla
ole nimellisarvoa, takuuosuuksien lukumäärä tai
vähimmäis- ja enimmäismäärä;
6) mitä on määrätty
takuupääoman korosta ja sen takaisinmaksamisesta;
7) vakuutuksenottajaosakkaan lisämaksuvelvollisuus
vakuutusyhdistystä kohtaan;
8) hallituksen jäsenten ja mahdollisten varajäsenten
toimikausi;
9) tilintarkastajan ja varatilintarkastajan toimikausi;
sekä
10) miten jäljelle jäävä omaisuus
on yhdistyksen purkautuessa jaettava.
Jos vakuutusyhdistys aikoo käyttää toiminimeään
myös toisella kotimaisella kielellä, on kumpikin
toiminimen ilmaisu mainittava yhdistysjärjestyksessä.
Jos takuupääoma on jaettu takuuosuuksiin,
tulee takuuosuuksien olla samanmääräisiä.
Jos 1 momentin säännöksistä ei
muuta johdu, yhdistysjärjestykseen ei saa ottaa vakuutussuhdetta
koskevia määräyksiä.
10 §
Vakuutusyhdistys on kolmen kuukauden kuluessa perustamispäätöksen
tekemisestä ilmoitettava rekisteröitäväksi.
Rekisteröinnistä säädetään
kaupparekisterilaissa (129/1979). Takuupääomana
rekisteröidään merkittyjen ja merkitsijöille
annettujen takuuosuuksien yhteenlaskettu nimellisarvo vähennettynä 9
a §:n mukaan mitätöityjen takuuosuuksien
yhteenlasketulla nimellisarvolla. Jos takuuosuuksilla ei ole nimellisarvoa,
rekisteröitävää takuupääomaa
laskettaessa käytetään nimellisarvon
sijasta 2 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan takuupääomaan
merkittävää määrää.
Lisäksi rekisteröidään pohjarahaston
määrä.
Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä:
1) selvitys siitä, että yhdistysjärjestys
on vahvistettu;
2) vakuutusyhdistyksen hallituksen jäsenten ja
toimitusjohtajan vakuutus siitä, että yhdistyksen
perustamisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä sekä että takuuosuuksista
maksettu määrä ja pohjarahasto on yhdistyksen
omistuksessa ja hallinnassa;
3) tilintarkastajien todistus siitä, että tämän lain
säännöksiä takuupääoman
ja pohjarahaston maksamisesta on noudatettu.
3 luku
Takuupääoma
3 §
Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä,
että takuuosuudenomistajalla, yhdistyksellä tai muulla
henkilöllä on oikeus lunastaa muulta omistajalta
kuin yhdistykseltä toiselle siirtyvä takuuosuus.
Lunastuslausekkeessa on määrättävä,
keillä on lunastusoikeus ja miten useiden lunastukseen
oikeutettujen keskinäinen etuoikeus määräytyy.
Jollei yhdistysjärjestyksessä määrätä toisin:
1) lunastusoikeus koskee kaikenlaisia saantoja;
2) saman saannon kohteena olevat takuuosuudet on kaikki
lunastettava;
3) lunastushinta on takuuosuuden käypä hinta,
jona vastikkeellisessa saannossa muun selvityksen puuttuessa pidetään
sovittua hintaa;
4) hallituksen on ilmoitettava takuuosuuden siirtymisestä sille,
jolla on oikeus lunastaa takuuosuus, kirjallisesti tai siten kuin
kutsu yhdistyskokoukseen toimitetaan kuukauden kuluessa siitä,
kun takuuosuuden siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle;
5) lunastusvaatimus on esitettävä yhdistykselle
tai yhdistyksen käyttäessä lunastusoikeuttaan
takuuosuuden saajalle kahden kuukauden kuluessa siitä,
kun takuuosuuden siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle;
sekä
6) lunastushinta on suoritettava kuukauden kuluessa
5 kohdassa mainitun määräajan
päättymisestä tai, jos lunastushintaa
ei ole kiinteästi määrätty,
lunastushinnan vahvistamisesta.
Edellä 2 momentin 4—6 kohdassa tarkoitettuja
määräaikoja ei voida yhdistysjärjestyksessä pidentää.
Ennen kuin on käynyt selville, käytetäänkö lunastusoikeutta,
ei sillä, jolle takuuosuus on siirtynyt, ole yhdistyksessä muuta
takuuosuuteen perustuvaa oikeutta kuin oikeus varoja jaettaessa
ja etuoikeus takuuosuusannissa. Takuuosuusannista johtuvat oikeudet
ja velvollisuudet siirtyvät sille, joka käyttää lunastusoikeuttaan.
Yhdistys voi lunastaa takuuosuuden vain varoilla, jotka voidaan
käyttää voitonjakoon. Lunastuspäätös
tehdään yhdistyskokouksessa yksinkertaisella äänten
enemmistöllä. Päätösehdotuksessa
ja päätöksessä on mainittava
lunastettavien takuuosuuksien lunastushinta ja maksuaika. Muilta
osin lunastuspäätökseen sovelletaan, mitä 5
luvun 1 §:n 3—5 momentissa säädetään takuupääoman
alentamista koskevasta päätöksestä.
Lunastettu takuuosuus on mitätöitävä tai luovutettava
edelleen. Takuuosuuden mitätöimiseen sovelletaan
5 luvun 3 ja 6 §:n säännöksiä. Takuuosuuden
edelleen luovuttamisesta säädetään
5 a luvun 4 §:ssä.
4 §
Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä,
että takuuosuuden hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan
yhdistyksen suostumus. Sellainen määräys
ei kuitenkaan koske takuuosuutta, joka on hankittu pakkohuutokaupassa
tai konkurssipesästä.
Suostumuksen antamisesta päättää hallitus, jollei
yhdistysjärjestyksestä muuta johdu. Yhdistysjärjestykseen
voidaan ottaa määräyksiä suostumuksen
antamisen edellytyksistä. Jos samalla saannolla on hankittu
useita takuuosuuksia, kysymys suostumuksen antamisesta on ratkaistava
niiden kaikkien osalta samalla tavoin, jollei yhdistysjärjestyksessä määrätä toisin.
Jos suostumusta koskevasta ratkaisusta ei ole kirjallisesti
ilmoitettu hakijalle kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta
yhdistykselle tai yhdistysjärjestyksessä määrätyssä lyhyemmässä ajassa,
suostumus katsotaan annetuksi.
Ennen suostumuksen antamista luovutuksensaajalla ei ole yhdistyksessä muuta
takuuosuuteen perustuvaa oikeutta kuin oikeus varoja jaettaessa
ja etuoikeus takuuosuusannissa. Etuoikeuden nojalla saatu
takuuosuus ei ilman yhdistyksen suostumusta tuota tätä parempaa
oikeutta.
4 luku
Takuupääoman korottaminen
2 §
Takuupääomaa korotettaessa vain vakuutusyhdistyksen
takuuosuudenomistajalla on etuoikeus uusiin takuuosuuksiin (merkintäetuoikeus),
jollei yhdistysjärjestyksessä toisin määrätä.
Uusmerkinnässä yhdistyskokous voi päättää poiketa
merkintäetuoikeudesta, jos poikkeamiseen on yhdistyksen
kannalta painava taloudellinen syy. Päätös
on pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet
osakkaat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa
annetuista äänistä.
Merkintäetuoikeuden käyttämiselle
varatun määräajan on oltava vähintään
kaksi viikkoa merkintäajan alkamisesta.
3 §
Hallituksen ehdotuksessa uusmerkintää koskevaksi
päätökseksi on oltava 4 §:n
1 momentissa mainittujen tietojen lisäksi ne perusteet,
joiden mukaan merkintähinta määritetään.
Jos ehdotetaan poikkeamista merkintäetuoikeudesta, on lisäksi
esitettävä selvitys sen syistä. Jos poikkeamista
ehdotetaan vakuutusyhtiölain 8 luvun 11 §:n
2 momentissa tarkoitetun yhdistyksen lähipiiriin kuuluvan
hyväksi, ehdotuksessa on myös selostettava, kuinka
suuren osan hän omistaa yhdistyksen takuupääomasta
ja kuinka suuri osa hänellä on yhdistyksen kaikkien
takuuosuuksien tuottamasta äänimäärästä ennen
uusmerkintää ja sen jälkeen, jos hän
merkitsee kaikki hänelle tarjotut takuuosuudet ja uusmerkintä muutoinkin
merkitään kokonaan.
3 b §
Kokouskutsussa on esitettävä 3 §:ssä tarkoitetun
ehdotuksen pääasiallinen sisältö ja
mainittava, miten merkintäetuoikeuden haltijan on meneteltävä käyttääkseen
oikeuttaan.
Ehdotus liitteineen on pidettävä osakkaiden
ja takuuosuudenomistajien nähtävänä yhdistyksen päätoimipaikassa
vähintään viikon ajan ennen yhdistyskokousta
ja viivytyksettä lähetettävä osakkaalle
tai takuuosuudenomistajalle, joka sitä pyytää,
sekä asetettava nähtäväksi yhdistyskokouksessa.
4 §
Takuupääoman korottamista koskevassa
päätöksessä on mainittava:
1) määrä, jolla takuupääomaa
korotetaan (korottamismäärä);
2) minkä lajisia uudet takuuosuudet ovat,
jos vakuutusyhdistyksessä on tai voi olla erilajisia takuuosuuksia;
3) merkintäetuoikeuden haltijalle tuleva etuoikeus
takuuosuuksien merkitsemiseen taikka kenellä muutoin on
oikeus merkitä takuuosuuksia;
4) takuuosuusmerkinnän aika sekä se
lyhyempi aika, vähintään kuukausi merkintäajan
alkamisesta, jonka kuluessa merkintäetuoikeuden haltija
voi käyttää etuoikeuttaan;
5) takuuosuuden nimellisarvo ja takuuosuudesta maksettava
määrä;
6) aika, jonka kuluessa takuuosuudet on maksettava;
sekä
7) peruste, jonka mukaan tarjotaan merkittäviksi
ne takuuosuudet, joiden osalta etuoikeutta ei ole määräajassa
käytetty, sekä peruste, jonka mukaan ylimerkinnän
tapahtuessa annetaan ne takuuosuudet, joita ei ole merkitty etuoikeuksin, jollei
hallitukselle anneta oikeutta päättää näistä seikoista.
Jos 3 luvun 1 §:n 2 momentin, 3 tai 4 §:n
taikka 5 luvun 5 §:n 2 momentin mukainen määräys koskee
uusia takuuosuuksia taikka uusille takuuosuudenomistajille voidaan
yhdistysjärjestyksen mukaan asettaa velvollisuus suorittaa
erityisiä maksuja yhdistykselle, korottamispäätöksessä on
mainittava siitä.
Jos korottamispäätös sisällöltään
poikkeaa siitä, mitä kokouskutsussa on mainittu,
merkintäetuoikeuden haltijalle on viivytyksettä ilmoitettava
päätöksestä siten kuin kutsu
yhdistyskokoukseen toimitetaan. Samalla on ilmoitettava, kuinka
merkintäetuoikeuden haltijan on meneteltävä,
jos hän haluaa käyttää etuoikeuttaan. Merkintäaika
ei ala kulua ennen ilmoitusta.
5 luku
Takuupääoman alentaminen ja takaisinmaksu
1 §
Vakuutusyhdistyksen takuupääomaa
saadaan alentaa ainoastaan:
1) sellaisen vahvistetun taseen mukaisen tappion välittömäksi
peittämiseksi, johon vapaa oma pääoma
ja vararahasto eivät riitä;
2) vakuutusyhdistyksellä tai sen tytäryhteisöllä olevien
yhdistyksen takuuosuuksien mitätöimiseksi.
Takuupääoman alentamisesta päättää yhdistyskokous.
Päätöstä ei saa tehdä ennen
vakuutusyhdistyksen rekisteröimistä. Päätös
on pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet
osakkaat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa
annetuista äänistä. Jos takuupääomaa
ehdotetaan alennettavaksi muulla tavoin kuin takuuosuuksien omistajien
omistusten suhteessa, vaaditaan lisäksi niiden takuuosuudenomistajien
suostumus, joita päätös koskee.
Takuupääoman alentamista koskevassa
päätöksessä on mainittava:
1) takuupääoman alentamisen tarkoitus;
2) takuuosuuslajeittain takuupääoman
alentamismäärä;
3) alentamisen vaikutus yhdistyksen omaan pääomaan;
4) missä järjestyksessä takuuosuuksia
mitätöidään.
Päätösehdotuksessa on oltava 3 momentin mukaan
mainittavat tiedot. Jos takuupääomaa ehdotetaan
alennettavaksi muulla tavoin kuin takuuosuuksien omistajien omistusten
suhteessa, päätösehdotuksessa on esitettävä syyt
siihen, annettava selvitys alentamisen vaikutuksesta takuuosuuksien
omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhdistyksessä sekä selostettava,
kuinka suuren osan vakuutusyhtiölain 8 luvun 11 §:n 2 momentissa
tarkoitettuun lähipiiriin kuuluva omistaa yhdistyksen takuupääomasta
ja kuinka suuri osa hänellä on takuuosuuksien
tuottamasta äänimäärästä ennen
takuupääoman alentamista ja sen jälkeen.
Jos takuupääomaa alennetaan muutoin kuin takuuosuudenomistajien
omistusten suhteessa, päätösehdotukseen
on liitettävä tilintarkastajien lausunto ehdotuksessa
mainituista alentamisen syistä. Päätösehdotuksen
liitteisiin sovelletaan muutoin 4 luvun 3 a §:n 1 ja 2 momenttia.
Kokouskutsuun, päätösehdotuksen nähtävänäpitoon
ja takuuosuudenomistajalle tehtävään ilmoitukseen
sovelletaan 4 luvun 3 b §:ää ja 4 §:n
3 momenttia.
Sen lisäksi, mitä tässä luvussa
säädetään, vakuutusyhdistyksen
takuupääoman alentamiseen ja takuupääoman
takaisinmaksuun sovelletaan, mitä osakeyhtiölain
(624/2006) 14 luvun 2 §:n 2 momentissa
ja 3—7 §:ssä säädetään
osakeyhtiön osakepääoman käyttämisestä sellaisen
tappion välittömään kattamiseen,
johon oma pääoma ei riitä. Mitä mainituissa
osakeyhtiölain säännöksissä säädetään
velkojista, sovelletaan vakuutusyhdistyksessä muihin velkojiin
kuin vakuutusvelkojiin.
2 §
Jos muilla velkojilla kuin vakuutusvelkojilla on osakeyhtiölain
14 luvun 2 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa oikeus
vastustaa vakuutusyhdistyksen vapaan oman pääoman
jakamista takuuosuuden omistajille, yhdistyksen on haettava ennen
jakopäätöksen tekemistä Finanssivalvonnan
suostumus vapaan oman pääoman jakamiseen.
Finanssivalvonnan on annettava suostumuksensa 1 momentissa tarkoitettuun
hakemukseen, jollei vapaan pääoman jakaminen takuuosuuden omistajille
vaaranna vakuutettuja etuja. Finanssivalvonnan suostumuksen antamiseen
sovelletaan lisäksi 14 luvun 11 §:n
2 momenttia ja 15 §:n 1 momenttia. Finanssivalvonnalla
on oikeus liittää suostumuksen antamiseen vakuutettujen
etujen turvaamiseksi tarvittavat ehdot.
4 §
Osakeyhtiölain 14 luvun 3 §:ssä tarkoitettu kuukauden
määräaika lasketaan siitä, kun
Finanssivalvonta on antanut tämän luvun 2 §:n
2 momentissa tarkoitetun suostumuksensa vakuutusyhdistyksen vapaan
oman pääoman jakamiseen ja kun Finanssivalvonta
on vahvistanut tämän luvun 3 §:ssä tarkoitetun
yhdistysjärjestyksen muuttamisen. Osakeyhtiölain
14 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun rekisteriviranomaiselle
tehtävään hakemukseen on liitettävä selvitys
Finanssivalvonnan antamasta suostumuksesta ja yhdistysjärjestyksen
vahvistamisesta.
Vakuutusyhdistyksen on viimeistään osakeyhtiölain
14 luvun 4 §:ssä tarkoitettuna määräpäivänä esitettävä rekisteriviranomaiselle
selvitys siitä, että Finanssivalvonnan antama
suostumus on saanut lainvoiman. Jos Finanssivalvonnan suostumus
ei ole saanut lainvoimaa viimeistään edellä tarkoitettuna
määräpäivänä,
rekisteriviranomaisen on lykättävä käsittelyä,
kunnes suostumus on lainvoimainen.
Vakuutusyhdistyksen vapaan oman pääoman jako
voidaan toteuttaa, kun alentaminen tai vapaan oman pääoman
jakaminen on rekisteröity osakeyhtiölain 14 luvun
5 §:n edellyttämällä tavalla.
6 luku
Vakuutusyhdistyksen johto
1 §
Vakuutusyhdistyksellä tulee olla hallitus, johon kuuluu
vähintään kolme ja enintään
viisi jäsentä. Yhdistysjärjestyksessä voidaan
kuitenkin määrätä, että jäseniä on
enemmän kuin viisi. Hallituksessa voi lisäksi
olla enintään yhtä monta varajäsentä kuin
on jäseniä.
Hallituksen valitsee yhdistyskokous. Hallintoneuvoston oikeudesta
valita hallitus säädetään 10 §:n
4 momentissa.
Hallituksen jäsenen toimikausi on määrättävä yhdistysjärjestyksessä.
Toimikauden tulee päättyä viimeistään
neljäntenä valinnan jälkeisenä tilikautena,
joko uuden valinnan toimittavan yhdistyskokouksen tai tilikauden
päättyessä.
Mitä tässä laissa säädetään
hallituksen jäsenestä, sovelletaan myös
varajäseneen.
2 §
Vakuutusyhdistyksellä on oltava toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan
valitsee hallitus.
Toimitusjohtajalla on oikeus erota tehtävästään.
Eroaminen tule voimaan aikaisintaan, kun siitä on ilmoitettu
hallitukselle.
Hallitus voi erottaa toimitusjohtajan tehtävästään.
Erottaminen tulee voimaan välittömästi, jollei
hallitus päätä myöhemmästä ajankohdasta.
Mitä tässä laissa säädetään
toimitusjohtajasta, sovelletaan myös hänen sijaiseensa.
3 §
Hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana
ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen
tai se, jolle on määrätty edunvalvoja,
jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa. Liiketoimintakiellon
vaikutuksesta kelpoisuuteen säädetään
liiketoimintakiellosta annetussa laissa (1059/1985).
Vähintään yhdellä hallituksen
jäsenistä ja toimitusjohtajalla on oltava asuinpaikka
Euroopan talousalueella, jollei Finanssivalvonta myönnä tästä poikkeusta.
Poikkeus voidaan myöntää, jos se ei vaaranna
vakuutusyhdistyksen tehokasta valvontaa eikä vakuutusyhdistyksen
hoitamista terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti.
Vakuutusyhdistyksen hallituksen ja toimitusjohtajan tulee johtaa
vakuutusyhdistystä ammattitaitoisesti, terveiden ja varovaisten
liikeperiaatteiden sekä luotettavaa hallintoa koskevien periaatteiden
mukaisesti. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on
oltava hyvämaineisia, ja heillä on oltava tehtävän
hoitamisen vaatima ammatillinen pätevyys ja kokemus. Lisäksi
toimitusjohtajalla ja hallituksella on oltava sellainen yleinen
vakuutustoiminnan tuntemus, joka vakuutusyhdistyksen toiminnan laatuun
ja laajuuteen katsoen on tarpeen.
Vakuutusyhdistyksen on ilmoitettava yhdistyksen johdossa tapahtuneista
muutoksista viipymättä Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa
on esitettävä selvitys siitä, että hallituksen
jäsenet ja toimitusjohtaja täyttävät
1—3 momentin mukaiset vaatimukset.
Mitä 1, 3 ja 4 momentissa säädetään
vakuutusyhdistyksen hallituksen jäsenestä, sovelletaan
vastaavasti vakuutusomistusyhteisöön.
Finanssivalvonta antaa tarkemmat määräykset
4 momentissa tarkoitetuista selvityksistä.
4 §
Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään
ennen toimikauden päättymistä. Eroamisesta
on ilmoitettava hallitukselle ja, jos eroavan jäsenen on
valinnut hallintoneuvosto, myös tälle. Eroilmoitus
on päivättävä ja allekirjoitettava.
Hallituksen jäsenen voi ennen toimikauden päättymistä erottaa
tehtävästään se, joka on hänet
valinnut. Jos hallituksen jäsenen on valinnut hallintoneuvosto
ja yhdistysjärjestystä muutetaan siten, että vakuutusyhdistyksellä ei
ole enää hallintoneuvostoa, jäsenen erottaa
yhdistyskokous.
Eroavan jäsenen eroaminen tulee voimaan aikaisintaan,
kun siitä on ilmoitettu hallitukselle. Erotetun jäsenen
toimikausi päättyy erottamisesta päättävän
yhdistyskokouksen päättyessä, jollei
yhdistyskokous päätä muusta ajankohdasta.
Hallintoneuvoston erottaman jäsenen toimikausi päättyy
välittömästi, jollei erottamisen yhteydestä käy
muuta ilmi.
Jos hallituksen jäsenen tehtävä tulee
kesken toimikautta avoimeksi tai jos hallituksen jäsen menettää 3 §:ssä tarkoitetun
kelpoisuutensa tehtävään, jäsenen
tilalle tulee varajäsen sen mukaan kuin yhdistysjärjestyksessä määrätään
tai varajäsentä valittaessa on päätetty.
Jos varajäsentä ei ole, hallituksen muiden jäsenten
on huolehdittava siitä, että uusi jäsen
valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos
valinta kuuluu yhdistyskokoukselle ja hallitus jäljellä olevine
jäsenineen ja varajäsenineen on päätösvaltainen, valinta
voi tapahtua seuraavassa yhdistyskokouksessa.
Jos hallituksen jäsenellä on erotessaan syytä olettaa,
että yhdistyksellä ei enää ole
muita hallituksen jäseniä, hän on velvollinen
tekemään Finanssivalvonnalle hakemuksen yhdistyskokouksen
kutsumiseksi koolle valitsemaan uutta hallitusta.
Jollei vakuutusyhdistyksellä ole kaupparekisteriin
merkittyä toimikelpoista hallitusta, Finanssivalvonnan
tulee kutsua yhdistyskokous tai, jos hallitus on hallintoneuvoston
valittava, tämä valitsemaan hallitusta. Jollei
yhdistyksellä ole kaupparekisteriin merkittyä toimitusjohtajaa,
Finanssivalvonnan tulee kutsua hallitus valitsemaan toimitusjohtaja.
Jollei hallitusta tai toimitusjohtajaa valita taikka tätä ei
viipymättä ilmoiteta kaupparekisteriin, Finanssivalvonnan tulee
määrätä yksi tai useampi toimitsija
hoitamaan yhdistyksen asioita, kunnes hallitus tai toimitusjohtaja
on valittu ja merkitty rekisteriin.
Hakemuksen 4 tai 5 momentissa tarkoitetussa tapauksessa saa,
jollei Finanssivalvonta jo ole ryhtynyt tarvittaviin toimiin, tehdä hallituksen jäsen,
toimitusjohtaja, osakas, velkoja tai muu, jonka oikeus saattaa riippua
siitä, että yhdistyksellä on toimikelpoinen
hallitus ja toimitusjohtaja.
5 §
Hallitus huolehtii vakuutusyhdistyksen hallinnosta ja toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä (yleistoimivalta).
Yhdistyksen toimitusjohtaja hoitaa yhdistyksen juoksevaa hallintoa hallituksen
antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti
(toimitusjohtajan yleistoimivalta). Toimiin, jotka yhdistyksen
toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia
tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus
on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei
voida odottaa aiheuttamatta yhdistyksen toiminnalle olennaista haittaa.
Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on niin pian kuin
mahdollista annettava toimenpiteestä tieto. Toimitusjohtajan
on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka
ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi.
Hallitus vastaa siitä, että kirjanpidon ja
varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtaja
vastaa siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lain
mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
6 §
Hallituksessa tulee olla puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee
hallitus, jollei yhdistysjärjestyksessä ole toisin
määrätty tai hallitusta valittaessa ole
toisin päätetty. Äänten mennessä hallituksessa
tasan puheenjohtajan vaalin ratkaisee arpa. Toimitusjohtaja ei saa
olla hallituksen puheenjohtajana.
Puheenjohtajan tulee huolehtia siitä, että hallitus
kokoontuu tarvittaessa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle,
jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.
Toimitusjohtajalla on, vaikka hän ei olisikaan hallituksen
jäsen, oikeus olla läsnä hallituksen
kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa,
jollei hallitus määrätyssä tapauksessa
toisin päätä. Jollei hallituksen puheenjohtaja
vaatimuksesta huolimatta kutsu kokousta koolle, kutsun voi toimittaa
toimitusjohtaja taikka hallituksen jäsen, jos vähintään
puolet hallituksen jäsenistä hyväksyy
koolle kutsumisen.
Hallitus voi päättää, että muukin
kuin hallituksen jäsen saa olla läsnä kokouksessa.
Läsnäolosta voidaan määrätä myös
yhdistysjärjestyksessä.
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja,
jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja vähintään
yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja
toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi
pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on
numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla
tavalla.
7 §
Hallitus on päätösvaltainen, kun
saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä,
jos yhdistysjärjestyksessä ei vaadita suurempaa
määrää. Määrä lasketaan
valituista hallituksen jäsenistä. Määrää laskettaessa
esteellisten jäsenten ei katsota olevan paikalla. Päätöstä ei
saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille
ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian
käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estyneenä,
on hänen tilalleen tulevalle varajäsenelle varattava tilaisuus
osallistua asian käsittelyyn. Jos päätös tehdään
pitämättä kokousta, päätös
on allekirjoitettava, numeroitava ja säilytettävä kuten
hallituksen kokouksen pöytäkirjasta 6 §:n 4 momentissa
säädetään.
Hallituksen päätökseksi tulee, jollei
yhdistysjärjestyksen mukaan vaadita määräenemmistöä, enemmistön
mielipide. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi
tulee puheenjohtajan kannattama mielipide. Jos äänet
menevät puheenjohtajan vaalissa tasan, eikä hallitusta
valittaessa tai yhdistysjärjestyksessä ole määrätty
muuta, vaali ratkaistaan arvalla.
8 a §
Hallitus voi yksittäistapauksessa tai yhdistysjärjestyksessä olevan
määräyksen nojalla tehdä päätöksen
toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa.
Hallitus voi saattaa hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan
kuuluvan asian yhdistyskokouksen päätettäväksi.
8 b §
Jos vakuutusyhdistyksestä on tullut emoyhdistys tai
se on lakannut olemasta emoyhdistys, hallituksen on viivytyksettä ilmoitettava
siitä tytäryhteisön hallitukselle tai
vastaavalle toimielimelle. Tytäryhteisön hallituksen
tai vastaavan toimielimen on annettava emoyhdistyksen hallitukselle
konsernin aseman arvioimiseksi ja sen toiminnan tuloksen laskemiseksi
tarvittavat tiedot.
10 §
Jos vakuutusyhdistyksen peruspääoma on vähintään
84 000 euroa, yhdistysjärjestyksessä voidaan
määrätä, että yhdistyksellä on
oltava hallintoneuvosto.
Hallintoneuvostossa on oltava vähintään
viisi jäsentä. Toimitusjohtaja tai hallituksen
jäsen ei saa olla hallintoneuvoston jäsen. Hallintoneuvoston
jäsenten ja mahdollisten varajäsenten lukumäärä tai
vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi
on mainittava yhdistysjärjestyksessä.
Yhdistyskokous valitsee hallintoneuvoston. Mitä 1 §:n
3 ja 4 momentissa, 3 §:n 1 momentissa, 4 ja 6—8 §:ssä sekä 16
luvun 4 §:ssä säädetään
hallituksen jäsenistä, varajäsenistä ja
puheenjohtajasta, sovelletaan vastaavasti hallintoneuvoston jäseniin,
varajäseniin ja puheenjohtajaan.
Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä,
että hallintoneuvosto valitsee hallituksen ja määrää sen
jäsenten palkkion. Hallintoneuvoston oikeudesta vaatia
ylimääräisen yhdistyskokouksen koollekutsumista
säädetään 7 luvun 9 §:ssä. Hallintoneuvostolle
ei saa antaa muita kuin tässä laissa mainittuja
tehtäviä.
11 §
Hallintoneuvoston tulee valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan
vastuulla olevaa yhdistyksen hallintoa. Muuten hallintoneuvostolle
voidaan yhdistysjärjestyksessä määrätä vain
hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvia tehtäviä ja
tehtäviä, joita ei ole säädetty
muulle toimielimelle. Hallintoneuvostolle ei voida antaa oikeutta
edustaa yhdistystä. Hallituksen ja toimitusjohtajan on annettava
hallintoneuvostolle ja sen jäsenille tiedot, joita nämä pitävät
tarpeellisina tehtävänsä hoitamiseksi.
12 §
Hallitus edustaa vakuutusyhdistystä.
Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä,
että hallituksen jäsenellä tai toimitusjohtajalla
on oikeus edustaa yhdistystä tai että hallitus
voi antaa tällaisen oikeuden jäsenelleen, toimitusjohtajalle
tai muulle henkilölle. Mitä 3 ja 8 §:ssä säädetään
toimitusjohtajasta, sovelletaan toiminimenkirjoittajaan, joka ei
ole hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja.
Oikeutta edustaa yhdistystä voidaan rajoittaa niin,
että kahdella tai useammalla henkilöllä on vain
yhdessä tämä oikeus. Muuta rajoitusta
ei saa merkitä kaupparekisteriin. Yhdistysjärjestyksen
toimialamääräys rajoittaa edustajan toimivaltaa.
Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa oikeuden edustaa
yhdistystä.
14 §
Yhdistyskokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto
ei saa tehdä päätöstä tai
ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan
osakkaalle tai muulle epäoikeutettua etua vakuutusyhdistyksen
tai toisen osakkaan kustannuksella.
Hallitus, hallintoneuvosto, hallituksen tai hallintoneuvoston
jäsen taikka toimitusjohtaja ei saa noudattaa yhdistyskokouksen,
hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä,
joka on tämän lain tai yhdistysjärjestyksen
vastaisena pätemätön.
15 §
Vakuutusyhdistyksen tässä laissa
tarkoitetun edustajan yhdistyksen puolesta tekemä oikeustoimi
ei sido yhdistystä, jos edustaja:
1) on toiminut vastoin tässä laissa
säädettyä kelpoisuuden rajoitusta;
2) on toiminut vastoin 12 §:n 3 momenttiin perustuvaa
rajoitusta; taikka
3) on ylittänyt toimivaltansa ja se, johon
oikeustoimi kohdistui, tiesi tai hänen olisi
pitänyt tietää toimivallan ylityksestä.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa
riittävänä osoituksena siitä,
että oikeustoimen kohteena ollut henkilö tiesi
tai että hänen olisi pitänyt tietää toimivallan
ylityksestä, ei voida pitää pelkästään
sitä, että toimivaltaa koskevat rajoitukset on
rekisteröity.
7 luku
Yhdistyskokous
1 §
Osakkaat käyttävät vakuutusyhdistyksen
yhdistyskokouksessa päätösvaltaansa.
Jokaisella osakkaalla on oikeus osallistua yhdistyskokoukseen
ja siellä käyttää puhevaltaa. Osakkaana
olevalla takuuosuudenomistajalla on tällainen oikeus kuitenkin
vain, jos hänet on merkitty takuuosuusluetteloon tai hän
on yhdistykselle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen.
Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä,
että osakkaan on saadakseen osallistua yhdistyskokoukseen
ilmoittauduttava yhdistykselle viimeistään kokouskutsussa
mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan
kymmenen päivää ennen kokousta.
1 a §
Yhdistyskokous päättää sille
tämän lain nojalla kuuluvista asioista. Yhdistysjärjestyksessä voidaan
määrätä, että yhdistyskokous
päättää toimitusjohtajan ja
hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvasta asiasta.
Edellä 6 luvun 8 a §:n 2 momentissa säädetään
yhdistyksen hallituksen ja toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvan
asian saattamisesta yhdistyskokouksen päätettäväksi.
Osakkaat voivat yksimielisinä muutenkin tehdä yksittäistapauksessa
päätöksen hallituksen tai toimitusjohtajan
yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa.
3 a §
Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenellä sekä toimitusjohtajalla
on oikeus olla läsnä yhdistyskokouksessa, jollei
yhdistyskokous yksittäistapauksessa päätä toisin.
Hallituksen, hallintoneuvoston ja toimitusjohtajan on huolehdittava
siitä, että osakkaan 15 §:ssä tarkoitettu
kyselyoikeus voi toteutua. Tilintarkastajan läsnäolosta
yhdistyskokouksessa säädetään
tilintarkastuslaissa (459/2007). Yhdistyskokous voi sallia
myös muiden henkilöiden läsnäolon
yhdistyskokouksessa.
6 §
Yhdistyskokous on pidettävä vakuutusyhdistyksen
kotipaikassa, jollei yhdistysjärjestyksessä määrätä toisesta
paikkakunnasta yhdistyksen toiminta-alueella. Erittäin
painavista syistä yhdistyskokous voidaan pitää muullakin
paikkakunnalla, ei kuitenkaan Euroopan talousalueen ulkopuolella.
7 §
Osakas ei saa itse tai asiamiehen välityksellä äänestää yhdistyskokouksessa
asiasta, joka koskee kannetta osakasta itseään
vastaan tai hänen vapauttamistaan vahingonkorvausvelvollisuudesta
tai muusta velvoitteesta yhdistystä kohtaan. Osakas tai
hänen asiamiehensä ei myöskään
saa äänestää asiasta, joka koskee
kannetta muuta henkilöä vastaan tai tämän
vapauttamista velvoitteesta, jos osakkaalla on asiassa odotettavana
olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun
kanssa.
Mitä 1 momentissa säädetään,
ei sovelleta, jos yhdistyksen kaikki osakkaat ovat esteellisiä.
8 §
Varsinainen yhdistyskokous on pidettävä kuuden
kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Varsinaisessa yhdistyskokouksessa on päätettävä:
1) tilinpäätöksen vahvistamisesta,
mikä emoyhdistyksessä käsittää myös
konsernitilinpäätöksen vahvistamisen;
2) taseen osoittaman voiton käyttämisestä;
3) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston
jäsenille ja toimitusjohtajalle;
4) hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten
ja tilintarkastajan valinnasta, jollei tässä laissa
säädetä tai yhdistysjärjestyksessä määrätä toisin näiden
toimikaudesta tai valinnasta; sekä
5) muista yhdistysjärjestyksen mukaan varsinaisessa
yhdistyskokouksessa käsiteltävistä asioista.
9 §
Ylimääräinen yhdistyskokous
on pidettävä, jos:
1) yhdistysjärjestyksessä niin määrätään;
2) hallitus katsoo siihen olevan aihetta;
3) osakas tai tilintarkastaja vaatii sitä 2 momentin
mukaisesti;
4) hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta ja
sillä on yhdistysjärjestyksen mukaan oikeus päättää ylimääräisen
yhdistyskokouksen pitämisestä; taikka
5) Finanssivalvonta sitä kirjallisesti vaatii
ilmoittamansa tietyn asian käsittelyä varten.
Ylimääräinen yhdistyskokous on pidettävä, jos
tilintarkastaja tai vakuutusyhdistyksen osakkaat, joilla on vähintään
yksi kymmenesosa tai yhdistysjärjestyksessä määrätty
pienempi osa osakkaiden yhteenlasketusta äänimäärästä,
kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava kahden viikon kuluessa vaatimuksen
saapumisesta.
10 §
Osakkaalla on oikeus saada yhdistyskokoukselle tämän
lain nojalla kuuluva asia yhdistyskokouksen käsiteltäväksi,
jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta
niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
11 §
Hallitus kutsuu yhdistyskokouksen koolle. Jos vakuutusyhdistyksellä on
hallintoneuvosto, voidaan yhdistysjärjestyksessä kuitenkin
määrätä, että hallintoneuvosto
kutsuu yhdistyskokouksen koolle.
Jollei yhdistyskokousta kutsuta koolle, vaikka kutsu tulisi
lain, yhdistysjärjestyksen tai yhdistyskokouksen päätöksen
mukaan toimittaa, tai jos kokouskutsusta voimassa olevia säännöksiä tai
määräyksiä on olennaisesti rikottu,
Finanssivalvonnan tulee hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston
jäsenen, toimitusjohtajan, tilintarkastajan tai osakkaan
hakemuksesta kutsua kokous koolle yhdistyksen kustannuksella. Finanssivalvonta
voi kutsua yhdistyskokouksen koolle, vaikkei tässä sanottua
hakemusta tehdäkään. Finanssivalvonnan
päätös voidaan panna täytäntöön
lainvoimaa vailla olevana.
12 §
Kutsu yhdistyskokoukseen on toimitettava aikaisintaan kahta
kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen kokousta
tai 1 §:n 3 momentin mukaista viimeistä ilmoittautumispäivää.
Jos yhdistysjärjestyksen mukaan päätöksen
pätevyyden edellytyksenä on, että päätös
tehdään kahdessa yhdistyskokouksessa, kutsua jälkimmäiseen
kokoukseen ei saa toimittaa, ennen kuin edellinen kokous on pidetty.
Kutsussa on mainittava edellisessä kokouksessa tehty päätös.
Jokaiselle osakkaalle, jonka osoite on vakuutusyhdistyksen tiedossa,
on lähetettävä kirjallinen kokouskutsu,
jollei yhdistysjärjestyksessä määrätä toisin.
Sen lisäksi, mitä yhdistysjärjestyksessä määrätään,
jokaiselle osakkaalle, jonka osoite on yhdistyksen tiedossa, on
lähetettävä kirjallinen kutsu, jos kokouksessa
käsitellään yhdistysjärjestyksen
muuttamista 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen nimi, kokousaika ja
-paikka sekä kokouksessa käsiteltävät
asiat. Jos kokouksessa käsitellään yhdistysjärjestyksen
muuttamista, kutsussa on mainittava muutoksen pääasiallinen
sisältö.
Yhdistyskokouksessa saadaan päättää vain asiasta,
joka on mainittu kokouskutsussa tai joka yhdistysjärjestyksen
mukaan on käsiteltävä kokouksessa.
12 a §
Hallituksen päätösehdotukset sekä,
jos kokouksessa käsitellään
tilinpäätöstä, tilinpäätös, toimintakertomus
ja tilintarkastuskertomus on vähintään
viikon ajan ennen kokousta pidettävä osakkaiden
nähtävänä yhdistyksen pääkonttorissa
tai internetsivuilla, viivytyksettä lähetettävä osakkaalle,
joka pyytää sitä, sekä asetettava
nähtäväksi yhdistyskokouksessa.
Jos päätös koskee takuuosuusantia,
optio-oikeuksien tai muiden takuuosuuksiin oikeuttavien
erityisten oikeuksien antamista, voitonjakoa tai muun taloudellisen
edun antamista, vapaan oman pääoman rahaston jakamista,
takuupääoman alentamista, omien takuuosuuksien hankkimista
tai lunastamista taikka yhdistyksen asettamista selvitystilaan,
eikä kokouksessa käsitellä tilinpäätöstä,
1 momentissa säädetty koskee myös:
1) viimeistä tilinpäätöstä,
toimintakertomusta ja tilintarkastuskertomusta;
2) viimeisen tilikauden päättymisen
jälkeen mahdollisesti tehtyä varojen jakoa koskevaa päätöstä;
3) viimeisen tilikauden päättymisen
jälkeen laadittuja osavuosikatsauksia; sekä
4) hallituksen selostusta tilinpäätöksen
tai osavuosikatsauksen laatimisen jälkeisistä yhdistyksen
asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista.
12 b §
Yhdistyskokous voi päättää,
että asian käsittely siirretään
jatkokokoukseen.
Varsinaisen yhdistyskokouksen tilinpäätöksen
hyväksymistä ja voiton käyttämistä koskeva asia
on siirrettävä jatkokokoukseen, jos sitä vaativat
osakkaat, joilla on vähintään yksi kolmasosa
tai yhdistysjärjestyksessä määrätty
pienempi osa kokouksessa edustettuina olevien osakkaiden yhteenlasketusta äänimäärästä.
Tässä tarkoitettu jatkokokous on pidettävä aikaisintaan kuukauden
ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua varsinaisesta
yhdistyskokouksesta. Päätöstä ei
tarvitse vähemmistön vaatimuksesta siirtää toistamiseen.
Jatkokokoukseen on toimitettava eri kutsu, jos se pidetään
yli neljän viikon kuluttua yhdistyskokouksesta. Kutsu jatkokokoukseen
voidaan aina toimittaa viimeistään neljä viikkoa
ennen kokousta.
13 §
Asiasta, jossa ei ole noudatettu menettelyä koskevia
tämän lain säännöksiä tai
yhdistysjärjestyksen määräyksiä,
saa tehdä päätöksen vain, jos
ne osakkaat, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen
suostumuksensa.
14 §
Yhdistyskokouksen avaa kokouksen koolle kutsujan nimeämä henkilö.
Yhdistyskokouksen puheenjohtajan valitsee yhdistyskokous, jollei yhdistysjärjestyksessä
määrätä toisin.
Jos yhdistysjärjestyksessä määrätään
yhdistyskokouksen puheenjohtajasta, tämä myös
avaa kokouksen.
Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että läsnä olevista
osakkaista, osakkaiden valtuuttamista asiamiehistä sekä heidän
käyttämistään avustajista laaditaan
luettelo, johon merkitään kunkin vakuutuksenottajaosakkaan äänimäärä sekä takuuosuudenomistajan
takuuosuuksien lukumäärä ja äänimäärä (ääniluettelo).
Takuuosuuden omistajia koskevan osakasluettelon on oltava nähtävänä kokouksessa.
Puheenjohtajan on myös huolehdittava siitä, että kokouksessa
pidetään pöytäkirjaa. Ääniluettelo
on otettava pöytäkirjaan tai liitettävä siihen. Pöytäkirjaan
on merkittävä kokouksessa tehdyt päätökset
sekä, jos päätöksestä on äänestetty, äänestyksen
tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään
yhden kokouksessa valitun pöytäkirjantarkastajan
allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään
kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä yhdistyksen
päätoimipaikassa tai internetsivuilla osakkaiden
nähtävänä ja siitä on toimitettava
jäljennös sitä pyytävälle
osakkaalle. Pöytäkirjat on säilytettävä luotettavalla
tavalla. Osakkaalla on korvattuaan vakuutusyhdistyksen kulut oikeus
saada jäljennös yhdistyskokouksen pöytäkirjan
liitteistä.
15 §
Hallituksen ja toimitusjohtajan on yhdistyskokouksessa osakkaan
pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista,
jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän
asian arviointiin. Jos kokouksessa käsitellään
tilinpäätöstä, velvollisuus
koskee myös yhdistyksen taloudellista asemaa yleisemmin,
mukaan lukien yhdistyksen suhde samaan konserniin kuuluvaan toiseen
yhteisöön tai säätiöön.
Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen tuottaisi
yhdistykselle olennaista haittaa.
Jos osakkaan kysymykseen voidaan vastata vain sellaisten tietojen
perusteella, jotka eivät ole kokouksessa käytettävissä,
on siihen annettava kirjallinen vastaus kahden viikon kuluessa. Vastaus
on toimitettava kysymyksen esittäneelle osakkaalle ja muulle
osakkaalle, joka sitä pyytää.
17 §
Yhdistysjärjestyksen muuttamisesta päättää yhdistyskokous.
Päätös on pätevä vain,
jos sitä ovat kannattaneet osakkaat, joilla on vähintään kaksi
kolmasosaa annetuista äänistä.
Yhdistysjärjestyksen muuttamista koskeva päätös
on Finanssivalvonnan vahvistettua muutoksen viivytyksettä ilmoitettava
rekisteröitäväksi, eikä päätöstä saa
panna täytäntöön ennen kuin
päätös on rekisteröity. Jos
yhdistysjärjestyksen muutoksen edellytyksenä on
sellaisia täytäntöönpanotoimia,
joista tehdään merkintä rekisteriin,
muutos tulee ilmoittaa rekisteröitäväksi
ja rekisteröidä täytäntöönpanotoimien
kanssa. Jos takuupääomaa tai takuuosuuksien nimellisarvoa
koskevaan yhdistysjärjestyksen muutokseen edellytyksenä on
rekisteröidyn takuupääoman korottaminen
tai alentaminen, yhdistysjärjestyksen muutosta koskeva
päätös tulee Finanssivalvonnan vahvistettua
muutoksen kuitenkin ilmoittaa rekisteröitäväksi
ja rekisteröidä vasta samanaikaisesti korottamisen
tai alentamisen yhteydessä.
Mitä 2 momentissa säädetään,
sovelletaan myös takuupääomaa, sen vähimmäis-
tai enimmäismäärää tai
takuuosuuksien nimellisarvoa koskevaa yhdistysjärjestyksen
muutosta tarkoittavaa päätöstä rekisteröitäessä.
18 §
Päätös yhdistysjärjestyksen
muuttamisesta siten, että jo annettujen takuuosuuksien
osalta takuuosuudenomistajien maksuvelvoitteita yhdistystä kohtaan
lisätään, oikeutta yhdistyksen takuuosuuksien
hankkimiseen rajoitetaan 3 luvun 3 tai 4 §:ssä säädetyllä tavalla
taikka samanlajisten takuuosuuksien tuottamien oikeuksien keskinäistä suhdetta
muutetaan, vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen taikka 17 §:n
1 momentin mukaisen päätöksen lisäksi
niiden takuuosuudenomistajien suostumuksen, joita tai joiden takuuosuuksia
muutos koskee.
Päätös yhdistysjärjestyksen
muuttamisesta siten, että enemmän kuin yksi kymmenesosa
tilikauden voitosta, sitten kun siitä on vähennetty edellisiltä tilikausilta
olevan tappion peittämiseen tarvittava määrä,
on siirrettävä vararahastoon tai pohjarahastoon
taikka muutoin jätettävä jakamatta, on
pätevä vain, jos osakkaat, joilla on enemmän
kuin yhdeksän kymmenesosaa kokouksessa edustetuista
takuuosuuksista, ovat sitä kannattaneet.
Jos vakuutusyhdistyksessä on useita takuuosuuslajeja,
on sulautuvan yhdistyksen sulautumista, vakuutuskannan luovuttamista,
selvitystilaan asettamista ja selvitystilan lopettamista koskevien
päätösten pätevyyden edellytyksenä 17 §:n
1 momentin mukaisen päätöksen lisäksi se,
että päätöstä kannattaa
vähintään kaksi kolmasosaa kunkin takuuosuuslajin
kokouksessa edustetuista takuuosuuksista.
Osakkaalta on saatava suostumus yhdistysjärjestyksen
muuttamiseen, jos osakkaan maksuvelvollisuutta yhdistystä kohtaan
lisätään tai yhdistyksen oikeutta vahingonkorvaukseen
rajoitetaan 15 luvun 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
20 §
Jos yhdistyskokouksen päätös ei ole
syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos
se muutoin on tämän lain tai yhdistysjärjestyksen
vastainen, voi osakas, vakuutusyhdistyksen hallitus, hallituksen
jäsen tai toimitusjohtaja nostaa kanteen yhdistystä vastaan
päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi
tai sen muuttamiseksi.
Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen
tekemisestä. Jos osakkaalla on ollut hyväksyttävä syy
viivästymiseen ja päätöksen
päteväksi jääminen olisi hänelle
ilmeisen kohtuutonta, kanne saadaan panna vireille viimeistään
vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä.
Jollei kannetta nosteta määräajassa,
on päätöstä pidettävä pätevänä.
Mitä 2 momentissa säädetään,
ei kuitenkaan sovelleta:
1) jos päätös on sellainen,
ettei sitä lain mukaan voida tehdä edes kaikkien
osakkaiden suostumuksella;
2) jos päätökseen vaaditaan
tämän lain tai yhdistysjärjestyksen mukaan
kaikkien tai tiettyjen takuuosuudenomistajien suostumus eikä sellaista
suostumusta ole annettu; tai
3) jos kokoukseen ei ole toimitettu kutsua tai jos
kokouskutsusta voimassa olevia säännöksiä tai
määräyksiä on olennaisesti rikottu.
Tuomioistuimen ratkaisu, jolla yhdistyskokouksen päätös
on julistettu pätemättömäksi
tai muutettu, on voimassa myös niihin osakkaisiin nähden,
jotka eivät ole yhtyneet kanteeseen. Moitekanteen johdosta
annettavassa tuomiossa päätös voidaan
kantajan vaatimuksesta julistaa pätemättömäksi
tai sitä voidaan muuttaa. Kantajan vaatimuksesta voidaan
samalla kieltää yhdistystä panemasta
pätemätöntä päätöstä täytäntöön.
21 §
Jos hallituksen yhdistyskokoukselle kuuluvassa asiassa valtuutuksen
nojalla tekemä päätös on selvästi
sellainen kuin 19 §:ssä säädetään ja
20 §:n 3 momentin 1 tai 2 kohdan vastainen, siihen sovelletaan,
mitä yhdistyskokouksen vastaavasta päätöksestä säädetään.
8 luku
Yhteisömuodon muuttaminen
1 §
Vakuutusyhdistyksen yhdistyskokous voi tehdä päätöksen
yhdistyksen muuttamisesta keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi.
Päätös yhteisömuodon muuttamisesta
on pätevä, jos se on tehty 7 luvun 17 §:n
1 momentin mukaisesti.
Yhdistyksen on kolmen kuukauden kuluessa yhdistyskokouksen päätöksestä haettava
vakuutusyhtiölle Finanssivalvonnalta toimilupa noudattaen,
mitä vakuutusyhtiölain 2 luvussa säädetään,
sekä samalla haettava yhteisömuodon muuttamisesta
johtuvalle yhtiöjärjestykselle Finanssivalvonnan
vahvistus.
2 §
Yhtiöjärjestyksen vahvistamista koskevasta 1 §:ssä tarkoitetusta
hakemuksesta Finanssivalvonnan on kuulutettava yhdistyksen kustannuksella
virallisessa lehdessä, jollei se katso, että hakemus
on enemmittä selvityksittä hylättävä. Kuulutuksessa
on kehotettava niitä yhdistyksen osakkaita ja vakuutusvelkojia,
jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään
muistutuksensa Finanssivalvonnalle sen asettamassa määräajassa,
joka saa olla enintään kaksi kuukautta. Finanssivalvonnan
on velvoitettava yhdistys viipymättä antamaan
tieto kuulutuksesta ainakin yhdessä yhdistyksen kotipaikan
sanomalehdessä sekä tarvittaessa lisäksi
siten kuin Finanssivalvonta määrää.
Finanssivalvonnan on vahvistettava yhtiöjärjestys,
jos se täyttää vakuutusyhtiölain
2 luvun 5 §:ssä säädetyt
edellytykset ja jollei yhdistyksen muuttaminen keskinäiseksi
vakuutusyhtiöksi loukkaa vakuutettuja etuja.
Finanssivalvonnalla on oikeus liittää yhtiöjärjestyksen
vahvistamiseen vakuutettujen etujen turvaamiseksi tarpeelliset ehdot.
Yhdistys sekä muistutuksentekijä saavat valittaa
päätöksestä noudattaen, mitä Finanssivalvonnasta
annetussa laissa säädetään.
Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.
4 §
Jollei 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimilupaa
tai yhtiöjärjestyksen vahvistamista haeta määräajassa
tai jos Finanssivalvonta hylkää toimilupahakemuksen
tai yhtiöjärjestyksen vahvistamista koskevan hakemuksen
ja päätös saa lainvoiman taikka jollei
yhteisömuodon muutosta 3 §:ssä mainitussa
määräajassa ilmoiteta rekisteröitäväksi
tai jos rekisteröiminen evätään,
yhteisömuodon muuttaminen raukeaa.
Hallituksen jäsenet vastaavat yhteisvastuullisesti
merkityistä takuuosuuksista maksetun määrän
palauttamisesta.
9 luku
Tilintarkastus ja erityinen tarkastus
1 §
Vakuutusyhdistyksen tilintarkastuksesta säädetään
tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa.
Vakuutusyhdistyksessä on oltava yksi tilintarkastaja,
jollei yhdistysjärjestyksessä määrätä useammasta
tilintarkastajasta. Tilintarkastajat valitsee yhdistyskokous. Jos
tilintarkastajia on valittava useampi kuin kaksi, yhdistysjärjestyksessä voidaan
määrätä, että joku
tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, asetetaan muussa
järjestyksessä.
Jos vakuutusyhdistykselle on valittu vain yksi tilintarkastaja
eikä tämä ole tilintarkastuslain 2 §:ssä tarkoitettu
KHT- tai HTM-yhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja.
Mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa
säädetään tilintarkastajasta,
sovelletaan vastaavasti varatilintarkastajaan.
Osakas voi vaatia yhden tilintarkastajan asettamista osallistumaan
tilintarkastukseen muiden tilintarkastajien ohella. Tätä koskeva
ehdotus on tehtävä siinä yhdistyskokouksessa,
jossa tilintarkastajat on valittava tai jossa asia kokouskutsun mukaisesti
on käsiteltävä. Jos ehdotusta ovat yhdistyskokouksessa
kannattaneet äänioikeutetut, joilla on vähintään
yksi kolmasosa kokouksessa annetuista äänistä,
osakas voi kuukauden kuluessa kokouksesta hakea Finanssivalvonnalta
hyväksytyn tilintarkastajan määräämistä.
Finanssivalvonnan tulee yhdistyksen hallitusta kuultuaan määrätä tilintarkastaja
ajaksi, joka kestää seuraavana tilikautena pidettävän
varsinaisen yhdistyskokouksen loppuun.
2 §
Tilintarkastajan toimikaudesta on määrättävä yhdistysjärjestyksessä.
Tilintarkastajan tehtävä päättyy
sen varsinaisen yhdistyskokouksen lopussa, joka pidetään
hänen toimikauteensa sisältyvän viimeisen
tilikauden päätyttyä, jollei yhdistysjärjestyksessä määrätä tai
uutta tilintarkastajaa valittaessa päätetä toisin.
Yhdistysjärjestyksessä ei kuitenkaan voida määrätä,
että tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi.
2 a §
Vakuutusyhdistyksen tilintarkastajan suorittaman tilikauden
aikaisen jatkuvan tarkastuksen on riittävänä pidettävässä laajuudessa
ulotuttava vastuuvelkaan, toimintapääomaan, sijoitustoimintaan,
vakuuttamis- ja korvaustoimintaan sekä vakuutusyhdistyksen
ja sen kanssa samaan konserniin tai vakuutusyritysryhmittymään
kuuluvien yhteisöjen välisiin keskinäisiin
liiketoimiin.
Vakuutusyhdistyksen tilintarkastajan on vähintään
kerran vuodessa ja Finanssivalvonnan pyynnöstä myös
muuna ajankohtana tarkastettava, täyttävätkö vakuutusyhtiölain
10 luvun 6 §:ssä tarkoitettu kateluettelo
ja siihen merkityt omaisuuserät laissa asetetut vaatimukset.
Tilintarkastajan 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta tarkastuksesta
on annettava kertomus yhdistyksen hallitukselle.
Yhdistyksen hallituksen ja hallintoneuvoston on vähintään
kerran vuodessa kuultava kokouksessaan tilintarkastajaa yhdistyksen
taloudellisesta asemasta ja sisäisestä valvonnasta
sekä muista tilintarkastuksessa esiin tulleista seikoista.
4 §
Finanssivalvonnan on ilmoituksesta määrättävä vakuutusyhdistykselle
kelpoisuusvaatimukset täyttävä tilintarkastaja,
jos:
1) tilintarkastajaa ei ole valittu tämän
lain tai tilintarkastuslain mukaisesti;
2) tilintarkastajalla ei ole tässä laissa
tai tilintarkastuslain 3 §:ssä tarkoitettua
kelpoisuutta taikka hän ei ole tilintarkastuslain 24 §:ssä tarkoitetulla
tavalla riippumaton tai hän on saman lain 25 §:ssä tarkoitetulla
tavalla esteellinen; taikka
3) yhdistysjärjestykseen otettua tilintarkastajien
lukumäärää tai kelpoisuutta
koskevaa määräystä on rikottu.
Ilmoituksen saa edellä tarkoitetuissa tapauksissa tehdä kuka
tahansa. Hallitus on velvollinen tekemään ilmoituksen,
jollei se, jolle tilintarkastajan valitseminen kuuluu, viivytyksettä valitse
kelpoisuusvaatimukset täyttävää tilintarkastajaa.
Finanssivalvonnan on pyydettävä Keskuskauppakamarin
tilintarkastuslautakunnalta lausunto 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa
riippumattomuutta koskevassa asiassa ennen sen ratkaisemista.
Ennen kuin tässä pykälässä mainittu
määräys annetaan, yhdistyksen hallitusta
on kuultava. Määräys on voimassa, kunnes
yhdistykselle on valittu tilintarkastaja Finanssivalvonnan määräämän
tilintarkastajan tilalle.
6 §
Osakas voi vaatia erityisen tarkastuksen toimittamista vakuutusyhdistyksen
hallinnosta ja kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta taikka
tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. Tätä koskeva
ehdotus on tehtävä varsinaisessa yhdistyskokouksessa
tai siinä yhdistyskokouksessa, jossa asia kokouskutsun
mukaisesti on käsiteltävä. Jos äänioikeutetut,
joilla on vähintään yksi kolmasosa kokouksessa
annetuista äänistä, ovat kannattaneet
ehdotusta, osakas voi kuukauden kuluessa yhdistyskokouksesta hakea
Finanssivalvonnalta tarkastajan määräämistä.
Erityisen tarkastajan on oltava luonnollinen henkilö tai
tilintarkastusyhteisö. Erityisellä tarkastajalla
on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus
ja kokemus kuin tarkastustehtävän laatuun ja laajuuteen
katsoen on tarpeen tehtävän hoitamiseksi.
Finanssivalvonnan on kuultava yhdistyksen hallitusta ja, jos
tarkastus hakemuksen mukaan koskee tietyn henkilön toimenpiteitä,
tätä henkilöä. Hakemukseen on
suostuttava, jos tarkastuksen toimittamiseen katsotaan olevan painavia syitä.
Finanssivalvonta voi määrätä yhden
tai useamman tarkastajan. Määräys voidaan
panna täytäntöön lainvoimaa
vailla olevana. Tarkastajalla on oikeus saada yhdistykseltä palkkio.
Mitä tilintarkastajasta säädetään
15 luvun 5—7 §:ssä, 16 luvun 4 §:ssä ja
tilintarkastuslain 3, 8, 18, 19, 24—26 ja 51 §:ssä,
sovelletaan vastaavasti tässä pykälässä tarkoitettuun
tarkastajaan.
Tarkastuksesta on annettava lausunto yhdistyskokoukselle. Lausunto
on vähintään viikon ajan ennen yhdistyskokousta
pidettävä yhdistyksen päätoimipaikassa
osakkaiden nähtävänä ja viivytyksettä lähetettävä osakkaalle,
joka sitä pyytää, sekä asetettava
nähtäväksi yhdistyskokouksessa.
7 §
Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 2
a §:n 3 momentissa tarkoitetusta kertomuksesta.
10 luku
Tilinpäätös, konsernitilinpäätös,
toimintakertomus ja vastuuvelan kattaminen
1 §
Vakuutusyhdistyksen toimintakertomukseen, tilinpäätökseen,
konsernitilinpäätökseen, poikkeuslupaan
ja kirjanpitolautakunnan lausuntoon sovelletaan, mitä vakuutusyhtiölain
8 luvun 1 ja 3—26, 30 ja 31 §:ssä taikka
mainitun luvun 28 tai 29 §:n nojalla säädetään
vahinkovakuutustoimintaa harjoittavan vakuutusyhtiön toimintakertomuksesta,
tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä,
poikkeusluvasta ja kirjanpitolautakunnan lausunnosta, jollei tämän
luvun säännöksistä muuta johdu.
3 §
Vakuutusyhdistyksen vastuuvelkaan sovelletaan, mitä vakuutusyhtiölain
9 luvun 1—3, 6 ja 9—11 §:ssä sekä 13 §:n
1 kohdassa säädetään.
Vakuutusyhdistyksen tasoitusmäärällä tarkoitetaan
runsasvahinkoisten vuosien varalta riskiteoreettisesti laskettavaa
määrää. Tasoitusmäärällä on
ala- ja yläraja.
Tasoitusmäärän alarajalla tarkoitetaan 10 a luvun
12 §:n mukaisen, oikaistulle vakavaraisuuspääomalle
lasketun vähimmäismäärän
ja 10 a luvun 7 §:ssä luetelluilla erillä oikaistun
toimintapääoman erotusta. Tasoitusmäärän
alaraja ei voi kuitenkaan olla negatiivinen. Tasoitusmäärän
ylärajalla tarkoitetaan määrää,
jonka katsotaan riskiteoreettisten laskelmien perusteella jälleenvakuutus
ja muut vastaavat riskinsiirtomenetelmät huomioon ottaen
olevan kohtuullinen vakuutustoiminnan jatkumisen kannalta.
Vakuutusyhdistyksellä tulee olla laskuperusteet tasoitusmäärälle
ja tasoitusmäärän ala- ja ylärajalle.
Yhdistyksen on haettava tasoitusmäärän
laskuperusteille Finanssivalvonnan vahvistus.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään,
miten vakuutusyhdistyksen tasoitusmäärä,
tasoitusmäärän yläraja ja tasoitusmäärän muutos
lasketaan sekä miten tasoitusmäärän
laskuperusteet laaditaan.
3 a §
Vakuutusyhdistyksen on katettava 3 §:ssä tarkoitettu
vastuuvelka, josta on vähennetty seuraavat erät:
1) annetun jälleenvakuutustoiminnan osalta jälleenvakuutuksenantajien
vastuulla oleva osuus, kuitenkin enintään 70 prosenttia
vastuuvelan kokonaismäärästä;
jälleenvakuuttajan vastuulla olevaa osuutta ei kuitenkaan
voida vähentää, jos jälleenvakuuttaja
on selvitystilassa, konkurssissa taikka muutoin on ilmeistä,
että jälleenvakuuttaja ei pysty vastaamaan sitoumuksistaan;
2) saatua jälleenvakuutusliikettä vastaava osuus
sitä vastaavien jälleenvakuutustalletesaamisten
määrään saakka;
3) takautumisoikeuteen perustuvat saamiset;
4) niiden vakuutuksen kohteena olevien vahingoittuneiden
esineiden arvo, joiden omistusoikeus siirtyy tai on siirtynyt vakuutusyhdistykselle;
5) vakuutusten hankinnasta aiheutuneet menot, jotka
on aktivoitu taseen vastaaviin.
3 b §
Vakuutusyhdistyksen vastuuvelan kattamiseen sovelletaan, mitä vahinkovakuutusyhtiön
vastuuvelan
kattamisesta säädetään vakuutusyhtiölain
10 luvun 1, 2, 4—18 §:ssä, 19 §:n
1, 2, 5 ja 6 momentissa sekä 20 ja 21 §:ssä,
jollei tässä laissa erikseen muuta säädetä.
Tämän lain 1 luvun 1 §:n
3 momentissa tarkoitettu pieni vakuutusyhdistys saa vakuutusyhtiölain
10 luvun 17 §:n 1—3 momentissa mainittujen enimmäisrajojen
estämättä sijoittaa enintään
30 prosenttia vastuuvelan bruttomäärästä vastaavan
määrän ETA-alueella toimiluvan saaneen
luottolaitoksen tai vakuutusyhtiön velkasitoumuksiin.
3 c §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan
säätää:
1) että tietyt katteeseen hyväksyttävät
varat arvostetaan niiden käyvästä arvosta
poikkeavasti, jos se on omaisuuslajin luonteeseen liittyvän käyvän
arvon suuren vaihtelun vuoksi tai muusta syystä välttämätöntä;
sekä
2) vakuutusyhtiölain 10 luvun 11 §:n 2 momentin
9 kohdassa tarkoitettujen varojen osalta vastuuvelan katteeksi hyväksyttävistä varoista,
jos se on näiden varojen erityisen riskillisyyden vuoksi
välttämätöntä.
3 d §
Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä:
1) kateluettelon muodosta ja sen säilyttämisestä,
omaisuuserien merkitsemisestä kateluetteloon, kateluettelon
laatimisajankohdista ja ajankohdista, jolloin omaisuuserät
merkitään kateluetteloon;
2) toisen yhteisön rinnastamisesta luottolaitokseen
tai vakuutusyhtiöön, jos rinnastettavan yhteisön
vastuunkantokykyä voidaan pitää vastaavana;
sekä
3) johdannaissopimusten käyttämisestä vastuuvelan
katteena.
Finanssivalvonta voi yksittäistapauksessa
vakuutusyhdistyksen hakemuksesta erityisistä syistä enintään
kahden vuoden määräajaksi:
1) antaa luvan siihen, että 3 a §:n
1 kohdassa tarkoitettu jälleenvakuutuksenantajien vastuulla oleva
osuus annetun jälleenvakuutustoiminnan osalta saa olla
yhteensä enintään 100 prosenttia vastuuvelan
kokonaismäärästä;
2) antaa luvan vähentää 3
a §:n 1 kohdan kiellosta huolimatta selvitystilassa tai
konkurssissa olevan taikka muutoin todennäköisesti
sitoumuksistaan vastaamaan kykenemättömän
jälleenvakuutuksenantajan osuus vastuuvelan kokonaismäärästä Finanssivalvonnan
vahvistamaan määrään saakka,
joka ei voi olla enempää kuin 20 prosenttia vastuuvelan
kokonaismäärästä;
3) antaa luvan vähentää muita
kuin 3 a §:ssä tarkoitettuja
omaisuuseriä vastuuvelan kokonaismäärästä,
jos vähennettävät omaisuuserät ovat
tosiasiassa jonkun muun kuin vakuutusyhdistyksen vastuulla, vastaavalla
tavalla kuin 3 a §:ssä luetellut
omaisuuserät;
4) hyväksyä vastuuvelan katteeksi
yksittäisiä omaisuuseriä, jotka eivät
kuulu vakuutusyhtiölain 10 luvun 4 §:ssä lueteltuihin
omaisuuslajeihin, mutta ovat riskiltään samankaltaisia;
sekä
5) korottaa vakuutusyhtiölain 10 luvun
14 §:n mukaisia enimmäismääriä vakuudettomien
velkasitoumusten osalta enintään 8 prosenttiin
ja yhden vakuudettoman velkasitoumuksen tai useiden saman velallisen
antamien vakuudettomien velkasitoumusten osalta enintään 2 prosenttiin
vastuuvelan kokonaismäärästä.
4 §
Vakuutusyhdistyksen hallituksen on laadittava yhdistyksen varojen
sijoittamista koskeva suunnitelma (sijoitussuunnitelma).
Finanssivalvonta antaa tarkemmat määräykset
sijoitussuunnitelmasta.
6 §
Vakuutusyhdistyksen oma pääoma jakautuu sidottuun
omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan.
Sidottua omaa pääomaa ovat vakuutusyhdistyksessä takuupääoma,
pohjarahasto, vararahasto, kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto,
käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto.
Muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien
voitto ja tappio ovat vapaata omaa pääomaa.
10 a luku
Toimintapääoma
1 §
Vakuutusyhdistyksen toimintapääomalla tarkoitetaan
sitä määrää, jolla
yhdistyksen varojen on katsottava ylittävän yhdistyksen
velat ja muut niihin rinnastettavat sitoumukset, noudattaen, mitä vakuutusyhtiölain
11 luvun 2—5 §:ssä säädetään
vahinkovakuutusyhtiön toimintapääomasta.
Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä vakuutusyhdistyksen
toimintapääomaan vakuutusyhtiölain 11
luvun 2—5 §:n mukaan luettavista ja
siitä vähennettävistä eristä.
Vakuutusyhdistyksen on täytettävä jatkuvasti tämän
luvun mukaiset toimintapääomavaatimukset.
Suuren vakuutusyhdistyksen toimintapääomasta
on 3 §:n mukaista takuumäärää vastaavan
määrän muodostuttava vakuutusyhtiölain 11 luvun
2 §:n 1 ja 3—7 kohdassa tarkoitetuista eristä,
joista on vähennetty vakuutusyhtiölain 11 luvun
5 §:ssä tarkoitetut erät.
2 §
Suureen vakuutusyhdistykseen sovelletaan, mitä vakuutusyhtiölain
11 luvun 7—11 ja 27 §:ssä säädetään
vahinkovakuutusyhtiöstä.
Suuren vakuutusyhdistyksen toimintapääoman
on aina oltava vähintään 3 §:n
2 momentin mukaisen takuumäärän vähimmäismäärän
suuruinen.
2 a §
Pienen vakuutusyhdistyksen toimintapääoman
on oltava vähintään 97 000 euroa
lisättynä 27 prosentilla yhdistyksen tilinpäätöksen
mukaisesta kolmen viimeksi kuluneen tilikauden vakuutusmaksutulojen
keskiarvosta.
Pienen vakuutusyhdistyksen oman pääoman on
oltava vähintään puolet toimintapääoman
vähimmäismäärästä.
3 §
Suuren vakuutusyhdistyksen takuumäärä on yksi
kolmasosa 2 §:n mukaisesta toimintapääoman
vähimmäismäärästä.
Takuumäärän vähimmäismäärä on:
1) 2 625 000 euroa, jos jokin vakuutetuista riskeistä kuuluu
vahinkovakuutusluokkiin 10—15 tai tulevan jälleenvakuutuksen
osuus on yli kymmenen prosenttia yhdistyksen kokonaisvakuutusmaksutulosta
tai vastuuvelan kokonaismäärästä;
2) 1 725 000 euroa muissa tapauksissa.
5 §
Vakuutusyhdistyksen toimintapääoma, jälleenvakuutus
ja muut yhdistyksen vakavaraisuuteen vaikuttavat seikat on järjestettävä vakuutetut
edut turvaavalla tavalla, ottaen huomioon tuottojen ja kulujen todennäköinen
vaihtelu sekä arvioitavissa olevat muut epävarmuustekijät.
7 §
Vakuutusyhdistyksen vakavaraisuuspääoma on
tasoitusmäärän ja toimintapääoman
yhteismäärä.
Vakuutusyhdistyksen oikaistu vakavaraisuuspääoma
saadaan oikaisemalla vakavaraisuuspääoma:
1) lisäämällä siihen
vakuutusyhtiölain 11 luvun 2 §:n 7 kohdassa
tarkoitettu pääomalaina siltä osin kuin
sitä ei vakuutusyhtiölain 11 luvun 4 §:n
rajoitusten takia voida lukea toimintapääomaan;
2) vähentämällä siitä tämän
lain 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettu lisämaksuvelvollisuuden
perusteella veloitettava määrä siltä osin,
kuin se on vakuutusyhtiölain 11 luvun 2 §:n
8 kohdan ja vakuutusyhtiölain 11 luvun 4 §:n
3 momentin mukaisesti luettu osaksi toimintapääomaa;
sekä
3) vähentämällä siitä yhdistyksen
omistaman luotto- tai rahoituslaitoksen ja toisen vakuutusyhtiön
tai yhdistyksen osakkeet ja osuudet sekä vastuudebentuurien,
pääomalainojen ja muiden omaan pääomaan
rinnastettavien erien käypä arvo, jos yhdistyksen
omistukset täyttävät 12 a luvussa tarkoitetun
omistusyhteyden määritelmän eikä näitä omistuksia
ole vähennetty yhdistyksen toimintapääomasta
vakuutusyhtiölain 11 luvun 5 §:n 10 kohdan
perusteella.
8 §
Vakuutusyhdistyksen riskiasemaa testataan vertaamalla oikaistua
vakavaraisuuspääomaa oikaistun vakavaraisuuspääoman
vähimmäismäärään.
Oikaistun vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärää laskettaessa
otetaan huomioon vakuutusyhdistyksen vakuutustekniset riskit ja suurin
mahdollinen yhdistyksen omalle vastuulle jäävä korvausmäärä yksittäisestä vahinkotapahtumasta.
9 §
Vakuutusyhdistyksellä on oltava laskuperusteet oikaistun
vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärän
laskemista varten. Laskuperusteille yhdistyksen on haettava Finanssivalvonnan
vahvistus.
Finanssivalvonta voi vaatia, että laskuperusteita on
muutettava, jos niitä ei olosuhteissa tapahtuneiden muutosten
takia voida enää soveltaa.
10 §
Vakuutusyhdistyksen oikaistun vakavaraisuuspääoman
on jatkuvasti oltava vähintään sen vähimmäismäärän
suuruinen.
Vakuutusyhdistyksen on toimitettava vuosittain Finanssivalvonnalle
valvontarajalaskelmat, joista ilmenee yhdistyksen oikaistun vakavaraisuuspääoman
määrä suhteessa oikaistun vakavaraisuuspääoman
vähimmäismäärään.
Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 2
momentissa tarkoitetuista tiedoista, niiden esittämistavasta
ja toimittamisesta Finanssivalvonnalle.
11 §
Jos vakuutusyhdistyksen oikaistu vakavaraisuuspääoma
on pienempi kuin oikaistun vakavaraisuuspääoman
vähimmäismäärä, yhdistyksen on
viipymättä lisättävä toimintapääomaansa
tai jälleenvakuutustaan taikka muutoin saatettava oikaistu
vakavaraisuuspääoma sen vähimmäismäärän
yläpuolelle.
12 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään:
1) 8 §:ssä tarkoitetun oikaistun
vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärän
laskennasta sekä laskennassa käytettävistä kaavoista
ja parametreista;
2) oikaistun vakavaraisuuspääoman
vähimmäismäärän laskuperusteiden
laadinnasta; sekä
3) ennakoivan valvonnan takia tilinpäätökseen
liitettävistä asiakirjoista.
13 §
Finanssivalvonta voi yksittäisessä tapauksessa
vakuutusyhdistyksen hakemuksesta suostua siihen, että yhdistys
poikkeaa vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärän
laskennassa käytettävistä parametreista
tai kaavoista, jos ne eivät anna oikeaa ja riittävää kuvaa
yhdistyksen riskiasemasta.
11 luku
Voitonjako ja yhdistyksen varojen muu käyttö
1 §
Vakuutusyhdistyksen varoja saadaan jakaa osakkaille
vain sen mukaisesti kuin tässä laissa säädetään:
1) voitonjaosta ja varojen jakamisesta vapaan oman
pääoman rahastosta;
2) varojen jaosta vararahaston alentamisen tai takuupääoman
alentamisen tai takaisinmaksun yhteydessä;
3) omien takuuosuuksien hankkimisesta, lunastamisesta
ja pantiksi ottamisesta;
4) varojen jaosta yhdistyksen purkautuessa tai sulautuessa.
Varoja ei saa jakaa ennen yhdistyksen rekisteröintiä.
Mitä tässä luvussa säädetään
voitonjaosta sovelletaan myös maksettaessa korkoa takuuosuuksille.
Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhdistyksen
varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista
perustetta, on laitonta varojenjakoa.
2 §
Voitonjako ei saa ylittää viimeksi
päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun
taseen mukaisen voiton ja yhdistyksen muun vapaan oman
pääoman yhteismäärää vähennettynä taseen
osoittamalla tappiolla sekä muilla jakokelvottomilla erillä,
jotka ovat:
1) määrä, joka yhdistysjärjestyksen
mukaan on siirrettävä vararahastoon tai muutoin
jätettävä jakamatta; sekä
2) määrä, joka vakuutusyhdistyksen
taseen pääryhmään "sijoitukset"
sisältyvien sijoitusten realisoitumattomista arvonnousuista
on vakuutusyhtiölain 8 luvun 17 §:n 1 ja 2 momentin
perusteella merkitty vapaaseen omaan pääomaan, ja
määrä, jolla käyvän
arvon rahasto on yhteismäärältään
negatiivinen.
Takuupääoman alentamisesta aiheutuvaan voitonjaon
rajoitukseen sovelletaan, mitä 5 luvun 2 §:ssä säädetään.
Pääomalainalle maksettavasta korosta tai muusta
hyvityksestä johtuvasta voitonjaon rajoituksesta säädetään
1 luvun 5 c §:n 2 momentissa ja 5 d §:n 1 momentissa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu voitonjako on kielletty,
jos suuren vakuutusyhdistyksen oma pääoma on pienempi
kuin 10 a luvun 4 §:ssä säädetty
tai pienen vakuutusyhdistyksen pienempi kuin 2 luvun 5 §:n
3 momentissa säädetty vähimmäismäärä.
Omaan pääomaan ei kuitenkaan tällöin
rinnasteta vakuutusyhdistyksen ottamaa pääomalainaa.
Voitonjako on myös kielletty, jos yhdistys ei täytä vastuuvelan
kattamista koskevia vaatimuksia taikka jos tiedetään
tai pitäisi tietää, että yhdistys
on maksukyvytön. Voitonjako on myös kielletty,
jos tiedetään tai pitäisi tietää,
että voitonjako aiheuttaa oman pääoman
vähenemisen sen vähimmäismäärää pienemmäksi, yhdistyksen
maksukyvyttömyyden tai sen, että vastuuvelan kate
ei täytä laissa säädettyjä vaatimuksia.
7 §
Vakuutusyhdistys ei saa antaa rahalainaa tai muita yhdistyksen
varoja käytettäväksi siihen, että varojen
saaja hankkisi varoilla yhdistyksen takuuosuuksia tai samaan konserniin
kuuluvan toisen yhteisön osakkeita, jäsenosuuksia,
takuuosuuksia tai muita yhtiöosuuksia.
12 luku
Vakuutusyhdistysten valvonta
5 §
Vakuutusyhdistyksen ja suomalaisen vakuutusomistusyhteisön
on salassapitosäännösten estämättä annettava
sosiaali- ja terveysministeriölle sen määräämässä ajassa
toiminnastaan tietoja, jotka ovat tarpeen ministeriölle
säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.
6 c §
Finanssivalvonta voi vakuutettujen etujen turvaamiseksi
kieltää vakuutusyhdistystä luovuttamasta
tai panttaamasta omaisuuttaan, jos:
1) yhdistys ei täytä 10 luvun 3 a §:ssä säädettyjä vastuuvelan
katetta koskevia vaatimuksia;
2) yhdistys ei täytä 6 b §:n
2 momentissa säädettyjä yhdistyksen toimintapääomalle
ja omalle pääomalle säädettyjä vaatimuksia;
3) yhdistys ei enää täytä 6
b §:n 1 momentissa säädettyjä yhdistyksen
toimintapääomalle asetettuja vaatimuksia ja Finanssivalvonnalla
on aihetta olettaa yhdistyksen tilan edelleen heikkenevän;
taikka
4) Finanssivalvonta katsoo yhdistyksen olevan vaarassa
joutua 3 kohdassa tarkoitettuun tilaan.
Finanssivalvonnan on lisäksi asetettava vakuutusyhdistykseen
Finanssivalvonnasta annetun lain 29 §:ssä tarkoitettu
asiamies. Asiamiehen tehtävänä on valvoa,
että yhdistys noudattaa omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa.
Asiamiehellä on mainitussa pykälässä säädettyjen valtuuksien
lisäksi oikeus päättää suostumuksen antamisesta
vakuutusyhtiölain 25 luvun 13 §:ssä tarkoitettuihin
oikeustoimiin.
Vakuutusyhdistyksen omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa
koskeva määräys saa olla voimassa
enintään kolme kuukautta. Finanssivalvonta voi
erityisestä syystä tehdä päätöksen kiellon
jatkamisesta enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta Finanssivalvonnan
päätöksestä on käytävä ilmi
päätöksen antamisen aika, mihin omaisuuteen
luovutus- ja panttauskielto kohdistuu, kiellon voimassaoloaika,
asiamies sekä muutoksenhaun vaikutus päätöksen
täytäntöönpanokelpoisuuteen.
Vakuutusyhdistyksen omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoon
sovelletaan lisäksi, mitä vakuutusyhtiölain
24 luvussa ja 25 luvun 12—21 §:ssä säädetään
vakuutusyhtiöön kohdistuvasta omaisuuden luovutus-
ja panttauskiellosta.
Finanssivalvonnan omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa koskevasta
päätöksestä voidaan valittaa
noudattaen, mitä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään.
Valitus on tehtävä 30 päivän
kuluessa siitä, kun Finanssivalvonnan päätös
on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
12 a luku
Vakuutusyritysryhmittymän lisävalvonta
1 §
Tässä luvussa tarkoitetaan:
1) emoyrityksellä kirjanpitolaissa
tarkoitettua emoyritystä sekä sellaista muuta
oikeushenkilöä, jonka Finanssivalvonta katsoo
tosiasiassa käyttävän määräysvaltaa
toisessa yrityksessä;
2) tytäryrityksellä kirjanpitolaissa
tarkoitettua tytäryritystä sekä sellaista
muuta oikeushenkilöä, jossa Finanssivalvonta katsoo
emoyrityksen tosiasiassa käyttävän määräysvaltaa
sekä tällaisen oikeushenkilön tytäryritystä;
3) omistusyhteydellä sitä,
että luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön
ja yrityksen välille syntyy 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettu
merkittävä sidonnaisuus; myös sellainen
muu omistusosuus, joka luo luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön
ja yrityksen välille pysyvän yhteyden ja on tarkoitettu
edistämään luonnollisen henkilön taikka
oikeushenkilön tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan
yrityksen toimintaa, muodostaa omistusyhteyden;
4) omistajayrityksellä emoyritystä tai
sellaista oikeushenkilöä, jolla on omistusyhteys
toisessa yrityksessä;
5) sidosyrityksellä tytäryritystä tai
sellaista yritystä, jossa oikeushenkilöllä on
omistusyhteys;
6) vakuutussidosyrityksellä sidosyrityksenä olevaa
vakuutusyritystä, vakuutusomistusyhteisöä,
kolmannen maan vakuutusyritystä, luotto- ja rahoituslaitosta
sekä sijoituspalveluyritystä;
7) vakuutusyrityksellä vakuutusyhdistystä ja vakuutusyhtiölaissa
tarkoitettua vakuutusyhtiötä sekä niihin
rinnastettavaa sellaista ulkomaista vakuutuksenantajaa, jonka kotivaltio
kuuluu Euroopan talousalueeseen;
8) kolmannen maan vakuutusyrityksellä ulkomaista
vakuutusyritystä, joka harjoittaa ensi- tai jälleenvakuutusta
ja jonka kotivaltio ei kuulu Euroopan talousalueeseen;
9) monialaomistusyhteisöllä emoyritystä, joka
ei ole vakuutusyritys, kolmannen maan vakuutusyritys, vakuutusomistusyhteisö eikä
rahoitus-
ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettu
ryhmittymän omistusyhteisö ja jonka tytäryrityksistä vähintään yksi
on tässä laissa tarkoitettu vakuutusyhdistys;
10) vakuutusyritysryhmittymällä jäljempänä 2 §:n
2—4 momentissa tarkoitettuja vakuutusyrityksiä,
niiden sidos- ja omistajayrityksiä sekä omistajayrityksen
sidosyrityksiä.
Määriteltäessä 1 momentin
3 kohdassa tarkoitettua omistusyhteyttä, välillisenä omistuksena pidetään
tätä lukua sovellettaessa myös omistusta,
joka saadaan laskukaavasta, jonka mukaan yritysten, jotka eivät
kuulu samaan konserniin, peräkkäiset omistukset
kerrotaan keskenään. Samaan konserniin kuuluvien
yritysten osalta niiden omistuksia konsernin ulkopuolisessa yhtiössä pidetään
tätä lukua sovellettaessa välittömänä omistuksena.
2 §
Vakuutusyhdistykseen, joka on omistajayrityksenä vähintään
yhdessä vakuutusyrityksessä tai kolmannen maan
vakuutusyrityksessä, sovelletaan tämän
luvun 4 ja 5 §:n, 7 §:n 1, 3 ja 4 momentin ja
8, 11 ja 12 §:n sekä Finanssivalvonnasta annetun
lain 24 §:n ja 26 §:n 1 momentin 2 kohdan säännöksiä.
Tämän luvun 6 §:n, 7 §:n
2—4 momentin ja 8, 11 ja 12 §:n sekä Finanssivalvonnasta
annetun lain 24 §:n ja 26 §:n 1 momentin 2 kohdan
säännöksiä sovelletaan vakuutusyhdistykseen,
jonka emoyritys on vakuutusomistusyhteisö tai kolmannen
maan vakuutusyritys.
Vakuutusyhdistykseen, jonka emoyritys on monialaomistusyhteisö,
sovelletaan tämän luvun 8, 11 ja 12 §:n
sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 24 §:n säännöksiä.
Lisäksi 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun vakuutusyhdistykseen
sovelletaan, mitä vakuutusyhtiölain 26 luvun 6—10 §:ssä säädetään
mukautetussa vakavaraisuuslaskelmassa käytettävästä toimintapääomasta
ja sen laskemisesta, mukautetun toimintapääoman
laskemisesta, vakuutussidosyrityksen toimintapääoman
rajoittamisesta, mukautetun toimintapääoman vähimmäismäärästä ja
poikkeuksista sidosyrityksen toimintapääoman huomioon
ottamisessa.
3 §
Finanssivalvonta voi päättää,
että tämän luvun säännöksiä ei
sovelleta lisävalvonnan piiriin kuuluvaan yritykseen, jos
yrityksellä on vain vähäinen merkitys
vakuutusyhdistyksen tämän luvun mukaisen lisävalvonnan
tavoitteiden kannalta tai jos yrityksen taloudellisen tilanteen sisällyttäminen
lisävalvonnan piiriin ei ole vakuutusyhdistyksen lisävalvonnan
tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista tai se on harhaanjohtavaa.
Jos emoyrityksenä olevalla vakuutusomistusyhteisöllä,
ulkomaisella jälleenvakuutusyrityksellä, kolmannen
maan vakuutusyrityksellä tai monialaomistusyhteisöllä on
tytäryrityksinä Suomessa ja vähintään
yhdessä muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa
toimiluvan saaneita vakuutusyrityksiä, Finanssivalvonta
voi päättää, että tämän
luvun säännöksiä ei sovelleta
lisävalvonnan piiriin kuuluvaan suomalaiseen vakuutusyhdistykseen
edellyttäen, että kyseisen vakuutusyritysryhmän
lisävalvonta on toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion
vakuutustoimintaa valvovan viranomaisen toimesta järjestetty
vakuutusyritysryhmään kuuluvien vakuutusyritysten
lisävalvonnasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivissä 98/78/EY ilmenevien periaatteiden mukaisesti
ja että Finanssivalvonta saa kyseisen valtion vakuutustoimintaa
valvovalta viranomaiselta kaikki vakuutusyritysryhmän lisävalvontaa
varten tarpeelliset tiedot.
5 §
Tämän luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun vakuutusyhdistyksen
lisävalvontaa varten yhdistyksen on laadittava mukautettu
vakavaraisuuslaskelma, johon on otettava mukaan vakuutussidosyritykset.
Laskelma on toimitettava Finanssivalvonnalle tilinpäätöstietojen
yhteydessä.
Finanssivalvonta voi myöntää vakuutusyhdistykselle
poikkeuksen mukautetun vakavaraisuuslaskelman laatimisvelvollisuudesta,
jos se on toisen suomalaisen vakuutusyrityksen tai suomalaisen vakuutusomistusyhteisön
sidosyritys, joka on otettu huomioon osakkaana olevan vakuutusyrityksen
tai vakuutusomistusyhteisön mukautetussa vakavaraisuuslaskelmassa.
Poikkeus voidaan myöntää vain, jos mukautetussa vakavaraisuuslaskelmassa
mukana olevien vakuutusyritysten toimintapääomaan
luettavat erät on asianmukaisesti ja Finanssivalvonnan
hyväksymällä tavalla jaettu edellä mainittujen
yritysten kesken.
6 §
Tämän luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakuutusyhdistyksen
emoyrityksenä olevan suomalaisen vakuutusomistusyhteisön
on laadittava lisävalvontaa varten mukautettu vakavaraisuuslaskelma,
johon on otettava mukaan emoyrityksen vakuutussidosyritykset. Jos
vakuutusyhdistyksen emoyrityksenä on ulkomainen vakuutusomistusyhteisö tai
kolmannen maan vakuutusyritys, ryhmään kuuluvan
vakuutusyhdistyksen on laadittava laskelma. Laskelma on toimitettava
Finanssivalvonnalle tilinpäätöstietojen yhteydessä.
Finanssivalvonta voi päättää,
että tässä pykälässä tarkoitettu
mukautettu vakavaraisuuslaskelma on laadittava ainoastaan, jos emoyritys
on lisävalvonnan piiriin kuuluvan vakuutusyritysryhmittymän
ylin emoyritys.
6 a §
Vakuutusyhdistyksen hakemuksesta ja Finanssivalvonnan suostumuksella
mukautettu vakavaraisuus voidaan määrätä konsernitilinpäätöksen
perusteella. Mukautetun vakavaraisuuden määräämiseen
konsernitilinpäätöksen perusteella sovelletaan
tämän luvun ja vakuutusyhtiölain 26 luvun
6—10 §:n säännöksiä.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa mukautettu
toimintapääoma on konsernitilinpäätöksen
perusteella määrätty tämän
lain 10 a luvun mukainen toimintapääoma.
Mukautettuun toimintapääomaan luettavien erien
osalta on otettava huomioon vakuutusyhtiölain 26 luvun
7, 8 ja 10 §:n säännökset sekä 9 §:n
säännökset toimintapääoman
vähimmäismäärästä.
Konsernitilinpäätöksen
perusteella määrättävä mukautetun
toimintapääoman vähimmäismäärä on:
1) vakuutusyhtiölain 26 luvun 9 §:n
mukainen mukautetun toimintapääoman vähimmäismäärä,
jolloin mainitun säännöksen 2 kohdan suhteelliset
osuudet ovat konsernitilinpäätöksen laatimisessa
käytettyjä osuuksia; tai
2) konsernitilinpäätöksen
tietojen perusteella laskettu toimintapääoman
vähimmäismäärä, joka
määräytyy tämän lain
ja sen nojalla sovellettavien vakuutusyhtiölain toimintapääoman vähimmäismäärää koskevien
säännösten mukaisesti.
8 §
Finanssivalvonnan on valvottava liiketoimia vakuutusyhdistyksen
ja sen sidosyrityksen, omistajayrityksen ja omistajayrityksen sidosyrityksen
välillä.
Lisäksi Finanssivalvonnan on valvottava liiketoimia
vakuutusyhdistyksen ja sellaisen luonnollisen henkilön
välillä, jolla on omistusyhteys yhdistyksessä tai
sen sidosyrityksessä, yhdistyksen omistajayrityksessä taikka
yhdistyksen omistajayrityksen sidosyrityksessä.
Valvonnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota
liiketoimiin, jotka koskevat lainoja, takauksia ja taseen
ulkopuolisia sitoumuksia, toimintapääomaan hyväksyttäviä eriä,
sijoituksia, jälleenvakuutusliikettä ja kustannusten
jakamissopimuksia.
Vakuutusyhdistyksen on ilmoitettava Finanssivalvonnalle vähintään
kerran vuodessa 1—3 momentissa tarkoitetuista merkittävistä liiketoimista
siten kuin Finanssivalvonta tarkemmin määrää.
Jos näiden tietojen perusteella ilmenee, että yhdistyksen
vakavaraisuus on tai saattaa olla vaarassa, yhdistyksen on toimitettava
Finanssivalvonnan hyväksyttäväksi Finanssivalvonnan
määräämässä ajassa
yhdistyksen taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma.
Tässä pykälässä tarkoitettuja
liiketoimia ei saa tehdä ehdoin, jotka poikkeavat toisistaan riippumattomien
osapuolten välillä samanlaisissa liiketoimissa
yleisesti noudatetuista ehdoista. Mitä tässä momentissa
säädetään, ei sovelleta konserniyritysten
tarvitsemien hallinnollisten palvelujen hankkimiseen konserniin
kuuluvalta yritykseltä eikä emoyrityksen tytäryritykselle myöntämiin
pääoma- ja debentuurilainoihin, jotka ovat tarpeen
tytäryrityksen pääomarakenteen vahvistamiseksi.
13 luku
Selvitystila ja konkurssi
6 §
Jos vakuutusyhdistys ei 3 §:n 1 momentin mukaisen määräajan
päättyessä täytä 5 §:n 1 momentin
mukaisia toimintapääomalle tai omalle pääomalle
säädettyjä vaatimuksia, yhdistyskokouksen
on päätettävä yhdistyksen asettamisesta
selvitystilaan ja sen purkamisesta. Jos yhdistyskokous ei tee päätöstä,
Finanssivalvonnan on määrättävä yhdistys
selvitystilaan ja purettavaksi.
Hallituksen päätösehdotukseen on
liitettävä 5 §:ssä tarkoitettu
tilinpäätös ja toimintakertomus ja niitä koskeva
tilintarkastajien lausunto.
11 §
Kun yhdistyskokous tai Finanssivalvonta tekee päätöksen
selvitystilasta, on samalla valittava yksi tai useampi selvitysmies
hallituksen, toimitusjohtajan ja mahdollisen hallintoneuvoston tilalle.
Lisäksi Finanssivalvonnalla on oikeus määrätä yksi
selvitysmies. Mitä tässä laissa säädetään
hallituksesta ja hallituksen jäsenistä, sovelletaan
myös selvitysmiehiin, jos tämän luvun säännöksistä ei
muuta johdu.
Jollei selvitystilassa olevalla vakuutusyhdistyksellä ole
rekisteriin merkittyjä toimikelpoisia selvitysmiehiä,
Finanssivalvonnan on määrättävä selvitysmiehet.
Määräämistä voi hakea
se, jonka oikeus voi riippua siitä, että yhdistyksellä on
edustaja.
16 §
Vakuutusyhdistyksen velkojille annetussa julkisessa haasteessa
mainitun määräpäivän
jälkeen selvitysmiehen on maksettava kaikki tiedossa oleva
velka. Jos velka on riitainen tai erääntymätön
taikka sitä ei muusta syystä voida maksaa, tarpeelliset
varat on pantava erilleen, jos yhdistyksen varat siihen riittävät.
Tämän jälkeen takuupääoma
korkoineen on maksettava takaisin. Jäljelle jäävä omaisuus
jaetaan yhdistyksen osakkaille sen mukaan kuin yhdistysjärjestyksessä on
määrätty. Yhdistysjärjestyksessä voidaan
määrätä, että jaettavan
omaisuuden ollessa vähäinen sen käytöstä voidaan
päättää toisinkin.
Jos osakas tahtoo moittia jakoa, kanne yhdistystä vastaan
on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun
lopputilitys esitettiin yhdistyskokouksessa.
Jollei osakas ole viiden vuoden kuluessa siitä, kun
lopputilitys esitettiin yhdistyskokouksessa, ilmoittautunut nostamaan
hänelle tulevaa jako-osuutta, hän on menettänyt
oikeutensa siihen. Jos jako-osuus on vähäinen
jaettuun omaisuuteen verrattuna, Finanssivalvonta voi selvitysmiesten
ilmoituksesta määrätä sen tulevaksi valtiolle.
Muussa tapauksessa sovelletaan 19 §:ää.
23 §
Suomalaisen vakuutusyhdistyksen selvitystilasta ovat toimivaltaisia
päättämään vakuutusyhdistyksen
yhdistyskokous tai Finanssivalvonta. Konkurssista on toimivaltainen
päättämään suomalainen
tuomioistuin. Päätös voidaan tehdä ilman
sitä edeltäviä 12 luvun 6 c §:ssä tarkoitettuja
toimenpiteitä tai sen jälkeen, kun näihin
toimenpiteisiin on ryhdytty.
24 §
Vakuutussaatavilla on selvitystilassa tai konkurssissa yhtäläisesti
samanlainen etuoikeus vakuutusyhdistyksen omaisuuteen kuin velkojien maksunsaantisaantijärjestyksestä
annetussa
laissa (1578/1992) tarkoitetulla irtaimen pantin haltijalla
pantattuun omaisuuteen (vakuutussaatavien etuoikeus).
29 §
Lisäksi vakuutusyhdistyksen selvitystilaan ja konkurssiin
sovelletaan, mitä vakuutusyhtiölain 23 luvun 2 §:n
2 momentissa, 7 §:n 2 momentissa, 8 §:n
3 momentissa, 9 §:n 2 momentissa, 11 §:n
2 ja 4 momentissa ja 12 §:n 1 ja 3 momentissa
säädetään vakuutusyhtiön
selvitystilasta ja selvitysmiesten tehtävistä.
30 §
Vakuutusyhdistyksen 12 luvun 6 c §:ssä tarkoitetun
omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon sekä selvitystila-
ja konkurssimenettelyn oikeusvaikutuksiin sovelletaan lisäksi,
mitä vakuutusyhtiölain 24 luvussa säädetään
vakuutusyhtiön omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon sekä selvitystila-
ja konkurssimenettelyn oikeusvaikutuksiin sovellettavasta laista.
14 luku
Sulautuminen
3 §
Sulautumiseen osallistuvien yhdistysten hallitusten on laadittava
kirjallinen sulautumissuunnitelma, joka on päivättävä ja
allekirjoitettava.
Sulautumissuunnitelmassa on oltava:
1) sulautumiseen osallistuvien yhdistysten toiminimet,
rekisterinumerot, osoitteet ja kotipaikat;
2) absorptiosulautumisessa ehdotus vastaanottavan yhdistyksen
yhdistysjärjestyksen muutokseksi sekä kombinaatiosulautumisessa
ehdotus perustettavan yhdistyksen yhdistysjärjestykseksi
ja ehdotus siitä, miten perustettavan yhdistyksen hallituksen
ja hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat valitaan;
3) ehdotus sulautuvan yhdistyksen muiden kuin 1 §:n
3 momentissa tarkoitettujen osakkaiden mahdollisesta osakkuudesta
vastaanottavassa yhdistyksessä, ehdotus osakkaille muusta mahdollisesta
sulautumisen vuoksi maksettavasta vastikkeesta sekä ehdotus
vastikkeesta sulautuvan yhdistyksen muille takuuosuudenomistajille
ja heihin rinnastettaville;
4) selvitys pääomalainoista, joiden
velkojat voivat vastustaa 12 §:ssä tarkoitetun
täytäntöönpanoluvan myöntämistä;
5) selvitys sulautuvan yhdistyksen omistamista vastaanottavan
yhdistyksen takuuosuuksista, takuuosuuksien lukumäärä,
yhteenlaskettu nimellisarvo ja taseeseen merkitty hankintameno takuuosuuslajeittain;
6) absorptiosulautumisessa ehdotus vastikkeen suorittamiseksi
tarvittavasta uusmerkinnästä ja omien takuuosuuksien
luovuttamisesta sekä kombinaatiosulautumisessa ehdotus
vastaanottavan yhdistyksen takuupääomasta;
7) ehdotus vastikkeen jaon ajankohdasta ja muista ehdoista;
8) selvitys sulautumiseen osallistuvan yhdistyksen
hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle,
tilintarkastajalle ja riippumattomana asiantuntijana toimivalle
tilintarkastajalle annettavista erityisistä eduista ja
oikeuksista;
9) selvitys sulautumisen syystä sekä perusteista,
joiden mukaan vastike määritetään,
ja niihin liittyvistä olennaisista arvostusongelmista;
10) ehdotus sulautumisen täytäntöönpanon suunnitellusta
rekisteröintiajankohdasta;
11) selvitys siirtyvästä tasoitusmäärästä;
12) selvitys siitä, että vastaanottava
vakuutusyhdistys täyttää sulautumisen
jälkeen 10 luvun vastuuvelan katetta koskevat vaatimukset sekä 10
a luvussa säädetyt vakavaraisuusvaatimukset;
13) selvitys sulautuvan yhdistyksen varoista, veloista
ja omasta pääomasta ja niiden arvostamiseen vaikuttavista
seikoista, sulautumisen suunnitellusta vaikutuksesta vastaanottavan
yhdistyksen taseeseen sekä sulautumiseen sovellettavista
kirjanpidollisista menetelmistä;
14) selvitys sulautumiseen osallistuvien yhdistysten
omaisuuteen kohdistuvista yrityskiinnityslaissa (634/1984)
tarkoitetuista yrityskiinnityksistä.
Jollei tässä luvussa muuta säädetä,
2 momentin 6 kohdassa tarkoitettuihin ehdotuksiin sovelletaan, mitä 4
luvussa säädetään uusmerkinnästä sekä 5
a luvussa omien takuuosuuksien luovuttamisesta.
Sulautumissuunnitelmassa ei tarvita 2 momentin 9 kohdassa tarkoitettua
selvitystä, jos kaikki sulautumiseen osallistuvien yhdistysten osakkaat
ja Finanssivalvonta suostuvat siihen, että selvitystä ei
laadita.
4 §
Sulautumiseen osallistuvien yhdistysten on ilmoitettava sulautumissuunnitelma
rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa
suunnitelman allekirjoittamisesta. Sulautuminen raukeaa, jos ilmoitusta
ei tehdä määräajassa tai rekisteröiminen evätään.
Ilmoitukseen on liitettävä 5 §:ssä tarkoitettu
lausunto ja 6 §:ssä tarkoitetut liitteet.
Ilmoituksen tekevät sulautumiseen osallistuvat yhdistykset
yhdessä.
4 a §
Niillä sulautuvan yhdistysten velkojilla, joiden saatava
on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman rekisteröimistä,
on oikeus vastustaa sulautumista. Sama oikeus on myös velkojalla, jonka
saatava voidaan periä ilman tuomiota tai päätöstä niin
kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta
annetussa laissa säädetään ja
jonka saatava on syntynyt viimeistään 2 momentissa tarkoitettuna
määräpäivänä.
Rekisteriviranomaisen on annettava sulautuvan yhdistyksen hakemuksesta
1 momentissa tarkoitetuille velkojille kuulutus, jossa mainitaan
velkojan oikeudesta vastustaa sulautumista ilmoittamalla siitä kirjallisesti
rekisteriviranomaiselle viimeistään kuulutuksessa
mainittuna määräpäivänä.
Kuulutuksen antamista on haettava neljän kuukauden kuluessa
sulautumissuunnitelman rekisteröimisestä tai sulautuminen
raukeaa. Rekisteriviranomaisen on julkaistava kuulutus virallisessa
lehdessä viimeistään kolme kuukautta
ennen määräpäivää ja
rekisteröitävä kuulutus viran puolesta.
Kuulutus on annettava vastaanottavan yhdistyksen hakemuksesta
myös vastaanottavan yhdistyksen velkojille, jos sulautuminen
on 5 §:ssä tarkoitetun tilintarkastajan
lausunnon mukaan omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhdistyksen
velkojen maksun. Vastaanottavan yhdistyksen velkojiin sovelletaan
tällöin, mitä tässä luvussa
säädetään sulautuvan yhtiön
velkojista.
4 b §
Vakuutusyhdistyksen on viimeistään kuukausi
ennen määräpäivää lähetettävä kuulutuksesta kirjallinen
ilmoitus sellaisille 4 a §:n 1 momentissa
tarkoitetuille tunnetuille velkojilleen, joiden saatava on syntynyt
ennen sulautumissuunnitelman rekisteröintiä. Jos
sulautuvan yhdistyksen takuuosuuden omistaja on 12 §:n
mukaisesti vaatinut lunastamista, velkojille on ilmoitettava lunastettaviksi
vaadittujen osakkeiden ja oikeuksien määrät.
Ilmoitus voidaan lähettää vasta sulautumisesta
päättävän yhdistyskokouksen jälkeen.
Jos kaikki yhdistyksen takuuosuuden omistajat ovat ilmoittaneet
luopuvansa lunastusoikeudesta tai heillä ei muuten ole
lunastusoikeutta, ilmoitus voidaan kuitenkin lähettää aikaisemmin.
6 §
Sulautumissuunnitelmaan on kunkin sulautumiseen osallistuvan
yhdistyksen osalta liitettävä:
1) jäljennökset kolmea viimeistä tilinpäätöstä ja
toimintakertomusta koskevista asiakirjoista tai, jos sulautumisesta
päättävässä yhdistyskokouksessa
käsitellään tilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen vahvistamista, jäljennös
tätä tilinpäätöstä ja
toimintakertomusta sekä kahden tätä edeltäneen
tilikauden tilinpäätöstä ja
toimintakertomusta koskevista asiakirjoista;
2) jos viimeisen tilinpäätöksen
tarkoittaman tilikauden päättymisestä on
kulunut sulautumisesta päättävään
yhdistyskokoukseen mennessä yli kuusi kuukautta eikä kokouksessa
käsitellä tilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen vahvistamista, jäljennös
välitilinpäätöksestä ja
toimintakertomuksesta, joka ei saa olla neljää kuukautta vanhempi
ja joka on laadittu ja tarkastettu noudattaen tilinpäätöstä ja
toimintakertomusta koskevia säännöksiä ja
määräyksiä;
3) hallituksen selostus viimeisen tilinpäätöksen
tai välitilinpäätöksen jälkeisistä yhdistyksen asemaan
olennaisesti vaikuttavista tapahtumista;
4) tilintarkastajien ja hallintoneuvoston lausunto
välitilinpäätöksestä,
toimintakertomuksesta ja hallituksen selostuksesta;
5) 5 §:ssä tarkoitettu lausunto sulautumissuunnitelmasta;
6) 3 §:n 4 momentissa ja 5 §:n 4
momentissa tarkoitetut Finanssivalvonnan suostumukset;
7) kunkin sulautumiseen osallistuvan yhdistyksen viimeisen
tilikauden jälkeen mahdollisesti tekemät varojen
jakamista koskevat päätökset.
Finanssivalvonnan suostumus
11 §
Kuukauden kuluessa sulautumissuunnitelman allekirjoittamisesta
sulautumiseen osallistuvien vakuutusyhdistysten on haettava Finanssivalvonnan
suostumus sulautumissuunnitelmaan sekä vahvistus sulautumisen
vaatimalle yhdistysjärjestyksen muutokselle ja, jos kysymys
on kombinaatiosulautumisesta, uuden yhdistyksen yhdistysjärjestykselle.
Vakuutusyhdistysten sulautuessa vastaanottavan yhdistyksen on
haettava 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen yhteydessä Finanssivalvonnan
vahvistus sulautumisesta johtuvalle tasoitusmäärän
siirtoa koskeville perusteille.
Sulautumista koskevasta hakemuksesta Finanssivalvonnan on kuulutettava
vastaanottavan yhdistyksen kustannuksella virallisessa lehdessä,
jollei se katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä.
Kuulutuksessa on kehotettava niitä sulautuvan yhdistyksen
vakuutusvelkojia, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta
vastaan, esittämään ne Finanssivalvonnalle
sen määräämässä ajassa,
joka saa olla enintään kaksi kuukautta. Kuulutus
on annettava myös vastaanottavan yhdistyksen vakuutusvelkojille,
jos sulautuminen on 5 §:ssä tarkoitetun lausunnon
mukaan omiaan vaarantamaan yhdistyksen velkojen maksun. Finanssivalvonnan on
velvoitettava sulautuva yhdistys viipymättä antamaan
tieto kuulutuksesta ainakin yhdessä sulautuvan yhdistyksen
kotipaikan sanomalehdessä sekä lisäksi
siten kuin Finanssivalvonta tarvittaessa määrää.
Finanssivalvonnan on annettava suostumuksensa, jos:
1) sulautuminen ei vaaranna vakuutettuja etuja; sekä
2) sulautumisen ei katsota vaarantavan terveiden ja
varovaisten liikeperiaatteiden noudattamista vakuutusyhdistyksen
toiminnassa.
Finanssivalvonnalla on oikeus liittää suostumukseensa
tarpeelliset ehdot vakuutettujen etujen ja terveiden ja varovaisten
liikeperiaatteiden noudattamisen turvaamiseksi vakuutusyhdistyksen
toiminnassa.
Sulautuva ja vastaanottava yhdistys sekä muistutuksentekijä saavat
valittaa päätöksestä noudattaen,
mitä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään.
Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.
Jollei suostumusta haeta määräajassa
tai jos se evätään ja epäämispäätös
saa lainvoiman, sulautuminen raukeaa.
Takuuosuuksien lunastaminen
12 §
Sulautuvan vakuutusyhdistyksen takuuosuuden omistaja voi sulautumisesta
päättävässä yhdistyskokouksessa
vaatia takuuosuuksiensa lunastamista ja hänelle on varattava
siihen tilaisuus ennen kuin sulautumisesta päätetään.
Vain ne takuuosuudet voidaan lunastaa, jotka on ilmoitettu merkittäviksi
takuuosuusluetteloon yhdistyskokoukseen tai viimeiseen ilmoittautumispäivään
mennessä. Lisäksi edellytyksenä on, että lunastusta
vaativa äänestää sulautumispäätöstä vastaan.
Jos takuuosuuksien lunastusoikeudesta tai lunastamisen ehdoista
ei sovita vastaanottavan yhdistyksen kanssa, asia on annettava välimiesten ratkaistavaksi
noudattaen, mitä 16 luvun 4 §:ssä säädetään
riidan käsittelystä välimiesmenettelyssä.
Takuuosuuden omistajan on pantava asia vireille viimeistään
kuukauden kuluttua yhdistyskokouksesta. Vireillepanon jälkeen
takuuosuuden omistajalla on oikeus vain lunastushintaan. Jos lunastusmenettelyssä
myöhemmin
vahvistetaan, ettei heillä ole oikeutta lunastukseen, heillä on
oikeus sulautumisvastikkeeseen sulautumissuunnitelman mukaisesti.
Jos sulautuminen raukeaa, myös lunastusmenettely raukeaa.
Lunastushinta on takuuosuuden sulautumispäätöstä edeltävän
ajankohdan käypä hinta. Lunastushintaa määritettäessä ei
oteta huomioon sulautumisen mahdollista sulautuvan yhdistyksen takuuosuuden
arvoa alentavaa vaikutusta. Lunastushinnalle on maksettava vuotuista
korkoa sulautumispäätöksen ja lunastushinnan maksamisen
väliseltä ajalta korkolain 12 §:ssä tarkoitetun
kulloinkin voimassa olevan viitekoron mukaisesti.
Lunastushinta on maksettava kuukauden kuluttua tuomion lainvoimaiseksi
tulemisesta, ei kuitenkaan ennen sulautumisen täytäntöönpanon
rekisteröimistä.
Lunastushinnan maksamisesta vastaa vastaanottava yhdistys. Sulautuvan
yhdistyksen on viipymättä ilmoitettava tälle
lunastusvaatimuksista.
Ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta
ja sulautumisen oikeusvaikutukset
15 §
Sulautumiseen osallistuvien yhdistysten on tehtävä rekisteriviranomaiselle
ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta
kuuden kuukauden kuluessa sitä koskevan Finanssivalvonnan
suostumuksen antamisesta. Jollei ilmoitusta tehdä määräajassa,
sulautuminen raukeaa.
Ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta
korvaa absorptiosulautumisessa 4 luvun 7 §:ssä tarkoitetun
rekisteri-ilmoituksen ja kombinaatiosulautumisessa 2 luvun 10 §:ssä tarkoitetun
rekisteri-ilmoituksen. Muilta osin vastikkeen suorittamiseksi tarvittavan
uusmerkinnän rekisteröintiin sovelletaan 4 luvun
säännöksiä ja vastaanottavan
yhdistyksen rekisteröintiin 2 luvun säännöksiä.
Ilmoitukseen on liitettävä kunkin sulautumiseen
osallistuvan yhdistyksen hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan
vakuutus sekä tilintarkastajien todistus siitä,
että sulautumisen rekisteröinnillä vastaanottava
yhdistys saa täyden maksun määrästä,
joka merkitään yhdistyksen omaan pääomaan
vastikkeeksi annettavista takuuosuuksista. Lisäksi ilmoitukseen
on liitettävä kunkin sulautumiseen osallistuvan
yhdistyksen hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus
siitä, että sulautumisessa on noudatettu tämän
lain säännöksiä, sulautumiseen
osallistuvien yhdistysten sulautumista koskevat päätökset
sekä osoitus Finanssivalvonnan suostumuksesta.
Rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä sulautuminen,
jos velkoja ei ole vastustanut sulautumista taikka jos velkoja on
tuomioistuimen tuomion mukaan saanut maksun tai turvaavan vakuuden
saatavastaan.
Jos velkoja on vastustanut sulautumista, rekisteriviranomaisen
on ilmoitettava tästä yhdistykselle viipymättä määräpäivän
jälkeen. Velkojan vastustaessa sulautuminen raukeaa kuukauden
kuluttua määräpäivästä.
Rekisteriviranomaisen on kuitenkin lykättävä asian
käsittelyä, jos yhdistys osoittaa kuukauden kuluessa
määräpäivästä panneensa
vireille kanteen sen vahvistamiseksi, että velkoja on saanut
maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan, taikka jos yhdistys ja
velkoja yhdessä pyytävät asian käsittelyn
lykkäämistä.
Jos sulautumiseen osallistuvista yhdistyksistä useamman
kuin yhden omaisuuteen on voimassa yrityskiinnityslaissa tarkoitettu
yrityskiinnitys, sulautumista ei saa rekisteröidä,
ellei samalla rekisteröidä hakemuksen perusteella
yhdistysten ja kiinnityksenhaltijoiden sopimusta kiinnitysten etuoikeuden
järjestämisestä.
Rekisteröinnissä on otettava huomioon sulautumisen
täytäntöönpanon suunniteltu
rekisteröintiajankohta, jollei siihen ole estettä eikä ajankohta
ole myöhemmin kuin neljän kuukauden kuluttua ilmoituksesta.
Mitä tässä pykälässä säädetään
velkojasta, ei koske vakuutusvelkojaa.
14 a luku
Vakuutuskannan luovuttaminen
1 §
Vakuutusyhdistys (luovuttava yhdistys) voi luovuttaa
vakuutuskantansa toiselle vakuutusyhdistykselle (vastaanottava
yhdistys) tai vakuutusyhtiölle (vastaanottava
yhtiö). Luovutettaessa vakuutuskantaa vakuutusyhtiölle
vastaanottavaan yhtiöön sovelletaan, mitä tässä luvussa
säädetään vastaanottavasta yhdistyksestä.
Luovutettaessa vakuutuskannan osa sovelletaan, mitä vakuutuskannan
luovuttamisesta säädetään.
Jos vakuutuskanta luovutetaan vakuutusyhtiölle,
sovelletaan lisäksi, mitä vakuutusyhtiölain
21 luvussa säädetään vakuutuskannan
ja sen osan luovuttamisesta.
Vastaanottavalle yhdistykselle tai yhtiölle on myös
siirrettävä luovutettavaa vakuutuskantaa vastaava
osa luovuttavan yhdistyksen tasoitusmäärästä.
3 §
Luovuttavan ja vastaanottavan yhdistyksen hallitusten on laadittava
kirjallinen vakuutuskannan luovutusta koskeva suunnitelma, joka
on päivättävä ja allekirjoitettava.
Vakuutuskannan luovuttamista koskevassa suunnitelmassa
on oltava:
1) luovuttavan ja vastaanottavan yhdistyksen toiminimi,
rekisterinumero, osoite ja kotipaikka;
2) ehdotus vastaanottavan yhdistyksen yhdistysjärjestyksen
muutokseksi;
3) ehdotus luovutettaviin ensivakuutuksiin perustuvasta
osakkuudesta ja luovutettaviin jälleenvakuutuksiin perustuvasta
mahdollisesta osakkuudesta vastaanottavassa yhdistyksessä tai keskinäisessä vakuutusyhtiössä;
4) ehdotus vakuutuskannan luovuttamisesta mahdollisesti
suoritettavasta vastikkeesta ja sen ehdoista;
5) selvitys luovuttavan ja vastaanottavan yhdistyksen
hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle,
tilintarkastajalle ja riippumattomana asiantuntijana toimivalle
tilintarkastajalle annettavista erityisistä eduista ja
oikeuksista;
6) selvitys vakuutuskannan luovuttamisen syystä;
7) selvitys luovutettavasta vakuutuskannasta ja sen
katteena siirrettäväksi sovitusta varallisuudesta;
8) ehdotus vakuutuskannan luovuttamisen suunnitellusta
voimaantuloajankohdasta;
9) selvitys siirtyvästä tasoitusmäärästä;
10) selvitys siitä, että luovuttava
vakuutusyhdistys, joka ei ole selvitystilassa, ja vastaanottava
vakuutusyhdistys, täyttävät luovutuksen
jälkeen 10 luvun vastuuvelan katetta koskevat vaatimukset
sekä 10 a luvussa säädetyt vakavaraisuusvaatimukset.
9 §
Kuukauden kuluessa vakuutuskannan luovuttamista koskevan suunnitelman
allekirjoittamisesta vakuutusyhdistysten on haettava Finanssivalvonnan
suostumus suunnitelmaan ja vahvistus vakuutuskannan luovuttamisen
vaatimalle yhdistysjärjestyksen muutokselle.
Vastaanottavan yhdistyksen ja luovuttavan yhdistyksen on haettava
1 momentissa tarkoitetun hakemuksen yhteydessä Finanssivalvonnan vahvistus
tasoitusmäärän siirtoa koskeville perusteille.
Vakuutuskannan luovuttamista koskevasta hakemuksesta Finanssivalvonnan
on kuulutettava vastaanottavan yhdistyksen kustannuksella virallisessa
lehdessä, jollei se katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä.
Kuulutuksessa on kehotettava niitä luovutettavaan vakuutuskantaan
kuuluvien vakuutusten vakuutusvelkojia, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta
vastaan, esittämään ne Finanssivalvonnalle
sen määräämässä ajassa,
joka saa olla enintään kaksi kuukautta. Kuulutus
on annettava myös muille luovuttavan yhdistyksen vakuutusvelkojille,
jos vakuutuskannan luovuttaminen on 4 §:ssä tarkoitetun
lausunnon mukaan omiaan vaarantamaan luovuttavan yhdistyksen velkojen
maksun. Kuulutus on annettava myös vastaanottavan yhdistyksen
vakuutusvelkojille, jos vakuutuskannan luovuttaminen on lausunnon
mukaan omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhdistyksen velkojen maksun.
Finanssivalvonnan on velvoitettava luovuttava yhdistys viipymättä antamaan
tieto kuulutuksesta ainakin yhdessä luovuttavan yhdistyksen
kotipaikan sanomalehdessä sekä lisäksi
siten kuin Finanssivalvonta tarvittaessa määrää.
Finanssivalvonnan on annettava suostumuksensa, jos:
1) vakuutuskannan luovuttaminen ei vaaranna vakuutettuja
etuja; sekä
2) vakuutuskannan luovuttamisen ei katsota vaarantavan
terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden noudattamista vakuutusyhdistyksen toiminnassa.
Finanssivalvonnalla on oikeus liittää suostumukseensa
tarpeelliset ehdot vakuutettujen etujen sekä terveiden
ja varovaisten liikeperiaatteiden noudattamisen turvaamiseksi vakuutusyhdistyksen
toiminnassa.
Luovuttava ja vastaanottava yhdistys sekä muistutuksentekijä saavat
valittaa päätöksestä noudattaen,
mitä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään.
Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.
15 luku
Vahingonkorvausvelvollisuus
1 §
Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen
ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on
tehtävässään 1 luvun 6 d §:ssä säädetyn
huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta
aiheuttanut yhdistykselle.
Perustaja, hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen
ja toimitusjohtaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän
on tehtävässään muuten tätä lakia
tai yhdistysjärjestyksen määräyksiä rikkomalla
tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle, osakkaalle
tai muulle henkilölle.
Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia
muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla
1 luvun 6 d §:ssä tarkoitettua periaatetta tai
jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhdistysjärjestyksen
määräystä, vahinko katsotaan
aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa
oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa,
joka on aiheutettu vakuutusyhtiölain 8 luvun 11 §:n
2 momentissa tarkoitettuun lähipiiriin kuuluvan eduksi
tehdyllä toimella.
3 §
Osakkaan on korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla
tämän lain tai yhdistysjärjestyksen määräysten
rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle,
toiselle osakkaalle tai muulle henkilölle.
Vahinko, joka on aiheutettu vakuutusyhtiölain 8 luvun
11 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lähipiiriin
kuuluvan eduksi tehdyllä toimella, katsotaan aiheutetuksi
huolimattomuudesta, jollei osakas osoita menetelleensä huolellisesti.
3 a §
Yhdistyskokouksen puheenjohtajan on korvattava vahinko, jonka
hän on tehtävässään
tätä lakia tai yhdistysjärjestyksen määräyksiä rikkomalla
tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle, osakkaalle
tai muulle henkilölle.
5 §
Vahingonkorvauskanteen nostamisesta yhdistyksen lukuun 1, 3
tai 3 a §:n taikka tilintarkastuslain 51 §:n nojalla
päättää yhdistyskokous. Hallituksella
on kuitenkin oikeus päättää rangaistavaan
tekoon perustuvan korvauskanteen nostamisesta.
Yhdistyskokouksen päätös vastuuvapauden myöntämisestä tai
kanteen nostamatta jättämisestä ei estä yhdistystä nostamasta
kannetta, jos yhdistyskokoukselle ei tilinpäätöksessä tai
tilintarkastuskertomuksessa taikka muutoin ole annettu olennaisesti
oikeita ja täydellisiä tietoja kanteen perusteena
olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä.
Jos yhdistys asetetaan konkurssiin hakemuksesta, joka on tehty
kahden vuoden kuluessa siitä, kun yhdistyskokouksessa päätettiin
myöntää vastuuvapaus tai olla nostamatta
kannetta, konkurssipesä saa tämän päätöksen
estämättä ajaa kannetta.
6 §
Yhdellä tai useammalla osakkaalla on oikeus ajaa omissa
nimissään kannetta vahingonkorvauksen
suorittamiseksi vakuutusyhdistykselle 5 §:n 1
ja 2 momentin estämättä, jos kannetta
vireille pantaessa on todennäköistä,
ettei yhdistys huolehdi vahingonkorvausvaatimuksen toteuttamisesta
ja että kantajilla tuolloin on vähintään yksi
kymmenesosa kaikista äänistä.
Yhdistykselle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi,
jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Kannetta ajavat osakkaat vastaavat
itse oikeudenkäyntikuluista, mutta heillä on oikeus
saada niistä korvaus yhdistykseltä, jos yhdistykselle oikeudenkäynnillä saatavat
varat siihen riittävät.
Jos korvausvelvollinen on saanut yhdistyskokouksen päätöksellä vastuuvapauden,
kanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa yhdistyskokouksen
päätöksestä. Jos samassa yhdistyskokouksessa
on 9 luvun 6 §:ssä säädetyin
tavoin vaadittu ja kannatettu erityisen tarkastuksen toimittamista,
kanne voidaan kuitenkin aina nostaa kolmen kuukauden kuluessa siitä,
kun tarkastuksesta annettu lausunto on esitetty yhdistyskokouksessa
tai hakemus tarkastajan määräämiseksi
hylätty.
Osakkaalla ei ole oikeutta saada korvausta yhdistykselle aiheutetusta
vahingosta.
Vakuutusyhdistyksen osakkaiden pyynnöstä yhdistys
on velvollinen selvittämään ja antamaan
todistuksen siitä, että kantajilla on 1 momentissa
tarkoitetussa tapauksessa vähintään yksi
kymmenesosa kaikista äänistä.
7 §
Yhdistyksen lukuun 1, 3 tai 3 a §:n taikka
tilintarkastuslain 51 §:n nojalla ajettavaa kannetta
ei voida nostaa, ellei kanne perustu rangaistavaan tekoon:
1) perustajaa vastaan viiden vuoden kuluttua siitä,
kun perustamiskokouksessa tehtiin päätös yhdistyksen
perustamisesta;
2) hallituksen jäsentä, hallintoneuvoston
jäsentä tai toimitusjohtajaa vastaan viiden vuoden kuluttua
sen tilikauden päättymisestä, jona se päätös
tehtiin tai siihen toimenpiteeseen ryhdyttiin, johon kanne perustuu;
3) tilintarkastajaa vastaan viiden vuoden kuluttua
siitä, kun se tilintarkastuskertomus, lausunto tai todistus,
johon kanne perustuu, esitettiin; eikä
4) osakasta tai yhdistyskokouksen puheenjohtajaa vastaan
viiden vuoden kuluttua päätöksestä tai
toimenpiteestä, johon kanne perustuu.
Jos yhdistyksen lukuun ajettavan kanteen nostamisen määräaika
on kulunut loppuun, ei 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua
kannetta voida nostaa sen jälkeen, kun kuukausi on kulunut konkurssissa
määrätystä valvontapäivästä.
8 §
Yhdistysjärjestyksessä ei voida
rajoittaa yhdistyksen tämän luvun 1, 3 ja 3 a §:n
tai tilintarkastuslain 51 §:n mukaista oikeutta vahingonkorvaukseen,
jos vahinko on aiheutettu:
1) rikkomalla sellaisia tämän lain
säännöksiä, joista ei voida
poiketa yhdistysjärjestyksen määräyksellä;
taikka
2) muuten tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta.
Yhdistyksen oikeutta vahingonkorvaukseen voidaan muuten yhdistysjärjestyksessä rajoittaa
vain
kaikkien osakkaiden suostumuksella.
Yhdistysjärjestyksessä ei voida rajoittaa osakkaan
tai muun henkilön tämän luvun tai tilintarkastuslain
51 §:n mukaista oikeutta vahingonkorvaukseen tai kanteen
ajamiseen.
16 luku
Erinäisiä säännöksiä
3 §
Kun yhdistyskokouksen päätöksen moittimista
koskeva kanne on pantu vireille, tuomioistuin voi kantajan vaatimuksesta
ennen asian ratkaisemista määrätä,
ettei päätöstä saa panna täytäntöön.
Ratkaisusta ei saa erikseen valittaa.
Tuomioistuimen on viran puolesta viivytyksettä annettava
ratkaisustaan tieto Finanssivalvonnalle sekä, jos yhdistyskokouksen
päätös on sellainen, että siitä lain
mukaan on tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten,
myös rekisteriviranomaiselle. Tuomioistuimen on ilmoitettava rekisteriin
merkittäväksi myös tieto ratkaisunsa lainvoimaisuudesta.
4 §
Yhdistysjärjestyksen määräys
riidan käsittelemisestä välimiesmenettelyssä sitoo
vakuutusyhdistystä, takuuosuuden omistajaa, hallitusta,
hallintoneuvostoa, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsentä,
toimitusjohtajaa sekä tilintarkastajaa välityssopimuksen
tavoin niin kuin välimiesmenettelystä annetussa
laissa säädetään. Yhdistysjärjestyksen
määräys 3 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta
lunastuslausekkeesta johtuvan lunastusoikeutta tai lunastushintaa
koskevan riidan käsittelemisestä välimiesmenettelyssä sitoo vastaavasti
sellaisen riidan osapuolia.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua yhdistysjärjestyksen
määräystä sovelletaan kuitenkin
ainoastaan kanteeseen, jonka peruste on syntynyt määräyksen
rekisteröimisen jälkeen.
Jos yhdistyksen ja hallituksen välinen riita siirretään
välimiesten ratkaistavaksi, sovelletaan, mitä 2 §:n
2 ja 3 momentissa säädetään asiamiehen
asettamisesta ja määräajan laskemisesta.
6 §
Jos osakeyhtiölain 8 luvun 10 §:ssä säädetty velvollisuus
toimittaa asiakirjoja rekisteriviranomaiselle laiminlyödään,
rekisteriviranomainen voi velvoittaa toimitusjohtajan tai hallituksen
jäsenen sakon uhalla toimittamaan ne sille määräämässään
ajassa.
Päätökseen, jolla rekisteriviranomainen
on asettanut uhkasakon, ei saa hakea muutosta valittamalla.
7 §
Joka tahallaan
1) harjoittaa vakuutusliikettä 1 luvun 4 §:n
tai 5 §:n 1 momentin säännösten
vastaisesti, taikka
2) antaa 13 luvun 28 §:n säännösten
tai Finanssivalvonnasta annetun lain 27 §:n nojalla määrätyn
toiminnan rajoituksen vastaisesti uusia vakuutuksia,
on tuomittava, jollei teko ole vähäinen, vakuutusliikkeen
luvattomasta harjoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään
yhdeksi vuodeksi.
Virallisen syyttäjän on ennen 1 momentissa tarkoitettua
rikosta koskevan syytteen nostamista varattava Finanssivalvonnalle
tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa. Tuomioistuimen on tätä rikosasiaa
käsitellessään varattava Finanssivalvonnalle
tilaisuus tulla kuulluksi.
8 §
Joka tahallaan
1) toimii toisen välikätenä äänioikeuden
rajoittamista koskevan tämän lain säännöksen
tai yhdistysjärjestyksen määräyksen
kiertämiseksi,
2) rikkoo tämän lain säännöksiä tilintarkastuskertomuksen
laatimisesta,
3) Finanssivalvonnan 12 luvun 6 c §:n nojalla määräämän
kiellon vastaisesti luovuttaa tai panttaa yhdistyksen hallinnassa
olevaa omaisuutta,
4) rikkoo säännöksiä riippumattomana
asiantuntijana toimivan tilintarkastajan lausunnon laatimisesta,
5) jakaa yhdistyksen varoja tämän
lain säännösten vastaisesti,
6) antaa vakuuden 11 luvun 10 §:n
säännösten vastaisesti, taikka
7) rikkoo 3 luvun 2 a §:n 1 momentin kieltoa vakuutusyhdistyksen
arvopaperien ottamisesta arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin
kohteeksi,
on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai
siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa
rangaistusta, vakuutusyhdistysrikoksesta sakkoon tai vankeuteen
enintään yhdeksi vuodeksi.
9 §
Joka tahallaan
1) takuuosuuskirjaa taikka väliaikaistodistusta
annettaessa menettelee tämän lain säännösten vastaisesti,
2) rikkoo yhdistyskokouksen pöytäkirjan nähtävillä pitämistä koskevaa
säännöstä,
3) laiminlyö takuuosuusluettelon taikka takuuosuudenomistajia
koskevan luettelon pitämisen tai niiden nähtävänä pitämisen,
4) hankkii takuuosuuksia tekemättä vakuutusyhtiölain
4 luvun 5 §:ssä tarkoitettua
ilmoitusta taikka Finanssivalvonnan tämän lain
taikka vakuutusyhtiölain 4 luvun 9 §:n
perusteella antaman kiellon vastaisesti hankkii takuuosuuksia,
5) rikkoo osakeyhtiölain 8 luvun
10 §:n säännöksiä tilinpäätöksen,
konsernitilinpäätöksen tai toimintakertomuksen
toimittamisesta rekisteriviranomaiselle taikka jättää toimittamatta
tämän lain mukaan Finanssivalvonnalle annettavan
ilmoituksen tai muun tiedon,
6) jättää noudattamatta,
mitä 2 luvun 9 §:n 1 momentin 1—3
kohdassa säädetään päätöksenteon
edellytyksistä perustamiskokouksessa, taikka
7) rikkoo tämän lain säännöksiä tilinpäätöksen,
toimintakertomuksen, konsernitilinpäätöksen,
välitilinpäätöksen tai 13 luvun
5 §:n 1 momentissa tarkoitetun tilinpäätöksen
laatimisesta taikka vakuutusyhdistyksen sulautumista tai selvitystilaa
koskevan lopputilityksen antamisesta,
on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai
siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa
rangaistusta, vakuutusyhdistysrikkomuksesta sakkoon.
Vakuutusyhdistysrikkomuksesta tuomitaan myös se, joka
törkeästä huolimattomuudesta menettelee
1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
10 §
Joka vakuutusyhdistyksen tai sen palveluyrityksen palveluksessa
tai näiden toimielinten jäsenenä tai
varajäsenenä tai vakuutusyhdistyksen toimeksiannosta
tehtävää suorittaessaan taikka vakuutusalan
lautakunnan tai vastaavan toimielimen palveluksessa tai
jäsenenä tai asiantuntijana toimeksiannon perusteella
taikka 2—5 momentin nojalla on saanut tietää vakuutusyhdistyksen,
sen asiakkaan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai terveydentilaa
tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka
liike- tai ammattisalaisuuden, ei saa ilmaista tätä sivulliselle,
jollei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty,
anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai jollei laissa ole
muuta säädetty. Asiakasta koskevia salassapitovelvollisuuden
piiriin kuuluvia tietoja ei saa antaa myöskään
yhdistyskokoukselle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkaalle,
lukuun ottamatta yhdistyskokouksen ääniluetteloa.
Sen lisäksi, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään,
sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus luovuttaa
vakuutussalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja:
1) syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle
rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi;
2) Finanssivalvonnalle ja muulle rahoitusmarkkinoita
valvovalle Suomen viranomaiselle;
3) muun ETA-valtion vakuutus- tai rahoitustoimintaa
tai rahoitusmarkkinoita valvovalle viranomaiselle;
4) vakuutusyhdistyksen tilintarkastajalle;
5) Suomen tai muun ETA-valtion viranomaiselle, jonka
tehtävänä on osallistua vakuutusyrityksen
selvitystila- tai konkurssimenettelyyn taikka muuhun vastaavaan
menettelyyn;
6) Suomen tai muun ETA-valtion viranomaiselle, joka
on vastuussa vakuutusyrityksen selvitystila- tai konkurssimenettelyyn
taikka muuhun vastaavaan menettelyyn osallisina olevien toimielinten
valvonnasta;
7) Suomen tai muun ETA-valtion viranomaiselle, joka
on vastuussa vakuutusyritysten, luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten
tai muiden rahoituslaitosten lakisääteisiä tilintarkastuksia suorittavien
henkilöiden valvonnasta;
8) ETA-valtion riippumattomille vakuutusmatemaatikoille,
jotka suorittavat vakuutusyritysten laillisuusvalvontaa, ja näiden
vakuutusmatemaatikoiden valvonnasta vastuussa olevalle toimielimelle;
9) ETA-valtion viranomaiselle tai toimielimelle, joka
on lain mukaan vastuussa yhtiöoikeuden noudattamisen seurannasta
ja rikkomusten tutkimisesta;
10) Suomen tai muun ETA-valtion keskuspankille ja rahapoliittisena
viranomaisena samanlaisen tehtävän omaavalle muulle
toimielimelle sekä muulle maksujärjestelmien valvonnasta
vastuussa olevalle viranomaiselle;
11) muun valtion kuin ETA-valtion 3—8 kohdassa
tarkoitetulle viranomaiselle tai toimielimelle valvontatehtävän
suorittamiseksi, jos annettavat tiedot asianomaisessa valtiossa
kuuluvat 1 momentissa tarkoitetun vaitiolovelvollisuuden piiriin.
Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus luovuttaa
vain sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen kunkin 2 momentissa mainitun
viranomaisen tehtävien suorittamiseksi.
Sen estämättä, mitä 1
momentissa säädetään, vakuutusyhdistyksellä on
oikeus luovuttaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja:
1) toiselle vakuutuslaitokselle jälleenvakuutuksen
järjestämistä varten;
2) vakuutusyhdistyksen palveluyritykselle tai sille,
joka hoitaa vakuutusyhdistyksen antamaa tehtävää toimeksiannon
perusteella;
3) vakuutusyhdistyksen kanssa samaan konserniin tai
sen kanssa samaan taloudelliseen yhteenliittymään
kuuluvalle vakuutuslaitokselle korvausasian hoitoa, vakuutussopimuksen
tekemistä ja vakuutusliikkeen harjoittamisen kannalta tarpeellisten
muiden tehtävien hoitamista varten; mitä edellä tässä kohdassa
säädetään tietojen luovuttamisesta,
ei sovelleta henkilötietolain (523/1999) 11 §:ssä tarkoitettujen
arkaluonteisten tietojen luovuttamiseen;
4) vakuutusalan lautakunnan tai vastaavan toimielimen
palveluksessa tai jäsenenä olevalle sinne käsiteltäväksi
saatetun asian hoitamista varten;
5) toiselle vakuutuslaitokselle tai vahingonaiheuttajalle
vakuutusyhdistyksen takautumisoikeuden toteuttamiseksi sekä toiselle
vakuutuslaitokselle sen selvittämiseksi, mikä on
eri vakuutuslaitosten vastuu samasta vakuutustapahtumasta;
6) vakuutusyhdistykseen kohdistuneista rikoksista sekä sille
ilmoitetuista vahingoista toisille vakuutuslaitoksille vakuutuslaitoksiin
kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseen liittyvän tärkeän
edun vuoksi, jos tietosuojalautakunta on antanut tähän
henkilötietolain 43 §:n 3 momentissa
tarkoitetun luvan;
7) sosiaali- ja terveysministeriön luvalla
historiallista tai tieteellistä tutkimusta tai tilastointia
varten, jos on ilmeistä, ettei tietojen antaminen loukkaa
niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on
säädetty; lupa voidaan antaa määräajaksi
ja siihen on liitettävä yleisen ja yksityisen
edun suojaamiseksi tarpeelliset määräykset;
lupa voidaan peruuttaa, milloin siihen harkitaan olevan syytä;
8) Suomen syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle
rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi sekä 1
momentissa tarkoitetuille viranomaisille tai toimielimille; terveydentilaan
liittyviä tietoja saa kuitenkin luovuttaa vain syyttäjä-
ja esitutkintaviranomaiselle vakuutus- tai eläkelaitokseen
kohdistuvan petosrikoksen estämiseksi, selvittämiseksi
ja syytteeseen panoa varten; sekä
9) luottotietotoimintaa harjoittavalle rekisterinpitäjälle;
luovuttaa voidaan kuitenkin vain tietoja, joita luottotietotoiminnan
harjoittaja saa tallettaa luottotietorekisteriin tai muutoin käsitellä luottotietoina
käytettäviksi.
Sen lisäksi, mitä 4 momentissa säädetään,
vakuutusyhdistys voi luovuttaa asiakasrekisterissään
olevia markkinointia sekä asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen
hoitamista varten tarpeellisia tietoja sellaiselle yritykselle,
joka kuuluu vakuutusyhdistyksen kanssa samaan taloudelliseen yhteenliittymään.
Mitä edellä tässä momentissa
säädetään tietojen luovuttamisesta, ei
sovelleta henkilötietolain 11 §:ssä tarkoitettujen
arkaluonteisten tietojen luovuttamiseen.
Mitä 4 momentin 4 kohdassa säädetään
vakuutusyhdistyksen oikeudesta tietojen luovuttamiseen, sovelletaan
myös 4 momentin 4 kohdassa tarkoitetun vakuutusalan
lautakunnan tai toimielimen oikeuteen luovuttaa tietoja.
Vakuutusyhdistys voi 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa
luovuttaa vain sellaisia tietoja, joita tarvitaan kyseessä olevien
tehtävien suorittamiseksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestykseen sisältyvän
tämän lain vastaisen määräyksen
sijasta noudatetaan tätä lakia. Jos yhdistysjärjestys
ei vastaa lain vaatimuksia, vakuutusyhdistyksen hallituksen on tehtävä ehdotus
yhdistysjärjestyksen muuttamiseksi lain mukaiseksi. Yhdistysjärjestyksen
muutoksille on haettava Finanssivalvonnan vahvistus viimeistään
kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Finanssivalvonta voi
asettaa yhdistykselle uhkasakon tämän velvoitteen
täyttämisen tehosteeksi. Yhdistysjärjestyksen
muutokset on ilmoitettava rekisteröitäväksi
kolmen kuukauden kuluessa Finanssivalvonnan antamasta päätöksestä.
Jos vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestykseen on ennen
tämän lain voimaantuloa otettu takuuosuuden omistajien
osakkuutta koskevia määräyksiä,
niihin sovelletaan, mitä 2 momentissa säädetään
yhdistysjärjestyksestä.
Jos yhdistyskokouksen päätös on tehty
ennen lain voimaantuloa, päätettyyn asiaan ja
siihen liittyviin rekisteröinteihin sekä muihin
menettelyihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta
lakia. Jos yhdistyskokouksen päätös tehdään
lain tultua voimaan, kokouskutsuun, kokousasiakirjoihin sekä kokoukseen
ilmoittautumiseen ja osallistumiseen sovelletaan lakia jo ennen
sen voimaantuloa.
Sen estämättä, mitä 1 luvun
2 §:n 1 momentissa säädetään,
ennen tämän lain voimaantuloa merkityn takuuosuuden
omistaja on vakuutusyhdistyksen osakas vain, jos yhdistysjärjestyksessä niin
määrätään.
Sen estämättä, mitä 1 luvun
3 §:n 1 momentissa säädetään,
myös vakuutusyhdistyksen takuuosuudenomistajaosakkaat ovat
vastuussa sellaisista vakuutusyhdistyksen velvoitteista, jotka ovat
syntyneet ennen lain voimaantuloa.
Jos yhdistysjärjestyksen määräys
hallintoneuvostosta on ilmoitettu rekisteröitäväksi
ennen lain voimaantuloa, hallintoneuvostolla on kolmen vuoden ajan
lain voimaantulosta oikeus valita hallituksen jäsenet,
jollei yhdistysjärjestyksessä määrätä toisin.
Ylikurssirahasto on 10 luvun 6 §:ssä tarkoitettua
sidottua omaa pääomaa.
Edellä 10 luvun omaa pääomaa,
kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja
toimintakertomusta koskevia säännöksiä sovelletaan
viimeistään siltä tilikaudelta, joka
alkaa tämän lain tultua voimaan.
Sulautumiseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta
lakia, jos sulautumissuunnitelma ilmoitetaan rekisteröitäväksi
ennen lain voimaantuloa. Vakuutuskannan luovuttamiseen sovelletaan
lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia, jos vakuutuskannan
luovuttamista koskevaan suunnitelmaan on haettu Finanssivalvonnan
suostumusta ennen lain voimaantuloa. Muussa tapauksessa sulautumiseen
ja vakuutuskannan luovuttamiseen sovelletaan lain voimaan tullessa
voimassa ollutta lakia.
Ennen lain voimaantuloa tehdyn päätöksen pätemättömyyttä koskevan
moitekanteen tai muun vaatimuksen käsittelemiseen ja ratkaisemiseen
sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia.
Vahingonkorvaukseen, joka perustuu ennen lain voimaantuloa tapahtuneeseen
tekoon tai laiminlyöntiin, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa
ollutta lakia.
_______________