2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan toimenpiteisiin, joiden perusteella
maatalouden harjoittamisesta luovutaan vuosina 2007—2014.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) maatilalla yhden tai useamman peltoa käsittävän
tilan tai tilanosan muodostamaa maatilatalouden harjoittamiseen
tarkoitettua yksikköä, jolla on maatilan tuotantosuunta
huomioon ottaen tarpeelliset tuotantorakennukset; harjoitettaessa
porotaloutta maatilaksi katsotaan myös porotalouden ja
luontaiselinkeinojen rahoituslaissa (45/2000) tarkoitettu
porotaloustila tai siihen verrattava muu tila;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 §
Luopuminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Luopumisen katsotaan tapahtuneen, kun:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3) luovutuskirja on allekirjoitettu, jos luopujan tai hänen
aviopuolisonsa tila on porotaloustila.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 §
Luopujan ikää koskevat edellytykset
Luopumistuen saamisen edellytyksenä on, että luopuja
on täyttänyt:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3) 60 vuotta, jos luopuminen tapahtuu luovuttamalla muulle kuin
1 kohdassa tarkoitetulle henkilölle maatilan pellot ja
tuotantorakennukset sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi tai luovuttamalla
muulle kuin 1 kohdassa tarkoitetulle henkilölle maatilan
peltomaa lisäalueeksi luovutuksensaajan tai tämän
aviopuolison maatilaan taikka vuokraamalla maatilan peltomaa lisäalueeksi
luovutuksensaajan tai tämän aviopuolison maatilaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 §
Luopuminen ennen vähimmäisiän saavuttamista
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos luopujana on maatalousyrittäjä, joka on harjoittanut
maataloutta luopumisen kohteena olevalla maatilalla sen osan omistajana
yhdessä sellaisen vanhemman sisaruksensa kanssa, jolla on
oikeus luopumistukeen tämän lain säännösten
mukaisesti, tällä tavoin maataloutta harjoittaneella
nuoremmalla sisaruksella on oikeus luopumistukeen, jos luopuminen
tapahtuu aikaisintaan viisi vuotta ennen kuin hän saavuttaa 8 §:ssä säädetyn
iän.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 §
Luopumista ja maatilaa koskevat edellytykset
Luopumistuen saamisen edellytyksenä on, että luopuja
hakee luopumistukea ennen 4 §:n 3 momentissa
tarkoitetun lopullisen luovutuskirjan allekirjoittamista ja että 4 §:ssä tarkoitettu
luopuminen tapahtuu kahdentoista kuukauden kuluessa siitä,
kun 36 §:ssä tarkoitettu ehdollinen päätös
on annettu.
Luopumistuen saamisen edellytyksenä on, että luopumisen
kohteena olevan maatilan peltomaasta ei ole kolmen viimeisen vuoden
aikana ennen luopumista luovutettu olennaista osuutta vastoin tässä laissa
säädettyjä tavoitteita. Lain tavoitteiden
vastaisena olennaisen osuuden luovutuksena pidetään
myös maatilan jakamista omistajien kesken tai maatilaan
kuuluneiden alueiden siirtämistä viljeltäväksi
osana toista maatilaa.
Tämän lain tavoitteiden vastaisena
ei kuitenkaan pidetä luovutusta:
1) joka on johtunut pakottavista taloudellisista vaikeuksista;
2) joka on johtunut vaiheittain toteutetusta sukupolvenvaihdoksesta;
3) jolla lähialueen viljelijä hankkii lisämaata maatilaansa,
jos yksi tai useampi tällainen luovutus yhteensä on
koskenut enintään neljännestä luopumisen
kohteena olevan maatilan peltoalasta;
4) jolla siirtyy muuta kuin tonttimaata valtiolle tai kunnalle,
jos valtiolla tai kunnalla olisi ollut oikeus saada luovutettu alue
pakkolunastuksena tai etuosto-oikeuden käyttämisen
seurauksena;
5) jolla luovutetaan peltomaata valtiolle kiinteistönmuodostamislain
(554/1995) 9 luvun 67 §:ssä tarkoitettuun
uusjakoon;
6) jonka syynä on ollut muu edellä kohdassa 1—5
mainittuihin syihin rinnastettava painava syy; tai
7) joka koskee kooltaan vähäistä aluetta.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin, millä perusteilla 3 momentissa tarkoitettuja
luovutuksia ei pidetä tämän lain tavoitteiden
vastaisina.
12 §
Luopujaa luopumisen jälkeen koskevat rajoitukset
Luopumistuen saamisen edellytyksenä on, että luopuja
ja hänen aviopuolisonsa luopumisen tapahduttua pysyvästi
lopettavat kaupallisen maatalouden harjoittamisen ja ettei luopuja
tee metsätalouden hankintatyötä. Porotalouden
harjoittamisesta luopuvan henkilön aviopuoliso voi kuitenkin
jatkaa porotalouden harjoittamista, jos hänellä on
oma poromerkki, siten kuin jäljempänä säädetään.
Kaupallisen maatalouden harjoittamiseksi ei katsota eläinten
pitämistä lemmikkieläiminä, jollei
niitä kasvateta tuotantotarkoituksiin. Luopumisen jälkeen
luopuja ja hänen aviopuolisonsa voivat pitää yhteensä enintään
kaksi hevosta, joita ei saa käyttää siitoseläiminä.
Luopumisen jälkeen kukin luopuja voi pitää enintään
kuusi poroa omatarvekäyttöä varten.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
15 §
Sukupolvenvaihdosluovutus
Luopuminen maatalouden harjoittamisesta voi tapahtua
siten, että luopuja toteuttaa maatilallaan sukupolvenvaihdoksen
luovuttamalla maatilan peltomaan ja tuotantorakennukset maatalouden
harjoittamista varten sellaiselle tilanpitoa jatkavalle luovutuksensaajalle:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3) jonka pysyväisluonteiset tulot muusta kuin maatilataloudesta
ja maatilalta käsin harjoitetusta maatilatalouden liitännäistoiminnasta
luopumishetkellä arvioituina eivät ylitä 60
000 euroa vuodessa;
4) joka elinkeinosuunnitelmalla osoittaa, että luopumisen
kohteena oleva maatila tai hänelle muodostuva maatila on
taloudellisesti elinkelpoinen ja että maatilan yritystoiminnasta
voi saada luopumista seuraavien viiden vuoden ajan kunakin vuonna
tuloa vähintään 10 000 euroa kutakin
luovutuksensaajaa tai luovutuksensaajana olevaa avioparia kohden;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6) joka sitoutuu viljelemään maatilaa ja asumaan
maatilalla tai sellaisella etäisyydellä siitä, että luovutuksensaaja
voi vastata maatalouden harjoittamisesta ja osallistua maatilan
töihin säännöllisesti siten,
että maatila tulee asianmukaisesti hoidetuksi huomioon
ottaen eläinsuojelulain (247/1996) säännökset
ja muut vastaavat säännökset, niin kauan
kuin luopujalle maksetaan luopumistukea, kuitenkin vähintään
viiden vuoden ajan; jos maatila luovutetaan kahdelle luovutuksensaajalle
yhdessä viljeltäväksi, kunkin luovutuksensaajan
tulee täyttää tässä kohdassa
tarkoitetun sitoumuksen velvoitteet.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 1 momentissa tarkoitettuna sukupolvenvaihdosluovutuksena
ei kuitenkaan pidetä maatilan peltomaan ja tuotantorakennusten
luovuttamista sellaiselle luovutuksensaajalle, joka on jo ennen
1 momentissa tarkoitettua luovutusta aloittanut tilanpidon siten,
että hänelle on myönnetty maatalouden
rakennetuista annetun lain (1476/2007) 6 §:ssä tarkoitettu
nuorten viljelijöiden aloitustuki tai sitä vastaavan
aikaisemman lainsäädännön mukainen
nuorten viljelijöiden aloitustuki tai käynnistystuki
eikä tilanpitoa ole aloitettu samalla maatilalla, josta
luopumiseen luopuja hakee luopumistukea.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 §
Luovutus lisäalueeksi maatalousyrittäjälle
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Luopuminen maatalouden harjoittamisesta voi tapahtua myös
siten, että luopuja vuokraa maatilan peltomaan osina tai
kokonaan lisämaaksi maatalouden harjoittamista varten yhdelle
tai useammalle 1 momentin 1, 2, 4 ja 5 kohdassa säädetyt
edellytykset täyttävälle luovutuksensaajalle,
joka luopumisen tapahtuessa ei ole täyttänyt 40
vuotta.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun luovutuksensaajan maatilan
tulee sijaita sellaisella etäisyydellä lisämaaksi
luovutetusta peltoalasta, että yhdysviljely on mahdollista.
Jos luopuja vuokraa peltoalan 2 momentissa tarkoitetulle luovutuksensaajalle,
luovutuksensaajan maatilan on sijaittava vuokrattavan peltoalan
välittömässä läheisyydessä.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
lisämaan enimmäisetäisyydestä.
17 a §
Porotaloutta harjoittavien aviopuolisoiden luopuminen eri ajankohtina
Jos luopujan tila on porotaloustila tai siihen verrattava
tila, luopujan aviopuoliso voi jatkaa porotalouden harjoittamista
omaan lukuunsa sen estämättä, mitä 12 §:n
1 momentissa säädetään, jos:
1) hänellä on poroja omistuksessaan, kun hänen
aviopuolisonsa luopuu porotalouden harjoittamisesta luovuttamalla
omistuksessaan olevat porot 4 §:ssä tarkoitetulla
tavalla muulle henkilölle kuin aviopuolisolleen;
2) hän on vähintään viiden
vuoden ajan välittömästi ennen aviopuolisonsa
luopumistukihakemuksen vireille tuloa ollut vakuutettu poronomistajana
maatalousyrittäjän eläkelain nojalla; ja
3) luopuja ei ole luovuttanut porotalouden harjoittamista jatkavalle
aviopuolisolleen poroja viiden viimeisen vuoden aikana ennen 2 kohdassa
tarkoitettua ajankohtaa eikä myöskään
sen jälkeen luovuta aviopuolisolleen yhtään
poroa.
Kumpikin puoliso erikseen voi luopua 17 §:n 1
momentin 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin vain, jos kummallakin puolisolla
on omistuksessaan erillinen porotaloustila tai siihen verrattava
tila.
23 §
Luovutuksensaajien lukumäärä
Edellä 15 ja 16 §:ssä, 18 §:n
3 momentissa ja 19 §:n 4 momentissa tarkoitettu luovutus
voi tapahtua myös kahdelle luovutuksensaajalle ja heidän
aviopuolisoilleen yhdessä. Jos maatila tai maatilan peltomaata
luovutetaan kahdelle luovutuksensaajalle yhdessä viljeltäväksi,
kummankin luovutuksensaajan on täytettävä,
mitä 15 ja 16 §:ssä luovutuksensaajasta
säädetään. Jos luovutus kuitenkin
tapahtuu aviopuolisoille yhteisesti, ainakin toisen aviopuolisoista
on täytettävä, mitä 15 ja 16 §:ssä luovutuksensaajasta
säädetään.
Jos maatilan pellot tai osa niistä luovutetaan yhteisesti
1 momentissa tarkoitetuille luovutuksensaajille yhdessä viljeltäväksi,
luovutuksensaajien on sitouduttava pitämään
pellot jakamattomina omistuksessaan ja hallinnassaan tässä laissa
säädettyjen sitoumusten voimassaoloajan. Mitä edellä säädetään,
sovelletaan myös luovutettaessa pellot yhteisesti aviopuolisoille,
vaikka vain toinen heistä täyttäisi luovutuksensaajaa koskevat
edellytykset.
Edellä 19 §:n 1 momentissa ja 21 §:ssä tarkoitettu
luovutus voi tapahtua myös luovutuksensaajalle ja hänen
aviopuolisolleen yhdessä. Tällöin aviopuolisoista
toisen on täytettävä kaikki ehdot ja
molempien on sitouduttava yhdessä puolisonsa kanssa pitämään
omistuksessaan sellainen määrä osakkeita,
että luovutuksensaajilla yhdessä on määräämisvalta
19 tai 21 §:ssä tarkoitetussa osakeyhtiössä niin
kauan kuin luopumistukea maksetaan, kuitenkin vähintään
viiden vuoden ajan.
Mitä 2 momentissa säädetään
velvollisuudesta sitoutua pitämään pellot
jakamattomana omistuksessa ja hallinnassa, koskee myös
vuokraukseen perustuvaa hallintaa.
24 §
Sukupolvenvaihdosluovutus erikseen viljeltäväksi
Sen estämättä, mitä 23 §:ssä säädetään, 15 §:ssä,
18 §:n 3 momentissa ja 19 §:n 4 momentissa
tarkoitettu sukupolvenvaihdosluovutus voi tapahtua myös
siten, että luopumisen kohteena olevasta maatilasta luovutetaan erilliset
maatilat 15 §:ssä säädetyt ehdot
täyttäville luovutuksensaajille erikseen viljeltäviksi:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) jos erikseen luovutettavilla maatiloilla on tuotantosuunta
huomioon ottaen tarpeelliset tuotantorakennukset ja kultakin erikseen
luovutettavalta maatilalta saatavan yritystulon voidaan arvioida
olevan viitenä luovutusta seuraavana kalenterivuotena vähintään
kaksi ja puoli kertaa niin suuri kuin elinkelpoiselta maatilalta
15 §:n 1 momentin 4 kohdassa edellytetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
25 §
Porojen luovutus useammalle luovutuksensaajalle
Edellä 17 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa
tarkoitettu luovutus voi tapahtua useammalle luovutuksensaajalle
erikseen, jos kullekin luovutuksensaajalle luovutuksen seurauksena
muodostuu vähintään 150 eloporon porokarja.
26 §
Luopumisen kohteena oleva maatila ja sallitut pidätykset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Luopujilla on kuitenkin oikeus jättää luopumisen
ulkopuolelle seuraavat kohtuullisen kokoiset alueet:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) omaan käyttöönsä peltoalue,
joka on enintään kaksi hehtaaria tai alueen sijainnista
tai laadusta johtuvasta erityisestä syystä vähäisessä määrin
tätä suurempi.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin
siitä, missä tilanteissa luopujalla on 2 momentin
2 kohdassa tarkoitettu erityinen syy jättää omaan
käyttöönsä peltoalue, joka on
kahta hehtaaria suurempi.
26 a §
Luopumisen kohteena olevan maatilan jakaminen
Jos luopuja yksin tai yhdessä aviopuolisonsa kanssa
omistaa maatilan yhdessä yhden tai useamman muun henkilön
kanssa ja maatilaa viljellään yhdessä,
maatilasta voidaan 11 §:n 2 momentissa ja 26 §:n
1 momentissa säädetyn estämättä luopua
siten, että luopuminen koskee vain osaa maatilasta. Luopumistuen
saamisen edellytyksenä on, että yhteisesti omistetulta
maatilalta saatavan yritystulon voidaan arvioida ylittävän 50 000
euroa vuodessa ja maatilasta voidaan muodostaa useampia toiminnallisesti
itsenäisiä maatiloja siten kuin 2 momentissa säädetään.
Jos mainituin tavoin muodostetun maatilan luovuttaminen täyttää muutoin
15 §:ssä tarkoitetun sukupolvenvaihdosluovutuksen
edellytykset, yhteisesti omistetun ja viljellyn maatilan osan omistaneelle
luopujalle ja hänen aviopuolisolleen voidaan myöntää luopumistuki.
Ennen luopumista maatila voidaan jakaa siten, että siitä muodostetaan
useampi maatila, jos:
1) maatila muodostuu useammasta alun perin erillisestä maatilasta,
jolla on tarpeelliset asuin- ja tuotantorakennukset; tai
2) muodostuvien maatilojen yhdysviljely ei ole tarkoituksenmukaista
ottaen huomioon tilojen omistussuhteet, niiden välinen
etäisyys, tuotantosuunta tai niihin verrattavat seikat
ja kullakin muodostuvalla maatilalla on tarpeelliset asuin- ja tuotantorakennukset.
Edellä 1 ja 2 momentin mukaisesti muodostuneen luovutettavan
maatilan tulee olla luovutuksensaajan esittämien selvitysten
ja elinkeinosuunnitelman perusteella taloudellisesti elinkelpoinen
siten, että luovutuksensaaja voi saada maatilan yritystoiminnasta
luopumista seuraavien viiden vuoden ajan kunakin vuonna
tuloa vähintään 25 000 euroa. Edellä 1
momentissa tarkoitetun maatilan ja luovutuksensaajalle luovutettavan
maatilan yritystulon laskemisessa ja arvioinnissa noudatetaan soveltuvin
osin, mitä yritystoiminnan tulosta ja elinkeinosuunnitelman
laatimisesta 15 §:n nojalla valtioneuvoston asetuksella
säädetään.
33 §
Hakemukseen liitettävät selvitykset
Hakemukseen on liitettävä selvitys luopumisen
kohteena olevan maatilan omistusoikeudesta ja pinta-alasta sekä sukupolvenvaihdosluovutuksessa
selvitykset luovutuksensaajan ammattitaidosta, luopumisen kohteena
olevan maatilan taloudellisesta elinkelpoisuudesta sekä ympäristöä,
hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevien
vaatimusten noudattamisesta. Lisäksi hakemukseen on liitettävä selvitys
luopujan hakemista peltoalaperusteisista tuista.
Jos luopujana on 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu luopuja,
hakemukseen on liitettävä luopumisen kohteena
olevan maatilan omistavan yhtiön kaupparekisteriote
sekä 19 §:n 1 momentissa ja 21 §:n
1 momentissa tarkoitetuissa luovutuksissa jäljennös
osakeyhtiötä koskevasta osake- ja osakasluettelosta
sekä yhtiöjärjestyksestä.
Jos luovutus tapahtuu 18 tai 20 §:ssä säädetyin
tavoin, on eläkelaitokselle toimitettava avoimen tai kommandiittiyhtiön
yhtiösopimus sekä 18 §:ssä tarkoitetussa
luovutuksessa selvitys siitä, että muut yhtiömiehet
suostuvat luopujan suunnittelemaan yhtiöosuuden luovuttamiseen,
jollei kyseisen yhtiön yhtiösopimuksesta muuta
johdu.
Jos luopuminen porotaloustilalla tai siihen verrattavalla tilalla
tapahtuu 17 a §:ssä säädetyin
tavoin, hakemukseen on liitettävä poronhoitolain
(848/1990) 19 §:ssä tarkoitetun poroisännän
todistus luopujan ja hänen aviopuolisonsa välisistä porokaupoista
luopujan luopumistukihakemuksen vireille tuloa edeltäviltä viideltä vuodelta
sekä kummankin aviopuolison porojen määrästä.
Eläkelaitos voi edellyttää hakemukseen
liitettäväksi muitakin hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellisia
selvityksiä.
34 §
Hakemuksen vireilletulo
Luopumistukihakemus ja 15—21 §:ssä, 23 §:n
2 ja 3 momentissa sekä 33 §:ssä tarkoitetut
asiakirjat ja sitoumukset on toimitettava eläkelaitokselle
tai eläkelaitoksen asiamiehelle. Hakemuksen katsotaan tulleen
vireille sinä päivänä, jona
se on saapunut eläkelaitokselle tai eläkelaitoksen
asiamiehelle. Hakemuksen saapumispäivästä säädetään
tarkemmin hallintolain (434/2003) 18 §:ssä.
Hakemus voidaan toimittaa eläkelaitoksen tai eläkelaitoksen
asiamiehen sijasta sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka
alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Hakemuksen katsotaan tulleen
vireille 1 momentissa tarkoitetuin tavoin saapumispäivänään.
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on viivytyksettä toimitettava
hakemus liitteineen eläkelaitokselle.
Eläkelaitos tai eläkelaitoksen asiamies voi
hakemuksen vastaanotettuaan pyytää luopumistuen
hakijaa toimittamaan kohtuullisen määräajan
kuluessa asian ratkaisemiseksi tarpeellista lisäselvitystä.
Jollei tuen hakija toimita tarpeellista lisäselvitystä 3
momentissa tarkoitetulle lisäselvityksen pyytäjälle
kohtuullisessa määräajassa, eläkelaitos
voi jättää hakemuksen tutkimatta tai
ratkaista sen ilman lisäselvitystä.
35 §
Lausunnot
Eläkelaitos voi tarvittaessa pyytää 34 §:n 2 momentissa
tarkoitetulta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta tai
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta
lausunnon siitä, täyttyvätkö luopumistuen
saamisen edellytykset. Jos luopujana on porotalouden harjoittaja, eläkelaitos
voi pyytää hakemuksesta myös Paliskuntain
yhdistyksen lausunnon.
Eläkelaitos ratkaisee luopumistukea koskevan hakemuksen
saatuaan 1 momentissa tarkoitetun lausunnon asiassa.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa säätää tarkemmin
menettelystä lausuntoja annettaessa.
43 §
Luopumistuen täydennysosan maksamisen lakkaaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos luopumistuen saajalle myönnetään
muu kuin 2 momentissa tarkoitettu, työntekijän
eläkelain 3 §:ssä mainittujen työeläkelakien
tai niiden voimaanpanosta annettujen lakien mukainen täysi
työkyvyttömyyseläke, yksilöllinen varhaiseläke,
työttömyyseläke, vanhuuseläke
tai varhennettu vanhuuseläke, luopumistuen täydennysosa
lakkautetaan. Mitä edellä säädetään, sovelletaan
myös työntekijäin eläkelain (395/1961),
jäljempänä vuoden 1961 työntekijäin
eläkelaki, 8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen lakien
tai eläkesäännön mukaisiin vastaaviin eläkkeisiin.
43 a §
Luopumistuen täydennysosan lakkauttamisajankohta ja
täydennysosan maksamisen alkaminen uudelleen
Täydennysosa lakkautetaan siitä ajankohdasta
lukien, josta 43 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitettu eläke
alkaa.
Jos luopumistuen saajalle myönnetty 43 §:n
3 ja 4 momentissa tarkoitettu eläke lakkaa, täydennysosan
maksaminen aloitetaan uudelleen eläkkeen lakkaamista seuraavan
kuukauden alusta.
51 §
Luovutuksensaajan ilmoitusvelvollisuus
Jos luovutuksensaaja keskeyttää tai lopettaa antamansa
tässä laissa tarkoitetun sitoumuksen täyttämisen,
on hänen ilmoitettava siitä välittömästi
eläkelaitokselle.
53 §
Luopumistuen takaisinperintä
Jos luopumistukea on maksettu aiheetta tai määrältään
liian suurena, eläkelaitoksen on perittävä liikaa
maksettu luopumistuki takaisin.
Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan
tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi
eikä luopumistuen aiheeton maksaminen ole johtunut luopumistuen
saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai
jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.
Lisäksi takaisinperinnästä voidaan luopua
kokonaan takaisinperintää koskevan päätöksen
antamisen jälkeen myös silloin, kun takaisinperintää ei
luopumistuen saajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen
ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa tai kun perinnän
jatkamisesta aiheutuisi perimättä olevaan luopumistuen
määrään nähden kohtuuttomat
kustannukset.
Takaisinperinnästä ei kuitenkaan luovuta,
jos takaisinperintä johtuu siitä, ettei maksettu
tuki ole täyttänyt niitä maa- ja metsätalousalan
valtiontukisääntöjä, joiden
perusteella luopumistukijärjestelmä on hyväksytty.
67 §
Lain toimeenpanosta aiheutuvat kustannukset
Tämän lain toimeenpanosta aiheutuneet luopumistukikustannukset
ja hoitokulut maksetaan valtion varoista.
Eläkelaitokselle hoitokuluista maksettava korvaus ei
saa ylittää kohtuullisten hoitokulujen määrää.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa etukäteen
päätöksellään eläkelaitoksen
hakemuksesta ne perusteet, joiden mukaan lasketaan 1 momentissa
tarkoitetut kohtuulliset hoitokulut. Kohtuulliset korvattavat hoitokulut
voivat muodostua lain toimeenpanosta eläkelaitokselle aiheutuvista
henkilöstö-, tietojenkäsittely-, konttori-,
tila- ja hallintokustannuksista sekä muista vastaavista
kustannuksista. Korvattavista hoitokuluista säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Eläkelaitokselle
korvataan kuitenkin vain todelliset tukijärjestelmän
toimeenpanosta aiheutuneet hoitokulut.
Valtion tulee, sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin
säädetään, suorittaa kunakin
vuotena kuukausittain ennakkona määrä,
joka vastaa 1 momentin mukaisesti valtion suoritettavaksi arvioitua
määrää.
Jos eläkelaitokselle maksettu kohtuullisten hoitokulujen
mukainen 2 momentissa tarkoitettu korvaus kalenterivuoden ajalta
on ylittänyt eläkelaitokselle aiheutuneet todelliset
hoitokulut, eläkelaitoksen on palautettava liikaa maksettu
hoitokorvaus, jollei eläkelaitos osoita, että tältä vuodelta
sekä kolmelta seuraavalta vuodelta maksettavat hoitokorvaukset
yhteensä eivät tule ylittämään
kyseisten vuosien kohtuullisia hoitokuluja. Jos koko jaksolta maksetut
korvaukset ovat ylittäneet jakson kohtuulliset hoitokulut, ylittävä osa
on palautettava valtiolle. Palautusta ei kuitenkaan vaadita, jos
ylitys on johtunut ennalta arvaamattomista ylimääräisistä kustannuksista,
jotka eivät ole johtuneet eläkelaitoksesta, ja
jos ne voidaan ottaa huomioon seuraavaa neljän vuoden jaksoa
varten vahvistettavissa kohtuullisissa hoitokuluissa.
Jos eläkelaitokselle kalenterivuodelta maksettu hoitokorvaus
on ollut pienempi kuin eläkelaitokselle aiheutuneet todelliset
hoitokulut, maksetun korvauksen ja todellisten hoitokulujen erotus
voidaan ottaa huomioon seuraavan kalenterivuoden ennakkoa maksettaessa,
jos erotuksen maksaminen ei johda asianomaisen neljän vuoden
jakson kohtuullisten hoitokulujen ylittämiseen tai jos
kysymys on 4 momentissa tarkoitetuista ennalta arvaamattomista menoista.
_______________
Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston
asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Lain 33 §:n 1 momentti ja 34, 35 ja 51 § tulevat
kuitenkin voimaan päivänä kuuta
20 .
Tällä lailla kumotaan maatalouden harjoittamisesta
luopumisen tukemisesta 18 päivänä tammikuuta
2007 annetun valtioneuvoston asetuksen (26/2007) 10 §.
Lain 33 §:n 1 momenttia sekä 34, 35 ja 51 §:ää sovelletaan,
kun luopumistukea haetaan näiden lainkohtien tultua voimaan.
Lain 11 §:n 3 momentin 5 kohtaa ja 26 a §:ää sovelletaan,
kun luopumistukea haetaan 1 päivänä tammikuuta
2011 tai sen jälkeen.
Lain 43 a §:ää sovelletaan luopumistukeen, jonka
saajalle myönnetään luopumistuen täydennysosan
lakkauttava eläke, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta
2011 tai sen jälkeen.
Lain 53 §:ää sovelletaan myös
tukeen, joka on myönnetty ennen tämän
lain voimaantuloa, jos toimenpide, josta voi seurata takaisinperintä,
on toteutettu tämän lain tultua voimaan.
Lain 67 §:ää sovelletaan korvaukseen,
joka maksetaan mainitun pykälän tultua voimaan.
Muilta osin tätä lakia sovelletaan, jos luopuminen
tapahtuu 1 päivänä tammikuuta 2011 tai sen
jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta
2014. Jos luopuminen on tapahtunut ennen tämän
lain voimaantuloa, luopumiseen sovelletaan tämän
lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Jos luopuminen kuitenkin tapahtuu aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta
2011 mutta viimeistään 28 päivänä helmikuuta
2011 ja hakijalle on annettu maatalouden harjoittamisesta luopumisen
tukemisesta annetun lain (612/2006) 36 §:ssä tarkoitettu
ennakkopäätös viimeistään 31
päivänä joulukuuta 2010, luopumiseen
sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa
olleita säännöksiä.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.