1 luku
Yleisiä säännöksiä
1 §
Lain soveltamisala
Yhteismetsällä tarkoitetaan tässä laissa
kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu
käytettäväksi kestävän
metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi.
Yhteismetsän käytöstä ja
hallinnosta säädetään tässä laissa.
Metsätalousmaaksi luettavan alueen hoitamiseen ja käyttämiseen
sovelletaan tämän lain lisäksi metsälakia
(1093/1996). Muuta lakia sovelletaan siltä osin
kuin siitä erikseen säädetään.
2 §
Yhteismetsän alueen käyttö
Yhteismetsää tulee käyttää ensi
sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen.
Yhteismetsään kuuluvaa aluetta voidaan käyttää myös
muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen,
jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista.
3 §
Yhteismetsän osakas ja osakaskunta
Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen
omistajat. Osakkaat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan.
Osakkaista pidetään osakasluetteloa, johon merkitään
osakkaat, heidän omistamansa osakaskiinteistöt
ja yhteismetsäosuudet.
4 §
Oikeustoimikelpoisuus
Osakaskunta kantaa ja vastaa yhteismetsää koskevissa
asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia
tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä toteuttamiseksi.
Yhteismetsän osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti
vastuussa osakaskunnan velvoitteista.
5 §
Yhteismetsän perustaminen
Kiinteistöjen omistajat voivat perustaa yhteismetsän
tekemällä sitä koskevan sopimuksen. Sopimus
on päivättävä ja perustajien
allekirjoitettava. Perustamissopimus voidaan tehdä ennen
yhteismetsän muodostamistoimitusta tai tällaisen
toimituksen yhteydessä.
Perustamissopimuksen tulee sisältää ehdotus ohjesäännöksi,
minkä lisäksi siinä on mainittava:
1) perustajien täydelliset nimet, osoitteet
ja asuinpaikat sekä syntymäajat;
2) yhteismetsäksi muodostettavat alueet; sekä
3) muodostettavan yhteismetsän osakaskiinteistöt
ja niiden omistajat, osakaskiinteistöille tuleva yhteismetsäosuus
tai peruste sen määräämiseksi
sekä yhteismetsän muodostamiseen liittyvät
korvaukset tai korvausten laskemisperusteet, jollei niitä kokonaan
tai osaksi jätetä yhteismetsän muodostamista
koskevassa kiinteistötoimituksessa määrättäviksi.
Jos kiinteistö lohkotaan tai halotaan omistajan hakemuksesta,
hän voi pyytää kiinteistön alueen
tai sen osan muodostamista yhteismetsäksi toimituksessa
muodostettaville kiinteistöille. Pyynnöstä on
soveltuvin osin voimassa, mitä 2 momentissa säädetään
yhteismetsän perustamista koskevasta sopimuksesta.
Yhteismetsän muodostamisesta säädetään kiinteistönmuodostamislain
(554/1995) 10 luvussa.
2 luku
Yhteismetsän hallinto
6 §
Osakaskunnan tehtävä
Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia
yhteismetsää koskevien asioiden hoidon järjestämisestä.
Osakaskunnan toimintaa varten on osakaskunnalle hyväksyttävä ohjesääntö.
7 §
Päätösvallan käyttäminen
Osakaskunnan päätösvaltaa käyttävät
osakaskunnan kokous, hoitokunta ja toimitsija sen mukaan kuin tässä laissa
säädetään ja sen nojalla ohjesäännössä määrätään.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa
säädetään, osakkaat voivat yksimielisesti
päättää osakaskunnan kokoukselle
kuuluvasta asiasta ilman kokousta.
8 §
Osakaskunnan kokouksessa päätettävät
asiat
Osakaskunta päättää kokouksessaan
asioista, jotka koskevat:
1) ohjesäännön hyväksymistä;
2) hoitokunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten
sekä tilintarkastajien palkkioita;
3) hoitokunnan jäsenten ja heidän
varajäsentensä valitsemista ja vapauttamista tehtävästään sekä jonkun
jäsenistä valitsemista hoitokunnan puheenjohtajaksi
ja jonkun varapuheenjohtajaksi, jollei puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta
ohjesäännön mukaan kuulu hoitokunnalle;
4) osakaskunnan toimintasuunnitelmaa ja talousarviota;
5) tilinpäätöstä,
tilintarkastajan valitsemista sekä vastuuvapauden myöntämistä;
6) ylijäämän käyttämistä;
7) velan ottamista, jollei ohjesäännössä toisin määrätä;
8) metsäsuunnitelmaa;
9) yhteismetsään kuuluvan alueen
käyttämistä yhteismetsän yhteydessä muuhun
tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jollei asia
ohjesäännön mukaan kuulu hoitokunnalle;
10) 35 §:ssä tarkoitettua alueen
liittämistä yhteismetsään, jollei
asia ohjesäännön mukaan kuulu hoitokunnalle;
11) 18 §:ssä tarkoitettua osakaskunnan
etuosto-oikeutta koskevan säännöksen
ottamista ohjesääntöön;
12) ohjesäännön muuttamista;
13) osakaskunnan omistaman kiinteistön tai määräalan
luovuttamista, alueen luovuttamista yhteismetsästä erotettavaksi
taikka alueen vuokraamista metsänhakkuuoikeuksin;
14) kahden tai useamman yhteismetsän alueen
yhdistämistä koskevan sopimuksen hyväksymistä;
15) yhteismetsän jakamista tai myymistä; sekä
16) 17 §:ssä tarkoitettua yhteismetsäosuuden luovutusrajoitusta
koskevan säännöksen ottamista ohjesääntöön.
Edellä 1 momentin 11—15 kohdassa tarkoitettua
asiaa koskeva päätös ei ole pätevä,
ellei sen puolesta ole annettu vähintään
kaksi kolmasosaa äänestykseen osaa ottaneiden äänistä ja
1 momentin 16 kohdassa tarkoitettua asiaa koskeva päätös
ei ole pätevä, ellei sen puolesta ole annettu
vähintään kolme neljäsosaa äänestykseen osaa
ottaneiden äänistä.
9 §
Osakaskunnan kokous
Osakaskunnan on pidettävä vähintään
yksi varsinainen kokous vuodessa. Osakaskunnan varsinaisesta kokouksesta
ja siinä käsiteltävistä asioista
määrätään tarkemmin
ohjesäännössä.
Osakkaalla on oikeus saada osakaskunnan kokouksen toimivaltaan
kuuluva asia osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi,
jos hän vaatii sitä kirjallisesti hoitokunnalta
30 päivää ennen osakaskunnan kokousta,
jollei ohjesäännössä määrätä lyhyemmästä määräajasta.
10 §
Osakaskunnan ylimääräinen kokous
Osakaskunnan ylimääräinen kokous
on pidettävä, jos hoitokunta katsoo sen tarpeelliseksi
tai osakkaat, jotka edustavat vähintään
kymmenesosaa osakkaiden koko äänimäärästä,
osakaskunnan kokouksen toimivaltaan kuuluvan asian käsittelyä varten
sitä kirjallisesti vaativat. Kutsu osakkaiden vaatimaan
kokoukseen on annettava 30 päivän kuluessa vaatimuksen
tekemisestä.
11 §
Äänioikeus
Osakaskunnan kokouksessa osakkaalla on äänioikeus
osakasluetteloon merkityn yhteismetsäosuuden mukaan. Kukaan
ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin
kymmenesosalla kokouksessa edustettuina olevien yhteisestä äänimäärästä.
Osakaskunnan kokouksen puheenjohtajan tultua valituksi on kokouksessa
laadittava luettelo, johon merkitään osakasluetteloon
perustuen läsnä olevat osakkaat sekä heidän
omistamansa kiinteistöt ja niiden osuuksien suuruudet ja osuuksien
mukaiset äänimäärät
(äänestysluettelo). Osakkaan, jota ei
ole merkitty osakasluetteloon tai jonka osuuden suuruus on muuttunut,
on voidakseen käyttää äänivaltaa
osakaskunnan kokouksessa esitettävä selvitys osakkuudestaan
ja osuutensa suuruudesta äänestysluetteloon merkitsemistä varten. Äänestysluettelo
tulee hyväksytyksi, jos enemmistö läsnä olevista
osakkaista sitä kannattaa.
Jos useat omistavat kiinteistön, johon kuuluu osuus
yhteismetsään, saa saapuville tullut yhteisomistaja
käyttää yhteismetsäosuuden mukaista äänioikeutta.
Jos saapuvilla on usea yhteisomistaja ja he eivät ole käsiteltävästä asiasta yksimielisiä,
kullakin yhteisomistajalla on vain omistamaansa osuutta vastaava äänioikeus.
12 §
Osakkaan esteellisyys
Kokouksessa osakas ei saa osallistua sellaisen asian ratkaisemiseen,
jossa hänen yksityinen etunsa ilmeisesti on ristiriidassa
osakaskunnan edun kanssa.
13 §
Kokouksen päätös
Kokouksen päätökseksi katsotaan 8 §:n
2 momentissa säädetyin poikkeuksin se mielipide, jonka
puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten
mennessä tasan tulee päätökseksi
se mielipide, jota pääluvun mukaan useimmat ovat
kannattaneet. Jos äänet myös siten laskettuina
menevät tasan, tulee äänestyksen tulokseksi
muussa kuin vaaliasiassa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.
Jollei puheenjohtaja ole osakas tai jos kysymyksessä on
vaali, asian ratkaisee arpa.
Ohjesäännössä voidaan antaa
tarkempia määräyksiä päätöksentekomenettelystä.
14 §
Päätöksenteon rajoitukset
Kokouksessa ei saa päättää muista
asioista kuin niistä, jotka lain tai ohjesäännön
mukaan on käsiteltävä kokouksessa ja
jotka mainitaan erikseen kokouskutsussa.
Kokouksessa ei saa tehdä päätöstä,
jolla osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella annetaan osakkaalle
tai jollekulle muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua.
15 §
Osakaskunnan kokouksen koollekutsuminen
Jollei se, jonka tehtävänä lain tai
ohjesäännön mukaan on kutsun antaminen,
kutsu koolle osakaskunnan kokousta, joka lain, ohjesäännön
tai kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan
on pidettävä, osakkaalla tai hoitokunnan jäsenellä on
oikeus toimittaa kutsu osakaskunnan kustannuksella.
Jos kokouksessa on tarkoitus käsitellä edellä 8 §:n
1 momentin 11—16 kohdassa tarkoitettua asiaa, on kokouskutsussa
selostettava päätösehdotuksen pääasiallinen
sisältö.
3 luku
Ohjesääntö
16 §
Ohjesääntöön sisällytettävät
asiat
Ohjesäännössä on
mainittava:
1) yhteismetsän osakaskunnan nimi ja se kunta,
joka on osakaskunnan kotipaikka;
2) milloin osakaskunnan varsinainen kokous pidetään
ja, jos sellaisia kokouksia on useita, mitkä asiat kussakin
kokouksessa käsitellään;
3) hoitokunnan kokoonpano ja toimikausi;
4) miten metsäntuotteiden myynti yhteismetsästä on
järjestettävä;
5) miten yhteismetsän ja osakaskunnan omistaman
alueen muu kuin metsätalouskäyttö on järjestettävä;
6) tilikausi ja milloin tilinpäätös
on tehtävä;
7) mitä hoitokunnan vuosikertomuksen tulee sisältää;
8) millä tavoin osakaskunnan hallinnon ja
varainhoidon tarkastus on järjestettävä;
9) miten osakaskunnan kokous on kutsuttava koolle ja
muut tiedonannot osakkaille toimitettava; sekä
10) muut osakaskunnan asioiden hoitoa varten tarpeelliset
seikat.
Ohjesääntö ei saa loukata osakkaiden
yhdenvertaisuutta.
17 §
Luovutusrajoitus
Ohjesäännössä voidaan määrätä,
että tiettyä osuuslukua pienempää yhteismetsäosuutta
ei saa erikseen luovuttaa, jollei saajana ole osakaskunta tai toinen
yhteismetsän osakas. Ohjesäännön vastainen
luovutus on mitätön.
Mitä 1 momentissa säädetään,
sovelletaan myös yhteismetsäosuuden määräämiseen
kiinteistönmuodostamislain 150 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa.
18 §
Etuosto-oikeus
Ohjesäännössä voidaan
määrätä, että osakaskunnalla
on etuosto-oikeus erikseen myytyyn yhteismetsäosuuteen
kaupassa sovituin ehdoin. Kun ohjesääntöön
otetaan etuostolauseke, on ohjesäännössä määrättävä:
1) kaupat, joita etuosto-oikeus ei koske;
2) se enintään kolmen kuukauden aika,
jonka kuluessa hoitokunnan tulee antaa myyjälle ja ostajalle
tieto etuosto-oikeuden käyttämisestä; sekä
3) miten hoitokunnan tulee antaa myyjälle
ja ostajalle tieto etuosto-oikeuden käyttämisestä.
Jos ohjesäännössä määrätään
osakaskunnan etuosto-oikeudesta, on ostajan ilmoitettava yhteismetsäosuuden
luovutuksesta hoitokunnalle. Ostaja saa kauppakirjan mukaisen oikeuden
vasta sen jälkeen, kun aika etuosto-oikeuden käyttämistä koskevan
ilmoituksen tekemiseen on umpeutunut tai ostajalle on sitä ennen
ilmoitettu, ettei etuosto-oikeutta käytetä. Edellä 1
momentin 2 kohdassa tarkoitettu määräaika
alkaa kulua siitä, kun osakaskunta on saanut tiedon kaupasta.
Osakaskunnalla ei ole 1 momentissa tarkoitettua etuosto-oikeutta,
kun ostajana on yhteismetsän osakas, myyjän puoliso
tai henkilö, joka perintökaaren (40/1965)
2 luvun säännösten mukaan voi periä myyjän,
taikka tällaisen henkilön puoliso. Osakaskunnalla
ei ole etuosto-oikeutta myöskään silloin,
kun sen käyttämistä, huomioon
ottaen ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen
ehdot tai muut olosuhteet, on pidettävä ilmeisen
kohtuuttomana.
19 §
Ohjesäännön vahvistaminen
Osakaskunnan ohjesääntö ja ohjesäännön muutos
on viivytyksettä saatettava 47 §:ssä tarkoitetun
metsäkeskuksen vahvistettavaksi. Metsäkeskuksen
on vahvistettava ohjesääntö, jollei se
ole lainvastainen tai loukkaa osakkaiden yhdenvertaisuutta.
20 §
Ohjesääntöä koskeva asetuksenantovaltuus
Tarkemmat säännökset ensimmäisen
ohjesäännön laatimisesta sekä siitä,
miten yhteismetsän hallintoa on hoidettava ennen kuin ohjesäännön
mukainen hoitokunta on valittu, annetaan valtioneuvoston asetuksella.
4 luku
Hoitokunta ja toimitsija
21 §
Hoitokunnan tehtävät
Hoitokunnan tehtävänä on huolehtia
osakaskunnan käytännön toiminnasta.
Hoitokunnan tulee:
1) huolehtia yhteismetsän hallinnosta ja toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä;
2) valmistella osakaskunnan kokouksessa käsiteltävät
asiat, kutsua koolle osakaskunnan kokous ja huolehtia osakaskunnan
päätösten täytäntöönpanosta;
3) edustaa osakaskuntaa;
4) päättää niistä asioista,
jotka eivät 8 §:n nojalla kuulu osakaskunnalle,
jollei jonkin hoitokunnan toimivaltaan kuuluvan asian osalta päätösvaltaa
ole ohjesäännössä määrätty
toimitsijalle; sekä
5) pitää 3 §:n 2 momentissa
tarkoitettua osakasluetteloa.
22 §
Hoitokunnan kokoonpano
Hoitokuntaan kuuluu, sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään,
vähintään kolme ja enintään
viisitoista jäsentä. Kullakin hoitokunnan jäsenellä on
henkilökohtainen varajäsen.
Osakaskunnan kokous voi vapauttaa hoitokunnan jäsenen
tai varajäsenen toimestaan kesken toimikauden ja valita
tilalle uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi
toimikaudeksi. Jos hoitokunnan jäsen tai varajäsen
eroaa taikka pysyvästi estyy hoitamasta tehtäväänsä,
valitaan hänen tilalleen uusi henkilö jäljellä olevaksi
toimikaudeksi.
23 §
Nimenkirjoitusoikeus
Osakaskunnan nimen kirjoittaa hoitokunnan puheenjohtaja yhdessä jonkun
hoitokunnan jäsenen kanssa. Hoitokunta saa antaa yhdelle
tai useammalle hoitokunnan jäsenelle, toimitsijalle tai
osakaskunnan toimihenkilölle yhdessä tai erikseen
oikeuden toimia osakaskunnan puolesta hoitokunnan toimivaltaan kuuluvassa
asiassa ja tällöin kirjoittaa osakaskunnan nimen.
Jos osakaskunnalla on hoitokunnan sijasta yksi toimitsija, osakaskunnan
nimen kirjoittaa toimitsija.
24 §
Hoitokunnan kokous
Hoitokunta kokoontuu puheenjohtajan tai tämän
ollessa estynyt varapuheenjohtajan kutsusta. Hoitokunta on kutsuttava
koolle, jos vähintään kaksi hoitokunnan
jäsentä määrätyn asian käsittelyä varten
kirjallisesti sitä vaatii.
25 §
Hoitokunnan kokouksen päätösvaltaisuus
Hoitokunta on päätösvaltainen, kun
saapuvilla on vähintään puolet sen jäsenistä,
joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Päätökseksi
tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut, tai äänten
mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt.
Kokouksessa ei saa tehdä päätöstä,
jolla osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella annetaan osakkaalle
tai jollekulle muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua.
26 §
Toimitsija
Osakaskunnan ohjesäännössä voidaan
määrätä, että osakaskunnalla
on hoitokunnan sijasta tai sen lisäksi yksi tai useampi
toimitsija.
Jos osakaskunnalla on hoitokunnan sijasta toimitsija, toimitsijasta
on voimassa, mitä hoitokunnasta säädetään.
Toimitsijalla tulee tällöin olla varamies. Jos
osakaskunnalla on useampi toimitsija, heidän välisestään
työnjaosta ja nimenkirjoitusoikeudesta on määrättävä ohjesäännössä.
Mitä 22 §:n 2 momentissa säädetään
hoitokunnan jäsenestä, sovelletaan vastaavasti
toimitsijaan ja tämän varamieheen.
27 §
Haasteen tiedoksianto
Haaste ja muu ilmoitus katsotaan osakaskunnalle toimitetuksi,
kun se on annettu tiedoksi jollekulle hoitokunnan jäsenelle
tai toimitsijalle taikka sellaiselle osakaskunnan toimihenkilölle, jolla
on osakaskunnan nimenkirjoitusoikeus.
28 §
Vahingonkorvausvastuu
Hoitokunnan jäsen ja toimitsija on velvollinen korvaamaan
vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta
aiheuttanut osakaskunnalle. Sama koskee tätä lakia
tai ohjesääntöä rikkomalla osakkaalle
tai muulle henkilölle aiheutettua vahinkoa.
Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun
jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on
voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/1974)
2 ja 6 luvussa säädetään.
Kanne osakaskunnalle aiheutetun vahingon korvaamisesta voidaan
nostaa myös osakaskunnan kotipaikan käräjäoikeudessa.
5 luku
Osakaskunnan talous
29 §
Tilinpäätös
Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös,
joka käsittää tuloslaskelman, taseen
ja toimintakertomuksen. Tilinpäätös on
laadittava kirjanpitolain (1336/1997) ja tämän
lain mukaisesti.
Edellä 1 momentissa mainitut asiakirjat on annettava
tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen
sitä varsinaista osakaskunnan kokousta, jossa tilinpäätös
on vahvistettava.
Tilinpäätös voidaan vahvistaa ja
vastuuvapaus myöntää sen jälkeen,
kun tilintarkastajien kirjallinen lausunto on esitetty osakaskunnan kokoukselle.
30 §
Tilintarkastajat
Osakaskunnalla on oltava vähintään
kaksi tilintarkastajaa. Yhden tilintarkastajista valitsee metsäkeskus.
Osakaskunnan tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tässä laissa
ja tilintarkastuslaissa (936/1994) säädetään.
31 §
Metsäsuunnitelma
Yhteismetsää on hoidettava ja käytettävä metsäsuunnitelman
mukaan, jollei siitä poikkeamiseen ole erityistä syytä.
Ennen kuin osakaskunta on hyväksynyt metsäsuunnitelman,
yhteismetsää saadaan hoitaa ja käyttää ottaen
huomioon, mitä 2 momentissa säädetään
metsäsuunnitelman laadinnalle asetuista vaatimuksista.
Metsäsuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon
kestävän metsätalouden harjoittamisen
asettamat vaatimukset.
Metsäsuunnitelma on lähetettävä asianomaiselle
metsäkeskukselle tiedoksi. Jos osakaskunta ei huolehdi
metsäsuunnitelman laatimisesta, on metsäkeskuksen
huolehdittava suunnitelman laatimisesta osakaskunnan kustannuksella.
32 §
Ylijäämän käyttäminen
ja jakaminen
Yhteismetsän hallinnosta, talouden hoidosta ja metsäsuunnitelmassa
edellytetyistä metsänhoidollisista toimenpiteistä samoin
kuin osakaskunnan omaisuuden kunnossapidosta sekä muista
tehtävistä ja velvoitteista johtuneet menot on suoritettava
tai niiden suorittamista varten varattava varat ennen ylijäämän
jakamista osakkaille tai käyttämistä muuhun
yhteismetsän tarkoitusperiä edistävään
tarkoitukseen.
Osakkaille jaettavasta ylijäämästä kukin
osakas saa omistamansa kiinteistön yhteismetsäosuutta
vastaavan osan.
Hoitokunta voi päätöksellään
maksaa ylijäämän ennakkoa, kun osakaskunnalla
on siihen riittävästi rahavaroja ja kun ennakon
maksamista voidaan pitää tarkoituksenmukaisena
jaettava rahamäärä ja jaosta aiheutuvat
kustannukset huomioon ottaen. Ennakon maksamisella ei saa vaarantaa
osakaskunnan kykyä vastata omista velvoitteistaan.
6 luku
Yhteismetsän alue
33 §
Yhteismetsän myyminen ja jakaminen
Maa- ja metsätalousministeriö voi osakaskunnan
hakemuksesta erityisestä syystä myöntää luvan
yhteismetsän myymiseen osakkaiden hyväksi tai
jakamiseen kahdeksi tai useammaksi yhteismetsäksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen,
kun kysymys on yhteismetsästä, joka on muodostettu
kiinteistönmuodostamislain 96 §:n mukaisesti.
34 §
Yhteismetsien yhdistäminen
Sellaiset yhteismetsät, joiden osakaskunnat ovat sopineet
yhteismetsien yhdistämisestä, liitetään
yhteen muodostamalla niistä uusi yhteismetsä.
Yhteismetsien yhdistämisestä säädetään tarkemmin
kiinteistönmuodostamislain 10 luvussa.
35 §
Kiinteistön liittäminen yhteismetsään
yhteismetsäosuutta vastaan
Kiinteistön tai kiinteistöön kuuluvan
alueen liittämisestä yhteismetsään
kiinteistölle annettavaa yhteismetsäosuutta vastaan
säädetään tarkemmin kiinteistönmuodostamislain
10 luvussa.
7 luku
Kiinteistötoimitusta koskevat erityissäännökset
36 §
Yhteismetsästä luovutetun alueen muodostaminen
kiinteistöksi
Yhteismetsästä luovutettu alue sekä 33 §:n 1 momentin
mukaan myyty yhteismetsä muodostetaan kiinteistöksi
tai siirretään kiinteistöön noudattaen,
mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään
lohkomisesta. Muodostettava kiinteistö vapautuu yhteismetsän
osakaskiinteistöihin vahvistetuista kiinnityksistä ja
kirjatuista eläkeoikeuksista.
37 §
Pantinhaltijan aseman turvaaminen
Jos yhteismetsästä luovutetaan alue tai yhteismetsä myydään
ja toimenpiteen vuoksi yhden tai useamman osakaskiinteistön
arvo merkittävästi alenee, on osakaskunnan talletettava
tällaiselle kiinteistölle kuuluva osuus kauppahinnasta
korkoineen lääninhallitukseen, jos kiinteistöön
kohdistuu panttisaamisia. Lohkomistoimituksessa on toimitusmiesten
päätettävä, minkä kiinteistöjen
osalta kauppahinta on talletettava. Kauppahintaa ei saa jakaa ennen
toimitusmiesten ratkaisua.
Panttioikeuden tai kirjatun eläkeoikeuden haltijalla
on talletettuun kauppahintaan sama oikeus kuin hänellä on
osakaskiinteistöön. Jollei osakaskiinteistön
omistaja voi näyttää edellä mainittujen
oikeudenhaltijoiden antaneen lupaa talletetun kauppahinnan nostamiseen,
on lääninhallituksen jaettava varat niin kuin
kiinteän omaisuuden kauppahinnan jakamisesta säädetään
ulosottolaissa (37/1895).
Yhteismetsästä lunastetusta alueesta suoritettuun
korvaukseen sovelletaan, mitä edellä 1 ja 2 momentissa
säädetään kauppahinnasta.
38 §
Kiinteistötoimituksen hakeminen
Kun yhteismetsän jakamiseen kahdeksi tai useammaksi
yhteismetsäksi on myönnetty 33 §:n 1
momentissa tarkoitettu lupa, osakaskunnan on haettava jaon suorittamista
asianomaiselta maanmittaustoimistolta. Jakamisesta on soveltuvin
osin voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislaissa
säädetään halkomisesta.
Kun yhteismetsän osakaskunnat ovat hyväksyneet
kahden tai useamman yhteismetsän yhdistämistä koskevan
sopimuksen, yhdistettävien yhteismetsien osakaskuntien
on haettava yhdistämistä asianomaiselta maanmittaustoimistolta. Yhdistämisestä on
voimassa, mitä siitä kiinteistönmuodostamislain
133 §:n 3 momentissa ja 134 §:n
2 ja 3 momentissa säädetään.
39 §
Alueen liittäminen yhteismetsään
Määräala, jonka osakaskunta on saanut
omistukseensa, muodostetaan kiinteistöksi lohkomalla taikka
osakaskunnan pyynnöstä liitetään
yhteismetsään noudattaen, mitä kiinteistönmuodostamislain
13 luvussa säädetään alueen
liittämisestä yhteiseen alueeseen. Liitettävällä määräalalla
ei saa olla osuutta yhteiseen alueeseen tai erityiseen etuuteen
lukuun ottamatta yhteismetsän osakaskiinteistölle
kuuluvaa yhteismetsäosuutta.
Kiinteistö, johon osakaskunnalla on lainhuuto, voidaan
hakemuksesta yhdistää yhteismetsään,
jos kiinteistöön ei kohdistu kiinnityksiä eikä sillä ole
oikeutta erityiseen etuuteen tai osuutta muuhun yhteiseen alueeseen
kuin siihen yhteismetsään, johon se yhdistetään.
Muutoin yhdistämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislain
17 luvussa säädetään kiinteistöjen
yhdistämisestä. Yhteismetsän ja siihen
liitettävän määräalan
tai siihen yhdistettävän kiinteistön
ei kuitenkaan tarvitse sijaita samassa kunnassa.
Jos yhteismetsä muodostuu eri kuntiin kuuluvista rekisteriyksiköistä,
1 momentissa tarkoitettu alue liitetään siihen
rekisteriyksikköön, joka sijaitsee samassa kunnassa
kuin liitettävä alue, ja 2 momentissa tarkoitettu
kiinteistö yhdistetään siihen rekisteriyksikköön,
joka sijaitsee samassa kunnassa kuin yhdistettävä kiinteistö. Jollei
yhteismetsä sijaitse miltään osin samassa kunnassa
kuin liitettävä alue tai yhdistettävä kiinteistö,
alueesta tai kiinteistöstä muodostetaan liittämisessä tai
yhdistämisessä erillinen rekisteriyksikkö,
joka kuuluu osana yhteismetsään.
40 §
Osakaskunnan hankkima yhteismetsäosuus
Osakaskiinteistölle kuulunut yhteismetsäosuus,
jonka osakaskunta on saanut omistukseensa, erotetaan osakaskiinteistöstä ja
siirretään muihin osakaskiinteistöihin
niiden aikaisempien osuuksien mukaisessa suhteessa. Toimitukseen
sovelletaan, mitä kiinteistönmuodostamislaissa
säädetään lohkomisesta. Jos
edellä tarkoitettu yhteismetsäosuus on seurannut
osakaskunnan hankkimaa määräalaa, osuus
siirretään osakaskiinteistöihin kuitenkin
39 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toimituksessa.
Yhteismetsäosuuden yhteismetsään
liittämisen edellytyksenä on, että osakaskunta
on saanut osuuteen lainhuudon ja että kiinteistöön,
josta osuus otetaan, ei kohdistu kiinnityksiä tai että liitettävä osuus
vapautetaan vastaamasta kysymyksessä olevan kiinteistön
kiinnityksistä. Edellytyksenä vapauttamiselle
on, että panttioikeuden haltija antaa siihen suostumuksensa.
Vapauttaminen voi tapahtua panttioikeuden haltijan suostumuksetta,
jos kiinteistö, josta osuus otetaan, riittää liittämisen
jälkeen selvästi vastaamaan siihen kohdistuvista
panttisaamisista. Vapauttamista koskevasta päätöksestä on
viipymättä ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle.
Jos 39 §:n 2 momentin mukaan yhteismetsään yhdistettävään
kiinteistöön kuuluu osuus yhteismetsään,
siirtyy tämä osuus samalla, kun kiinteistö yhdistetään
yhteismetsään, osakkaiden kiinteistöihin
niiden yhteismetsäosuuksien mukaisessa suhteessa. Yhdistämispäätöksessä on tällöin
päätettävä osakaskiinteistöjen
yhteismetsäosuuksien suuruudesta.
41 §
Suhde kiinteistönmuodostamislakiin
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
yhteismetsäosuuteen sovelletaan, mitä kiinteistönmuodostamislain
13 luvussa säädetään osuudesta
yhteiseen alueeseen.
42 §
Muut panttioikeudet
Mitä tässä laissa säädetään
kiinnityksestä, sovelletaan myös muihin lainhuuto-
ja kiinnitysrekisteriin merkittyihin panttioikeuksiin.
43 §
Kiinteistörekisterin pitäjän ilmoitusvelvollisuus
Jos kiinteistötoimituksen tai muun kiinteistönmuodostusta
koskevan toimenpiteen johdosta aiheutuu yhteismetsän osakaskiinteistöjä tai niiden
osuuksia koskevia muutoksia, on kiinteistörekisterin pitäjän
ilmoitettava siitä osakaskunnalle osakasluetteloon tehtävää muutosta
varten.
8 luku
Erinäiset säännökset
44 §
Moiteoikeus
Osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan kokouksen päätös
ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka
että se on lain tai ohjesäännön vastainen,
on oikeus moittia päätöstä nostamalla osakaskuntaa
vastaan kanne osakaskunnan kotipaikan käräjäoikeudessa
30 päivän kuluessa päätöksen
tekemisestä. Tuomioistuin saa ennen asian lopullista
ratkaisemista kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
Yhteismetsäosuuden ostajalla tai myyjällä, joka
katsoo, ettei 18 §:ssä tarkoitettu hoitokunnan
päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä ole syntynyt
laillisessa järjestyksessä taikka että se on
lain tai ohjesäännön vastainen, on oikeus moittia
päätöstä nostamalla osakaskuntaa
vastaan kanne osakaskunnan kotipaikan käräjäoikeudessa
30 päivän kuluessa päätöksen
tiedoksi saamisesta.
45 §
Lainhuudatusaika etuostotilanteessa
Aika, jonka kuluessa osakaskunnan on haettava lainhuutoa etuostolla
hankitulle yhteismetsäosuudelle, luetaan siitä,
kun etuosto on lainvoimaisesti loppuun suoritettu.
Osakaskunnan saantokirjaksi katsotaan ostajan kappale kauppakirjaa
tai julkisen kaupanvahvistajan oikeaksi todistama jäljennös
kauppakirjasta.
46 §
Yhteismetsään kuulumattoman alueen hoito ja käyttö
Osakaskunnan omistaman kiinteistön ja määräalan
hoidosta ja käytöstä on voimassa, mitä yhteismetsän
alueesta säädetään.
47 §
Lain noudattamisen valvonta
Tämän lain noudattamista valvovat metsäkeskukset.
Toimivaltainen on se metsäkeskus, jonka toimialueella yhteismetsä tai
suurin osa siitä sijaitsee.
48 §
Yhteismetsiä koskeva rekisteri
Metsäkeskuksen on pidettävä toimialueellaan olevista
yhteismetsistä julkista rekisteriä. Rekisteriin
on merkittävä:
1) yhteismetsän osakaskunnan ohjesääntö ja sen
muutokset;
2) hoitokunnan jäsenet, varajäsenet
ja toimitsijat sekä heidän kotipaikkansa ja osoitteensa;
3) yhteismetsän toiminimen kirjoittamiseen oikeutetut
henkilöt sekä heidän kotipaikkansa ja osoitteensa;
sekä
4) tieto 50 §:ssä tarkoitetusta ulosmittauksesta
sekä ulosmittauksen raukeamisesta ja lakkaamisesta.
Yhteismetsän osakaskunnan on viivytyksettä ilmoitettava
metsäkeskukselle rekisteriin merkittäväksi
1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.
Mitä 1 momentissa mainittuun rekisteriin on merkitty,
katsotaan tulleen sivullisen tietoon.
49 §
Oikeus ylijäämään eräissä tapauksissa
Edellä 32 §:ssä tarkoitettu
osakaskiinteistön yhteismetsäosuutta vastaava
osa ylijäämästä jaetaan sille,
joka jakopäätöstä tehtäessä omistaa osakaskiinteistön,
jollei saannon yhteydessä ole muuta sovittu tai määrätty.
Jos osakaskiinteistön omistusoikeus jakopäätöstä tehtäessä on
riidanalainen, kiinteistön yhteismetsäosuutta
vastaava osa ylijäämästä jaetaan
sen jälkeen, kun omistusoikeus on lainvoimaisesti ratkaistu.
Jos ylijäämän jakamisesta päätettäessä on
vireillä 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu riita
etuosto-oikeudesta, etuoston kohteena olevaa yhteismetsäosuutta
vastaava osa ylijäämästä jaetaan
sitten, kun etuosto-oikeudesta on lainvoimaisesti päätetty,
jollei tuomioistuin määrää asiasta
toisin.
50 §
Osakaskunnan velvoitteen pakkotäytäntö
Osakaskunnan velasta voidaan yhteismetsästä metsäkeskuksen
osoituksen mukaan ulosmitata ja myydä puita noudattaen,
mitä ulosottolaissa säädetään
irtaimen omaisuuden ulosmittauksesta ja myymisestä.
Ulosottomiehen on viivytyksettä ilmoitettava 1 momentissa
mainitusta ulosmittauksesta metsäkeskukselle merkinnän
tekemistä varten 48 §:ssä tarkoitettuun
rekisteriin. Kun ulosmittaus raukeaa tai muutoin lakkaa olemasta
voimassa, on siitäkin tehtävä ilmoitus.
51 §
Yhteismetsän purkautuminen
Jos koko yhteismetsän alue lunastetaan tai myydään
osakaskunnan kokouksen päätöksellä osakkaiden
hyväksi, osakaskunnan kaikki velat erääntyvät
maksettaviksi. Osakaskunnan on otettava julkinen haaste velkojille
ja osakaskunta on katsottava purkautuneeksi, kun sen velat on maksettu.
Jos osakaskunnan varat ovat velkoja suuremmat ja osakaskunnan osakkaiden
välisistä oikeussuhteista ei muuta johdu, ylijäämä on jaettava
heidän keskensä osakaskiinteistöjen osuuksien
mukaan.
Kun yhteismetsän alue 1 momentin mukaisesti on lunastettu
tai myyty, hoitokunnan tai toimitsijan taikka, jollei näitä ole,
jonkun osakkaista on ilmoitettava osakaskunnan purkautumisesta maanmittaustoimistolle
60 päivän kuluessa siitä, kun osakaskunnan
velat on maksettu.
52 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset tämän
lain täytäntöönpanosta annetaan
valtioneuvoston asetuksella.
9 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
53 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
.
Tällä lailla kumotaan 11 päivänä tammikuuta 1991
annettu yhteismetsälaki (37/1991) siihen myöhemmin
tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.
54 §
Suhde aikaisempaan lakiin
Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleessa
kiinteistötoimituksessa sovelletaan tämän
lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehty yhteismetsäosuuden
hankkimista koskeva lupahakemus, jota ei ole lainvoimaisesti ratkaistu,
raukeaa tämän lain voimaan tullessa.
Ennen tämän lain voimaantuloa luovutettuun, siirrettyyn
tai pidätettyyn yhteismetsäosuuteen sovelletaan
53 §:n 2 momentissa kumotun yhteismetsälain 9
ja 10 §:n estämättä,
mitä kiinteistönmuodostamislain 131 §:ssä yhteisalueosuuden
siirtämisestä ja tilaksi muodostamisesta säädetään.
55 §
Ohjesääntöä koskeva siirtymäsäännös
Ennen tämän lain voimaantuloa muodostetun yhteismetsän
osakaskunnan on muutettava ohjesääntö tämän
lain mukaiseksi. Se on toimitettava 47 §:ssä tarkoitetun
metsäkeskuksen vahvistettavaksi vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
Siltä osin kuin ohjesääntö on
ristiriidassa tämän lain kanssa, noudatetaan tätä lakia.
56 §
Osuuden luovuttaminen eräissä tapauksissa
Mitä 17 §:ssä säädetään
yhteismetsäosuuden luovutusrajoituksesta, ei sovelleta
luovutusrajoituksesta päätettäessä kiinteistölle
kuuluneen yhteismetsäosuuden luovutukseen, jos luovutuksen
kohteena on kiinteistön koko yhteismetsäosuus.
