1 luku
Yleiset säännökset
Soveltamisala ja määritelmiä
1 §
Soveltamisala
Tämän lain mukaisesti pannaan täytäntöön riita-
tai rikosasiassa asetettu yksityisoikeudellinen, tuomioon tai muuhun
tässä laissa tarkoitettuun ulosottoperusteeseen
sisältyvä:
1) velvoite raha- tai tavarasuoritukseen (maksuvelvoite);
2) velvoite luovuttaa toiselle kiinteää omaisuutta
tai määrätty irtain omaisuus;
3) velvoite luovuttaa toisen hallintaan kiinteää omaisuutta,
rakennus, huoneisto, muu tila tai sen osa taikka velvoite muuttaa
sieltä pois (häätö);
4) velvoite tehdä jotakin;
5) kielto tehdä jotakin ja velvoite sallia, että toinen
tekee jotakin.
Tämän lain 8 luvun mukaisesti pannaan täytäntöön
oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa tarkoitettu takavarikko
tai muu turvaamistoimi.
Hallintolainkäytössä ja hallintomenettelyssä asetettu
1 momentissa tarkoitettu velvoite pannaan täytäntöön
tämän lain mukaisesti, jos siitä on tässä laissa
tarkoitettu ulosottoperuste ja täytäntöönpano
edellyttää tämän lain mukaisia
toimia.
2 §
Suhde muuhun lainsäädäntöön
Sen mukaan kuin siitä muussa laissa säädetään,
tämän lain mukaista menettelyä noudatetaan
myös täytäntöönpanossa,
joka koskee:
1) veroja, julkisia maksuja ja muita julkisoikeudellisia tai
niihin rinnastettavia saatavia;
2) sakkoja sekä eräitä rikosoikeudellisia
seuraamuksia ja valtiolle tuomittuja korvauksia;
3) lapsen huoltoa tai luovuttamista huoltajalleen ja tapaamisoikeutta;
4) ulkomailla annettua tuomiota, välitystuomiota tai
muuta ulosottoperustetta;
5) Euroopan unionin eräiden toimielinten tuomioita
ja päätöksiä;
6) osamaksukaupalla myytyä irtainta esinettä;
7) muuta kuin oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa tarkoitettua
turvaamistointa.
3 §
Asianosaiset ja sivullinen
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) hakijalla sitä, joka on hakenut täytäntöönpanoa;
2) vastaajalla sitä, jota vastaan täytäntöönpanoa
on haettu;
3) velkojalla maksuvelvoitteen täytäntöönpanossa
hakijaa ja muuta henkilöä, jolla on oikeus saada
maksu ulosmitatusta omaisuudesta;
4) velallisella maksuvelvoitteen täytäntöönpanossa
vastaajaa;
5) asianosaisella 1—4 kohdassa tarkoitettua henkilöä;
6) sivullisella muuta kuin 1—5 kohdassa tarkoitettua
henkilöä.
Henkilöllä tarkoitetaan myös yhteisöä,
laitosta ja säätiötä. Henkilöstä,
joka vastaa hakijan saatavasta vain omistamansa esineen arvolla,
on soveltuvin osin voimassa, mitä velallisesta säädetään.
4 §
Hakijan saatava
Hakijan saatavalla tarkoitetaan ulosottoperusteessa vahvistettua
pääomaa, pääomalle ulosottoperusteen
mukaan laskettavaa korkoa sekä ulosottoperusteessa maksettavaksi
määrättyjä kuluja korkoineen
taikka sitä osaa edellä mainituista, johon hakija
on rajoittanut hakemuksensa.
5 §
Sähköinen viesti
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
sähköisestä viestistä on voimassa,
mitä sähköisestä asioinnista
viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) säädetään.
Jos sähköisen viestin lähettäjästä on
epäselvyyttä, ulosottomiehen tulee varmistaa viestin
oikeellisuus.
6 §
Asiakirjan lähettäminen
Asiakirja saadaan lähettää ulosottomiehelle postitse
lähettäjän omalla vastuulla.
Asiakirjan saapumispäiväksi katsotaan se päivä,
jona lähetys on saapunut ulosottomiehen toimipaikkaan tai
postilokeroon taikka jona ulosottomiehelle on toimitettu ilmoitus
lähetyksen saapumisesta postiyritykseen.
Lähettäjän on huolehdittava siitä,
että asiakirja, jonka toimittamiselle on säädetty
tai asetettu määräaika, saapuu ulosottomiehelle
määräajassa.
Ulosottoviranomaiset
7 §
Ulosottomiehet
Ulosottomiehinä toimivat kihlakunnanvoudit ja heidän
alaisinaan kihlakunnanulosottomiehet. Kihlakunnanulosottomiehelle
kuuluvat ne tehtävät, jotka kihlakunnanvouti hänelle
määrää.
Kihlakunnanvoudin tulee valvoa, että kihlakunnanulosottomiehet
ja 8 §:ssä tarkoitetut muut alaisensa virkamiehet
hoitavat heille annetut tehtävät lainmukaisesti
ja asianmukaisesti sekä noudattavat heille annettuja määräyksiä.
Kihlakunnanvouti voi siirtää antamansa tehtävän
toiselle alaiselleen virkamiehelle tai ottaa tehtävän
itse hoitaakseen.
8 §
Muut virkamiehet
Kihlakunnanvouti saa tarvittaessa määrätä myös
muulle alaiselleen virkamiehelle kihlakunnanulosottomiehelle kuuluvia
täytäntöönpanotehtäviä,
jos virkamies täyttää kihlakunnanulosottomiehen
kelpoisuusvaatimukset. Tällöin virkamiehestä on
voimassa, mitä kihlakunnanulosottomiehestä säädetään.
9 §
Kihlakunnanvoudin yksinomainen toimivalta
Kihlakunnanvoudin tulee itse:
1) päättää 2 luvun 8 §:ssä tarkoitetun
lainvoimaa vailla olevan ulosottoperusteen täytäntöönpanosta,
15 §:ssä tarkoitetuista peruuttamistoimista sekä 22
ja 23 §:ssä tarkoitetusta kuittauksesta, 3 luvun
6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta täytäntöönpanosta
saamistodisteen puuttuessa, 43 §:ssä tarkoitetusta
vakuuden hyväksymisestä, 92 §:ssä tarkoitetun
suorituskiellon antamisesta, 109 §:ssä tarkoitetun
asiantuntijan käyttämisestä ja 110 §:ssä tarkoitetun
toimitsijan asettamisesta, 4 luvun 14 §:ssä tarkoitetun
keinotekoisen järjestelyn sivuuttamisesta, 38 §:ssä tarkoitetun
määräämiskiellon soveltamisesta, 46 §:n
2 momentissa tarkoitetusta maksukiellosta sekä 73 ja 74 §:ssä tarkoitetusta
yhteisomistusesineen ulosmittauksesta sekä 7 luvun 12—17 §:ssä tarkoitetusta
täytäntöönpanosta;
2) antaa asianosaiselle 3 luvun 9 §:ssä tarkoitettu
ohjaus;
3) päättää 3 luvun 59 §:n
1 momentissa tarkoitetun noutouhan asettamisesta ja noutamista koskevan
pyynnön tekemisestä poliisille;
4) päättää uhkasakon asettamisesta
ja tehdä hakemus uhkasakon tuomitsemiseksi;
5) myydä ulosmitattu kiinteä omaisuus, 4 luvun
3 §:ssä tarkoitettu alus ja kiinnityskelpoinen
auto sekä huoneiston tai rakennuksen hallintaan oikeuttava
osakeyhtiön osake, 5 luvun 82 §:ssä tarkoitettu
yhteisomistusesine ja muu omaisuus, jos siihen kohdistuu kiinnityksiä,
panttioikeuksia tai muita vakuusoikeuksia;
6) jakaa 5 kohdassa mainitun omaisuuden kauppahinta ja muun
omaisuuden kauppahinta silloin, kun 5 luvun 32 tai 44 §:ssä tarkoitettu asianosaisluettelo
on laadittu;
7) asettaa maksu- tai palautusvelvollisuus 2 luvun
16 §:n, 3 luvun 46 §:n, 4 luvun 47 §:n,
5 luvun 25 §:n taikka 9 luvun 2 §:n 2 momentin
tai 4 §:n nojalla;
8) päättää 8 luvun 13 §:ssä tarkoitetun
turvaamistoimen myöntämisestä;
9) päättää itseoikaisusta,
täytäntöönpanoriitaosoituksen
antamisesta sekä täytäntöönpanon keskeyttämisestä;
10) toimittaa tilitys osamaksukaupan myyjän ja ostajan
välillä;
11) päättää lapsen huoltoa
ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen
täytäntöönpanosta; sekä
12) hoitaa muussa laissa kihlakunnanvoudin yksinomaiseen toimivaltaan
säädetyt tehtävät.
10 §
Tuomioistuimet
Yleiset tuomioistuimet toimivat ulosottoasioissa muutoksenhakuviranomaisina
sekä käsittelevät niiden tehtäviksi
erikseen säädetyt ulosottoasiat.
Ulosottotoimen hallinto
11 §
Ulosottolaitoksen organisaatio
Ulosottolaitos muodostuu keskushallinnosta ja sen alaisista
paikallisista ulosottovirastoista.
Keskushallinnosta huolehtii valtakunnallinen ulosoton hallintovirasto
(hallintovirasto). Hallintovirasto ja ulosottovirastot
kuuluvat oikeusministeriön hallinnonalaan.
Ulosottoviraston toimialue (ulosottopiiri) muodostuu
yhdestä tai useammasta kihlakunnasta. Ulosottopiireistä säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Oikeusministeriö päättää ulosottoviraston
toimipaikoista.
12 §
Hallintovirasto
Hallintovirastolle kuuluu hallinnollinen ulosottotoimen yleinen
johto, ohjaus ja valvonta. Hallintoviraston tulee erityisesti huolehtia
ulosottolaitoksen palvelujen alueellisesta saatavuudesta.
Hallintoviraston päällikön nimittää valtioneuvosto.
Muutoin hallintoviraston nimestä, tehtävistä,
viroista ja muusta järjestämisestä säädetään
erikseen lailla.
13 §
Ulosottovirastot
Ulosottovirastoissa toimivat kihlakunnanvoudit ja heidän
alaisensa virkamiehet. Viraston päällikkönä toimii
johtava kihlakunnanvouti.
Ulosottoviraston päällikkö vahvistaa
viraston työjärjestyksen.
Paikallisesta ulosottoviranomaisesta Ahvenanmaan maakunnassa
säädetään erikseen.
14 §
Nimittäminen ja kelpoisuusvaatimukset
Johtavan kihlakunnanvoudin ja kihlakunnanvoudin nimittää hallintovirasto.
Kihlakunnanvoudiksi voidaan nimittää oikeustieteen
kandidaatin tai oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut Suomen
kansalainen, joka on hyvin perehtynyt ulosottotoimeen tai joka on
saavuttanut muissa tehtävissä viran menestyksellisen
hoitamisen edellyttämän taidon ja jolla on tehtävään
tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Johtavaksi kihlakunnanvoudiksi nimitettävältä
edellytetään
edellä mainitun lisäksi hyvää johtamistaitoa.
Kihlakunnanulosottomiehen nimittämisestä ja
kelpoisuusvaatimuksista säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
Esteellisyys ja asianmukaisuuden vaatimus
15 §
Esteellisyysperusteet
Ulosottomies on esteellinen, jos:
1) ulosottomies tai hänen läheisensä on
ulosottoasiassa asianosainen taikka asiassa väitteen tai
vaatimuksen esittänyt sivullinen;
2) ulosottomies toimii hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin
rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka
toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa
yhteisössä, säätiössä tai
julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa, joka on
asianosainen taikka asiassa väitteen tai vaatimuksen esittänyt
sivullinen;
3) ulosottomiehellä tai hänen läheisellään
on odotettavissa asiasta hyötyä tai vahinkoa;
4) ulosottomies on oikeudenkäynnissä tai viranomaisen
käsiteltävänä olevassa asiassa
asianosaisen vastapuoli, paitsi jos kysymys on ulosottomiehelle
kuuluvasta virka-asiasta tai jos asianosainen on pannut asian vireille
aiheuttaakseen esteellisyyden tai muuten selvästi perusteetta;
5) ulosottomies on toiminut asiassa asianosaisen asiamiehenä;
tai
6) ulosottomiehen ja asianosaisen välillä on ulosottomiehen
virkasuhteen ulkopuolinen palvelus- tai toimeksiantosuhde taikka
muu sellainen suhde, joka asian laatu ja olosuhteet kokonaisuutena
huomioon ottaen antaa perustellun aiheen epäillä ulosottomiehen
puolueettomuutta asiassa.
Ulosottomies on esteellinen myös, jos jokin muu 1 momentissa
tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen
epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
16 §
Läheiset
Läheisellä tarkoitetaan 15 §:ssä ulosottomiehen:
1) puolisoa ja entistä puolisoa;
2) lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa, ulosottomiehelle
muuten erityisen läheistä henkilöä ja
edellä mainitun henkilön puolisoa sekä ulosottomiehen
sisaruksen lasta ja vanhemman sisarusta;
3) puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa.
Puolisoilla tarkoitetaan 1 momentissa aviopuolisoita ja yhteisessä taloudessa
avioliitonomaisissa olosuhteissa tai muussa parisuhteessa eläviä.
Läheisiä ovat myös vastaavat puolisukulaiset.
17 §
Esteellisyyden vaikutus
Ulosottomies ei saa ryhtyä täytäntöönpanoon,
jos hän on esteellinen, eikä jatkaa täytäntöönpanoa,
jos hän myöhemmin tulee tai havaitsee itsensä esteelliseksi.
Ulosottomies ei ole velvollinen erikseen selvittämään
15 §:n 2 momentissa tarkoitettua esteellisyyttä yksinkertaisessa asiassa,
jossa menettely on kaavamainen.
18 §
Esteellisyysväite
Väite ulosottomiehen esteellisyydestä on esitettävä heti,
kun esteellisyysperuste on tullut väitteen esittäjän
tietoon. Väitteen esittäjän on perusteltava
väitteensä.
Selvästi perusteettoman esteellisyysväitteen ulosottomies
saa itse ratkaista. Muun väitteen ratkaisee se ulosottoviranomainen,
joka määrää ulosottomiehelle
sijaisen. Jos esteellisyysväite hyväksytään,
esteettömän ulosottomiehen tulee jatkaa asian
käsittelyä sekä tarkastaa siihen mennessä tehdyt
toimet ja suorittaa mahdollinen itseoikaisu.
Ulosottoviranomaisen päätökseen,
jolla esteellisyysväite on hylätty, voidaan hakea
muutosta vain samalla, kun valitetaan suoritetusta täytäntöönpanotoimesta.
Sen jälkeen kun ulosottomies on suorittanut täytäntöönpanotoimen,
sen toimen osalta ei voida ilman pätevää syytä vedota
aiemmin tiedossa olleeseen 15 §:n 2 momentissa tarkoitettuun
seikkaan.
19 §
Asianmukaisuuden vaatimus
Ulosottomiehen tulee toimia virkatehtävissään
asianmukaisesti ja puolueettomasti. Täytäntöönpanotehtävät
tulee suorittaa joutuisasti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti
aiheuttamatta vastaajalle tai sivulliselle suurempaa haittaa kuin
täytäntöönpanon tarkoitus vaatii.
Ulosottomiehen tulee edistää vastaajan omatoimisuutta
ja asianosaisten välistä sovinnollisuutta ulosottoasiassa
sopivalla tavalla.
20 §
Avoimuuden vaatimus
Ulosottomiehen tulee tiedustelun johdosta ja havaitessaan tilanteen
niin vaativan omatoimisesti ilmoittaa velalliselle tämän
oikeudesta pyytää ulosoton määrän
rajoittamista sekä antaa asianosaisille tarvittaessa
muuta ohjausta ulosottoasiassa ja tietoja täytäntöönpanon
vaiheesta samoin kuin muista asianosaisille merkityksellisistä seikoista.
21 §
Hyödyn tavoittelun ja sopimattoman menettelyn kielto
Ulosottoasioita käsittelevä virkamies ei saa asemaansa
tai siinä saatuja tietoja hyväksi käyttäen
toimia omaksi tai toisen hyödyksi eikä muutoinkaan
sopimattomasti tavalla, joka on vastoin asianosaisen etua tai joka
on omiaan horjuttamaan luottamusta ulosottotoimen asianmukaisuuteen
tai puolueettomuuteen.
22 §
Elinkeinotoimintaa koskevat rajoitukset
Ulosottoasioita käsittelevä virkamies
ei saa itse tai välikäsien kautta:
1) periä yksityisesti saatavia toisen lukuun, jollei
kysymyksessä ole 16 §:ssä tarkoitetun
läheisen saatava;
2) hankkia perintätarkoituksessa itselleen tai läheiselleen
saatavia;
3) eri korvausta vastaan suorittaa sellaisia ulosottotoimituksiin
liittyviä tehtäviä, jotka voidaan tarkoituksenmukaisesti
antaa ulkopuolisten hoidettaviksi;
4) hankkia itselleen tai läheiselleen taloudellista
etua toisen harjoittamasta 1—3 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta.
23 §
Oikeus hankkia ulosmitattua omaisuutta
Ulosottomies ei saa siinä asiassa, jossa hän
on suorittanut täytäntöönpanotoimia,
itse tai välikäsien kautta hankkia itselleen tai
toiselle omaisuutta, joka on ulosmitattu tai muuten täytäntöönpanon
kohteena. Ulosottoasioita käsittelevä virkamies
ei saa hankkia täytäntöönpanon
kohteena olevaa omaisuutta muussakaan tapauksessa, jos sitä voidaan
pitää 21 §:ssä tarkoitetulla
tavalla sopimattomana.
Ulosottorekisteri
24 §
Ulosoton tietojärjestelmä ja ulosottorekisteri
Ulosoton tietojärjestelmä on ulosottoviranomaisille
kuuluvien tehtävien hoitamista varten perustettu ja ulosottoviranomaisten
valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu
automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä tietojärjestelmä.
Hallintovirasto huolehtii tietojärjestelmän ylläpitämisestä ja
kehittämisestä.
Ulosoton tietojärjestelmään kuuluu
ulosottorekisteri, jota pidetään ja käytetään
ulosottoviranomaisille kuuluvien tehtävien suorittamista varten.
Rekisteri koostuu valtakunnallisesta hakemisto-osasta ja paikallisesti
ylläpidetyistä rekisterin osista.
Tietojärjestelmän ja ulosottorekisterin tarkoitus
on edistää ulosottoasioiden tarkoituksenmukaista
ja velalliskohtaista käsittelyä sekä sähköistä asiointia
samoin kuin ulosoton hallinnon johto-, ohjaus-, tarkastus- ja valvontatehtävien sekä
tilastoinnin
suorittamista.
25 §
Rekisterinpitäjät
Ulosottorekisteriä pitävät paikalliset
ulosottoviranomaiset yhdessä. Tiedot tallettanut viranomainen
vastaa tallettamiensa tietojen virheettömyydestä sekä tallettamisen
ja käytön laillisuudesta omien tehtäviensä hoidossa.
Hallintovirasto huolehtii rekisterin yleisestä ylläpidosta
sekä antaa määräyksiä tietojen
teknisestä tallettamis- ja käsittelytavasta.
26 §
Rekisterin tietosisältö
Ulosottorekisteriä varten saadaan paikallisiin rekisterin
osiin kerätä ja niihin tallettaa:
1) ulosottoasioiden hallintaa varten asianosaisten ja heidän
edustajiensa tunniste- ja yhteystietoja sekä tietoja
tilitysosoitteesta, täytäntöönpanon
tai saatavan laadusta, hakijan saatavasta, ulosottomiehen suorittamista
täytäntöönpanotoimista ja niiden
ajasta, kertyneistä ja hakijalle tilitetyistä rahamääristä,
täytäntöönpanon esteistä,
passiivisaatavaksi merkitsemisestä samoin kuin muita vastaavia
ulosottoasiaa ja täytäntöönpanotoimituksia
koskevia tietoja (asianhallintatiedot);
2) viranomaisten yhteistoiminnan järjestämistä varten
tietoja tai pyyntöjä saada tietoja velallisen
olinpaikasta tai omaisuudesta (yhteistoimintatiedot);
3) asianosaiselta tai sivulliselta saatuja ja ulosottoviranomaisen
muulla tavoin hankkimia ulosottoasiaan liittyviä tietoja,
ei kuitenkaan henkilötietolain (523/1999) 11 §:ssä mainittuja arkaluonteisia
henkilötietoja, lukuun ottamatta ulosmittaukseen vaikuttavia
tietoja velallisen saamista sosiaalihuollon etuuksista (erityistiedot).
Rekisterin hakemisto-osaan saadaan tallettaa sellaisia asianhallintatietoja,
jotka ovat tarpeen asian löytämiseksi paikallisista
rekisterin osista.
27 §
Oikeus käsitellä tietoja
Ulosottorekisteriä varten kerättyjen ja siihen talletettujen
henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia,
jollei jäljempänä toisin säädetä.
Kihlakunnanvoudit, heidän alaisensa virkamiehet sekä oikeusministeriön
ja hallintoviraston asianomaiset virkamiehet saavat ulosottoasiassa
tai ulosoton hallintoasiassa käsitellä salassapitosäännösten
estämättä 26 §:ssä mainittuja
tietoja, erityistietoja kuitenkin vain asiassa välttämättömin
osin.
28 §
Rekisteröidyn tarkastusoikeus
Jos henkilötietolain mukainen rekisteröidyn tarkastusoikeus
tuntuvasti vaikeuttaisi täytäntöönpanoa,
tarkastusoikeutta voidaan tarpeellisin osin lykätä,
kunnes tarvittavat ulosmittaukset tai muut täytäntöönpanotoimet
on suoritettu ja omaisuus on otettu ulosottomiehen haltuun, enintään
kuitenkin kuusi kuukautta tarkastusoikeutta koskevan pyynnön
esittämisestä.
Jos tarkastusoikeutta on lykätty, tietosuojavaltuutettu
voi sen lisäksi, mitä muualla säädetään,
rekisteröidyn pyynnöstä tarkastaa rekisterissä olevien
rekisteröityä koskevien tietojen lainmukaisuuden.
29 §
Tietojen poistaminen
Ulosottorekisteristä on poistettava:
1) asianhallintatiedot 30 vuoden kuluttua asian vireilletulosta;
2) yhteistoimintatiedot, kun niitä ei enää tarvita,
kuitenkin viimeistään, kun asian vireilläolo
tai passiivirekisteröinnin aika päättyy;
3) erityistiedot 10 vuoden kuluttua merkinnän tekemisestä tai
tätä aikaisemmin, jollei tietoja ilmeisesti enää tarvita.
Erityistiedot saadaan säilyttää kauemmin kuin
10 vuotta, jos siihen on perusteltua aihetta, ei kuitenkaan yli
20 vuotta merkinnän tekemisestä.
Rekisteritietojen julkisuus ja luovuttaminen
30 §
Rekisteritietojen julkisuus
Ulosottorekisteriin talletetut tiedot, joista voidaan antaa
31 §:n 1 momentissa tarkoitettu todistus, ovat julkisia,
ja muut rekisterin tiedot salassa pidettäviä.
31 §
Todistus ulosottorekisteristä
Jokaisella on oikeus saada paikalliselta ulosottoviranomaiselta
nimeämäänsä henkilöä ulosottoasian
vastaajana koskeva todistus ulosottorekisteristä. Todistukseen
merkitään pyynnön esittämispäivää edeltäneiden
kahden vuoden aikana talletetut seuraavat tiedot:
1) hakijan ja vastaajan nimi sekä vastaajan syntymäaika
ja kotikunta;
2) ulosottoasia, sen vireilläoloaika ja passiivisaatavaksi
rekisteröinti;
3) hakijan saatavan määrä ja hakijalle
tilitetty määrä;
4) estetodistuksen laatu ja päivämäärä.
Todistus annetaan tulosteena ulosoton tietojärjestelmästä.
Jollei 1 momentissa mainittuja rekisterimerkintöjä ole,
myös siitä annetaan todistus.
Todistus voidaan antaa pyyntöä edeltävien neljän
vuoden ajalta, jos pyytäjä osoittaa, että tieto
on tarpeen hänen toimeentulonsa tai muutoin painavan yksityisen
etunsa taikka tärkeän yleisen edun turvaamiseksi.
Ennen todistuksen antamista todistuksen pyytäjän
nimi, ammatti ja asuinpaikka sekä keskeinen 3 momentissa
tarkoitettu perustelu tulee tallettaa ulosoton tietojärjestelmään.
Rekisteröidyn pyynnöstä hänelle
on annettava tieto siitä, kenelle on viimeisten kuuden
kuukauden aikana annettu häntä koskeva todistus
ulosottorekisteristä.
Alaikäistä koskevista todistuksista säädetään 3
luvun 113 §:n 2 momentissa.
32 §
Luottotietotoiminnan harjoittajan oikeus tiedonsaantiin
Luottotietotoiminnan harjoittajalla on oikeus salassapitovelvollisuuden
estämättä saada asianhallintatiedot pyyntöä edeltävien
kahden kuukauden ajalta sellaisista maksuvelvoitteen täytäntöönpanoa
koskevista ulosottoasioista, joissa on annettu estetodistus.
Tiedot suppeaa ulosottoa koskevasta estetodistuksesta saadaan
antaa vain sillä ehdolla, että luottotietotoiminnan
harjoittaja poistaa ne kokonaan rekisteristä, jos velallinen
maksaa sen velan, jota perittiin suppeassa ulosotossa.
Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu saatava tulee kokonaan perityksi
ulosotossa tietojen luovuttamisen jälkeen, ulosottomiehen
tulee velallisen pyynnöstä ilmoittaa siitä luottotietotoiminnan
harjoittajalle. Jos ulosottoperuste kumotaan, ulosottomiehen on
pyynnöstä ilmoitettava siitä luottotietotoiminnan
harjoittajalle rekisterimerkintöjen poistamista varten.
Samoin on meneteltävä, jos käy ilmi,
että ulosotto on muusta syystä ollut aiheeton.
Tässä pykälässä tarkoitetut
tiedot voidaan luovuttaa sähköisessä muodossa.
Alaikäistä koskevien tietojen luovuttamisesta säädetään
3 luvun 113 §:n 2 momentissa.
33 §
Viranomaisten välinen tietojen luovuttaminen
Sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään ulosottoviranomaisen
oikeudesta tai velvollisuudesta luovuttaa tietoja, viranomaisella
ja muulla julkista tehtävää hoitavalla
on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada
ulosottorekisteristä tehtäviensä hoitamiseksi
tarvitsemansa asianhallintatiedot pyyntöä edeltävien
neljän vuoden ajalta sekä yhteistoimintatietoja.
Tiedot voidaan luovuttaa sähköisessä muodossa,
jos tietojen vastaanottajalla on henkilötietojen suojaa
koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa
ja käyttää sellaisia henkilötietoja.
Mitä 1 momentissa säädetään,
ei rajoita tietojen antamista 3 luvun 70 ja 71 §:n nojalla.
Mainituissa pykälissä tarkoitetuilla tietojensaajilla on
oikeus niissä mainittujen tehtäviensä hoitamiseksi
saada salassapitosäännösten estämättä teknisen
käyttöyhteyden avulla tiedot myös ulosoton
tietojärjestelmän valtakunnallisesta hakemisto-osasta.
Ulosottomiehen oikeudesta oma-aloitteisesti luovuttaa
tietoja ja kiellosta luovuttaa tietoja on ulosottorekisteriin talletettujen
tietojen osalta voimassa, mitä 3 luvun 72 ja 73 §:ssä säädetään.
34 §
Asianosaiselle annettava tuloste
Henkilölle, joka on tai on ollut vastaajana tai hakijana
ulosottoasiassa, tulee pyynnöstä antaa muut kuin
henkilötunnusta ja yhteystietoja sekä tilitysosoitetta
koskevat asianhallintatiedot sisältävä tietojärjestelmän
tuloste edeltävien neljän vuoden ajalta ja tarvittaessa
tätä pitemmältä ajalta. Takaajalla
ja muulla, jonka maksuvelvollisuuteen tietyn saatavan vanhentumisella
ja määrällä saattaa olla merkitystä,
on vastaava oikeus kyseisen saatavan osalta. Mitä tässä säädetään,
ei vaikuta asianosaisen oikeuteen saada tietoja viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla.
Jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, asianosaisille tulee määräajoin
antaa tietoja ulosoton tietojärjestelmästä ulosottoasiassa
kertyneistä ja perimättä olevista määristä sekä muista
vastaavista seikoista niin kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.
Tiedot voidaan antaa sähköisesti. Asianosaiselle
voidaan antaa mahdollisuus seurata tietojärjestelmästä 31 §:n
1 momentissa mainittujen tietojen avulla asiansa käsittelyä.
35 §
Tietojen luovuttaminen teknisen käyttöyhteyden avulla
Hallintovirasto voi päättää teknisen
käyttöyhteyden perustamisesta ja tietojen luovuttamisesta
sen avulla ulosottorekisteristä, jos tietojen vastaanottajalla
on lain mukaan oikeus saada tietoja ulosottoviranomaiselta sähköisessä muodossa.
Ennen käyttöyhteyden avaamista tietojen vastaanottajan
on esitettävä selvitys siitä, että tietojen
suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.
2 luku
Ulosottoperusteet
Ulosottoperuste täytäntöönpanon
edellytyksenä
1 §
Yleinen säännös
Ulosottoasian vireilletulo ja täytäntöönpano edellyttävät,
että hakijalla on 2 §:ssä tarkoitettu ulosottoperuste,
jossa vastaajalle on asetettu 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettu
velvoite tai määrätty turvaamistoimi,
eikä siinä tarkoitettu oikeus ole lakannut maksun,
vanhentumisen tai muun syyn vuoksi. Ulosottomiehen on tarkistettava,
ettei saatava ole vanhentunut, sekä pyydettävä asianosaisilta
selvitystä, jos oikeuden lakkaamisesta on epäselvyyttä.
Vakuusoikeuden haltijan oikeudesta saada maksu ilman ulosottoperustetta
säädetään 4 ja 5 luvussa. Ulosottomies
saa ilman eri ulosottoperustetta panna täytäntöön
ulosottomenettelystä johtuvia velvoitteita niin kuin tässä laissa
säädetään.
2 §
Ulosottoperusteiden luettelo
Ulosottoperusteita ovat seuraavat asiakirjat:
1) tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa antama tuomio;
2) tuomioistuimen antama turvaamistoimipäätös;
3) välitystuomio, joka on annettu välimiesmenettelystä annetussa
laissa (967/1992) tai muussa laissa säädetyssä välimiesmenettelyssä,
ja sellaisella välitystuomiolla vahvistettu sovinto;
4) osamaksukauppaa koskeva ulosottomiehen tilityspöytäkirja,
vahvistettu elatusapusopimus sekä sellainen sitoumus tai
saamistodiste, jonka täytäntöönpanosta
tämän lain mukaisessa järjestyksessä säädetään
muussa laissa;
5) hallintotuomioistuimen päätös
ja muun viranomaisen päätös hallintolainkäyttöasiassa;
6) valtioneuvoston, ministeriön, valtion keskushallintoon
kuuluvan viraston ja lääninhallituksen päätös
sekä muu hallintopäätös, jos
sen täytäntöönpanosta tämän
lain mukaisessa järjestyksessä säädetään
muussa laissa.
Mitä tässä laissa säädetään
tuomiosta, koskee soveltuvin osin myös tuomioistuimen riita-
tai rikosasiassa antamaa päätöstä,
määräystä ja väliaikaista
määräystä sekä tuomioistuimen
vahvistamaa sovintoa.
Tuomion lainvoimaisuus
3 §
Lainvoimainen tuomio
Lainvoimainen tuomio pannaan täytäntöön hakijalta
vakuutta vaatimatta. Vastaaja ei voi vakuudella estää täytäntöönpanoa.
Ylimääräinen muutoksenhaku ei estä lainvoimaisen
tuomion täytäntöönpanoa. Ylimääräistä muutoksenhakemusta
käsittelevä tuomioistuin voi kuitenkin kieltää tai
keskeyttää täytäntöönpanon
noudattaen soveltuvin osin, mitä 10 luvun 20—26 §:ssä säädetään.
4 §
Lainvoimaa vailla oleva tuomio
Jollei muualla toisin säädetä, lainvoimaa
vailla oleva tuomio pannaan muutoksenhaun estämättä täytäntöön
niin kuin 5—12 §:ssä säädetään.
Jos tuomioistuin on lain nojalla määrännyt antamansa
tuomion täytäntöönpanosta ennen
sen lainvoimaisuutta, on määräystä noudatettava.
5 §
Käräjäoikeuden maksutuomio
Lainvoimaa vailla oleva käräjäoikeuden
tuomio, jossa on asetettu maksuvelvoite, saadaan panna täytäntöön,
jollei velallinen aseta vakuutta hakijan saatavasta, ulosottomaksusta
ja mahdollisista täytäntöönpanokuluista.
Vakuus voidaan asettaa myös osaksi siten, että se
yhdessä ulosmitatun omaisuuden kanssa kattaa edellä mainitun
määrän.
Ulosmitattu omaisuus saadaan myydä ilman velallisen
suostumusta vain, jos omaisuuden arvo alentuu nopeasti tai omaisuuden
hoitokulut ovat korkeat ja hakija asettaa vakuuden myynnin mahdollisesti
aiheuttamasta vahingosta ja täytäntöönpanokuluista.
Jollei hakija aseta vakuutta, ulosmittaus voidaan peruuttaa.
Kertyneet varat saadaan tilittää vakuutta
vastaan.
6 §
Häätöä edellyttävä käräjäoikeuden
tuomio
Lainvoimaa vailla oleva käräjäoikeuden
häätötuomio saadaan panna täytäntöön,
jos hakija asettaa vakuuden tuomion kumoamisesta tai muuttamisesta
aiheutuvan korvausvelvollisuuden, täytäntöönpanokulujen
ja täytäntöönpanon peruuttamistointen
varalta.
Mitä 1 momentissa säädetään,
koskee myös käräjäoikeuden lainvoimaa
vailla olevaa tuomiota, jossa vastaaja velvoitetaan luovuttamaan hakijalle
kiinteää omaisuutta taikka osakekirja tai muu
asiakirja, joka oikeuttaa asuin- tai muiden tilojen hallintaan,
jos täytäntöönpano edellyttää häätöä.
7 §
Irtaimen omaisuuden luovutusvelvoitetta koskeva käräjäoikeuden
tuomio
Lainvoimaa vailla oleva käräjäoikeuden
tuomio, jossa vastaaja velvoitetaan luovuttamaan hakijalle määrätty
irtain omaisuus, saadaan panna täytäntöön,
jos hakija asettaa vakuuden omaisuuden takaisin antamisesta ja täytäntöönpanokuluista.
Muussa tapauksessa ulosottomiehen on hakijan pyynnöstä varmistettava
omaisuuden säilyminen, kunnes tuomio on lainvoimainen noudattaen
soveltuvin osin, mitä takavarikosta säädetään
8 luvussa.
8 §
Muuta velvoitetta koskeva käräjäoikeuden tuomio
Lainvoimaa vailla oleva käräjäoikeuden
tuomio, joka koskee muuta kuin 5—7 §:ssä tarkoitettua
velvoitetta, saadaan panna täytäntöön, jollei
muutoksenhaku tule täytäntöönpanon vuoksi
hyödyttömäksi ja jos hakija asettaa vakuuden
tuomion kumoamisesta tai muuttamisesta aiheutuvan korvausvelvollisuuden,
täytäntöönpanokulujen ja täytäntöönpanon
peruuttamistointen varalta.
9 §
Yksipuolinen tuomio
Lainvoimaa vailla oleva yksipuolinen tuomio pannaan täytäntöön
kuten lainvoimainen tuomio.
10 §
Hovioikeuden tuomio
Lainvoimaa vailla oleva hovioikeuden tuomio, jonka osalta muutoksenhakuun
tarvitaan valituslupa, pannaan täytäntöön
kuten lainvoimainen tuomio. Kertyneet varat saadaan kuitenkin tilittää vain
vakuutta vastaan.
Hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena antamasta
lainvoimaa vailla olevasta tuomiosta on voimassa, mitä 5—8 §:ssä säädetään.
11 §
Tuomioistuimen antama väliaikaismääräys
Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 7 §:ssä tarkoitettu
hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka muun
toimenpiteen tekemistä koskeva väliaikaismääräys
pannaan täytäntöön vaatimatta
hakijalta vakuutta. Vastaaja ei voi vakuudella estää täytäntöönpanoa.
12 §
Tuomioistuimen vahvistama sovinto
Sovinto, jonka tuomioistuin on vahvistanut, pannaan täytäntöön
kuten lainvoimainen tuomio.
Keskeytysmääräys ja täytäntöönpanon
peruuttaminen
13 §
Keskeytysmääräys
Tuomioistuin voi käsittelemänsä valituksen tai
takaisinsaantihakemuksen johdosta kieltää lainvoimaa
vailla olevan tuomion tai yksipuolisen tuomion täytäntöönpanon
tai määrätä sen keskeytettäväksi
(keskeytysmääräys). Tuomioistuin
voi samalla tarvittaessa määrätä,
että jo suoritettu täytäntöönpanotoimi
on peruutettava. Toimitettu häätö voidaan
määrätä peruutettavaksi vain
painavasta syystä.
Ulosottomiestä tulee tarvittaessa kuulla keskeytysmääräyksen
johdosta. Keskeytysmääräyksen
antamisesta ja sen vaikutuksesta täytäntöönpanoon
on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 10 luvun 20—26 §:ssä säädetään.
14 §
Asian palauttaminen
Muutoksenhakutuomioistuin voi palauttaessaan tai siirtäessään
asian alempaan tuomioistuimeen määrätä,
että jo toimitettu täytäntöönpano pysyy
voimassa, kunnes alempi tuomioistuin on ratkaissut asian ja uuden
ulosottoperusteen nojalla haetaan täytäntöönpanoa.
Tuomioistuin, johon asia on palautettu tai siirretty, voi erityisestä syystä ennen
asian ratkaisemista määrätä täytäntöönpanon
peruutettavaksi. Jos asia jää sillensä,
täytäntöönpano on määrättävä peruutettavaksi.
15 §
Peruuttamistoimet ulosottoperusteen kumoamisen johdosta
Jos ulosottoperusteena oleva tuomio kumotaan tai se raukeaa,
ulosottoasian vireilläolo päättyy. Ulosottomiehen
tulee tällöin suorittaa käytettävissään
olevat peruuttamistoimet, vaikka myöhemmästä tuomiosta
haetaan muutosta, jollei tuomioistuin ole kieltänyt peruuttamista tai
määrännyt sitä keskeytettäväksi.
Häätö peruuntuu kuitenkin vasta, kun
myöhempi tuomio on lainvoimainen.
Jos tuomiota muutetaan hakijan vahingoksi, ulosottomiehen tulee
ryhtyä asiassa tarpeellisiin peruuttamistoimiin.
16 §
Velkojan palautusvelvollisuus
Jos ulosottoperusteena oleva tuomio kumotaan tai sitä muutetaan,
hakijan tai velkojan, joka on nostanut varoja tai saanut omaisuutta
haltuunsa, on palautettava varat korkoineen ja omaisuus tuottoineen
ulosottomiehelle. Jollei varoja tai omaisuutta palauteta, ulosottomiehen tulee
vastaajan pyynnöstä periä varat ne nostaneelta
tai hänen asettamastaan vakuudesta tämän
lain mukaisesti taikka noutaa haltuun saatu omaisuus.
Nostetulle rahamäärälle on maksettava
korkoa korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaisesti.
Korko lasketaan siitä päivästä,
jona varat tulivat ulosottomiehelle, siihen asti, kun kuukausi on
kulunut myöhemmän tuomion antopäivästä tai
varat on tätä ennen palautettu. Mainitun ajan
jälkeen korkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1
momentin mukaisesti.
17 §
Hakijan korvausvelvollisuus ja korvausoikeudenkäynti
Jos täytäntöönpano peruutetaan
tuomion kumoamisen tai muuttamisen vuoksi, hakijan on korvattava
vastaajalle kaikenlainen täytäntöönpanosta
ja sen peruuttamisesta aiheutunut vahinko. Korvaus määrätään
noudattamalla soveltuvin osin, mitä vahingonkorvauslaissa (412/1974)
säädetään.
Korvausta koskeva kanne on nostettava siinä käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirin alueella täytäntöönpanotoimi
on suoritettu. Kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä,
kun ulosottoperustetta koskevassa asiassa annettu tuomio on saanut
lainvoiman ja täytäntöönpano
on peruutettu. Kantajan on viipymättä annettava
ulosottomiehelle tieto kanteen vireillepanosta.
Muun ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuus
18 §
Turvaamistoimipäätös
Lainvoimaa vailla olevan turvaamistoimipäätöksen
täytäntöönpanosta säädetään
oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 14 §:ssä.
Mitä tämän lain 8 luvussa säädetään
vakuudesta, koskee turvaamistoimipäätöstä sen
lainvoimaisuudesta riippumatta.
Turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanon peruuttamisesta
on voimassa, mitä tämän luvun 13—15 §:ssä sekä 8
luvussa säädetään.
19 §
Välitystuomio
Välitystuomio, jonka käräjäoikeus
on määrännyt pantavaksi täytäntöön,
pannaan täytäntöön kuten tuomioistuimen
lainvoimainen tuomio. Ylempi viranomainen tai tuomioistuin, jossa
on vireillä kanne välitystuomion kumoamisesta
tai mitättömäksi julistamisesta, voi
painavasta syystä kieltää täytäntöönpanon
tai määrätä sen keskeytettäväksi
noudattaen soveltuvin osin, mitä 10 luvun 20—26 §:ssä säädetään.
Jos välitystuomio kumotaan tai julistetaan mitättömäksi,
noudatetaan, mitä tämän luvun 15—17 §:ssä säädetään.
20 §
Eräät muut asiakirjat
Edellä 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainitun tilityspöytäkirjan,
elatusapusopimuksen, sitoumuksen ja saamistodisteen täytäntöönpanokelpoisuudesta
on voimassa, mitä muussa laissa erikseen säädetään.
21 §
Hallintolainkäyttöpäätös
ja hallintopäätös
Lainvoimaa vailla oleva 2 §:n 1 momentin 5 tai 6 kohdassa
tarkoitettu hallintolainkäyttöpäätös
tai hallintopäätös, jossa on asetettu
maksuvelvoite, saadaan panna täytäntöön
noudattaen, mitä 5 §:ssä säädetään.
Jos päätöksessä on asetettu
muu velvoite, päätös saadaan panna täytäntöön
vasta, kun se on tullut lainvoimaiseksi. Jos kuitenkin päätöksessä on
hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 §:n
2 momentin nojalla määrätty, että päätös
voidaan panna täytäntöön lainvoimaa
vailla olevana, noudatetaan soveltuvin osin, mitä tämän
luvun 6—8 §:ssä säädetään.
Jos muussa laissa on lainvoimaisuutta koskeva eri säännös
määrätynlaisessa asiassa annetun hallintolainkäyttö-
tai hallintopäätöksen täytäntöönpanosta,
on sitä noudatettava.
Keskeytysmääräyksen ja muun vastaavan
täytäntöönpanoa koskevan määräyksen
antamisesta on voimassa, mitä hallintolainkäyttölain
32 ja 66 §:ssä säädetään.
Jos hallintopäätös tai hallintolainkäyttöpäätös
kumotaan tai sitä muutetaan, on voimassa, mitä tämän
luvun 15—17 §:ssä säädetään.
Kuittaus
22 §
Velallisen kuittausvaatimus
Täytäntöönpanoa ei saa toimittaa
siltä osin kuin velallinen vaatii hakijan saatavan kuittaamista
sellaisen vastasaatavansa perusteella, josta hänellä oli
ennen ulosmittausta lainvoimainen tuomio tai muu ulosottoperuste,
joka voidaan panna täytäntöön
kuten lainvoimainen tuomio. Lisäksi kuittauksen edellytysten
on tullut myös muutoin täyttyä ennen
ulosmittausta.
Kuittaus tulee voimaan, kun velallinen ilmoittaa kuittausvaatimuksensa
ulosottomiehelle. Ilmoitus on tehtävä viimeistään
silloin, kun velallinen on saanut tiedon toimitetusta ulosmittauksesta.
Ulosottomiehen tulee antaa kuittausvaatimus hakijalle tiedoksi.
23 §
Sivullisen kuittausvaatimus
Jollei muualla laissa toisin säädetä,
sivullisella, jolle on annettu tiedoksi saatavan ulosmittausta
koskeva maksukielto, on oikeus kuitata velallisen saatava
vastasaatavallaan, josta hänellä tällöin
oli lainvoimainen tuomio tai muu ulosottoperuste, joka voidaan panna
täytäntöön kuten lainvoimainen
tuomio. Lisäksi kuittauksen edellytysten on tullut myös
muutoin täyttyä ennen maksukiellon tiedoksisaantia.
Kuittausta ei kuitenkaan saa suorittaa paremmassa etuoikeusasemassa
olevan velkojan vahingoksi.
Kuittaus tulee voimaan, kun sivullinen ilmoittaa kuittausvaatimuksensa
ulosottomiehelle. Ilmoitus on tehtävä viipymättä maksukiellon
tiedoksisaannin jälkeen. Ulosottomiehen tulee antaa kuittausvaatimus
velalliselle tiedoksi.
Jos saatava myydään ulosottotoimin, sivullisella
on kuittausoikeus ostajaan nähden vain, jos sivullinen
on ilmoittanut kuittausvaatimuksensa ulosottomiehelle ennen myyntiä.
Täytäntöönpanokelpoisuuden
määräaikaisuus
24 §
Määräaika
Tässä laissa tarkoitettu ulosottoperuste,
jossa luonnolliselle henkilölle on asetettu maksuvelvoite,
on täytäntöönpanokelpoinen 15
vuoden ajan (ulosottoperusteen määräaika).
Määräaika on 20 vuotta, jos ulosottoperusteessa
tarkoitettu velkoja on luonnollinen henkilö tai jos korvaussaatava
perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai
yhdyskuntapalveluun.
Jos velallinen osoittaa, että saatava on ennen ulosottoperusteen
antamista siirretty luonnolliselle henkilölle muulta kuin
toiselta luonnolliselta henkilöltä, 1 momentissa
tarkoitettu määräaika on 15 vuotta.
Jos ulosottoperusteen määräajan kuluessa saatavan
perimiseksi on toimitettu ulosmittaus tai saatava on ilmoitettu
5 luvussa tarkoitetussa myynnissä, määräajan
umpeen kuluminen ei estä maksun saamista ulosmitatuista
varoista.
25 §
Määräajan laskeminen
Ulosottoperusteen määräaika lasketaan
siitä, kun yksipuolinen tuomio taikka lainvoimaiseksi tullut
tuomio tai muu lopullinen ulosottoperuste on annettu.
Jos suoritusvelvollisuus alkaa vasta 1 momentissa tarkoitetun
ajankohdan jälkeen, ulosottoperusteen määräaika
lasketaan velvollisuuden alkamisesta. Tuomioistuimen vahvistaman
maksuohjelman osalta noudatetaan kuitenkin, mitä 1 momentissa
säädetään.
26 §
Määräajan jatkaminen
Velkoja voi nostaa tuomioistuimessa kanteen velallista
vastaan ja vaatia ulosottoperusteen määräajan
jatkamista. Tuomioistuin voi määrätä määräajan
jatkumaan 10 vuotta laskettuna alkuperäisen määräajan
päättymisestä. Edellytyksenä jatkamiselle
on, että velallinen on alkuperäisen määräajan
kuluessa olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia siten,
että hän on:
1) kätkenyt tai lahjoittanut omaisuuttaan;
2) lisännyt perusteettomasti velkojensa määrää;
3) salannut tietoja tai antanut vääriä tai
harhaanjohtavia tietoja taloudellisesta asemastaan konkurssissa,
ulosotossa, yksityishenkilön velkajärjestelymenettelyssä tai
yrityssaneerausmenettelyssä; taikka
4) muilla vastaavilla, selvästi sopimattomilla toimilla
järjestellyt taloudellista asemaansa velkojien vahingoksi.
Ulosottoperusteen määräaikaa ei kuitenkaan saa
jatkaa, jos sitä voidaan pitää velallisen
kannalta kohtuuttomana.
Kanne ulosottoperusteen määräajan
jatkamisesta on nostettava viimeistään kahden
vuoden kuluttua alkuperäisen määräajan
päättymisestä.
27 §
Saatavan vanhentuminen ja määräajan
jatkamista koskeva tuomio
Saatava vanhentuu, kun ulosottoperusteen määräaika
kuluu umpeen. Saatavasta on sen jälkeen voimassa, mitä vanhentuneesta
velasta säädetään velan vanhentumisesta
annetussa laissa (728/2003).
Tuomiossa, jolla ulosottoperusteen määräaikaa
sen päättymisen jälkeen jatketaan, velalliselle
asetetaan maksuvelvollisuus sellaisena kuin se oli määräajan
päättyessä, jollei sen jälkeen
tapahtuneesta maksusta tai muusta vastaavasta seikasta muuta johdu.
Velallisen maksuvelvollisuus tulee voimaan heti ja on
voimassa jatketun määräajan päättymiseen
saakka. Sitä koskeva lainvoimaa vailla oleva tuomio on
täytäntöönpanokelpoinen niin
kuin edellä tässä luvussa säädetään.
Tuomiossa, jolla ulosottoperusteen määräaikaa
ennen sen päättymistä jatketaan, vahvistetaan,
että ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen
jatketun määräajan päättymiseen saakka.
Tätä koskevan lainvoimaa vailla olevan tuomion
perusteella alkuperäinen ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen
niin kuin lainvoimaa vailla oleva tuomio.
Ulosottoperusteen määräajan jatkaminen
ei vaikuta muiden samasta velasta vastuussa olevien asemaan.
28 §
Tuomioistuimen ilmoitus ja ulosottomiehen todistus
Tuomioistuimen, jossa on nostettu 26 §:ssä tarkoitettu
kanne, tulee välittömästi ilmoittaa siitä paikkakunnan
ulosottomiehelle ulosoton tietojärjestelmään
merkitsemistä varten.
Ulosottomiehen tulee pyynnöstä antaa velalliselle
ja velkojalle todistus siitä, että ulosottoperusteen
määräaika ja 26 §:ssä tarkoitettu
kanteen nostamisen määräaika on kulunut
umpeen, eikä kannetta ole nostettu. Todistus annetaan, jos
tarvittavat tiedot saadaan ulosoton tietojärjestelmästä tai
muutoin ilman erityisiä selvitystoimia. Asianosaisten on
annettava ulosottomiehelle tarpeelliset tiedot ja asiakirjat.
3 luku
Yleiset menettelysäännökset
Ulosottoasian vireillepano
1 §
Ulosoton hakeminen
Ulosottoa haetaan:
1) kirjallisella hakemuksella, joka toimitetaan vastaajan asuin-
tai kotipaikan ulosottomiehelle tai muulle paikalliselle ulosottoviranomaiselle;
2) sähköisellä viestillä,
joka toimitetaan sellaiselle paikalliselle ulosottoviranomaiselle,
jolla on käytössä sähköisen
viestin vastaanottamiseen soveltuva järjestelmä;
3) sähköisellä viestillä,
joka toimitetaan teknisen käyttöyhteyden avulla
ulosoton valtakunnalliseen tietojärjestelmään,
jos hallintovirasto tai sen määräämä on
myöntänyt hakijalle siihen luvan (tietojärjestelmähakija).
Kirjallinen hakemus on hakijan tai, jollei hän itse
ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava.
2 §
Ulosottohakemuksen sisältö
Ulosottohakemuksessa on ilmoitettava:
1) hakijan nimi, henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnus,
38 §:ssä tarkoitettu tiedoksianto-osoite, puhelinnumero
ja maksuvelvoitteen täytäntöönpanossa
tilitysosoite;
2) asiamiehen nimi, osoite ja puhelinnumero, jos hakija käyttää asiamiestä,
sekä asiamiehen henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnus,
jos asiamiehellä on oikeus nostaa varoja tai ottaa omaisuutta
haltuunsa;
3) vastaajan nimi ja hakijan tiedossa oleva vastaajan henkilö-
tai yritys- ja yhteisötunnus, osoite ja puhelinnumero;
4) hakijan saatavan määrä sekä koron
laskemista varten ulosottoperusteen antamisen tai edellisen ulosottokerran
jälkeisten lyhennysten määrät
ja ajankohdat;
5) ulosottoperusteen tunnistetiedot, jos se 5 §:n
2 momentin nojalla jätetään liittämättä hakemukseen
tai jos ulosottoperuste toimitetaan 7 §:n mukaisesti
jälkikäteen.
Jos usea velallinen vastaa hakijan saatavasta tai sen osasta
ja saatavaa koskeva toinen ulosottoasia on jo vireillä tai
pannaan samalla kertaa vireille, hakemuksessa on ilmoitettava, kuka
on toisessa asiassa vastaavana kihlakunnanulosottomiehenä tai
missä asiaa käsitellään taikka kuka
on siinä velallisena.
Jos hakija haluaa tyytyä 105 §:ssä tarkoitettuun
suppeaan ulosottoon, sitä tulee pyytää nimenomaisesti
hakemuksessa. Muu kuin suppeaa ulosottoa hakenut voi hakemuksessaan
tai myöhemmin asian vireillä ollessa pyytää saatavansa 102 §:ssä tarkoitettua
passiivirekisteröintiä. Jos täytäntöönpantavaksi
pyydetään hallintopäätöstä,
hakemuksessa on ilmoitettava säännös,
johon täytäntöönpano perustuu.
Hakija voi ilmoittaa, että hänen yhteystietonsa
ovat salaisia.
Ilman ulosottohakemusta annettavasta velallisen varattomuutta
koskevasta todistuksesta säädetään
99 §:ssä.
3 §
Hakijan velvollisuus ilmoittaa muuttuneista tiedoista
Jos jokin hakemuksessa ilmoitettu tieto myöhemmin muuttuu,
hakijan on viipymättä ilmoitettava siitä ulosottomiehelle.
Hakija on velvollinen ilmoittamaan ulosottomiehelle maksusuoritukset,
jotka hän on saanut muutoin kuin ulosoton kautta. Muussa
tapauksessa ulosotto voidaan keskeyttää tai peruuttaa.
4 §
Neuvonta ja hakemuksen täydentäminen
Ulosottoviranomaisen tulee tarvittaessa neuvoa hakijaa asian
vireillepanossa. Jos hakemus on puutteellinen, hakijaa on kehotettava
määräajassa täydentämään
hakemustaan, jos se on asian käsittelyn kannalta
tarpeellista.
5 §
Ulosottoperusteen liittäminen hakemukseen
Hakemukseen on liitettävä 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettu
ulosottoperuste alkuperäisenä tai viranomaisen
antamana jäljennöksenä, jos hakija on saanut
jäljennöksen toimituskirjana. Täytäntöönpano
voidaan toimittaa muun jäljennöksen tai telekopion
perusteella, jos ulosottomies katsoo, ettei useampikertaisen perinnän
vaaraa ole. Vastaajaa on tarvittaessa kuultava. Tietojärjestelmähakija
saa toimittaa ulosottoperustetta koskevat tiedot sähköisenä viestinä,
jos se sallitaan asianomaisessa luvassa.
Hakemukseen ei tarvitse liittää tuomiota,
jossa on siitä merkintä. Ellei ulosottomies toisin määrää,
myöskään tuomiota, turvaamistoimipäätöstä tai,
jos oikeusministeriön asetuksella niin säädetään,
muuta ulosottoperustetta ei tarvitse liittää,
jos ulosottoasia on ollut sen perusteella aiemmin vireillä.
Sitä osaa tuomiosta, joka tuomioistuimen päätöksen
mukaan on pidettävä salassa, ei tarvitse liittää hakemukseen,
ellei ulosottomies toisin määrää.
6 §
Saamistodisteen liittäminen hakemukseen
Juokseva velkakirja, vekseli tai shekki, johon ulosottoperusteessa
määrätty maksuvelvollisuus perustuu,
on liitettävä hakemukseen alkuperäisenä.
Jos täytäntöönpanon luotettavuus
sitä edellyttää tai jos velallinen sitä pyytää,
ulosottomiehen tulee ottaa haltuunsa myös tavallinen velkakirja.
Ulosottomies voi toimittaa täytäntöönpanon,
vaikka tavallinen velkakirja on kadonnut tai sitä ei ole
muusta syystä mahdollista liittää hakemukseen.
Velallista on tällöin kuultava ennen täytäntöönpanoa.
Kun maksuvelvollisuus on täytetty, ulosottomiehen hallussa
oleva saamistodiste jää ulosottomiehen haltuun,
jollei velallinen pyydä sitä itselleen. Jos tavallinen
velkakirja on jätetty hakijan haltuun, hakijan on toimitettava
se velalliselle, kun velkakirjan määrä on
suoritettu. Ulosottomies saa tarvittaessa lykätä tilitystä,
kunnes velkakirja on toimitettu.
7 §
Ulosottoperusteen ja saamistodisteen toimittaminen jälkikäteen
Jos hakemus on tehty sähköisessä muodossa, mutta
siihen tulee liittää kirjallinen ulosottoperuste
tai saamistodiste, puuttuva asiakirja voidaan toimittaa jälkikäteen.
Asiakirja tulee toimittaa 13 §:ssä tarkoitetulle
vastaavalle ulosottomiehelle tai muulle paikalliselle ulosottoviranomaiselle
kolmen viikon kuluessa asian vireilletulosta. Samalla on ilmoitettava,
mihin hakemukseen asiakirja liittyy.
Ennen kuin asiakirja on saapunut, asiassa ei saa suorittaa muita
kuin 18 ja 19 §:ssä tarkoitettuja väliaikaisia
toimia.
8 §
Vireilletulon ajankohta
Ulosottoasia tulee vireille, kun ulosottohakemus saapuu paikalliselle
ulosottoviranomaiselle tai ulosoton tietojärjestelmään,
jollei myöhemmin käy ilmi, ettei vireilletulon
edellytyksiä ollut.
Jos hakemukseen liitettävä asiakirja saapuu 7 §:ssä mainitun
määräajan jälkeen, mutta ennen
kuin hakemusasiakirjat on palautettu hakijalle, ulosottoasia tulee
vireille asiakirjan saapumispäivänä.
9 §
Ulosottoperusteen epäselvyys
Jos ulosottomies havaitsee täytäntöönpantavan
tuomion niin epäselväksi tai epätäydelliseksi,
ettei siitä käy selville, mihin vastaaja on velvoitettu,
asianosainen ohjataan kantelemaan tuomiosta. Muun ulosottoperusteen
osalta asianosainen ohjataan ulosottoperusteen antajan puoleen.
Jos ulosottoperuste sisältää kirjoitus-
tai laskuvirheen, asianosainen ohjataan pyytämään virheen
korjaamista ulosottoperusteen antajalta.
Ohjauksen antanut ulosottomies saa tarvittaessa määrätä hakijan
pyynnöstä turvaamistoimen 8 luvun 13 §:n
mukaisesti.
Asiamies ja avustaja
10 §
Oikeus käyttää asiamiestä ja
avustajaa
Ulosottomenettelyssä saa käyttää asiamiestä ja
avustajaa, jollei muualla toisin säädetä.
Jos toimitus pidetään kutsua antamatta, vastaajan pyynnöstä hänelle
on varattava tilaisuus pyytää avustajansa paikalle,
jos tämä voi saapua viivytyksettä.
Asiamiehenä tai avustajana ei saa toimia 1 luvun
16 §:ssä tarkoitettu ulosottomiehen läheinen.
11 §
Asiamiehen valtakirja
Asianajaja, julkinen oikeusavustaja ja tietojärjestelmähakijan
hakemuksessaan ilmoittama asiamies saavat edustaa päämiestään
ilman valtakirjaa, jollei ulosottomies toisin määrää.
Muun asiamiehen on esitettävä päämiehensä allekirjoittama
valtakirja, jollei oikeutta toimia asiamiehenä voida pitää epäilyksettömänä.
Varojen nostamiseen tai omaisuuden haltuun ottamiseen kaikilla asiamiehillä on
oltava siihen nimenomaisesti oikeuttava valtakirja tai tällaisesta
oikeudesta on ilmoitettava tietojärjestelmähakemuksessa.
Valtakirja voidaan antaa myös varmennetulla sähköisellä viestillä ja
muu kuin varojen nostamiseen tai omaisuuden haltuun ottamiseen oikeuttava
valtakirja myös telekopiona.
Hallintovirasto tai sen määräämä voi
velkojan pyynnöstä päättää,
että valtakirja talletetaan ulosoton tietojärjestelmään
asiamiehen edustusvallan osoittamiseksi, jos on ilmeistä,
ettei täytäntöönpanon luotettavuus
siitä kärsi. Asiamiehen ei tällöin
tarvitse esittää muuta valtakirjaa, ellei ulosottomies
toisin määrää. Tietojärjestelmään
talletettu valtakirja on välittömästi
peruutettava, jos valtakirjan antaja sitä pyytää.
12 §
Muualla kuin Suomessa asuvan hakijan asiamies
Jos hakija asuu ulkomailla eikä hän ole ilmoittanut
tiedoksianto-osoitetta Suomessa tai ulkomailla, hakijalla tulee
olla Suomessa asuva asiamies, jolla on oikeus hänen puolestaan
ottaa vastaan täytäntöönpanoa
koskevat tiedoksiannot.
Velalliskohtainen ulosottoasioiden käsittely
13 §
Vastaava ulosottomies
Sama kihlakunnanvouti ja kihlakunnanulosottomies käsittelee
kaikki samaa vastaajaa koskevat ulosottoasiat (vastaava ulosottomies).
Vastaavalla ulosottomiehellä on toimivalta koko maassa.
Saapunut ulosottohakemus on mahdollisimman pian tarpeellisten
alkutointen jälkeen ohjattava vastaavalle ulosottomiehelle.
14 §
Vastaavan ulosottomiehen määräytyminen
Perusteista, joiden mukaisesti vastaava ulosottomies määräytyy,
säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Perusteissa tulee ottaa huomioon vastaajan asuin- tai kotipaikka
tai vastaajan muu tosiasiallinen mahdollisuus valvoa etuaan. Jos on
useita mainitut edellytykset täyttäviä vaihtoehtoja,
vastaava ulosottomies määräytyy sen mukaan,
missä täytäntöönpano
voidaan tarkoituksenmukaisimmin toimittaa. Erityistoimia edellyttävät
ulosottoasiat voidaan keskittää tietyille ulosottomiehille,
jotka toimivat silloin siltä osin vastaavina ulosottomiehinä.
Vastaavan ulosottomiehen määräytymiseen
ei saa hakea muutosta.
15 §
Vastaavan ulosottomiehen vaihtuminen
Vastaavan ulosottomiehen on siirrettävä asia uudelle
vastaavalle ulosottomiehelle, jos valtioneuvoston asetuksessa tarkoitettu
olosuhde, jonka perusteella vastaava ulosottomies määräytyy, muuttuu.
Keskeneräinen toimitus tai muutoin pian päättyvä täytäntöönpano
voidaan kuitenkin saattaa virka-apuna loppuun, jollei sitä ole
tarkoituksenmukaisempaa siirtää uudelle vastaavalle
ulosottomiehelle.
Ulosottomiesten yhteistoiminta
16 §
Keskinäinen virka-apu
Vastaavan ulosottomiehen pyynnöstä muiden ulosottomiesten
tulee antaa hänelle virka-apua ja tarvittavia tietoja.
Vastaava ulosottomies voi pyytää virka-apua, jos
se on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon ulosoton tuloksellisuus, paikkakuntien
väliset etäisyydet ja muut vastaavat seikat. Kertyneitä varoja
ei kuitenkaan saa tilittää virka-aputoimin. Virka-avun
pyytäjän tulee valvoa, ettei peritty määrä ylitä velallisen maksuvelvoitetta,
ja antaa sitä varten muita sitovat ohjeet.
17 §
Samanaikainen ulosotto
Jos ulosottoperuste tai saamistodiste koskee useaa velallista,
sen ulosottomiehen, jolle yhteinen ulosottoperuste ensin saapuu
täytäntöönpantavaksi tai jolla
on hallussaan saamistodiste, tulee valvoa, ettei peritty määrä ylitä velallisten maksuvelvoitetta,
ja antaa sitä varten muita sitovat ohjeet. Kunkin ulosottomiehen
tulee itse tilittää perimänsä varat.
Väliaikaistoimi
18 §
Väliaikaistoimen edellytykset
Jollei ulosmittausta voida heti toimittaa esteellisyyden, kuulemisen,
asiakirjan puuttumisen, omistusta koskevan epäselvyyden
tai muun seikan johdosta, ulosottomies saa suorittaa väliaikaistoimen,
jos se on tarpeen täytäntöönpanon jatkumisen
turvaamiseksi. Väliaikaistointa ei saa suorittaa, jos on
todennäköistä, että velallisen
maksuvelvollisuus on lakannut. Väliaikaistoimi voidaan
suorittaa vireillä olevassa tai passiivirekisteriin merkityssä asiassa.
Väliaikaistoimi voidaan määrätä myös
ehdollisena etsittäessä velalliselle kuuluvaa
omaisuutta, jos väliaikaistoimeen on perusteltua aihetta.
Väliaikaistoimella ei saa tarpeettomasti vaikeuttaa
velallisen tai sivullisen elinkeinoa tai toimeentuloa. Suoritetusta
väliaikaistoimesta ja sen peruuttamisesta on ilmoitettava
sille, jota toimi koskee.
19 §
Väliaikaistoimen suorittaminen
Väliaikaistoimena ulosottomies voi ottaa omaisuutta
haltuunsa, antaa velalliselle tai sivulliselle kiellon luovuttaa
omaisuutta, maksukiellon tai muun vastaavan kiellon, pyytää tarvittavan
merkinnän tekemistä rekisteriin, järjestää omaisuuden
vartioinnin taikka suorittaa muun vastaavan toimen.
Väliaikaistoimen saa suorittaa muukin kuin vastaava
ulosottomies ja myös kihlakunnanulosottomies kihlakunnanvoudin
yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvassa asiassa.
Väliaikaistoimella on sama vaikutus kuin ulosmittauksella.
Väliaikaistoimeen ei saa hakea muutosta.
20 §
Väliaikaistoimen peruuttaminen
Väliaikaistoimi on peruutettava välittömästi, kun
toimeen ei ole enää aihetta ja viimeistään kolmen
viikon kuluttua sen tekemisestä. Jos toimi on määrätty
ehdollisena, toimi on peruutettava viimeistään
viikon kuluttua siitä, kun ulosottomies sai tiedon velalliselle
kuuluvasta saatavasta tai muusta omaisuudesta. Jos väliaikaistoimen
kohteena oleva omaisuus ulosmitataan, toimi katsotaan peruutetuksi
ulosmittauspäätöksellä.
Täytäntöönpanotoimitus
21 §
Joutuisuusvaatimus
Täytäntöönpanotoimitus on
pidettävä ja muut täytäntöönpanotoimet
suoritettava ilman aiheetonta viivytystä. Täytäntöönpanoa
saadaan kuitenkin lykätä, jos sitä voidaan
pitää vastaajan edun mukaisena eikä lykkääminen
aiheuta hakijalle vähäistä suurempaa
haittaa. Jos toimitukselle on säädetty määräaika,
sitä on noudatettava.
22 §
Toimituspaikka
Jollei toisin säädetä, täytäntöönpanotoimitus pidetään
ulosottomiehen virkahuoneessa, omaisuuden sijaintipaikalla, toimituksen
kohteena olevassa paikassa taikka ulosottomiehen sopivaksi katsomassa
muussa tilassa tai paikassa. Ulosmittaustoimitus voidaan pitää ja
väliaikaistoimi suorittaa vastaajan tai sivullisen suostumuksetta
tämän asunnossa sen mukaan kuin 49 ja 51 §:ssä säädetään
ja myös muu tässä laissa tarkoitettu
toimitus, jos se on välttämätöntä täytäntöönpanon
toimittamiseksi.
Toimituspaikkana pidetään 1 momentissa tarkoitettua
tilaa tai paikkaa siihen välittömästi
liittyvine alueineen täytäntöönpanon
asianmukaisen toimittamisen edellyttämässä laajuudessa.
23 §
Julkisuus, läsnäolo ja järjestyksenpito
Täytäntöönpanotoimitus ei
ole julkinen, ellei toisin säädetä.
Vastaajalla, toimitukseen kutsutulla ja sivullisella, jonka
oikeutta toimitus saattaa koskea, on oikeus olla läsnä toimituksessa.
Toimitukseen kutsutun poisjäänti ei estä toimitusta.
Jos toimituksessa läsnä oleva estää täytäntöönpanon
asianmukaisen toimittamisen, ulosottomies saa kehottaa häntä poistumaan
toimituspaikalta, ei kuitenkaan ketään häätöä lukuun
ottamatta vakituisesta asunnostaan. Jollei kehotusta noudateta,
ulosottomies voi pyytää poliisilta virka-apua
tai ohjata itse henkilön pois paikalta. Voimakeinoista
säädetään 83 §:ssä.
24 §
Henkilötietojen ilmoittamisvelvollisuus
Jos se on täytäntöönpanon
toimittamiseksi tarpeen, ulosottomies saa selvittää henkilön
henkilöllisyyden. Jokainen, joka on toimituspaikalla, on
ulosottomiehen sitä tiedustellessa velvollinen ilmoittamaan
nimensä ja osoitteensa. Jollei mainittuja tietoja
ilmoiteta, ulosottomies voi pyytää poliisilta
virka-apua henkilöllisyyden selvittämiseksi.
25 §
Pöytäkirja
Toimituksesta tulee pitää pöytäkirjaa,
jos toimituksessa esitetään väitteitä tai
vaatimuksia taikka jos siihen muutoin ilmenee aihetta. Muussa tapauksessa
toimituksesta tulee tehdä tarpeellisia muistiinpanoja.
Pöytäkirjaan merkitään väitteet,
vaatimukset, vastapuolen lausunto ja vastaanotettu selvitys siten,
että keskeiset asianosaisten ja sivullisen oikeuksiin vaikuttavat
seikat käyvät siitä ilmi. Muilta osin
tehdään asian laatu huomioon ottaen tarpeellisina
pidettävät merkinnät. Pöytäkirjan sijasta
lausumat voidaan äänittää. Äänittämisestä on
ilmoitettava asianomaiselle ennen sen aloittamista. Yksinkertaisessa
asiassa pöytäkirjamerkinnät voidaan tehdä ulosmittauspäätökseen
tai muuhun asiakirjaan.
26 §
Toimitustodistaja
Ulosottomies voi kutsua toimitukseen todistajan, jos katsoo
sen tarpeelliseksi. Muussa tapauksessa toimitus saadaan
pitää ilman todistajaa, jollei läsnä oleva
vastaaja pyydä, että todistaja kutsutaan paikalle.
Vastaajan poissa ollessa ulosottomies ei saa mennä vastaajan
asuntoon ilman todistajaa. Mitä tässä säädetään
vastaajasta, koskee myös sivullista, jonka oikeutta toimitus
saattaa koskea.
Todistajan tulee olla esteetön. Hänen nimensä on
merkittävä pöytäkirjaan tai
muuhun asiakirjaan.
27 §
Asiakirjan allekirjoittaminen
Ulosottomiehen tulee allekirjoittaa laatimansa pöytäkirja
sekä antamansa päätökset, kehotukset
ja ilmoitukset. Allekirjoitus voi olla koneellinen, jolloin automaattisen
tietojenkäsittelyn avulla valmistettuun asiakirjaan merkitään asianomaisen
virkamiehen nimi, virka-asema ja yhteystiedot.
Ulosottomiehen päätös
28 §
Velvollisuus tehdä kirjallinen ja perusteltu päätös
Ulosottomiehen tulee tehdä asiassa kirjallinen päätös,
jos niin erikseen säädetään.
Sen lisäksi ulosottomiehen tulee tehdä kirjallinen
päätös, kun hän asettaa jollekin
maksu- tai palautusvelvoitteen tai uhan tai päättää vakuuden
hyväksymisestä taikka jos asian luonne sitä muutoin edellyttää.
Jos asia on epäselvä tai tulkinnanvarainen, päätöksen
tulee olla 29 §:n mukaisesti perusteltu.
Perusteltu kirjallinen päätös on
tehtävä myös silloin, kun esitetty väite
tai vaatimus hylätään ja asia on epäselvä tai
tulkinnanvarainen. Muussa tapauksessa päätöksestä on
ilmoitettava suullisesti väitteen tai vaatimuksen esittäjälle.
Jos kuitenkin väite tai vaatimus esitetään
kirjallisesti ja ulosottomieheltä pyydetään
siihen päätöstä, ulosottomiehen
tulee tehdä asiassa perusteltu kirjallinen päätös.
Kirjallinen päätös on merkittävä erilliseen päätösasiakirjaan
taikka yksinkertaisessa asiassa pöytäkirjaan tai
muuhun täytäntöönpanossa laadittavaan
asiakirjaan.
29 §
Perustellun päätöksen sisältö
Perustellun päätöksen tulee sisältää asiassa hankitut
ja saadut lausumat ja selvitykset, päätöksen
perusteena olevat tosiseikat ja säännökset,
riittävä perustelu ottaen huomioon asian
laatu ja merkitys asianosaisille sekä lopputulos.
30 §
Päätöksen tekemisen ajankohta ja
muutoksenhaku
Väitteen tai vaatimuksen johdosta tehtävä päätös
tulee tehdä viipymättä sen jälkeen,
kun väite tai vaatimus on esitetty. Jos väite
tai vaatimus koskee tiettyä täytäntöönpanotointa
tai toimitusta, ulosottomies voi lykätä päätöksen
antamisen sen yhteyteen.
Muutosta haetaan siitä toimesta tai toimituksesta,
jota väite tai vaatimus koskee.
31 §
Selvityksen hankkiminen ja päätöksen
voimassaolo
Ulosottomiehen on hankittava viran puolesta päätöksen
tekemistä varten ulosottomenettelyssä kohtuudella
saatavissa olevaa selvitystä asian edellyttämässä laajuudessa.
Väitteen tai vaatimuksen esittäjän tulee
esittää ne asiakirjat ja muut todisteet, joihin
hän vetoaa perusteinaan.
Ulosottomiehen päätös on voimassa
siinä ulosottoasiassa, jossa se on annettu. Itseoikaisusta
säädetään 10 luvun 1—5 §:ssä ja
11 luvun 12 §:ssä.
Kuuleminen ja ilmoitukset
32 §
Kuuleminen
Jos tässä laissa säädetään,
että ulosottomiehen on kuultava jotakuta, asianomaiselle
tulee ennakolta varata tilaisuus tulla sopivalla tavalla kuulluksi.
Se, ettei asianomaisen yhteystietoja ole saatu selville tai kuuleminen
ei onnistu muusta vastaavasta syystä, ei estä täytäntöönpanon
jatkamista.
Ulosottomiehen tulee muissakin kuin erikseen säädetyissä tapauksissa
kuulla asianosaista tai sivullista, jos asialla arvioidaan olevan
tälle huomattava merkitys eikä kuulemiselle ole
estettä.
Asianomaista on kuultava uudelleen, jos asiassa saadaan
olennaista uutta selvitystä.
33 §
Vireilletuloilmoitus
Kun hakemus on saapunut vastaavalle ulosottomiehelle,
vastaajalle on viipymättä annettava vireilletuloilmoitus.
Ilmoitusta ei tarvitse antaa, jos vastaajan olinpaikkaa ei ole saatu
selville tai on aihetta olettaa, että ilmoitus tuntuvasti
vaikeuttaa täytäntöönpanoa.
Ilmoitukseen merkitään:
1) vireilletulopäivä ja tarpeelliset asianhallintatiedot;
2) vastaava kihlakunnanulosottomies ja hänen yhteystietonsa;
3) velallisen lain mukainen oikeus estää vakuuden
asettamisella täytäntöönpano;
4) maksukehotus, muuttokehotus tai muu ulosottoperusteessa asetettua
velvoitetta koskeva noudattamiskehotus;
5) yhteydenottokehotus ja tilaisuus tulla kuulluksi;
6) ilmoitus siitä, että muu kuin toistuvaistulon
ulosmittaus voidaan toimittaa ennakkoilmoitusta antamatta, ja velallisen
oikeus osoittaa omaisuuttaan ulosmitattavaksi taikka mahdollinen
ulosmittauksen ennakkoilmoitus ja kutsu toimitukseen;
7) muut tarpeelliseksi katsotut tiedot ja ilmoitukset.
Edellä 1 momentin 1, 2 ja 7 kohdassa tarkoitetut tiedot
sisältävä vireilletuloilmoitus annetaan
myös hakijalle, jos asia käsitellään
muussa kuin siinä paikallisessa ulosottoviranomaisessa, jonne
hän on hakemuksensa toimittanut. Tietojärjestelmähakijalle
annetaan vireilletuloilmoitus tai muu vastaava ilmoitus asianomaisen
luvan mukaisesti.
34 §
Ulosmittauksen ennakkoilmoitus ja kutsu toimitukseen
Ulosmittausta ei saa toimittaa antamatta velalliselle ennakkoilmoitusta.
Ilmoitusta ei tarvitse antaa, jos vireilletuloilmoitus on annettu
eikä kysymys ole toistuvaistulon ulosmittauksesta tai jos
velallinen on ulosmittaustoimituksessa läsnä.
Ilmoitusta ei myöskään tarvitse antaa,
jos velallisen olinpaikkaa ei ole saatu selville tai on aihetta
olettaa, että ilmoitus tuntuvasti vaikeuttaa täytäntöönpanoa.
Ennakkoilmoituksen sisällöstä säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Ennakkoilmoituksessa velallinen on
samalla kutsuttava toimitukseen, paitsi jos ulosmittaustoimitus
pidetään ulosottomiehen virkahuoneessa tai toimituksen
aikaa tai paikkaa ei voida ennakolta määrätä.
Hakija kutsutaan ulosmittaustoimitukseen, jos se on tietojen
saamiseksi tai muusta syystä tarpeen, vastaajan asuntoon
kuitenkin vain, jos se on täytäntöönpanon
toimittamiseksi välttämätöntä.
Jollei estettä ole, toimitukseen tulee kutsua myös
sivullinen, joka on esittänyt väitteen tai vaatimuksen
tai jonka oikeutta toimituksen muutoin havaitaan koskevan.
Kutsusta muuhun kuin ulosmittausta koskevaan toimitukseen säädetään
erikseen.
35 §
Pöytäkirjan toimittaminen
Jäljennös pöytäkirjasta
on annettava toimituksessa tai jälkikäteen, jos
asianosainen tai sivullinen, jonka oikeutta toimitus saattaa koskea, sitä pyytää.
Jos jäljennös annetaan jälkikäteen, se
on toimitettava viipymättä ja hyvissä ajoin
ennen valitusajan päättymistä. Jollei
toimituksesta ole tarvinnut laatia pöytäkirjaa,
ulosottomiehen tulee antaa sitä vastaavat tiedot. Pöytäkirja
on toimitettava ilman pyyntöäkin sivulliselle,
jonka oikeutta toimituksen havaitaan koskevan.
36 §
Jälki-ilmoitus
Toimituksessa tehdystä päätöksestä on
toimitettava päätösasiakirjan jäljennös
tai sitä vastaavat tiedot sisältävä jälki-ilmoitus
asianosaisille ja sivulliselle, jonka oikeutta päätöksen
havaitaan koskevan, jollei päätösasiakirjan
jäljennöstä ole annettu toimituksessa.
Ulosmittauspäätöksestä ilmoitetaan
hakijalle, jos sitä voidaan pitää tarpeellisena.
Muusta kuin toimituksessa tehdystä päätöksestä tai
toimesta annetaan jälkikäteinen ilmoitus, jos
niin erikseen säädetään tai
kun kirjallinen perusteltu päätös on
tehty väitteen tai vaatimuksen johdosta taikka jos ulosottomies
muutoin pitää sellaista ilmoitusta tarpeellisena.
Jollei velalliselle ole annettu vireilletuloilmoitusta eikä ennakkoilmoitusta,
hänelle on jälki-ilmoituksen yhteydessä tai
muuten jälkikäteen varattava tilaisuus osoittaa
muuta omaisuutta ulosmitattavaksi tai asettaa mahdollinen vakuus.
Jälki-ilmoitus tulee toimittaa viipymättä siten,
että asianomainen saa tilaisuuden mahdollisimman varhaisessa
täytäntöönpanon vaiheessa pyytää tuomioistuimelta
keskeytysmääräystä.
Asiakirjan antaminen tiedoksi
37 §
Yleinen säännös
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
tiedoksiannon vastaanottajasta on soveltuvin osin voimassa, mitä hallintolain
(434/2003) 56—58 ja 68 §:ssä säädetään.
Tiedoksiannossa tulee pyrkiä huolehtimaan siitä,
että salassa pidettävä tieto pysyy salassa.
Asiakirja tulee antaa tiedoksi suullisesti tai muulla sopivalla
tavalla, jos tiedetään, että vastaanottaja
ei näkövamman tai muun vamman vuoksi kykene vastaanottamaan
muuta tiedoksiantoa.
Tiedoksianto toimitetaan ulkomaille tämän lain
tai asianomaisen vieraan valtion lainsäädännön
mukaan, jollei Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista
ja velvoitteista muuta johdu.
38 §
Tiedoksianto-osoite
Hakija, vakuuden antaja sekä väitteen tai
vaatimuksen esittänyt sivullinen ovat velvollisia ilmoittamaan
ulosottomiehelle sen kotimaassa tai ulkomailla olevan postiosoitteen
sekä halutessaan mahdollisen sähköposti-
tai muun osoitteen, johon kaikki ulosottoasiaa ja ulosottovalitusasiaa
koskevat asiakirjat saa hänelle lähettää (tiedoksianto-osoite).
Jos tämä osoite muuttuu, on siitäkin
ilmoitettava. Vastaajan ilmoittamaa osoitetta voidaan käyttää tiedoksianto-osoitteena
hänen suostumuksellaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön ulosottomiehelle
toimittamassa kirjoituksessa olevaa merkintää postiosoitteesta
ja tietojärjestelmähakijaa koskevassa luvassa
tarkoitettua teknistä käyttöyhteyttä pidetään
tiedoksianto-osoitteena.
39 §
Tavallinen tiedoksianto
Asiakirja annetaan tiedoksi antamalla se vastaanottajalle tai
lähettämällä tiedoksianto-osoitteeseen.
Jollei tiedoksianto-osoitetta ole, asiakirja lähetetään
väestötietojärjestelmään
merkittyyn osoitteeseen, paitsi jos on tiedossa, ettei tiedoksiannon
vastaanottaja asu siinä osoitteessa. Viimeksi mainitussa
tapauksessa tai, jollei väestötietojärjestelmässä ole
vastaanottajan osoitetta, asiakirja lähetetään
mahdolliseen muuhun 48 §:n 2 momentissa tarkoitetulla
tavalla selvitettyyn tai tiedossa olevaan osoitteeseen kotimaassa
tai ulkomailla. Lähettämisen sijasta asiakirja
voidaan jättää postilähetyksille
varattuun paikkaan. Jollei tiedoksianto muulla tavoin onnistu, asiakirja
voidaan antaa tiedoksi suullisesti.
Jollei muuta näytetä, tiedoksisaannin katsotaan
tapahtuneen silloin, kun sähköinen viesti on lähetetty
tai seitsemäntenä päivänä sen
jälkeen, kun asiakirja on annettu postin kuljetettavaksi tai
jätetty postilähetyksille varattuun paikkaan. Lähettämis-
tai jättämispäivä on merkittävä asiakirjaan.
40 §
Todisteellinen tiedoksianto
Tiedoksiannossa on käytettävä 41 §:n
mukaista tiedoksiantotapaa, jos muualla tässä laissa niin
säädetään ja tiedoksiannon vastaanottaja tiettävästi
asuu Suomessa. Todisteellinen tiedoksianto voidaan harkinnan mukaan
toimittaa muissakin tilanteissa, jos täytäntöönpanon
myöhempien vaiheiden tai asianosaisen kannalta on merkityksellistä,
että päätöksen tai toimituksen lainvoimaisuus
on riidaton tai ratkeaa nopeasti.
Jollei 41 §:ssä tarkoitettu tiedoksianto onnistu
asia huomioon ottaen kohtuullisena pidettävässä ajassa,
asiakirja annetaan tiedoksi sijaistiedoksiantona noudattaen soveltuvin
osin, mitä hallintolain 61 §:ssä säädetään.
Jollei tiedoksianto onnistu myöskään 2 momentissa
tarkoitetulla tavalla, jäljennös tiedoksi annettavasta
asiakirjasta lähetetään vastaanottajan
osoitteeseen, jos sellainen tunnetaan. Muuhun tiedoksiantoon ei
tarvitse ryhtyä. Asiakirjat säilytetään
tämän jälkeen kyseisessä ulosottovirastossa
vastaanottajan saatavilla.
41 §
Todisteelliset tiedoksiantotavat
Todisteellisesti tiedoksi annettava asiakirja:
1) toimitetaan postitse saantitodistusta vastaan;
2) lähetetään kirjeenä,
jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta
ja määräpäivään
mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta;
3) annetaan vastaanottajalle tai hänen lähetilleen
henkilökohtaisesti vastaanottamista koskevaa allekirjoitusta
vastaan;
4) annetaan vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi
haastetiedoksiantona; taikka
5) toimitetaan vastaanottajan suostumuksella varmennetulla sähköisellä viestillä.
Postille on ilmoitettava, milloin tiedoksi antamisen saantitodistusta
vastaan on viimeistään tapahduttava. Tiedoksianto
vastaanottotodistusta vastaan voidaan vastaanottajan suostumuksella toimittaa
myös telekopiona. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen
silloin, kun vastaanottotodistus on palautettu telekopiona tai muulla
tavoin.
Toimituksesta, jossa asianosainen tai sivullinen on ollut läsnä,
hänen katsotaan tuolloin saaneen todisteellisesti tiedon.
42 §
Yksipuolisen tuomion tiedoksianto
Jos se täytäntöönpanon yhteydessä sopivasti käy
päinsä, ulosottomiehen tulee hakijan pyynnöstä antaa
vastaajalle tiedoksi ulosottoperusteena oleva lainvoimaa vailla
oleva yksipuolinen tuomio. Hakijan tulee tarvittaessa toimittaa tuomion
jäljennös ulosottomiehelle.
Vakuus
43 §
Vakuuden hyväksyminen
Jos jonkun on tämän lain mukaan asetettava vakuus
eikä vastapuoli ole vakuutta hyväksynyt, ulosottomiehen
on tehtävä päätös vakuuden hyväksymisestä.
Vakuus voi olla pantti tai takaus. Takauksen on oltava omavelkainen
ja, jos takaajia on useita, yhteisvastuullinen. Ulosottomiehelle
asetettu pantti on samassa asemassa kuin vastapuolelle annettu pantti.
44 §
Poikkeukset vakuuden asettamisvelvollisuudesta
Vakuutta ei vaadita hakijalta tai velkojalta, joka on julkisyhteisö tai
julkisoikeudellinen laitos, valtion vakuusrahastosta annetussa laissa (379/1992)
tarkoitettu omaisuudenhoitoyhtiö taikka sellainen luotto-
tai vakuutuslaitos, jonka vakavaraisuus on Suomessa tai muussa Euroopan
talousalueeseen kuuluvassa valtiossa julkisen valvonnan alainen,
eikä myöskään Eläketurvakeskukselta.
Ulosottomiehellä on kuitenkin oikeus tarvittaessa vaatia
vakuus luotto- tai vakuutuslaitokselta.
45 §
Vakuuden säilyttäminen ja palauttaminen
Pantti on luovutettava ulosottomiehelle tai talletettava hänen
määräyksestään luottolaitokseen
tai luotettavan henkilön säilytettäväksi
ja hoidettavaksi. Talletuksesta annettu todistus ja takaussitoumus
on luovutettava ulosottomiehen säilytettäväksi.
Pantti tai takaussitoumus on palautettava sen antajalle, kun se
oikeus tai vaatimus, jonka turvaamiseksi vakuus on annettu, on toteutettu
taikka tuomiolla hylätty tai muuten lakannut.
46 §
Suorituksen ottaminen vakuudesta
Jos
1) velkoja, joka on asettanut vakuuden nostamiensa varojen tai
haltuunsa saaman omaisuuden palauttamisesta,
2) velallinen, joka on asettanut vakuuden lainvoimaa vailla
olevan maksuvelvoitteen täyttämisestä,
3) ostaja, joka on asettanut vakuuden kauppahinnasta taikka
4) muu, joka on asettanut tässä laissa säädetyn
vakuuden,
tulee tämän lain tai lainvoimaisen tuomion mukaan
palautus- tai maksuvelvolliseksi, ulosottomiehen on tehtävä palautus-
tai maksuvelvoitteesta päätös. Päätös
on annettava tiedoksi velvoitetulle sekä hänen
puolestaan vakuuden antaneelle. Ennen päätöksen
tekemistä heitä on tarvittaessa kuultava.
Ulosottomiehen on kehotettava 1 momentissa tarkoitettua henkilöä täyttämään
palautus- tai maksuvelvollisuutensa. Jollei velvoitetta täytetä,
ulosottomies saa myydä pantin 5 luvun mukaisesti
ja maksuun oikeutetun pyynnöstä periä saatavan
takaajalta tämän lain mukaisesti.
47 §
Tuomitun vahingonkorvauksen ottaminen pantista
Jos joku on asettanut pantin täytäntöönpanosta
vastapuolelle aiheutuneesta vahingosta ja hänet on tuomiolla
velvoitettu maksamaan korvausta, korvaus voidaan korvauksensaajan pyynnöstä ottaa
asetetusta pantista noudattaen, mitä 46 §:ssä säädetään.
Omaisuuden ja selvitysaineiston etsiminen
48 §
Omaisuuden etsimisvelvollisuus ja velallisen olinpaikan selvittäminen
Ulosottomiehen tulee olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa
etsiä velalliselle kuuluvaa omaisuutta suorituksen saamiseksi
hakijalle.
Omaisuuden etsimistä ja vastaajan olinpaikan selvittämistä koskevista
vähimmäistoimista säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Ulosottomiehen velvollisuudesta toimittaa
ulosottoselvitys säädetään 57 §:ssä.
Muun kuin maksuvelvoitteen täytäntöönpanossa
täytäntöönpanon kohdetta tulee
etsiä siinä laajuudessa kuin sitä asia
kokonaisuutena arvioiden voidaan pitää kohtuullisena
ja noudattaen soveltuvin osin, mitä maksuvelvoitteen täytäntöönpanosta
jäljempänä säädetään.
49 §
Paikkaan kohdistuva etsiminen
Omaisuutta saadaan ulosmittauksen toimittamiseksi etsiä velalliselle
kuuluvassa tai hänen käytössään
olevassa rakennuksessa, säilytyspaikassa, kulkuneuvossa
taikka muussa sisä- tai ulkotilassa. Mitä tässä säädetään
velallisesta, koskee myös sivullista, jos on aihetta olettaa,
että hänelle kuuluvissa tai hänen käytössään
olevissa tiloissa on velalliselle kuuluvaa omaisuutta. Voimakeinoista
säädetään 82 §:ssä.
Etsimistoimia saadaan suorittaa myös velallisen asunnossa
tämän suostumuksetta, jos on perusteltua aihetta
olettaa, että siellä on ulosmittauskelpoista omaisuutta
eikä ulosottomies ole saanut selville riittävästi
velalliselle riidattomasti kuuluvaa muuta omaisuutta. Mitä tässä säädetään
velallisesta, koskee myös sivullista, jos on erittäin
painava peruste olettaa, että sivullisen asunnossa on velalliselle
kuuluvaa omaisuutta. Sivulliselle on ensin varattava tilaisuus luovuttaa
tällainen omaisuus, jollei välittömiä etsimistoimia
voida pitää välttämättöminä.
50 §
Henkilöön kohdistuva etsiminen
Ulosottomies saa kehottaa velallista luovuttamaan yllään
tai vaatteissaan olevan vähäistä arvokkaamman
omaisuuden. Jollei kehotusta noudateta, ulosottomies saa ottaa omaisuuden
haltuunsa, jos hän tietää tai on perusteltua
aihetta olettaa, että velallisella on sellaista omaisuutta yllään
tai vaatteissaan, ja haltuun ottaminen voi tapahtua puuttumatta
loukkaavalla tavalla velallisen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, eikä ulosottomiehen
tiedossa ole riittävästi velalliselle riidattomasti
kuuluvaa muuta omaisuutta. Ulosottomies saa velvoittaa velallisen luovuttamaan
tässä tarkoitetun omaisuuden myös sakon
uhalla. Voimakeinoista säädetään 83 §:ssä.
Mitä 1 momentissa säädetään,
koskee myös velalliselle kuuluvaa omaisuutta, jonka ulosottomies
tietää olevan sivullisen yllä tai vaatteissa.
51 §
Selvitysaineiston etsiminen ja haltuun ottaminen
Mitä 49 §:ssä säädetään,
koskee soveltuvin osin myös ulosottoasiassa välttämättömän
selvitysaineiston etsimistä.
Ulosottomies saa ottaa löytämänsä aineiston haltuunsa
noudattaen soveltuvin osin, mitä ulosmittauksesta säädetään.
Aineisto on palautettava heti, kun sitä ei enää tarvita
ulosottoasiassa. Aineiston haltuun ottamisella ei saa tarpeettomasti
vaikeuttaa velallisen tai sivullisen elinkeinoa tai toimeentuloa.
Velallisen tietojenantovelvollisuus
52 §
Ulosottomiehelle annettavat tiedot
Velallinen on velvollinen ulosottoasiassa totuudenmukaisesti
ilmoittamaan ulosottomiehelle, kun tämä sitä täytäntöönpanossa
tarpeellisten tietojen saamiseksi kysyy:
1) henkilö- ja yhteystietonsa sekä ulosottoasiassa
tarpeelliset tiedot perhesuhteistaan sekä elatuksensa varassa
olevista henkilöistä;
2) tiedot omaisuudestaan ja muusta varallisuudestaan, tuloistaan
ja veloistaan sekä osakkuudestaan yhtiössä tai
jäsenyydestään muussa hänen
varallisuusasemaansa vaikuttavassa yhteisössä;
3) tiedot muutoksista, joita seuraavan vuoden aikana on todennäköisesti
odotettavissa 2 kohdassa tarkoitetuissa seikoissa;
4) tiedon siitä, miten palkka- tai muu toistuvaistulo
määräytyy, sekä tiedon työpaikastaan
ja työnantajan tai muun tulon maksajan yhteystiedot;
5) tiedon siitä, missä luovutusvelvoitteen kohteena
oleva tai ulosottomiehelle lain mukaan annettava esine tai asiakirja
on;
6) tiedot varallisuusasemaansa vaikuttavista sopimuksista ja
sitoumuksista sekä omaisuudesta, joka on hänen
määräysvallassaan tai käytössään
valtuutuksen tai muun vastaavan perusteen, järjestelyn
tai sopimuksen nojalla;
7) tiedot vastikkeellisesti tai vastikkeetta luovuttamastaan
omaisuudesta, suorittamistaan maksuista ja tekemistään
oikeustoimista, jos tiedot ovat tarpeen sen selvittämiseksi,
voidaanko omaisuutta peräyttää ulosottoon
takaisinsaantikantein, samoin kuin menettelystä, järjestelystä tai
muusta toimenpiteestä, joka on vaikutukseltaan tällaiseen
oikeustoimeen rinnastettava;
8) muut vastaavat tiedot, jotka koskevat hänen taloudellista
asemaansa ja toimintaansa.
53 §
Tietojenantovelvollinen luonnollinen henkilö
Velallisena oleva luonnollinen henkilö on itse tietojenantovelvollinen.
Jos velallisella on holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999)
tarkoitettu edunvalvoja, tämä on velvollinen antamaan
tiedot siltä osin kuin velallisen omaisuutta on hänen
hoidossaan. Tietojenantovelvollinen on myös se, joka tosiasiassa
johtaa tai on johtanut velallisen elinkeinotoimintaa taikka hoitaa tai
on hoitanut velallisen omaisuutta.
Kuolinpesän osalta tietojenantovelvollinen on se, jolla
on pesä hallussaan. Jos pesä on osakkaiden yhteishallinnossa,
jokainen pesän osakas on tietojenantovelvollinen.
54 §
Tietojenantovelvollinen yhteisön puolesta
Velallisena olevan yhteisön tai säätiön
puolesta tiedot on velvollinen antamaan:
1) henkilö, joka toimii hallituksen tai sitä vastaavan
toimielimen jäsenenä taikka on toimitusjohtaja
tai sitä vastaavassa asemassa;
2) henkilö, joka on henkilökohtaisesti vastuussa
yhteisön velvoitteista;
3) henkilö, jolla on oikeus kirjoittaa yksin tai yhdessä toisen
kanssa yhteisön tai säätiön
toiminimi;
4) henkilö, joka olosuhteista päätellen
tosiasiallisesti johtaa yhteisön tai säätiön
toimintaa taikka hoitaa sen hallintoa tai omaisuutta.
Tietojenantovelvollinen on myös se, joka on ollut 1
momentissa tarkoitetussa asemassa tietojen pyytämistä edeltäneen
vuoden aikana.
Jollei 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä ole,
tietojenantovelvollinen on henkilö, joka on viimeksi ollut
vastaavassa asemassa.
55 §
Velallisen palveluksessa oleva ja tilintarkastaja
Velallisen palveluksessa oleva sekä yhteisön tai
säätiön tilintarkastaja ovat velvollisia
kysyttäessä antamaan tehtävänsä alaan
kuuluvia 52 §:ssä tarkoitettuja tietoja,
jos ulosottomies katsoo, että tiedot ovat välttämättömiä täytäntöönpanoa
varten eikä tietoja ole muulla tavoin saatavissa.
56 §
Tietojen hankkimistapa
Ulosottomies saa hankkia edellä mainitulta tietojenantovelvolliselta
tietoja vapaamuotoisesti tai toimittamalla ulosottoselvityksen.
Ulosottoselvitys saadaan toimittaa 55 §:ssä tarkoitetun
henkilön osalta vain erityisestä syystä.
Jos viimeksi mainittu kieltäytyy antamasta tietoja, ulosottomies
saa velvoittaa hänet siihen heti tai määräajassa
sakon uhalla.
Tietojenantovelvollista on ulosottoselvityksessä ja
tarvittaessa myös vapaamuotoisesti tietoja hankittaessa
muistutettava totuusvelvollisuudesta ja ilmoitettava, että väärän
tiedon antamisesta tai tiedon salaamisesta saattaa seurata rangaistus.
Ulosottoselvitys
57 §
Velvollisuus toimittaa ulosottoselvitys
Ulosottomiehen tulee toimittaa ulosottoselvitys,
jollei velkojan saatava kerry täyteen määrään
eikä velallisen taloudellista tilannetta ole muulla tavoin
luotettavasti selvitetty. Jos edellisestä ulosottoselvityksestä on
ennen asian vireilletuloa kulunut:
1) enintään kuusi kuukautta, ulosottoselvitystä ei
tarvitse toimittaa, ellei tiedossa ole, että olosuhteet
ovat muuttuneet;
2) yli kuusi kuukautta, mutta enintään vuosi, ulosottoselvitys
tulee toimittaa, jos sitä olosuhteet huomioon ottaen voidaan
pitää aiheellisena;
3) yli vuosi, ulosottoselvitys tulee toimittaa, jollei se ole
ilmeisen aiheetonta.
Jos velallisen palkka tai muu toistuvaistulo on ulosmitattu,
ulosottoselvitys tulee toimittaa, jos siihen on uusien hakemusten
tai muun syyn vuoksi aihetta. Ulosottomiehen tulee vähintään kerran
vuodessa tarkistaa velalliselle maksettavan toistuvaistulon määrä,
jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.
58 §
Kutsu ulosottoselvitykseen
Ulosottomiehen on annettava tietojenantovelvolliselle kutsu
ulosottoselvitykseen viimeistään kaksi päivää ennen
selvitystä. Tietojenantovelvollisen on saavuttava henkilökohtaisesti.
Selvitys voidaan toimittaa kutsua antamatta tietojenantovelvollisen
suostumuksella tai jos siihen on perusteltu syy. Tietojenantovelvolliselle
on tällöinkin varattava tilaisuus asianmukaisesti
varmistautua annettavien tietojen oikeellisuudesta.
59 §
Pakkokeinot saapumisen varmistamiseksi
Jos on perusteltua aihetta epäillä, ettei
tietojenantovelvollinen muuten noudata kutsua ja ulosottoselvityksen
toimittaminen on täytäntöönpanon
tarkoituksen kannalta välttämätöntä, ulosottomies
saa velvoittaa tietojenantovelvollisen saapumaan selvitykseen noutamisen
uhalla. Tätä koskeva päätös
on annettava tietojenantovelvolliselle tiedoksi niin kuin 40 ja
41 §:ssä säädetään.
Jollei se onnistu, tiedoksianto saadaan toimittaa asiamiehelle,
jos tämä on käyttänyt siinä asiassa
puhevaltaa.
Jollei tietojenantovelvollinen saavu ulosottoselvitykseen, poliisin
on ulosottomiehen kirjallisesta pyynnöstä noudettava
hänet paikalle.
Ulosottomies saa noutamisen sijasta velvoittaa tietojenantovelvollisen
saapumaan ulosottoselvitykseen sakon uhalla.
60 §
Ulosottoselvityksen toimittamistapa
Ulosottoselvitys toimitetaan laatimalla pöytäkirja
vastauksista, jotka tietojenantovelvollinen antaa ulosottomiehen
kysymyksiin. Lisäksi tietojenantovelvollinen voidaan velvoittaa
laatimaan luettelo velallisen omaisuudesta ja varallisuudesta, tuloista
ja veloista tai antamaan sellaista luetteloa varten tarpeelliset
tiedot. Avustajan läsnäolo voidaan kieltää tai
asettaa sille ehtoja, jos hänen läsnäolonsa
tuntuvasti vaikeuttaisi täytäntöönpanoa.
Pöytäkirja tai luettelo on annettava tietojenantovelvollisen
tarkastettavaksi, ja siihen on merkittävä hänen
pyytämänsä korjaukset ja lisäykset.
Tietojenantovelvollisen tulee allekirjoittaa pöytäkirjaan
ja luetteloon otettava lausuma antamiensa tietojen oikeellisuudesta.
Yksinkertaisessa asiassa ulosottoselvitys voidaan toimittaa
esittämällä tietojenantovelvollisen vastattavaksi
kysymyksiä puhelimitse tai muulla sopivalla tavalla. Ulosottoselvityksestä tulee
tällöin tehdä tarpeelliset merkinnät
asiakirjaan.
61 §
Ulosottoselvityksen kesto ja lykkääminen
Ulosottoselvitys ei saa kestää pitempään
kuin on välttämätöntä tarpeellisten
tietojen saamiseksi eikä ilman tietojenantovelvollisen
suostumusta yhtäjaksoisesti yli kuutta tuntia.
Ulosottoselvitykseen noudetun tai noudon uhalla saapuneen poistuminen
ulosottoselvityksestä saadaan estää,
jos ulosottoselvityksen toimittaminen on täytäntöönpanon
kannalta välttämätöntä.
Myös muun tietojenantovelvollisen poistuminen saadaan estää,
jos siihen on täytäntöönpanon
toimittamiseen liittyvä erittäin painava syy eikä poistumisen
estämistä voida pitää olosuhteet
huomioon ottaen kohtuuttomana.
Jos ulosottomies arvioi, ettei tietojenantovelvollinen sairauden
tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene kohtuudella täyttämään
tietojenantovelvollisuuttaan, toimitus on siirrettävä osittain
tai kokonaan myöhempään ajankohtaan.
62 §
Velvollisuus luovuttaa kirjanpitoaineistoa
Kirjanpitovelvolliselle velalliselle kuuluvaa aineistoa
hallussaan pitävä tai siitä määräämään oikeutettu
on velvollinen ulosottoselvityksen toimittamista varten ulosottomiehen
kehotuksesta luovuttamaan:
1) kirjanpitokirjat, tositteet ja muun kirjanpitoaineiston;
2) yhteisön tai säätiön
hallintoa ja sopimuksia koskevat asiakirjat ja muut tallenteet;
3) muut velallisen liike- tai ammattitoimintaan liittyvät
asiakirjat ja tallenteet.
63 §
Uhkasakko ulosottoselvityksessä
Jos tietojenantovelvollinen kieltäytyy ulosottoselvityksessä antamasta
tietoja tai 62 §:ssä tarkoitettu henkilö kieltäytyy
luovuttamasta siinä tarkoitettua aineistoa, ulosottomies
saa velvoittaa hänet siihen heti tai määräajassa
sakon uhalla.
Sivullisen ja viranomaisen tietojenantovelvollisuus
64 §
Yleinen säännös
Sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään, ulosottomiehellä on
oikeus salassapitosäännösten estämättä maksutta
saada jäljempänä säädetyt
tiedot, asiakirjat ja aineistot, jos ne ovat yksittäisessä ulosottoasiassa
välttämättömiä täytäntöönpanoa
varten. Välttämättömyyden arvioi ulosottomies.
Tiedot voidaan antaa teknisen käyttöyhteyden avulla.
Valtion varoista voidaan maksaa korvausta käyttöyhteyden
perustamisesta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista.
65 §
Arkaluonteiset henkilötiedot ja ulkopuolista koskevat
tiedot
Sivulliselta tietoja hankittaessa on vältettävä sitä,
että ulosottomiehen haltuun joutuu ulosottoasiaan kuulumattomia
henkilötietolain 11 §:ssä tarkoitettuja
arkaluonteisia henkilötietoja, lukuun ottamatta tietoja
velallisen saamista sosiaalihuollon etuuksista.
Ulosottomiehellä on oikeus saada säädetyt tiedot,
vaikka samalla paljastuu tietoja myös ulkopuolisen taloudellisesta
asemasta, jollei tietoja ole muulla tavoin saatavissa.
66 §
Sivullisen tietojenantovelvollisuus
Sivullisen on kysyttäessä ilmoitettava
ulosottomiehelle:
1) onko hänellä velalliselle kuuluvaa omaisuutta
hallussaan tai muutoin määräysvallassaan
ja omaisuuden laatu;
2) onko velallisella häneltä tai hänellä velalliselta
saatavia ja saatavien peruste ja määrä sekä saatavia
koskevien tilien maksuliike ja velallisella olevat tilin käyttöoikeudet;
3) onko hän tehnyt velallisen kanssa tai tämän
hyväksi sellaisen oikeustoimen, jolla saattaa olla merkitystä etsittäessä velallisen
omaisuutta, ja oikeustoimen sisältö;
4) velallisen saamaa tuloa ja luontoisetuja koskevat tiedot,
työaikaa koskevat tiedot, tulon maksamisen perusteet sekä velallisen
yhteystiedot, jotka hänellä on tiedossaan työnantajana
tai tulon maksajana;
5) velallisen osoite- ja puhelintiedot samoin kuin muut yhteystiedot,
jotka hänellä on tele- tai postitoiminnan harjoittajana.
Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään,
koskee myös vastaisuudessa erääntyvää saatavaa, jos
sitä koskeva sitoumus on annettu tai muu oikeusperuste
syntynyt, samoin kuin saatavaa, jonka peruste tai määrä on
epäselvä tai ehdollinen. Mitä 1 momentin
3 kohdassa säädetään, koskee
myös menettelyä, järjestelyä tai
muuta toimenpidettä, joka on vaikutukseltaan oikeustoimeen
rinnastettava.
Sivullinen on velvollinen ulosottomiehen kehotuksesta esittämään
1 momentissa tarkoitettua seikkaa koskevan sopimus- tai muun asiakirjan
sekä siihen välittömästi liittyvän
muun aineiston. Ulosottomiehellä on oikeus ottaa asiakirjasta
ja aineistosta jäljennös. Luotto-, rahoitus- tai
vakuutuslaitos ei saa muulle kuin viranomaiselle ilmaista, onko
ulosottomies tehnyt tässä pykälässä tarkoitetun
tiedustelun.
67 §
Viranomaisen ja julkista tehtävää hoitavan tietojenantovelvollisuus
Viranomaisen ja sen, joka hoitaa julkista tehtävää,
on pyydettäessä ilmoitettava ulosottomiehelle
kaikki tiedossaan olevat:
1) velallisen omaisuutta ja varallisuutta, tuloja, velkoja ja
muuta taloudellista asemaa sekä maksuyhteyksiä koskevat
tiedot;
2) velallisen työ- ja palvelussuhteita, eläkkeitä ja
taloudellista toimintaa koskevat tiedot;
3) velallisen osoite- ja puhelintiedot samoin kuin muut yhteydenottoon
tarvittavat tiedot.
Jos tietojenantovelvollinen on velalliseen 66 §:ssä tarkoitetussa
suhteessa, hän on velvollinen antamaan tietoja myös
mainitun pykälän mukaisesti.
68 §
Sivulliselle asetettava uhkasakko
Jos 66 §:ssä tarkoitettu sivullinen kieltäytyy antamasta
tietoja, ulosottomies saa velvoittaa hänet antamaan tiedot
heti tai määräajassa sakon uhalla. Jollei
tietoja saada sivulliselta muulla tavalla, ulosottomies saa velvoittaa
hänet sakon uhalla saapumaan ulosottomiehen virkahuoneeseen
tai muuhun sopivaan paikkaan antamaan tiedot.
Ulosottoviranomaisen oikeus luovuttaa tietoja
69 §
Yleinen säännös
Ulosottoviranomaisen asiakirjan julkisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.
Sen lisäksi, mitä mainitussa tai muussa laissa
säädetään ulosottoviranomaisen
oikeudesta tai velvollisuudesta luovuttaa tietoja, ulosottoviranomaisella
on oikeus salassapitosäännösten estämättä luovuttaa
salassa pidettäviä tietoja niin kuin 70—73 §:ssä säädetään.
Tietoja voidaan luovuttaa myös toiselle ulosottoviranomaiselle
ulosottoasian hoitamista varten sekä oikeusministeriölle
ja hallintovirastolle hallintotehtävien hoitamista varten.
Ulosottorekisteriin talletettujen tietojen julkisuudesta ja luovuttamisesta
säädetään 1 luvussa.
70 §
Esitutkinta- ja eräät muut viranomaiset sekä tuomioistuimet
Ulosottoviranomainen saa yksittäistapauksessa
antaa pyydettäessä ulosottoviranomaisen asiakirjasta
vastaajan tunniste- ja yhteystietoja sekä vastaajan taloudellista
asemaa ja toimintaa koskevia tietoja:
1) syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle
rikosten selvittämistä, esitutkintaa, syyteharkintaa
ja tuomioistuinkäsittelyä varten sekä törkeiden
rikosten ennalta estämistä varten;
2) rahanpesun selvittelykeskukselle laissa säädettyjen
tehtävien hoitamista varten;
3) syyttäjäviranomaiselle sakon muuntorangaistuksen
harkintaa varten;
4) suojelupoliisille ja pääesikunnalle turvallisuusselvityksistä annetussa
laissa (177/2002) säädetyn laajan turvallisuusselvityksen
tekemistä varten;
5) syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle
liiketoimintakiellon määräämistä tai
pidentämistä koskevaa tutkintaa varten ja poliisille
liiketoimintakiellon noudattamisen valvontaa varten;
6) tulliviranomaiselle tullilaissa (1466/1994) säädetyn
tehtävän hoitamista varten;
7) konkurssiasiamiehelle laissa säädettyjen tehtävien
hoitamista varten.
Ulosottomies saa ilmaista tuomioistuimelle 1 momentissa
tarkoitetun asian, ulosottovalituksen, täytäntöönpanoriidan
ja takaisinsaantiasian käsittelyä varten tarpeelliset
ulosottoasiaan liittyvät tiedot. Mitä 73 §:ssä säädetään,
ei estä ulosottomiestä ilmaisemasta tarpeellisia
tietoja tuomioistuimelle ulosottovalituksen ja täytäntöönpanoriidan
käsittelyä varten, vaikka tietojen antaja käyttää oikeuttaan
kieltäytyä todistamasta.
Törkeällä rikoksella tarkoitetaan
tässä pykälässä rikosta,
josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta
kuin neljä kuukautta vankeutta.
Tässä pykälässä tarkoitetut
tiedot voidaan luovuttaa sähköisessä muodossa.
71 §
Veroviranomaiset ja julkisia tukia myöntävät
Ulosottoviranomainen saa yksittäistapauksessa
antaa pyydettäessä ulosottoviranomaisen asiakirjasta
vastaajan tunniste- ja yhteystietoja sekä vastaajan taloudellista
asemaa ja toimintaa koskevia tietoja, jos tiedot ovat tarpeen:
1) veroviranomaiselle verotusta koskevan asian käsittelyä varten;
taikka
2) työttömyyspäivärahaa
tai muita julkisia avustuksia, tukia tai muita etuuksia myöntävälle tai
valvovalle viranomaiselle taikka julkisyhteisölle tai muulle
yhteisölle tai säätiölle sellaisen asian
käsittelyä varten.
Tietoa ei ilman erityistä syytä saa luovuttaa, jos
asiakirjan laatimisesta on tietoa pyydettäessä kulunut
yli neljä vuotta. Tiedot tulee luovuttaa ensisijaisesti
1 luvussa säädetyllä tavalla ulosottorekisteristä.
Tiedot voidaan luovuttaa sähköisessä muodossa.
72 §
Oma-aloitteinen tietojen antaminen
Jos on syytä epäillä, että vastaaja
tai sivullinen on saattanut syyllistyä virallisen syytteen alaiseen
ulosottomenettelyssä tehtyyn tai täytäntöönpanon
tuloksen muutoin olennaisesti vaarantavaan rikokseen, kirjanpitorikokseen
taikka sellaiseen muuhun rikokseen, josta ei ole säädetty
lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta,
ulosottomies saa omasta aloitteestaan luovuttaa tietoja 70 §:n
1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle siinä mainittua
tarkoitusta varten.
Ulosottomies saa omasta aloitteestaan antaa tietoja myös
70 §:n 1 momentin 5—7 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle
siinä mainittua tarkoitusta varten, jos on syytä epäillä,
että vastaaja tai sivullinen on saattanut syyllistyä virallisen syytteen
alaiseen rikokseen. Epäilyttävistä liiketoimista
ulosottomies saa ilmoittaa rahanpesun selvittelykeskukselle.
Tietoja voidaan omasta aloitteesta antaa 71 §:ssä tarkoitetulle
viranomaiselle, yhteisölle tai säätiölle,
jos on syytä epäillä, että vastaaja
tai sivullinen on saattanut syyllistyä rikoslain (39/1889)
29 luvun 1—4 §:ssä tarkoitettuun tekoon
tai julkisen etuuden väärinkäyttöön.
Tietojen saajan tulee hävittää 2
ja 3 momentissa tarkoitetut tiedot heti, kun niitä ei tarvita, jollei
niiden säilyttämiseen ole perusteltua aihetta.
73 §
Kielto luovuttaa eräitä tietoja
Ulosottomies ei saa luovuttaa tietoa, joka on olennaisin
osin saatu:
1) henkilöltä, joka on siinä menettelyssä todistajana
velvollinen tai oikeutettu kieltäytymään
todistamasta siitä seikasta, jollei kieltäytymään
oikeutettu anna luovuttamiseen suostumustaan;
2) velalliselta kysyttäessä 52 §:n
6—8 kohdassa tarkoitetusta seikasta, jos vastauksesta käy ilmi,
että velallinen on saattanut syyllistyä muuhun
kuin ulosottomenettelyssä tehtyyn rikokseen, ja tiedon
luovuttaminen saattaa hänet siinä menettelyssä syytteen
vaaraan; tai
3) sivulliselta, jos tieto koskee sivullisen väärinkäytöksiä.
Ulosottomiehen oikeudesta luovuttaa tietoja hakijalle säädetään
91 §:ssä. Mitä edellä säädetään,
koskee tietoja siitä riippumatta, ovatko ne muutoin salassa
pidettäviä.
Uhkasakko
74 §
Uhkasakon asettaminen
Uhkasakko, jonka ulosottomies tämän lain nojalla
asettaa, asetetaan rahamäärältään
kiinteänä tai siten, että uhkasakon suuruus
määräytyy ajan kulumisen mukaan (juokseva
uhkasakko). Juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä uhkasakolle
kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaista
sellaista päätöksessä ilmoitettavaa
ajanjaksoa (uhkasakkojakso) varten, jonka kuluessa ulosottoperustetta
tai ulosottomiehen päätöstä ei
ole noudatettu. Jos juokseva uhkasakko asetetaan kiellon rikkomisen
varalta, lisäerä voidaan määrätä ajan
kulumisen sijasta jokaisesta rikkomiskerrasta.
Jollei tästä laista tai täytäntöönpantavana
olevasta ulosottoperusteesta muuta ilmene, uhkasakkoa asetettaessa
noudatetaan lisäksi soveltuvin osin, mitä uhkasakkolain
(1113/1990) 6 §:n 3 momentissa sekä 7
ja 8 §:ssä säädetään.
75 §
Kuuleminen ja tiedoksianto
Ennen uhkasakon asettamista ulosottomiehen on kuultava velvoitettua,
jollei se tuntuvasti vaikeuta täytäntöönpanoa.
Asiakirja, jossa jollekin asetetaan uhkasakko, on annettava
hänelle tiedoksi niin kuin 38 §:ssä tai
40 ja 41 §:ssä säädetään.
Jollei se onnistu, asiakirja saadaan lähettää muuhun
selville saatuun osoitteeseen tai antaa tiedoksi asiamiehelle, jos
tämä on käyttänyt siinä asiassa
puhevaltaa. Uhkasakkoa ei kuitenkaan saa tuomita maksettavaksi siltä osin
kuin henkilökohtaisesta tiedoksisaannista on epäselvyyttä.
76 §
Uuden uhkasakon asettaminen
Ulosottomies saa asettaa uuden uhkasakon, vaikka aikaisemmin
asetettua uhkasakkoa ei ole tuomittu maksettavaksi. Aikaisemmin
asetettu uhkasakko kuitenkin raukeaa, jollei ulosottomies uutta
uhkasakkoa koskevassa tiedoksiannossa samalla ilmoita päätöksestään
hakea käräjäoikeudelta aikaisemman
uhkasakon tuomitsemista.
77 §
Muutoksenhaku
Ulosottomiehen päätökseen, joka koskee
uhkasakon asettamista, saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhaku
ei kuitenkaan lykkää asianomaisen velvollisuutta
noudattaa ulosottomiehen asettamaa velvoitetta. Ulosottomies voi oikaista
päätöstään noudattaen,
mitä 10 luvun 1—5 §:ssä ja 11
luvun 12 §:ssä säädetään.
78 §
Hakemus uhkasakon tuomitsemisesta
Tämän lain 11 luvun 2 §:ssä tarkoitettu
käräjäoikeus tuomitsee ulosottomiehen
hakemuksesta maksettavaksi ulosottomiehen asettaman uhkasakon. Jos
uhkasakko on asetettu täytäntöönpantavana
olevassa ulosottoperusteessa, ulosottomies voi hakea tuomitsemista
myös uhkasakon asettaneelta tuomioistuimelta.
Ennen 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen tekemistä ulosottomiehen
on kuultava velvoitettua, jos se on tarpeellista. Ulosottomiehen
on ilmoitettava hakemuksen tekemistä koskevasta päätöksestään
velvoitetulle.
79 §
Maksettavaksi tuomitsemisen edellytykset
Tuomioistuimen, jolta ulosottomies hakee uhkasakon maksettavaksi
tuomitsemista, tulee omasta aloitteestaan tutkia ulosottomiehen
tekemän uhkasakon asettamispäätöksen
oikeellisuus. Uhkasakko tuomitaan maksettavaksi, jos velvoitetta
ei ole täytetty tai sitä on rikottu ilman pätevää syytä.
Uhkasakon tuomitsemisessa noudatetaan lisäksi soveltuvin
osin, mitä uhkasakkolain 10 §:n 2 momentissa ja
11 §:ssä säädetään.
Jos juokseva uhkasakko on asetettu määräämällä lisäerä jokaisesta
rikkomiskerrasta, lisäerät raukeavat uhkasakon
peruserän kolme kertaa ylittäviltä osin
niiltä rikkomiskerroilta, jotka on tehty ennen kuin päätös
uhkasakon tuomitsemisesta tehdään.
Uhkasakko voidaan tuomita maksettavaksi, vaikka uhkasakon asettamista
koskeva ulosottoperuste tai ulosottomiehen päätös
ei ole lainvoimainen.
80 §
Uhkasakkoasian käsittely tuomioistuimessa
Uhkasakon tuomitsemista koskevan asian käsittelyssä tuomioistuimessa
noudatetaan soveltuvin osin, mitä 11 luvun 15 §:n
1 ja 2 momentissa sekä 19 §:ssä säädetään.
Tuomioistuin voi määrätä ulosottomiehen
antaman uhkasakkopäätöksen täytäntöönpanon
keskeytettäväksi noudattaen soveltuvin osin, mitä 10
luvun 20—26 §:ssä säädetään.
Jos ulosottomiehen hakemus hylätään,
valtio voidaan velvoitetun vaatimuksesta määrätä korvaamaan
tämän kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
Ennen kuin uhkasakko tuomitaan maksettavaksi, velvoitettua on
kuultava.
81 §
Tuomitsemispäätöksen täytäntöönpano
Lainvoimaa vailla oleva käräjäoikeuden
päätös, jolla uhkasakko on tuomittu maksettavaksi, voidaan
panna heti täytäntöön, jollei
muutoksenhakutuomioistuin noudattaen soveltuvin osin, mitä 10
luvun 20—26 §:ssä säädetään,
toisin määrää. Ulosmitattu omaisuus
saadaan ennen päätöksen lainvoimaisuutta
kuitenkin myydä ainoastaan 2 luvun 5 §:n
2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Hovioikeuden päätöksestä, jolla
uhkasakko on tuomittu maksettavaksi, on voimassa, mitä 2
luvun 10 §:ssä säädetään.
Voimakeinot
82 §
Voimakeinot täytäntöönpanon
toimittamiseksi
Ulosottomiehellä on oikeus etsiessään
ulosmittauskelpoista omaisuutta, muuta täytäntöönpanon
kohdetta tai asiassa selvitystä taikka päästäkseen
täytäntöönpanon edellyttämiin
tiloihin tarvittaessa avata tai avauttaa lukkoja ja ovia sekä täytäntöönpanon
toimittamiseksi käyttää muita vastaavia
voimakeinoja siinä määrin kuin niitä voidaan
olosuhteet huomioon ottaen pitää perusteltuina
sekä saada poliisilta virka-apua. Asianomaiselle on kuitenkin
varattava tilaisuus toimia itse, jollei täytäntöönpano
sen johdosta vaarannu.
83 §
Henkilöön kohdistuvat voimakeinot
Jos ulosottomies kohtaa vastarintaa, jolla pyritään
estämään täytäntöönpano
tai sitä tuntuvasti vaikeuttamaan, ulosottomiehellä on
oikeus saada poliisilta virka-apua. Ulosottomies saa vastarintaa
kohdatessaan itsekin käyttää sellaisia
vastarinnan murtamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita täytäntöönpanotehtävän
laatu, vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne muutoinkin huomioon
ottaen voidaan pitää puolustettavina.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
Takaisinsaanti
84 §
Takaisinsaantiperusteet ja takaisinsaantikanne
Ulosottoa hakeneen velkojan oikeutta loukkaava oikeustoimi tai
siihen vaikutukseltaan rinnastettava menettely, järjestely
tai muu toimenpide voidaan hakijan kanteen johdosta tuomioistuimen
päätöksellä peräyttää takaisinsaannista konkurssipesään
annetussa laissa (758/1991) säädetyillä perusteilla.
Mainitussa laissa tarkoitettuna määräpäivänä on
tällöin ulosottoasian vireilletulopäivä.
Ulosoton hakija ja sivullinen voivat lisäksi vaatia mainitussa
laissa tarkoitettua korvausta, tuottoa ja korkoa sekä vastikkeen palauttamista
tai sitä koskevan velvollisuuden poistamista. Jollei jäljempänä toisin
säädetä, takaisinsaannista on muutoin
soveltuvin osin voimassa, mitä mainitussa laissa säädetään.
85 §
Takaisinsaantiväite
Ulosoton hakija voi vaatia oikeustoimen peräyttämistä ja
vastikkeen palauttamisvelvollisuuden poistamista myös takaisinsaantiperustetta
koskevalla väitteellä täytäntöönpanoriidassa tai
muussa oikeudenkäynnissä, jossa sivullinen vaatii
oikeutta ulosmittauksen kohteeseen. Hakija voi esittää sellaisen
takaisinsaantiväitteen myös ulosottovalitusasiassa,
jossa vaaditaan täytäntöönpanotoimen
kumoamista sivullisen oikeuden perusteella.
Mitä tässä laissa säädetään
takaisinsaantikanteesta, koskee soveltuvin osin myös takaisinsaantiväitettä.
86 §
Takaisinsaantikanne ulosottoasian vireillä ollessa
Takaisinsaantikanne voidaan nostaa sen jälkeen, kun
ulosottoasia on tullut vireille.
Jos ulosottoasia on kannetta nostettaessa vireillä,
kannetta ajavan ulosoton hakijan on toimitettava tuomioistuimelle
ulosottomiehen ilmoitus vireilletulopäivästä ja
lausunto siitä, tuleeko kantajan saatava todennäköisesti
kertymään sellaisesta velalliselle riidattomasti
kuuluvasta omaisuudesta tai tulosta, joka voidaan ulosmitata seuraavan
kuuden kuukauden aikana. Jos täysi kertymä on
mainitussa ajassa odotettavissa, kannetta ei voida tutkia.
87 §
Takaisinsaantikanne ulosottoasian vireilläolon jälkeen
Takaisinsaantikanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa
95 §:n 1 momentissa tarkoitetun estetodistuksen päivämäärästä.
Palkan tai muun toistuvaistulon ulosmittauksessa mainittu määräaika
lasketaan siitä, kun kaksi vuotta on kulunut asian vireilletulosta,
jollei estetodistusta ole annettu sitä ennen. Jos ulosmittauksesta
on valitettu, takaisinsaantikanne on nostettava kuuden kuukauden
kuluessa siitä, kun ulosmittauksen kumoamista koskeva ratkaisu
on tullut lainvoimaiseksi.
Jos kysymys on osituksesta eikä siitä ole
annettu maistraattiin osituskirjaa, takaisinsaantikanteen saa nostaa
kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun osituskirja annetaan
maistraattiin.
88 §
Takaisinsaanti ja rauennut maksukyvyttömyysmenettely
Jos velkoja hakee ulosottoa kolmen kuukauden kuluessa siitä,
kun konkurssi-, yrityssaneeraus- tai yksityishenkilön velkajärjestelymenettely
on ennen konkurssituomion antamista taikka saneeraus- tai maksuohjelman
vahvistamista rauennut tai velkojasta johtumattomasta syystä päättynyt,
takaisinsaannin määräpäivä määräytyy
mainitun menettelyn mukaisesti.
89 §
Peräytyneen omaisuuden ulosmittaus
Sivullinen on velvollinen luovuttamaan peräytyneeksi
määrätyn oikeustoimen kohteena olevan
omaisuuden sekä tuomitun korvauksen, tuoton ja koron ulosottomiehelle.
Edellä tarkoitetuista varoista on ensin vähennettävä määrä, joka
tuomioistuimen päätöksen mukaan on maksettava
sivulliselle. Jäljelle jäävistä varoista ulosmitataan
määrä, joka vastaa hakijan niitä saatavia,
joista hänellä oli ulosottoperuste takaisinsaantikannetta
nostettaessa, sekä hakijalle takaisinsaantioikeudenkäynnissä tuomittuja
oikeudenkäyntikuluja. Rahaksi muuttamista edellyttävä omaisuus
myydään niin kuin 5 luvussa säädetään.
Mahdollinen ylijäämä tulee palauttaa sivulliselle.
90 §
Täytäntöönpanon keskeyttäminen
Tuomioistuin, joka käsittelee takaisinsaantikannetta,
voi kieltää kanteessa tarkoitettuun omaisuuteen
kohdistuvan täytäntöönpanon
tai määrätä sen keskeytettäväksi.
Määräyksestä on soveltuvin osin
voimassa, mitä 10 luvun 20—26 §:ssä säädetään.
91 §
Tietojen antaminen hakijalle
Ulosottomiehen tulee viipymättä ilmoittaa hakijalle,
jonka saatavan suuruus huomioon ottaen sillä ilmeisesti
on merkitystä, havaitsemistaan seikoista, jotka saattavat
antaa aiheen takaisinsaantikanteen nostamiseen, hakemukseen konkurssiin
asettamiseksi tai muuhun niitä vastaavaan erityiseen toimeen
hänen saatavansa perimiseksi. Hakijalle tulee antaa myös
mahdollinen ulosottoselvityspöytäkirja ja muut
tarpeelliset asiakirjat. Ulosottomies saa antaa hakijalle myös
73 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja
tietoja. Hakija ei saa käyttää näitä tietoja oikeudenkäymiskaaren
todistamista koskevien rajoitusten kiertämiseksi eikä velallisen
syytteeseen saattamiseksi. Ulosottomiehen tulee muistuttaa hakijaa
mainituista rajoituksista.
Suorituskielto luotonannossa
92 §
Kiellon edellytykset
Jos havaitaan, että velallinen ilmeisesti ulosoton
välttämiseksi luotollista tiliä tai muuta vastaavaa
luotonottoa hyväksikäyttäen nostaa luottoa
tai lisäluottoa ja ohjaa saataviaan tai tuloaan tällaiselle
tilille, ulosottomies saa kieltää velallista ulosottovelkojan
vahingoksi maksamasta takaisin tai muutoin suorittamasta kiellon antamisen
jälkeen nostamaansa luottoa. Kielto on annettava välittömästi
tiedoksi myös luotonantajalle. Velalliselle annettu suorituskielto
koskee sellaista luottoa tai lisäluottoa, jonka luotonantaja
on kiellon tiedoksi saatuaan luotollisen tilin tai vastaavan luoton
puitteissa tai muodossa velalliselle myöntänyt.
Velallista ja luotonantajaa on kuultava ennen 1 momentissa tarkoitetun
kiellon antamista, jollei se tuntuvasti vaikeuta täytäntöönpanoa.
93 §
Kiellon oikeusvaikutukset
Edellä 92 §:ssä tarkoitetun kiellon
vastainen suoritus on tehoton. Luotonantaja ei saa käyttää kiellossa
tarkoitetun luoton takaisinmaksuksi tehtyjä suorituksia
myöskään kuittaukseen siltä osin
kuin suoritukset vastaavat kiellon tiedoksisaannin jälkeen
myönnettyä luottoa tai lisäluottoa.
Luotonantaja on velvollinen tilittämään
ulosottomiehelle tehottomalla toimella suoritetut varat. Tilittämättä jätetty
määrä voidaan ulosmitata luotonantajalta
ulosottomiehen kieltopäätöksen nojalla.
Vireilläolon päättyminen
94 §
Vireilläolon päättyminen lopputilitykseen
Maksuvelvoitetta koskevan ulosottoasian vireilläolo
päättyy, kun ulosottomies tilittää kertyneet
varat (lopputilitys). Välitilitykset lakkauttavat
vireilläolon tilitetyn määrän
osalta. Jos varat on tilitetty vakuutta vastaan, asian vireilläolo päättyy
vasta, kun oikeus niihin on lopullisesti ratkaistu. Sama koskee
asiaa, jossa velkoja on vapautettu vakuuden asettamisesta.
95 §
Vireilläolon päättyminen estetodistukseen
Jollei saatavalle ole kertynyt täyttä suoritusta (varattomuuseste)
tai jollei myöskään velallisen olinpaikasta
ole tietoa (varattomuus- ja tuntemattomuuseste), hakijalle
on annettava sitä koskeva todistus.
Myös silloin, kun maksuvelvoitteen täytäntöönpano
päättyy muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun
esteeseen, hakijalle on annettava sitä koskeva todistus.
Ulosottoasian vireilläolo päättyy
estetodistuksen antamispäivänä.
96 §
Muu kuin maksuvelvoite
Muuta kuin maksuvelvoitetta koskevan ulosottoasian vireilläolo
päättyy silloin, kun ulosottomies on suorittanut
täytäntöönpanotoimet loppuun
tai antanut todistuksen täytäntöönpanoa kohdanneesta
esteestä.
97 §
Konkurssin vaikutus ulosottoasian vireilläoloon
Konkurssin alkaessa vireillä oleva maksuvelvoitetta
koskeva ulosottoasia, jonka täytäntöönpanoa
ei voida konkurssin vuoksi jatkaa, pysyy vireillä enintään
konkurssin alkamista seuraavan kuuden kuukauden ajan. Ulosottoasian
täytäntöönpanoa jatketaan, jos
konkurssi tätä ennen peruuntuu, raukeaa tai muuten
lakkaa.
98 §
Estetodistuksen sisältö
Estetodistuksesta tulee käydä ilmi asiassa suoritetut
keskeiset toimenpiteet. Ulosottomiehen on allekirjoitettava estetodistus.
Todistus voidaan antaa sähköisesti.
99 §
Varattomuustodistus ilman vireillepanoa
Velkojalla, joka saattaa todennäköiseksi,
että hänellä on saatava velalliselta,
on oikeus ilman ulosottohakemusta saada todistus siitä,
että kyseistä velallista koskeva 95 §:n
1 momentissa tarkoitettu estetodistus on annettu pyyntöä edeltävän
kuuden kuukauden aikana eikä ulosmittausta ole
tämän jälkeen toimitettu. Todistus voidaan
antaa sähköisesti. Todistuksen pyytäjän nimi
sekä saatava ja sen peruste tulee tallettaa ulosoton tietojärjestelmään.
100 §
Vireilläolon päättymistä koskeva
todistus
Vastaajalle on pyynnöstä annettava ulosottomiehen
allekirjoittama todistus siitä, että ulosottoasian
vireilläolo on päättynyt. Maksuvelvoitetta
koskevaan todistukseen on merkittävä peritty ja
perimättä jäänyt määrä sekä se,
onko saatava rekisteröity passiiviasiaksi. Muuta ulosottoasiaa
koskevaan todistukseen tulee merkitä vireilläolon
päättymisen syy.
Ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden
päättymisen johdosta annettavasta todistuksesta
säädetään 2 luvun 28 §:n
2 momentissa.
101 §
Pieni jäännössaatava
Jos hakijan saatavasta on tilityksen jälkeen jäljellä enintään
valtioneuvoston asetuksella säädetty vähäinen
rahamäärä, ulosottomies saa jättää sen
perimättä ja tehdä lopputilityksen. Mitä tässä säädetään,
ei koske lapselle tulevaa elatusapua tai sille kertyvää viivästyskorkoa.
Passiivisaatava
102 §
Passiivisaatavaksi rekisteröinti
Jos maksuvelvoitetta koskevan ulosottoasian vireilläolo
päättyy 95 §:n 1 momentissa tarkoitettuun
esteeseen, asia merkitään hakijan pyynnöstä ulosottorekisteriin
passiivisaatavaksi. Tätä koskeva pyyntö tulee
esittää ulosottohakemuksessa tai myöhemmin
asian vireilläolon aikana. Passiivisaatavaksi merkitseminen
ei jatka ulosottoasian vireilläoloa.
Passiivisaatavan rekisteröinti on voimassa kaksi vuotta
estetodistuksen päivämäärästä. Voimassaolon
päättymisestä ilmoitetaan hakijalle,
jollei tämä ole muuta pyytänyt.
Rekisteröintipyynnön katsotaan koskevan kaikkia
samanaikaisessa ulosotossa olevia saatavia, jollei hakija peruuta
pyyntöä jonkin saatavan osalta. Rekisteröinnin
voimassaoloaika lasketaan samanaikaisessa ulosotossa viimeisestä estetodistuksesta.
103 §
Ulosmittaus passiivisaatavan perimiseksi
Ulosottomies ei ole velvollinen etsimään velalliselle
kuuluvaa omaisuutta tai selvittämään velallisen
olinpaikkaa passiivisaatavan perimiseksi. Jos kuitenkin ulosmittauskelpoista
omaisuutta löytyy, se tulee ulosmitata passiivisaatavan
suorittamiseksi, jollei siihen ole estettä. Passiivisaatavaa
koskeva ulosottoasia tulee vireille ulosmittauspäätöksellä tai
väliaikaistoimella. Vireilläolon päättymisen
jälkeen saatava merkitään tarvittaessa
uudelleen passiivirekisteriin, jos rekisteröintiaikaa on
jäljellä.
Omaisuutta, joka on ulosmitattu yksin passiivisaatavan suorittamiseksi,
ei saa myydä eikä varoja muussakaan tapauksessa
tilittää passiivisaatavan suorittamiseksi ennen
kuin sen määrä on tarkistettu.
104 §
Velkojan ilmoitusvelvollisuus
Velkojan tulee passiivisaatavan suorittamiseksi toimitetun ulosmittauksen
jälkeen ilmoittaa ulosottomiehen asettamassa määräajassa
ja 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla saatavansa
määrä. Muussa tapauksessa ulosmittaus
voidaan peruuttaa. Velkojan tulee muulloinkin ulosottomiehen pyynnöstä ilmoittaa
saatavansa määrä. Muussa tapauksessa
saatava voidaan poistaa passiivirekisteristä. Velkoja on
velvollinen omasta aloitteestaan ilmoittamaan ulosottomiehelle,
jos passiivisaatava tulee kokonaan suoritetuksi.
Suppea ulosotto
105 §
Hakeminen ja kohde
Jos hakija haluaa tyytyä suppeaan ulosottoon, sitä tulee
pyytää nimenomaisesti ulosottohakemuksessa. Jos
usea velallinen vastaa samasta velasta, suppeaan ulosottoon ei voida
ryhtyä.
Suppeassa ulosotossa voidaan ulosmitata toistuvaistulo tai veroennakon
palautus sekä muu valtioneuvoston asetuksella säädettävä omaisuus,
jota ei tarvitse muuttaa rahaksi. Ulosottomiehen tulee etsiä tällaista
omaisuutta tarkastamalla velallisen varallisuustietoja rekistereistä ja
suorittamalla muita vastaavia toimia niin kuin valtioneuvoston asetuksella
säädetään.
Velallisen olinpaikkaa tulee selvittää ja
muulta kuin 2 momentissa tarkoitetulta osin menetellä kuten
tavallisessa ulosottoasiassa.
106 §
Pyynnön peruuttaminen
Hakija voi peruuttaa suppeaa ulosottoa koskevan rajoituksen
hakemuksestaan, jolloin velalliselle kuuluvaa omaisuutta tulee etsiä kuten
tavallisessa ulosottoasiassa.
Jos muussa asiassa on ulosmitattu omaisuutta, joka on myytävä,
ja ulosottomies arvioi, että suppeassa ulosotossa perittävänä oleva
saatava kertyisi kokonaan tai sille etuoikeussäännökset huomioon
ottaen kertyisi valtioneuvoston asetuksella säädettyä suurempi
määrä, hakijalta tulee tiedustella, peruuttaako
hän suppeaa ulosottoa koskevan rajoituksen.
107 §
Oikeusvaikutukset
Suppeaa ulosottoa koskevan asian vireilletulolla on sama oikeusvaikutus
kuin tavallisella ulosottoasialla. Varattomuusestetodistuksen sijasta
annetaan estetodistus, jonka mukaan velalliselta ei ole löydetty
riittävästi omaisuutta, joka voi olla suppean
ulosoton kohteena. Jollei myöskään velallisen
olinpaikasta ole tietoa, annetaan lisäksi todistus tuntemattomuusesteestä.
Suppean ulosoton jälkeen saatavaa ei voida merkitä passiivisaatavaksi
eikä takaisinsaantikannetta voida nostaa.
Täydentäviä säännöksiä
108 §
Virka-apu muulta viranomaiselta
Poliisi ja muu viranomainen ovat velvollisia antamaan ulosottomiehelle
täytäntöönpanossa tarpeellista
virka-apua.
Kihlakunnanulosottomies saa pyytää virka-apua
muulta viranomaiselta, jos asia on kiireellinen.
109 §
Asiantuntija
Ulosottomies saa käyttää asiantuntijaa,
jos tässä laissa niin säädetään
tai jos siihen on erityistä tarvetta kirjanpitoaineiston
selvittämiseksi tai muun vastaavan tehtävän
suorittamiseksi.
Asiantuntijana ei saa toimia henkilö, joka on asiaan
tai ulosottoasian asianosaiseen sellaisessa suhteessa, että hänen
puolueettomuutensa tai luotettavuutensa voidaan katsoa vaarantuvan. Ulosottomiehen
on tarvittaessa muistutettava asiantuntijaa lain mukaisesta vaitiolovelvollisuudesta.
Asiantuntijan käyttämisestä aiheutuneista
kuluista on voimassa, mitä 9 luvussa säädetään. Kulut
voidaan kuitenkin erityisestä syystä osaksi
tai kokonaan jättää valtion vastattaviksi.
110 §
Toimitsija
Erikseen säädetyissä tapauksissa
ulosottomies saa asettaa toimitsijan. Toimitsijan on hoidettava
haltuunsa annettua omaisuutta huolellisesti, noudatettava ulosottomiehen
hänelle antamia määräyksiä sekä esitettävä selvitys
toimenpiteistään.
Toimitsijasta on muutoin voimassa, mitä asiantuntijasta
säädetään 109 §:ssä.
111 §
Vahingonkorvaus valtion varoista
Valtion varoista voidaan harkinnan mukaan ilman oikeudenkäyntiä maksaa
vahingonkorvausta asianosaiselle tai sivulliselle, jos
valtion korvausvastuuta voidaan pitää selvänä tai
korvauksen maksamista kohtuullisena. Jos valtiolta korvausta
saanut olisi voinut hakea korvausta toiselta, valtiolla on oikeus
vaatia maksamansa määrä viimeksi mainitulta.
112 §
Tulkkaus
Sen lisäksi, mitä oikeudesta tulkkaukseen muualla
säädetään, ulosottoviranomaisen
tulee käytettävissä olevien mahdollisuuksien
mukaan huolehtia tulkkauksesta, jos asianosainen tai muu henkilö,
jota tulee tämän lain mukaan kuulla, käyttämänsä kielen
taikka aisti- tai puhevian takia ei voi tulla ymmärretyksi
ja tulkkaus on tarpeen asian selvittämiseksi tai asianomaisen oikeuksien
turvaamiseksi. Tulkkauksesta aiheutuneet kulut jäävät
valtion vastattaviksi.
113 §
Alaikäistä koskeva ilmoitus
Jos ulosottoperusteena on riita-asiassa annettu tuomio ja velallisena
on alle 18-vuotias henkilö, ulosottomiehen tulee salassapitosäännösten
estämättä tehdä asian vireilletulosta
ilmoitus velallisen kotikunnan holhousviranomaiselle mahdollisia
holhoustoimesta annetun lain 91 §:ssä tarkoitettuja
toimia varten. Ilmoitusta ei tehdä vahingonkorvaussaatavista.
Täytäntöönpano on keskeytyneenä tarpeellisen
ajan.
Alle 15-vuotiaasta velallisesta ei anneta 1 luvun 31 §:ssä tarkoitettua
todistusta eikä luottotietoiminnan harjoittajalle 32 §:ssä tarkoitettuja
tietoja.
4 luku
Ulosmittaus
Yleinen säännös ja määritelmiä
1 §
Maksuvelvoitteen täytäntöönpano
Ulosottoperuste, jossa on asetettu rahamääräinen
maksuvelvoite, pannaan täytäntöön
siten, että hakijan saatavan suorittamiseksi tarvittava määrä velalliselle
kuuluvaa omaisuutta ulosmitataan tässä luvussa
säädetyllä tavalla. Ulosmitattu omaisuus
muutetaan rahaksi ja saadut varat tilitetään niin
kuin 5 ja 6 luvussa säädetään.
Täytäntöönpanon jatkumisen
turvaamiseksi ulosottomies saa erikseen säädetyissä tapauksissa
toimittaa ulosmittauksen ilman 5 ja 6 luvussa tarkoitettuja jatkotoimia
(turvaava ulosmittaus).
Jos maksuvelvoite on tavaramääräinen
eikä sellaista tavaraa löydetä, hakijalle
annetaan estetodistus, jollei ulosottoperusteessa ole asetettu toissijaista
rahamääräistä maksuvelvoitetta.
Mitä tässä laissa säädetään
panttioikeudesta, koskee myös sellaista pidätysoikeutta,
jonka haltijalla on oikeus pitää vakuus hallussaan.
2 §
Palkka
Palkalla tarkoitetaan kaikenlaista palkkaa, palkkiota, luontoisetua
sekä muuta etuutta ja korvausta, joka saadaan työ-
tai virkasuhteessa, samoin kuin ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:n
1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua muuta etuutta. Ulosmittaamatta
jätetään kohtuullinen korvaus matkakuluista,
omien työvälineiden käyttämisestä ja
muista työn suorittamisen edellyttämistä kustannuksista.
Työnantajan myöntämä etuus,
jonka saaminen tai arvo perustuu pörssinoteeraukseen tai
sattumanvaraiseen seikkaan, saadaan ulosmitata kokonaan.
Palkkaa koskevia säännöksiä sovelletaan myös:
1) eläkkeeseen sekä sairauspäivärahaan
ja muihin sellaisiin palkan sijasta maksettaviin toimeentuloetuuksiin
ja korvauksiin, joiden ulosmittaamista ei ole laissa kielletty;
2) korvaukseen, joka maksetaan luonnolliselle henkilölle
patenttia koskevan oikeuden, tekijänoikeuden ja muun vastaavan
oikeuden luovutuksesta tai käyttämisestä;
3) apurahaan ja muihin vastaaviin varoihin, jotka julkisyhteisö taikka
yleishyödyllinen yhteisö tai säätiö on
myöntänyt luonnolliselle henkilölle,
jollei saaja osoita, että varat on myönnetty 19 §:n
1 momentin 6 kohdan mukaiseen tarkoitukseen.
3 §
Alus ja kiinnityskelpoinen auto
Aluksella tarkoitetaan aluskiinnityslaissa (211/1927)
tarkoitettua alusta ja muuta aluskiinnityksen ja sen tuottaman panttioikeuden
kohdetta. Mitä aluksesta säädetään,
koskee myös kiinnityksestä ilma-aluksiin annetussa
laissa (211/1928) tarkoitettua ilma-alusta ja muuta ilma-aluskiinnityksen
ja sen tuottaman panttioikeuden kohdetta.
Kiinnityskelpoisella autolla tarkoitetaan autokiinnityslaissa
(810/1972) tarkoitettua autoa ja muuta autokiinnityksen
ja sen tuottaman panttioikeuden kohdetta.
4 §
Kiinteistöä koskevien säännösten
soveltamisala
Mitä kiinteistöstä säädetään,
koskee myös kiinteistön määräalaa
ja määräosaa sekä soveltuvin
osin sellaista maanvuokraoikeutta tai muuta käyttöoikeutta,
joka voidaan maakaaren (540/1995) 19 luvun 1 §:n
mukaan kiinnittää.
Maksukehotus ja maksuaika
5 §
Maksukehotus
Maksukehotuksen antamisesta säädetään 3 luvun
33 §:ssä. Maksukehotuksessa asetetaan määräpäivä,
jolloin velallisen on viimeistään suoritettava
hakijan saatava ulosottomiehelle. Väliaikaistoimi ja tarvittaessa
veronpalautuksen ulosmittaus saadaan toimittaa ennen määräpäivää.
Jos maksukehotusta antamatta on ulosmitattu omaisuutta, joka
on muutettava rahaksi, velalliselle tulee jälkikäteen
varata tilaisuus suorittaa hakijan saatava.
Jos velallinen maksaa saatavan viimeistään maksukehotuksessa
asetettuna määräpäivänä, asian
vireilletuloa ei merkitä 1 luvun 31 §:ssä tarkoitettuun
todistukseen.
6 §
Maksuaika
Jollei velallinen maksa hakijan saatavaa viimeistään
maksukehotuksessa asetettuna määräpäivänä,
toimitetaan ulosmittaus. Ulosottomies saa kuitenkin erityisestä syystä antaa
velalliselle pyynnöstä maksuaikaa, jos velallinen
todennäköisesti maksaa saatavan maksuaikaa saatuaan.
Maksuaikaa voidaan antaa enintään kolme kuukautta
maksukehotuksen määräpäivästä laskettuna.
Jos velallinen osoittaa hakijan siihen suostuneen, maksuaikaa voidaan
antaa tätä pitempi aika, hakemuksen raukeamatta
ei kuitenkaan yli kuutta kuukautta. Tarvittaessa ulosottomies saa
toimittaa maksuaikana turvaavan ulosmittauksen.
Ilman hakijan suostumusta ulosottomies ei saa antaa maksuaikaa,
jos perittävänä on lapsen elatusapu.
Maksuaikaa koskevaan päätökseen ei
saa hakea muutosta.
7 §
Varojen kohdentaminen velallisen pyynnön mukaisesti
Jos velallinen on suorittamansa maksun yhteydessä pyytänyt
varojen käyttämistä tietyn velan suoritukseksi,
varat kohdennetaan sen mukaisesti. Paremmassa etuoikeusasemassa
olevan hakijan oikeutta ei kuitenkaan saa loukata ilman painavaa
syytä tai olennaisesti vaarantaa samassa etuoikeusasemassa
olevan hakijan maksunsaantia. Sen jälkeen kun velallinen
on maksanut varat ulosottomiehelle 83 §:n mukaisesti, ne ovat
muutoin samassa asemassa kuin ulosmitatut varat.
Ulosmittauksen kohde ja sivullisen asema
8 §
Ulosmittauksen kohde
Ulosmittauksen kohteena voi olla velalliselle kuuluva esine
tai oikeus, joka voidaan yksilöidä ja jolla on
varallisuusarvoa, jollei sellaisen omaisuuden ulosmittaamista laissa
erikseen kielletä. Ulosmittaus kattaa myös esineen
ainesosat ja tarpeiston, ulosmittauksen jälkeen erääntyvän
tuoton sekä ulosmitatun omaisuuden sijaan tulevan omaisuuden.
Saatava voidaan ulosmitata, vaikkei velallisella vielä ole
lopullista saamisoikeutta, jos saatava on riittävästi
yksilöity sopimuksessa tai kun velallinen on vaatinut toiselta
suoritusta sopimuksen tai lain perusteella.
9 §
Sivulliselle kuuluva omaisuus
Sivulliselle kuuluvaa omaisuutta ei saa ulosmitata, paitsi jos
se ulosottoperusteen mukaan vastaa hakijan saatavasta tai kuuluu
velalliselta ulosmitattuun esineeseen sen ainesosana tai tarpeistona.
Yhteisomistusesineen ulosmittauksesta säädetään
73 §:ssä.
10 §
Velallisen hallinnassa oleva irtain omaisuus
Velallisen hallinnassa oleva irtain omaisuus saadaan ulosmitata,
jollei sivullinen osoita tai muutoin käy ilmi, että omaisuus
kuuluu sivulliselle. Sama koskee sellaista irtainta omaisuutta, joka
on merkitty julkiseen rekisteriin velallisen omaisuudeksi.
11 §
Yhteisessä hallinnassa oleva irtain omaisuus
Velallisen ja sivullisen yhteisessä hallinnassa olevan
irtaimen omaisuuden katsotaan kuuluvan heille yhtä suurin
osuuksin, jollei sivullinen osoita tai muutoin käy ilmi,
että omaisuus kuuluu yksin tai mainittua suuremmalla osuudella hänelle.
12 §
Sivullisen hallinnassa oleva irtain omaisuus
Sivullisen hallinnassa oleva velalliselle kuuluva irtain omaisuus
saadaan ulosmitata.
Jollei velallisen omistusoikeutta ole selvitetty, mutta sille
on todennäköisiä perusteita, omaisuus
saadaan ulosmitata. Tällöin on annettava osoitus
täytäntöönpanoriitaan.
13 §
Lainhuudon merkitys
Kiinteistö, johon velallisella on lainhuuto, saadaan
ulosmitata ainesosineen ja tarpeistoineen, jollei sivullinen osoita
tai muutoin käy ilmi, että kiinteistö kuuluu
hänelle tai ettei tietty esine hänen omistamanaan
kuulu kiinteistöön.
Mitä 1 momentissa säädetään
lainhuudosta, koskee myös maanvuokraoikeuden tai muun käyttöoikeuden
kirjausta.
14 §
Keinotekoinen järjestely
Väite siitä, että omaisuus
kuuluu sivulliselle, ei estä omaisuuden ulosmittaamista,
jos
1) havaitaan, että sivullisen asema perustuu sellaiseen
varallisuus- tai muuhun järjestelyyn, jolle annettu oikeudellinen
muoto ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta,
kun otetaan huomioon velallisen käytettävissä oleva
omistajan määräysvaltaan verrattava valta,
omistajan toimiin verrattavat toimet sekä velallisen järjestelystä saamat
edut ja muut vastaavat seikat, ja
2) sellaista oikeudellista muotoa ilmeisesti käytetään
ulosoton välttämiseksi tai omaisuuden pitämiseksi
velkojien ulottumattomissa eikä
3) hakijan saatavaa todennäköisesti muuten saada
velalliselta kohtuullisessa ajassa perityksi.
Ulosmittausta ei kuitenkaan saa toimittaa, jos järjestelyssä mukana
oleva sivullinen saattaa todennäköiseksi, että ulosmittaus
loukkaa hänen todellista oikeuttaan. Ulosottomiehen on
sopivalla tavalla kuultava velallista ja sivullista sekä tarvittaessa
hakijaa, jollei se tuntuvasti vaikeuta täytäntöönpanoa.
Mitä 1 momentissa säädetään
omaisuudesta, koskee myös velallisen järjestelyyn
ohjaamaa tuloa. Mitä 3 luvun 64—68 §:ssä säädetään
velallista koskevista tiedoista, sovelletaan myös tässä pykälässä tarkoitettua
sivullista koskeviin tietoihin. Ulosottomies saa tiedustella sivullista koskevia
tietoja, jos on perusteltu syy epäillä, että kyseessä on
tässä pykälässä tarkoitettu
järjestely.
15 §
Ehdollisesti saatu ja luovutettu omaisuus
Omaisuus, jonka velallinen on sopimuksen mukaan saanut ehdollisesti,
saadaan ulosmitata. Luovuttajan oikeus otetaan huomioon myynnissä niin
kuin 5 luvun 26 §:ssä säädetään.
Jos saanto puretaan, ulosmittauksen katsotaan koskevan velallisen
oikeuksia luovuttajaa kohtaan.
Jos velallinen on luovuttanut sivulliselle kiinteistön
ehdollisesti eikä hakijalla ole kiinteistöön
panttioikeutta, ulosmitata saadaan vain velallisen kauppahintasaatava
ja muu oikeus luovutuksensaajaa kohtaan.
Ulosmittauskiellot ja ulosmittausjärjestys
16 §
Turhan ulosmittauksen kielto
Sellaista omaisuutta ei saa ulosmitata, josta hakijalle tai
hakijoille kertyisi omaisuuden arvo ja muut olosuhteet huomioon
ottaen vähäisenä pidettävä määrä sen
jälkeen, kun täytäntöönpanokulut,
ulosottomaksut sekä saatavat, joista omaisuus vastaa, on
suoritettu.
Jos ulosmittaus havaitaan turhaksi vasta omaisuutta myytäessä,
ulosottomiehen tulee peruuttaa ulosmittaus itseoikaisuna, jos se
on mahdollista.
17 §
Kertymän vähimmäismäärä
Jos omaisuutta on ulosmitattuna muun saatavan perimiseksi ja
ulosottomies arvioi, ettei hakijan saatavalle kertyisi siitä omaisuudesta
valtioneuvoston asetuksella säädettyä vähäistä määrää,
omaisuutta ei ulosmitata hakijan saatavasta. Omaisuus kuitenkin
ulosmitataan, jos saatavan perimättä jäämistä voidaan
pitää kohtuuttomana. Toistuvaistulon ulosmittauksessa
mainittu vähimmäismäärä lasketaan
seuraavan kuuden kuukauden ajalta.
18 §
Pirstomiskielto
Irtaimesta tai kiinteästä omaisuudesta ei
saa ulosmitata erikseen ainesosia, tarpeistoa tai tuottoa. Irtaimesta
esineestä saadaan kuitenkin ulosmitata erikseen ainesosia
tai tarpeistoa, jos velallinen ja ne velkojat, joiden oikeutta
se koskee, siihen suostuvat. Koko esine on pidettävä ulosmitattuna,
kunnes erottaminen on toimitettu. Määräalan,
ainesosien ja tarpeiston myynnistä erikseen kiinteistöstä säädetään
5 luvun 65 §:ssä.
Jos velallisen irtain tai kiinteä omaisuus muodostaa
kokonaisuuden, siitä ei saa ilman velallisen suostumusta
ulosmitata osia siten, että jäljelle jäävä omaisuus
tulee velalliselle hyödyttömäksi tai
sen arvo laskee olennaisesti.
19 §
Muita ulosmittauskieltoja
Sen lisäksi, mitä muualla laissa
säädetään, ulosmitata ei saa:
1) avustusta tai kustannusten korvausta, joka on myönnetty
eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla
määrättyyn tarkoitukseen;
2) korvausta, joka suoritetaan kivusta, särystä tai
muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta
tai kärsimyksestä taikka sairaanhoitokustannuksista,
hautauskustannuksista tai muista henkilövahingosta aiheutuneista
kuluista;
3) valtiolta saatua korvausta, joka suoritetaan vapauden menetyksen
johdosta kärsimyksestä tai kuluista;
4) lapselle tulevaa elatusapua tai korvausta, joka suoritetaan
elatusvelvollisen kuoleman johdosta;
5) omaisuutta, jota lain mukaan ei saa luovuttaa;
6) sellaisia varoja, jotka julkisyhteisö tai yleishyödyllinen
yhteisö tai säätiö on myöntänyt
luonnolliselle henkilölle käytettäväksi 21 §:ssä tarkoitetun
omaisuuden hankkimiseen taikka opiskelun, tutkimuksen tai muun niihin verrattavan
toiminnan aiheuttamiin kustannuksiin;
7) varoja, jotka on lain mukaisesti kerätty yleisöltä 6
kohdan mukaiseen tarkoitukseen.
Edellä 1 momentin 6 ja 7 kohta eivät koske varoja,
jotka on tarkoitettu elinkustannuksiin. Lisäksi 6 kohdan
soveltaminen edellyttää, että velallinen
on varojen käytöstä tilintekovelvollinen
varojen myöntäjälle.
20 §
Ulosmittauskieltojen voimassaolo
Edellä 19 §:n 1 momentin 1—3, 6 ja 7 kohdassa
tarkoitetut ulosmittauskiellot ovat voimassa kaksi vuotta varojen
haltuun saamisesta, lukuun ottamatta pysyvästä haitasta
saatua korvausta, jota koskeva ulosmittauskielto on voimassa pysyvästi.
Edellytyksenä kieltojen voimassaololle on, että velallinen
on pitänyt varat erillään tai voi esittää niitä koskevan
kirjanpidon tai vastaavan selvityksen. Toistuvaissuorituksissa ulosmittauskielto
koskee jäljellä olevaa maksukautta. Lapselle tulevan
elatusavun ja korvauksen ulosmittauskielto on voimassa niin kauan
kuin elatuksen tarve on olemassa.
21 §
Erottamisetu
Jos velallinen on luonnollinen henkilö,
ulosmittauksesta tulee erottaa:
1) velallisen ja hänen perheensä käytössä oleva
tavanomainen koti-irtaimisto sekä kohtuullisen tarpeen
mukaiset henkilökohtaiset esineet;
2) esine, jolla on erityisen suuri tunnearvo velalliselle tai
hänen perheelleen, jos erottamista voidaan pitää esineen
arvo huomioon ottaen kohtuullisena;
3) velalliselle tarpeelliset työvälineet sekä velallisen
tai hänen perheenjäsenensä tarvitsemat koulu-
ja opiskelutarvikkeet;
4) työvälineisiin rinnastettavat esineet valtioneuvoston
asetuksella säädettyyn kohtuulliseen rahamäärään
ja elinkeinon harjoittamisessa tarvittavat eläimet kohtuulliseen
arvoon, jos ne ovat välttämättömiä velallisen
ja hänen elatuksensa varassa olevien perheenjäsenten
toimeentulon turvaamiseksi;
5) 4 kohdassa tarkoitettu omaisuus arvosta riippumatta, jos
velallinen hankkii sen avulla riittävästi ulosmittauskelpoista
tuloa hakijan saatavan suorittamiseksi eikä erottamista
muutoinkaan voida pitää hakijan edun vastaisena taikka
jos hakija suostuu erottamiseen;
6) velallisen rahavaroista tai muusta vastaavasta omaisuudesta
48 §:ssä tarkoitetun suojaosuuden määrä puolitoistakertaisena
kuukauden ajaksi, jollei velallisella ole muuta vastaavaa tuloa;
7) sellainen lupa, etuus tai oikeus, jota 1—5 kohdassa
tarkoitetun omaisuuden käyttäminen tai hyödyntäminen
edellyttää, sekä mainituissa kohdissa
tarkoitetun omaisuuden sijaan tullut korvaus, jos se käytetään
vastaavan omaisuuden hankkimiseen.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, ulosmittauksesta
tulee erottaa myös muita esineitä, jos erottamista
voidaan pitää hyväksyttävänä velallisen
tai hänen perheenjäsenensä sairauden
tai vamman perusteella. Perheenjäsenen erottamisetu on
voimassa myös kuolinpesässä.
Ulosmittauksesta ei saa erottaa omaisuutta, johon hakijalla
on panttioikeus, kun peritään sitä saatavaa,
jonka vakuutena omaisuus on.
22 §
Korvaavan esineen hankkiminen
Jos 21 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun työvälineisiin
rinnastettavan esineen arvo selvästi ylittää valtioneuvoston
asetuksella säädetyn rahamäärän,
esine saadaan ulosmitata ja myydä. Kauppahinnasta on palautettava
velalliselle kyseisessä asetuksessa tarkoitettu rahamäärä korvaavan
esineen hankkimiseksi.
Velallista on ennen myyntiä kuultava. Palautettavaa
määrää koskeva päätös
on annettava velalliselle tiedoksi.
23 §
Erotetun esineen turvaava ulosmittaus
Edellä 21 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu
omaisuus, jonka velallinen on saanut erottaa, voidaan turvaavasti
ulosmitata, jos se on esineen arvon, hukkaamisvaaran tai muun syyn vuoksi
tarpeen. Ulosmitattua omaisuutta ei saa myydä niin kauan
kuin tuloa voidaan ulosmitata mainitussa kohdassa edellytetyllä tavalla.
24 §
Ulosmittausjärjestys
Omaisuus ulosmitataan seuraavassa järjestyksessä:
1) raha tai rahasaatava taikka palkka, eläke tai muu
toistuvaistulo;
2) muu irtain omaisuus;
3) kiinteä omaisuus;
4) omaisuus, jota velallinen tarvitsee vakituiseksi asunnokseen
tai välttämätöntä toimeentuloaan
varten, sekä velallisen liike- tai elinkeinotoiminnan jatkamiseksi
välttämättömät tuotantovälineet.
Jos omaisuutta on samalla sijalla ulosmittausjärjestyksessä,
omaisuutta valitaan ulosmitattavaksi noudattaen, mitä 25 §:ssä säädetään.
25 §
Ulosmittausjärjestyksestä poikkeaminen
Ulosmittausjärjestyksestä saadaan
poiketa, jos:
1) asianosaiset niin sopivat;
2) siten voidaan välttää riitaisen
omaisuuden ulosmittaaminen tai ulosmittaus sivullisen haitaksi;
3) omaisuus on jo aiemmin ulosmitattu tai hakijan saatava voidaan
siten suorittaa heikentämättä toisen
velkojan maksunsaantia;
4) tietyn omaisuuden rahaksi muuttaminen on vaikeaa tai kertymä on
todennäköisesti huono taikka jos ulosmittausjärjestyksen
noudattaminen muutoin aiheuttaa suorituksen olennaista vaarantumista
tai viivästystä, erityisiä kustannuksia
tai muuta tuntuvaa haittaa hakijalle; tai
5) velallinen osoittaa ulosmitattavaksi omaisuutta, eikä sen
ulosmittaus ole vastoin 2—4 kohdassa säädettyä.
Jos hakijalla on vakuusoikeus velallisen omaisuuteen, vakuusesine
tulee ulosmitata, jos muun omaisuuden ulosmittaaminen olennaisesti vaikeuttaisi
toisen velkojan maksunsaantia.
Ilman velallisen suostumusta hänen vakituinen asuntonsa
saadaan ulosmitata ennen muuta omaisuutta vain painavasta syystä.
Menettely ulosmittauksessa
26 §
Ulosmittauspäätös ja kohteen yksilöinti
Omaisuus ulosmitataan ulosottomiehen tekemällä ulosmittauspäätöksellä.
Päätös on viipymättä merkittävä asiakirjaan.
Ulosmitattu omaisuus on yksilöitävä ulosmittauspäätöksessä.
Irtain omaisuus voidaan ulosmitata, vaikka sen sijaintipaikkaa ei
tunneta, jos omaisuus voidaan sitä näkemättä riittävästi
yksilöidä.
27 §
Ulosmittauksen voimaantulo ja maksukielto
Omaisuuden ulosmittaus tulee voimaan velalliseen nähden
ulosmittauspäätöksellä.
Saatavan ja muun oikeuden ulosmittaus tulee voimaan suoritusvelvolliseen
nähden silloin, kun hän on saanut tiedoksi kirjallisen
kiellon suorittaa saatavaa tai täyttää velvoitetta
muulle kuin ulosottomiehelle (maksukielto). Maksukiellon
saaja on velvollinen noudattamaan sitä heti. Jos oikeus
perustuu juoksevaan velkakirjaan tai siihen rinnastettavaan asiakirjaan,
ulosmittaus tulee suoritusvelvolliseen nähden voimaan,
kun maksukielto on annettu ja ulosottomies on saanut asiakirjan
haltuunsa.
Maksukiellon sisällöstä säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
28 §
Jatkuva maksukielto ja maksukielto ulkomaille
Maksukielto voidaan antaa jatkuvana silloin, kun ulosmittaus
koskee velallisen palkkaa taikka toistuvaa elinkeinotuloa tai muuta
vastaisuudessa erääntyvää tuloa.
Ulosmittaus tulee kunkin erän osalta voimaan silloin, kun
kyseinen erä on 83 §:n mukaisesti suoritettu ulosottomiehelle.
Ulosottomies voi lähettää maksukieltoa
vastaavan pyynnön myös ulkomailla olevalle suoritusvelvolliselle.
29 §
Arviointi ja luettelointi
Ulosmitattu omaisuus on arvioitava ja luetteloitava ulosmittauspäätöksessä,
paitsi jos se on jo tehty aiemman ulosmittauksen tai turvaamistoimen
yhteydessä. Runsaslukuiset vähäarvoiset
esineet saadaan arvioida kokonaisuutena ja luetteloida pääpiirteisesti.
Luetteloinnissa saadaan käyttää teknisiä tallennusmenetelmiä ja
arvioinnissa tarvittaessa asiantuntijaa.
30 §
Kiinteistön ulosmittaus tuomiolla
Jos tuomiossa määrätään
saatava maksettavaksi sen vakuutena olevasta kiinteistöstä,
katsotaan kyseinen kiinteistö välittömästi
ulosmitatuksi. Tuomioistuimen tulee heti ilmoittaa tuomiosta kiinteistön
sijaintipaikan ulosottomiehelle tai tallettaa tuomiosta tieto ulosoton
tietojärjestelmään sekä tehdä ilmoitus
kirjaamisviranomaiselle.
Kannetta ajaneen velkojan tulee hakea kiinteistön myyntiä kuten
ulosottohakemuksesta säädetään
3 luvussa. Jollei velkoja ole hakenut myyntiä, ulosottomiehen
on peruutettava ulosmittaus velallisen pyynnöstä,
jos tämä osoittaa, että on kulunut vähintään
kuusi kuukautta siitä, kun tuomio on tullut häneen
nähden lainvoimaiseksi. Ulosottomiehen tulee ilmoittaa
peruuttamispyynnöstä velkojalle ja ulosmittauksen
peruuttamisesta kirjaamisviranomaiselle.
Ulosmittauksen varmistaminen
31 §
Haltuun ottaminen
Ulosottomies ottaa ulosmitatut irtaimet esineet haltuunsa. Jollei
siitä aiheudu velalliselle tuntuvaa haittaa, esineet voidaan
jättää lukittuun tilaan velallisen luokse.
Jollei ilmeistä hukkaamisvaaraa ole, esineet voidaan ulosmitatuiksi
merkittyinä tai merkitsemättä jättää velallisen haltuun.
Jos ulosmitattu omaisuus on sivullisen hallussa, ulosottomiehen
tulee ottaa omaisuus haltuunsa taikka kieltää sivullista
luovuttamasta omaisuutta muulle kuin ulosottomiehelle.
Ulosottomiehen tulee ottaa haltuunsa myös velalliselle
kuuluvat asiakirjat, joista käy ilmi omistusoikeus ulosmitattuun
omaisuuteen tai ulosmitattu saatava, sekä panttikirjat
ja muut vastaavat ulosmitattua omaisuutta koskevat asiakirjat.
Jollei velallinen tai sivullinen luovuta ulosmitattua omaisuutta
tai 2 momentissa tarkoitettua asiakirjaa, ulosottomies saa asettaa
uhkasakon luovuttamisen tehosteeksi.
32 §
Asiakirjan kuolettaminen
Ulosottomies saa hakea asiakirjan kuolettamista, jos se on välttämätöntä ulosmittauksen
toteuttamiseksi tai varmistamiseksi.
33 §
Rekisteri-ilmoitukset
Ulosottomiehen tulee heti ilmoittaa:
1) kiinteistön ja kirjatun erityisen oikeuden sekä muun
kiinnityskelpoisen omaisuuden ulosmittauksesta asianomaiselle rekisteriviranomaiselle;
2) patentin ja muun rekisteröidyn aineettoman oikeuden
ulosmittauksesta asianomaiselle rekisteriviranomaiselle;
3) ulosmittauksesta sellaisen saatavan perimiseksi, jonka vakuudeksi
on vahvistettu yrityskiinnitys, yrityskiinnitysrekisterin pitäjälle;
4) arvo-osuuden ja arvo-osuuteen kohdistuvan oikeuden ulosmittauksesta
asianomaiselle arvo-osuusrekisterin pitäjälle;
5) vakioidun option ja termiinin ulosmittauksesta
kyseistä johdannaistiliä hoitavalle välittäjälle
ja muussa tapauksessa asianomaiselle optioyhteisölle;
6) muun omaisuuden ulosmittauksesta muulle rekisterinpitäjälle
niin kuin erikseen säädetään.
Jos muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun julkiseen rekisteriin
voidaan tallettaa tieto ulosmittauksesta, ulosottomiehen tulee tarvittaessa
ilmoittaa ulosmittauksesta asianomaiselle rekisterinpitäjälle.
Rekisterinpitäjille tehtävistä ilmoituksista säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
34 §
Tuotto ja korvaus
Ulosottomiehen tulee tarvittaessa kantaa ulosmitatusta omaisuudesta
kertyvä vuokra- tai muu tulo sekä sellainen korvaus-
tai muu saatava, jonka ulosmittaus kattaa, antamalla suoritusvelvolliselle
maksukielto. Tällaisen tulon tai saatavan perimisestä maksukiellon
saajalta on soveltuvin osin voimassa, mitä 67 §:n
1 momentissa ja 68 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.
Ulosottomiehen tulee huolehtia kypsyneen sadon korjaamisesta,
jollei 41 §:n 2 momentista muuta johdu. Sadon myynnistä säädetään
5 luvun 14 §:n 2 momentissa.
Omaisuuden myyntiä voidaan lykätä,
jos hakijan saatava todennäköisesti kertyy kohtuullisessa
ajassa ulosmitatun omaisuuden tuotosta.
35 §
Toimitsijan asettaminen
Jos olosuhteet sitä edellyttävät,
ulosottomies saa asettaa toimitsijan hoitamaan ulosmitattua omaisuutta,
kantamaan tuloa tai korjaamaan sadon.
36 §
Muut varmistustoimet
Ulosottomiehen tulee järjestää ulosmitatun omaisuuden
vartiointi ja suorittaa muitakin kuin 31—35 §:ssä tarkoitettuja
varmistustoimia, jos se on tarpeen ulosmitatun omaisuuden arvon
säilyttämiseksi, myynnin turvaamiseksi tai muutoin
täytäntöönpanon tarkoituksen
toteuttamiseksi. Ulosottomies ei kuitenkaan saa olla tuomioistuimessa
asianosaisena, ellei toisin säädetä.
Ulosmittauksen oikeusvaikutukset
37 §
Määräämiskielto
Velallinen ei saa ulosmittauspäätöksen
jälkeen hävittää taikka ilman
ulosottomiehen lupaa luovuttaa tai pantata ulosmitattua omaisuutta
tai muutoin määrätä siitä.
Kiellon vastainen toimi on tehoton velkojiin nähden. Luovutuksensaaja tai
muu sivullinen voi kuitenkin saada vilpittömän
mielen suojaa niin kuin erikseen säädetään.
38 §
Määräämiskielto yhteisössä
Yhtiön tai muun yhteisön osuuden tai osakkeiden
ulosmittauksen jälkeen velallinen ei saa päättää yhteisössä sellaisista
tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomista toimista, jotka tuntuvasti
alentavat osuuden tai osakkeiden arvoa. Mitä tässä säädetään,
koskee yhteisöä, jossa velallisella on omistukseen
perustuva huomattava määräysvalta. Kiellon
vastaisesta toimesta on voimassa, mitä 37 §:ssä säädetään.
Velallisen pyynnöstä ulosottomiehen on tehtävä päätös
siitä, onko jokin toimi vastoin 1 momentissa säädettyä.
Määräämiskiellosta kuolinpesässä säädetään 78 §:ssä.
39 §
Ulosottomiehen lupa
Ulosottomies voi antaa velalliselle luvan vaihtaa ulosmitattu
omaisuus muuhun omaisuuteen tai tehdä muu vastaava 37 §:ssä tarkoitettu toimi.
Lupa edellyttää, että toimi on tarkoituksenmukainen
eikä ilmeisesti vaaranna velkojien maksunsaantia. Jos omaisuus
vaihdetaan, ulosmittaus kohdistuu sijaan tulleeseen omaisuuteen ja
mahdolliseen hintojen erotukseen.
40 §
Tavaravaraston myynti
Jos tavaravarasto on ulosmitattu, ulosottomies voi antaa velalliselle
luvan myydä siitä esineitä tavanomaisen
liiketoiminnan edellyttämässä laajuudessa,
jollei velkojien maksunsaanti ilmeisesti vaarannu. Ulosmittaus kohdistuu
tällöin varaston myynnistä saatuun tuloon
niin kuin 65 §:ssä säädetään
sekä kulloinkin jäljellä olevaan varastoon.
Velallisen oikeudesta myydä ulosmitattu omaisuus säädetään
muutoin 5 luvun 77 §:ssä.
41 §
Käyttörajoitus ja sadon korjaaminen
Jos ulosmitattu irtain esine on jätetty velallisen
haltuun, hän saa käyttää esinettä sen
tavanomaiseen tarkoitukseen, jollei ulosottomies ulosmittauspäätöksessä tai
myöhemmin toisin määrää.
Velallinen saa käyttää ulosmitatulta
kiinteistöltä metsää ja muita
ainesosia kotitarpeiksi sekä korjata sadon, jos se kypsyy
ennen myyntipäivää. Ulosmittaus kohdistuu
tällöin sadon myynnistä kertyviin varoihin
niin kuin 65 §:ssä säädetään.
Velkojien keskinäinen asema
42 §
Peräkkäiset ulosmittaukset
Ulosmitattu omaisuus voidaan ulosmitata myös toisen
hakijan saatavasta, kunnes 5 luvun mukainen asianosaiskeskustelu
tai, jollei asianosaiskeskustelua pidetä, myynti on toimitettu. Muutoin
kuin myynnistä kertyneet varat tilitetään
niille hakijoille, joiden saatavista varat oli ulosmitattu silloin,
kun ne suoritettiin 83 §:n mukaisesti ulosottomiehelle.
43 §
Ulosmittaus ja turvaamistoimi
Täytäntöönpantu takavarikko
tai muu turvaamistoimi ei estä ulosmittausta. Jos turvaamistoimi
on määrätty sivullisen omistusoikeuden
turvaamiseksi, omaisuus saadaan kuitenkin myydä vasta,
kun turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpano
on peruutettu tai rauennut.
44 §
Vakuusoikeus ja erityinen oikeus
Panttioikeus tai muu vakuusoikeus velallisen omaisuuteen ei
estä kyseisen omaisuuden ulosmittaamista muusta saatavasta.
Velkoja, jolla on ulosmitattu omaisuus hallussaan panttioikeuden perusteella,
on velvollinen antamaan omaisuuden välittömästi
ulosottomiehelle. Vakuusoikeus otetaan myynnissä ja
varojen jaossa huomioon niin kuin 5 ja 6 luvussa säädetään.
Omaisuuteen kohdistuva käyttöoikeus tai muu
erityinen oikeus ei estä ulosmittausta. Erityisen oikeuden
huomioon ottamisesta myynnissä säädetään
5 luvussa.
Tulopohja palkan ulosmittauksessa
45 §
Tulopohjan laskeminen
Ulosmitattava määrä lasketaan palkan
ulosmittauksessa velallisen tulojen ja toimeentuloetuuksien yhteismäärästä (tulopohja).
Tulopohjaan kuuluvat kaikki velallisen saamat palkat ja luontoisedut
sekä ulosmittauskelpoiset ja ulosmittauskelvottomat eläkkeet
ja muut palkan sijasta maksettavat toimeentuloetuudet. Yksittäisestä ulosmittauskelpoisesta
tulosta tai etuudesta saadaan tällöin ulosmitata
säännönmukaista suurempi määrä.
Tulopohjaan eivät kuulu 19 §:ssä tarkoitetut
avustukset, korvaukset tai muut varat.
Tulopohjasta vähennetään veron ennakonpidätys
sekä velallisen maksettava työeläkemaksu ja
työttömyysvakuutusmaksu. Muu kuin ennakonpidätyksellä tulosta
kannettava vero, jonka velallinen on maksanut tai joka on maksuunpantu,
on otettava huomioon vastaavasti.
46 §
Luontoisedut
Luontoisetujen arvo määräytyy paikkakunnalla
yleisesti käyvän hinnan mukaan.
Jos luontoisetujen määrä palkasta
on ilmeisesti ulosoton välttämiseksi niin korkea,
ettei rahapalkasta voida ulosmitata säännönmukaista määrää,
ulosottomies saa antaa työnantajalle maksukiellon niin
kuin riittävä määrä palkasta maksettaisiin
rahana, jollei velallinen voi osoittaa, että luontoisedut
ovat tarpeen hänen ja hänen perheensä toimeentulon
turvaamiseksi tai että ne muutoin ovat ilmeisen perusteltuja. Luontoisetuna
pidetään myös työnantajan velalliselle
myöntämää tosiasiallisesti vastikkeetonta
käyttöoikeutta omaisuuteen, joka on tarkoitettu
pääasiallisesti velallisen yksityiseen käyttöön.
Ennen 2 momentissa tarkoitetun päätöksen
tekemistä ulosottomiehen tulee kuulla velallista ja työnantajaa
sekä tarvittaessa hakijaa.
47 §
Palkan arviointi
Jos velallinen työskentelee sivulliselle kuuluvassa
yrityksessä ilmeisesti ulosmittausta välttääkseen
palkatta tai selvästi pienempää korvausta
vastaan kuin mitä paikkakunnalla yleisesti sellaisesta
työstä maksetaan, ulosottomies saa päättää,
mikä on velallisen kohtuullisen työpalkan rahamäärä.
Ulosmittaus toimitetaan tästä määrästä kuten
palkasta. Palkka saadaan arvioida, jollei hakijan saatavaa todennäköisesti
muuten saada velalliselta kohtuullisessa ajassa perityksi.
Mitä 1 momentissa säädetään,
koskee myös yksin velalliselle kuuluvaa yritystä,
jos menettelyn tarkoituksena selvästi on ulosmittauksen välttäminen.
Palkkaa ei kuitenkaan saa arvioida, jos osinkoa tai muuta vastaavaa
etuutta voidaan ulosmitata kohtuullista palkkaa vastaava määrä.
Ennen palkan arviointia ulosottomiehen on kuultava velallista
ja työnantajaa sekä tarvittaessa hakijaa.
Palkasta ulosmitattava määrä
48 §
Suojaosuus
Määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa
velallisen suojaosuus on velallisen itsensä osalta 19,90
euroa ja hänen elatuksensa varassa olevan puolison, oman
lapsen ja puolison lapsen osalta 7,15 euroa päivässä seuraavaan
palkan maksupäivään asti. Suojaosuus
lasketaan kuukaudessa 30 päivältä.
Puolisolla tarkoitetaan 1 momentissa aviopuolisoa ja avioliitonomaisissa
olosuhteissa elävää. Velallisen elatuksen
varassa olevana pidetään henkilöä,
jonka saama tulo ei ylitä velallisen itsensä osalta
laskettavaa suojaosuutta, ja tällaista lasta siitä riippumatta,
osallistuuko myös toinen puoliso hänen elatukseensa.
Velallisen maksama elatusapu voidaan ottaa huomioon siten kuin 51—53 §:ssä säädetään.
Suojaosuuden määrä tarkistetaan oikeusministeriön
asetuksella vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa
laissa (456/2001) säädetään.
49 §
Määräajoin maksettava palkka
Edellä 45—47 §:ssä tarkoitetusta
tulopohjasta jätetään ulosmittaamatta:
1) velallisen suojaosuus ja sen lisäksi kolmasosa suojaosuuden
ylittävästä palkan osasta (tulorajaulosmittaus);
2) kaksi kolmasosaa palkasta, jos palkka on suurempi kuin kaksi
kertaa velallisen suojaosuuden määrä;
3) vähemmän kuin 2 kohdassa tarkoitettu määrä,
kuitenkin vähintään puolet palkasta,
jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden
määrä.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset
palkan määrään perustuvasta
progressiivisesta asteikosta, jonka mukaan ulosmittaus toimitetaan
1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.
Ulosmitattava määrä