1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Tässä laissa säädetään
hallintokokeilusta, jonka tarkoituksena on hankkia kokemuksia maakunnallisen
itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista Kainuun kehittämiseen,
kunnallisten palvelujen järjestämiseen, kansalaisten
osallistumiseen, kunnallishallintoon, valtion aluehallinnon toimintaan
sekä maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen.
2 §
Soveltamisala
Lakia sovelletaan Kainuun maakunnassa hallintokokeiluun Kajaanin
ja Kuhmon kaupunkien sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan,
Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vuolijoen kuntien
alueella (kokeilualue).
3 §
Maakunnan asema
Kainuun maakunta toimii tässä laissa tarkoitetuissa
tehtävissä maakunnan asukkaiden itsehallintoon
perustuvana julkisoikeudellisena yhteisönä, josta
on voimassa, mitä kuntalaissa (365/1995) tai muussa
laissa säädetään kuntayhtymästä,
jollei tässä laissa toisin säädetä.
4 §
Maakunnan tehtävät
Maakunta huolehtii maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä,
terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta
siltä osin kuin nämä tehtävät
kuuluvat maakunnan toimialaan tämän lain mukaan.
Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta,
edistää yhteistyötä maakunnan
kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten
yhteisöjen ja säätiöiden kanssa
ja valvoo maakunnan etuja. Maakunta voi antaa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia
viranomaisille.
5 §
Maakuntaan kuuluvat kuntayhtymät
Maakuntaan kuuluu sen tehtävien hoitamista varten:
1) Kainuun liitto;
2) Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä;
sekä
3) Kainuun koulutuskuntayhtymä.
6 §
Kansallinen kehittämisrahoitus
Valtion talousarvioon otetaan sisäasiainministeriön
pääluokkaan määräraha
kokeilualueen kehittämistä varten (Kainuun
kehittämisraha).
7 §
Rakennerahastot
Valtion talousarvioon otetaan rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta
hallinnoinnista annetun lain (1353/1999), jäljempänä rakennerahastolaki,
10 §:ssä tarkoitettujen maksuviranomaisten pääluokkaan
valtion talousarvion Euroopan yhteisön rakennerahastovarojen
valtion vastinrahoitusta varten tarvittava määräraha
Kainuuta varten.
Valtioneuvosto osoittaa valtion talousarvion rajoissa valtion
talousarvion rakennerahastovaroja koskevilta momenteilta Kainuun
maakunnalle kiintiön momenteittain.
2 luku
Maakuntavaltuusto
8 §
Maakuntavaltuusto
Maakunnan päätösvaltaa käyttää maakunnan asukkaiden
neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsema maakuntavaltuusto
siten kuin tässä laissa säädetään.
Valtuustossa on 39 jäsentä. Valtuusto valitsee
keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän
varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt
lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat
valitaan samassa vaalitoimituksessa.
Lisäksi Vaalan kunta nimeää maakuntavaltuustoon
kaksi edustajaa, jotka ovat valtuuston jäseninä sen
käsitellessä Kainuun liiton toimialaan kuuluvia
asioita, rakennerahastovaroja ja niiden vastinrahoitusta koskevia
asioita sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa
laissa (519/1977) säädettyjä asioita.
9 §
Maakuntavaltuuston yleiset tehtävät
Maakuntavaltuusto johtaa ja sovittaa yhteen 5 §:ssä tarkoitettujen
kuntayhtymien toimintaa, päättää niiden
toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä toimii
kuntalain 81 §:n tarkoittamana kuntayhtymien ylimpänä päättävänä toimielimenä.
Maakuntavaltuusto päättää maakunnan
ja maakuntaan kuuluvien kuntayhtymien hallintosäännöstä ja
muista johtosäännöistä, vuotuisesta talousarviosta
sekä rahoituksen jakamisesta maakunnan eri toimintoihin.
Maakuntavaltuuston tulee huolehtia, että kuntayhtymien
järjestämät palvelut ovat riittävästi jokaisen
saatavilla niiden koko toimialueella.
10 §
Maakuntavaltuuston tehtävät kansallisen kehittämisrahoituksen
hallinnoinnissa
Maakuntavaltuusto päättää Kainuun
kehittämisrahan jakamisesta eri viranomaisille seuraaviin
käyttötarkoituksiin:
1) alueiden kehittämislain (602/2002)
6 §:n 2 momentin mukaiseen alueen elinkeinotoiminnan
omatoimiseen tukemiseen;
2) kestävän metsätalouden
rahoituksesta annetun lain (1094/1996) 19 §:n
mukaiseen valtiontukeen;
3) luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun
lain (343/1991) 23 §:n 1 kohdan mukaisiin
liikenteen ostoihin;
4) kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain
(954/1981) mukaiseen kuljetustukeen;
5) yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000)
2, 3 ja 4 lukujen mukaisiin yritystukiin;
6) julkisista työvoimapalveluista annetun
lain (1295/2002) 6 luvun 1 §:n mukaisiin
koulutushankintoihin sekä 7 luvun mukaiseen työllistämistukeen
ja lisätukeen;
7) eräiden työllisyysmäärärahojen
käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen
(1345/2002) mukaisiin avustuksiin, tukiin ja valtion investointeihin;
8) valtioneuvoston päätöksen
ympäristönsuojelun edistämiseen myönnettävien
avustusten yleisistä ehdoista (894/1996) mukaisiin
avustuksiin;
9) yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta
annetun lain (56/1980) 2 §:n mukaisiin
avustuksiin;
10) ympäristötöiden suunnittelusta
ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista
aiheutuvien menojen maksamiseen sekä valtion vesihuoltotöistä annetun
valtioneuvoston päätöksen (976/1985)
mukaisten töiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen;
sekä
11) perustienpitoon ja tieverkon kehittämiseen.
Jakaessaan Kainuun kehittämisrahaa eri viranomaisille
edellä 1 momentissa tarkoitettuihin käyttötarkoituksiin
maakuntavaltuusto päättää rahoituksen
tulostavoitteista noudattaen soveltuvin osin, mitä tulostavoitteiden
asettamisesta valtion talousarviosta annetussa lainsäädännössä säädetään.
Asianomaiset viranomaiset tekevät valtuustolle perustellut
ehdotukset niiden toimintaa koskevista tavoitteista ja määrärahoista.
Kainuun erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi maakuntavaltuusto
voi antaa tarkempia määräyksiä 1
momentin 5 kohdassa tarkoitettujen yritystukien myöntämisestä,
6 kohdassa tarkoitetuista koulutushankinnoista ja 7 kohdassa tarkoitettujen
avustusten ja tukien myöntämisestä.
11 §
Maakuntavaltuuston tehtävät rakennerahastovarojen
ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden hallinnoinnissa tavoite
1 -ohjelmassa
Maakuntavaltuuston päätöksen perusteella asianomainen
maksuviranomaisministeriö irrottaa Kainuun maakuntaan
osoitettujen tavoite 1 -ohjelman rakennerahastovarojen
ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden eri viranomaisille tavoite
1 -ohjelma-asiakirjassa ja sen täydennysosassa määriteltyihin
käyttötarkoituksiin. Maakuntavaltuuston päätöksen
tulee perustua 16 §:n 3 momentin mukaisen maakuntahallituksen
esitykseen.
Maakuntavaltuusto voi päättää,
että maksuviranomaisen tulee jättää osa
rakennerahastovaroista ja vastaavasta valtion rahoitusosuudesta rakennerahastolain
12 §:n 5 momentissa tarkoitettuun ohjelmareserviin.
Maakuntavaltuusto voi 1 momentin mukaiseen jakopäätökseen
sisällyttää ohjelman ja säädösten
mukaisia tarkempia ohjeita varojen käyttöperusteista
ja käyttötarkoituksista ja asettaa varojen käyttämistä koskevia
ehtoja.
Maakuntavaltuusto antaa maakunnan lausunnon rakennerahastoista
osarahoitettaviin yhteisöaloiteohjelmiin liittyvissä asioissa.
12 §
Toimivallan siirtäminen
Maakuntavaltuusto voi johtosäännöllä siirtää toimivaltaansa
maakunnan muille toimielimille, luottamushenkilöille ja
viranhaltijoille sekä oikeuttaa mainitut tahot siirtämään
niille siirrettyä toimivaltaa edelleen siten kuin kuntalain 14 §:ssä säädetään.
Toimivaltaa ei saa siirtää asiassa, josta maakuntavaltuuston
tulee tämän lain tai muun lain mukaan päättää,
eikä asiassa, jossa valtuuston päätösvaltaa
ei kuntalain mukaan saa siirtää.
3 luku
Maakunnan muu hallinto
13 §
Maakunnan toimielimet
Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen maakuntahallituksen,
jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta.
Maakuntavaltuusto valitsee kuntalain 71 §:ssä tarkoitetun
tarkastuslautakunnan maakunnan ja siihen kuuluvien kuntayhtymien
hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten.
Maakunnassa ja siihen kuuluvissa kuntayhtymissä voi
olla muita kuntalaissa ja muussa lainsäädännössä tarkoitettuja
toimielimiä siten kuin valtuusto johtosäännössä määrää.
14 §
Luottamushenkilöiden erottaminen kesken toimikauden
Maakuntavaltuusto voi erottaa maakunnan toimielimeen valitsemansa
luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut
heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös
koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä.
Valtuusto ei kuitenkaan voi erottaa 16 §:n 2 ja 3 momentissa
tarkoitettuja maakuntahallituksen jäseniä.
15 §
Maakuntahallituksen tehtävät
Maakuntahallituksen tehtävänä on:
1) valmistella valtuuston päätökset;
2) valvoa valtuuston päätösten
laillisuutta;
3) panna täytäntöön
valtuuston päätökset;
4) toimia maakuntaan kuuluvien kuntayhtymien hallituksena;
5) toimia rakennerahastolain 17 §:ssä ja alueiden
kehittämislain 12 §:ssä tarkoitettuna maakunnan
yhteistyöryhmänä; sekä
6) valvoa maakunnan etua sekä edustaa maakuntaa
ja käyttää sen puhevaltaa.
16 §
Maakuntahallituksen eri kokoonpanot
Maakuntahallituksen peruskokoonpanossa on vähintään
kahdeksan jäsentä ja sen puheenjohtajana toimii
maakuntajohtaja. Johtosäännössä voidaan
määrätä, että maakuntahallituksen
peruskokoonpanon jäsenen on oltava maakuntavaltuuston jäsen.
Maakuntahallituksen käsitellessä Kainuun liiton
toimialaan kuuluvaa asiaa ja kehitysvammaisten erityishuollosta
annetussa laissa säädettyjä asioita,
sen toimintaan osallistuu Vaalan kunnan nimeämä edustaja.
Maakuntahallituksen käsitellessä 10 §:ssä tarkoitettuja
asioita siihen kuuluvat peruskokoonpanon lisäksi Kainuun
työvoima- ja elinkeinokeskuksen, Kainuun ympäristökeskuksen,
Oulun lääninhallituksen, Oulun tiepiirin ja Kainuun
metsäkeskuksen edustajat. Maakuntavaltuusto valitsee edustajat
saatuaan viranomaisten ehdotukset jäsenistä.
Maakuntahallituksen toimiessa maakunnan yhteisryhmänä sen
kokoonpanoon kuuluvat 2 momentissa säädetyn lisäksi
alueen työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt
siten kuin rakennerahastolain 17 §:n 3 momentissa säädetään
ja Vaalan kunnan nimeämä edustaja. Maakuntavaltuusto valitsee
edustajat saatuaan järjestöjen ehdotukset jäsenistä.
Maakuntahallituksella on jaostoja ja sihteeristö siten
kuin rakennerahastolain 17 §:n 7—9 momentissa
ja 19 §:ssä säädetään.
17 §
Maakuntahallituksen jäsenten asema maakuntahallituksen
toimiessa maakunnan yhteistyöryhmänä
Maakuntahallituksen toimiessa maakunnan yhteistyöryhmänä maakuntahallituksen
ja sen tässä tehtävässä asettamien
jaostojen jäsenet hoitavat tehtäviään
virkavastuulla. Maakuntahallituksen jäsenistä on
soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalaissa säädetään
luottamushenkilöistä.
Maakuntahallituksen jäsenille maksettavista palkkioista
ja ansionmenetyskorvauksista sekä matkakustannusten ja
muiden heille tehtävän hoitamisesta aiheutuneiden
kustannusten korvaamisesta on voimassa, mitä kuntalaissa
säädetään luottamushenkilöille
maksettavista palkkioista ja korvauksista. Valtion viranomaisten edustajille
maksettavista palkkioista ja korvauksista vastaa se, jota jäsen
edustaa.
18 §
Maakuntahallituksen toimivaltaisuus
Maakuntahallitus on toimivaltainen peruskokoonpanossaan, kun
sen jäsenistä enemmän kuin puolet on
läsnä.
Maakuntahallituksen toimiessa 16 §:n 2 momentissa tarkoitetussa
kokoonpanossa sen toimivaltaisuuden edellytyksenä on 1
momentissa säädetyn lisäksi, että peruskokoonpanoon
kuuluvat läsnä olevat jäsenet yhdessä puheenjohtajan kanssa
muodostavat enemmistön.
Maakuntahallituksen toimiessa maakunnan yhteistyöryhmänä sen
toimivaltaisuudesta ja päätöksenteosta
on voimassa, mitä rakennerahastolain 20 §:ssä säädetään
maakunnan yhteistyöryhmän toimivaltaisuudesta
ja päätöksenteosta.
19 §
Maakuntajohtaja
Kainuun maakunnassa on maakuntajohtaja, jonka maakuntavaltuusto
valitsee valtuuston toimikaudeksi.
Jollei maakuntajohtajan vaalissa kukaan ole saanut yli puolta
annetuista äänistä, toimitetaan uusi
vaali kahden eniten ääniä saaneen välillä. Tässä vaalissa
eniten ääniä saanut tulee valituksi.
20 §
Maakuntajohtajan asema ja tehtävät
Maakuntajohtaja on päätoimisessa virkasuhteessa
Kainuun liittoon. Maakuntajohtaja toimii Kainuun liiton johtajana
ja maakuntahallituksen puheenjohtajana sen kaikissa kokoonpanoissa.
Maakuntajohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa
maakuntahallituksen puolesta sekä saada maakunnan viranomaisilta
tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja,
jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta
johdu.
Maakuntajohtajan irtisanomisesta ja muihin tehtäviin
siirtämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanjohtajasta
säädetään kuntalain 25 §:ssä.
4 luku
Pakolliset kuntayhtymät
21 §
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Kainuun maakunnassa toimii sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä,
johon 2 §:ssä mainitut kunnat kuuluvat.
Kuntayhtymä huolehtii maakunnassa tehtävistä,
jotka on säädetty kunnalle tai kuntayhtymälle:
1) kansanterveyslaissa (66/1972);
2) erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989);
3) mielenterveyslaissa (1116/1990);
4) tartuntatautilaissa (583/1986);
5) terveydensuojelulaissa (763/1994);
6) lastensuojelulaissa (683/1983);
7) päihdehuoltolaissa (41/1986);
8) toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi
annetussa laissa (693/1976);
9) elintarvikelaissa (361/1995);
10) eläimistä saatavien elintarvikkeiden
elintarvikehygieniasta annetussa laissa (1195/1996);
11) kemikaalilaissa (744/1989);
12) tuoteturvallisuuslaissa (914/1986);
13) eläinlääkintähuoltolaissa
(685/1990); sekä
14) eläinsuojelulaissa (247/1996).
Kuntayhtymä huolehtii myös sosiaalihuoltolain
(710/1982) mukaisesta vanhusten laitoshuollosta
ja kasvatus- ja perheneuvonnasta sekä lastenvalvojalle
isyyslain (700/1975), isyyslain voimaanpanosta annetun
lain (701/1975) ja sosiaalihuoltolain nojalla
kuuluvista tehtävistä. Lisäksi kuntayhtymä huolehtii
vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista
ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987) säädetystä kuntoutusohjauksesta,
sopeutumisvalmennuksesta, vaikeavammaisten henkilöiden
kohtuullisista kuljetuspalveluista niihin liittyvine saattajapalveluineen
ja tulkkipalveluista. Kuntayhtymä huolehtii niin ikään
kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa säädetyistä tehtävistä lukuun
ottamatta sanotun lain 2 §:n 3 kohdassa säädettyä toiminnallista
valmennusta ja sanotun lain 2 §:n 4 kohdassa säädettyä työtoiminnan
ja asumisen järjestämistä sekä muuta vastaavaa
yhteiskunnallista sopeutumista edistävää toimintaa.
Kokeilualueen kunnat voivat antaa kuntayhtymälle myös
muita tehtäviä.
22 §
Kainuun koulutuskuntayhtymä
Kainuun maakunnassa toimii Kainuun koulutuskuntayhtymä,
johon 2 §:ssä mainitut kunnat kuuluvat.
Kuntayhtymä toimii 2 §:ssä mainittujen
kuntien sijasta lukiolain (629/1998) ja ammatillisesta
koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaisena koulutuksen
järjestäjänä. Lisäksi
kuntayhtymä toimii ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun
lain (631/1998) mukaisena koulutuksen järjestäjänä silloin,
kun ammatillista koulutusta järjestänyt kunta
on järjestänyt myös ammatillista aikuiskoulutusta.
Kainuun koulutuskuntayhtymään sovelletaan kuntayhtymään
kuuluville kunnille myönnettyihin koulutuksen järjestämislupiin
sisältyviä määräyksiä,
lukuun ottamatta määräyksiä kunnista,
joissa koulutusta järjestetään. Koulutuksen
järjestämislupien muuttamisesta kokeilun aikana
on voimassa, mitä edellä mainituissa laeissa säädetään.
Kokeilualueen kunnat voivat antaa kuntayhtymälle myös
muita kuin 2 momentissa säädettyjä opetus-
ja kulttuuritoimen tehtäviä.
23 §
Peruspalveluiden rahoitus
Kainuun kunnat rahoittavat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon
kuntayhtymän järjestämiä 21 §:n
2 ja 3 momentissa säädettyjä palveluita siten
kuin kunnat siitä kuntayhtymän perussopimuksessa
sopivat. Perussopimuksen mukainen rahoitus palveluihin maksetaan
maakunnalle.
Kainuun maakunnan alueella järjestettävän lukiokoulutuksen
ja ammatillisen koulutuksen valtionrahoitus myönnetään
ja maksetaan maakunnalle. Valtionrahoituksesta on voimassa, mitä opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998)
säädetään. Lukion valtionrahoituksen
perusteena käytetään kuitenkin kullekin
tämän lain voimaan tullessa lukiokoulutusta järjestäneelle
kunnalle erikseen laskettavia yksikköhintoja siten kuin
ne edelleenkin toimisivat lukiokoulutuksen järjestäjinä.
Maakuntavaltuusto päättää Kainuun
liitolle tulevan sekä 1 ja 2 momentissa säädetyn
rahoituksen käyttämisestä tämän
lain mukaisiin tarkoituksiin.
Kainuun maakunnalle ja 2 §:ssä mainituille kunnille voidaan
myöntää valtionosuutta ja -avustusta
maakunnalle kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen
tehtävien edellyttämiin perustamishankkeisiin
siten kuin siitä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta
ja valtionosuudesta annetussa laissa (733/1992) sekä opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään.
5 luku
Maakuntavaali
24 §
Maakuntavaali, valtuutetut ja varavaltuutetut
Kainuun maakuntavaali toimitetaan välittöminä,
salaisina ja suhteellisina kunnallisvaalien yhteydessä.
Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus.
Vaalipiirinä on kokeilualue. Kustakin kokeilualueen
kunnasta valitaan 32 §:ssä tarkoitetun laskutoimituksen
osoittama määrä valtuutettuja. Kussakin
kunnassa asetetaan omat ehdokkaat. Jokaiselle maakuntavaltuuston
jäsenelle valitaan varavaltuutettuja jokaisen maakuntavaaleissa
esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan valitsematta jääneistä ehdokkaista
sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin
vähintään kaksi. Yhteislistaan kuulumattoman
valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua.
Jos valtuutetun on todettu menettäneen vaalikelpoisuutensa,
hänet on vapautettu toimestaan tai hän on kuollut,
valtuuston puheenjohtaja kutsuu hänen sijaansa jäljellä olevaksi
toimikaudeksi asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan
varavaltuutetun.
Maakuntavaaleissa kaikissa kunnissa asetetut ehdokkaat ovat
yhdellä ehdokaslistojen yhdistelmällä.
25 §
Äänioikeus
Äänioikeus Kainuun maakuntakuntavaalissa on
Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion,
Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään
vaalipäivänä täyttää 18
vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta on joku kokeilualueen
kunnista väestötietojärjestelmässä olevien
tietojen mukaan 51. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeus
Kainuun maakuntavaaleissa on myös muulla edellä säädetyt
edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella,
jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa
kahden vuoden ajan.
26 §
Yleinen vaalikelpoisuus
Vaalikelpoinen Kainuun maakuntavaltuustoon on henkilö:
1) jonka kotikunta on joku kokeilualueen kunnista;
2) jolla on jossakin kokeilualueen kunnassa äänioikeus
kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan;
ja
3) joka ei ole vajaavaltainen.
Ehdokkaaksi Kainuun maakuntavaltuustoon valitsemista varten
voidaan asettaa vain henkilö, joka on antanut kirjallisen
suostumuksensa valtuutetun toimen vastaanottamiseen.
27 §
Vaalikelpoisuuden rajoitukset
Vaalikelpoinen Kainuun maakuntavaltuustoon ei ole:
1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi maakuntahallintoa
koskevia valvontatehtäviä;
2) valtion aluehallinnon virkamies, joka toimii johtavassa
tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa
vastuullisessa tehtävässä, johon liittyy
maakunnan valtuuston toimivaltaan kuuluvien kehittämisrahojen
myöntäminen;
3) maakunnan liiton palveluksessa oleva henkilö,
joka toimii johtavassa tehtävässä tai
sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä; eikä
4) maakuntavaltuuston alaisen kuntayhtymän palveluksessa
oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa
tarkoitettuun maakunnan liiton palveluksessa olevaan henkilöön.
Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen
valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen
kuin valtuutettujen toimikausi alkaa.
28 §
Vaalin toimittaminen
Maakuntavaali toimitetaan noudattaen soveltuvin osin vaalilain
(714/1998) 5 ja 6 luvun säännöksiä.
Ennakkoäänestysoikeudesta maakuntavaalissa on
kuitenkin voimassa, mitä jäljempänä 29 §:ssä säädetään.
29 §
Ennakkoäänestysoikeus
Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta
maakuntakuntavaalissa kokeilualueella kunnassa olevassa ennakkoäänestyspaikassa.
Äänioikeutettu, joka on hoidettavana sairaalassa,
ympärivuorokautista hoitoa antavassa tai muussa kunnan
keskusvaalilautakunnan ennakkoäänestyspaikaksi
määräämässä sosiaalihuollon
toimintayksikössä taikka joka on otettu rangaistuslaitokseen,
saa äänestää ennakolta kyseisessä laitoksessa.
Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on
siinä määrin rajoittunut, ettei hän
pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan
ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa, sen mukaisesti kuin vaalilain
55 §:ssä säädetään, äänestää ennakolta
kotonaan kokeilualueen siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin
hänen kotikunnakseen.
30 §
Ehdokasasettelu
Ehdokasasettelussa ja ehdokashakemuksessa noudatetaan soveltuvin
osin vaalilain 146—156 §:ää ottaen
huomioon, mitä jäljempänä 2—5 momentissa
säädetään.
Jos puolueet yhtyvät vaaliliitoksi yhdessä kunnassa,
on sama vaaliliitto solmittava kaikissa kokeilualueen kunnissa.
Jos vähintään kaksi ehdokkaita asettavaa
yhteislistaa on keskenään sopinut muodostavansa maakuntayhteislistan,
kunkin tällaisen yhteislistan vaaliasiamiehen on annettava
tätä koskeva ilmoitus kunnan keskusvaalilautakunnalle
samanaikaisesti vaalilain 156 §:ssä tarkoitetun
ilmoituksen kanssa. Kullakin maakuntayhteislistan muodostavalla
yhteislistalla tulee olla sama nimitys.
Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla on oikeus asettaa
kussakin kunnassa enintään kunnasta valittavien
maakuntavaltuutettujen kaksinkertainen määrä ehdokkaita.
Jos kunnasta valitaan kuitenkin vähemmän kuin
viisi maakuntavaltuutettua, ehdokkaiden enimmäismäärä on 10.
Puolueen ja valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehet kunnallisvaaleissa
voivat toimia vaaliasiamiehinä myös maakuntavaltuuston
vaaleissa.
31 §
Vaaliviranomaiset
Vaalipiirilautakuntana toimii Kajaanin kaupungin keskusvaalilautakunta.
32 §
Maakuntavaltuuston paikkojen jako kuntien kesken
Maakuntavaltuutettujen paikat jaetaan kokeilualueen kesken väestötietojärjestelmässä
vaalivuoden
toukokuun 31 päivän päättyessä olevien tietojen
mukaan. Kunkin kunnan asukasluku jaetaan kokeilualueen asukasluvulla
ja kerrotaan saatu luku luvulla 39. Kuhunkin kuntaan tulee laskutoimituksen
osoittamaa kokonaislukua vastaava määrä maakuntavaltuutettuja.
Jos kaikki paikat eivät näin tule jaetuksi, loput
paikat jaetaan kuntien kesken laskutoimituksen osoittamien
lukujen desimaaliosien suuruuden osoittamassa järjestyksessä.
Jokaiseen kuntaan tulee kuitenkin vähintään yksi
maakuntavaltuustopaikka.
Jaon maakuntavaltuustopaikkojen kesken toimittaa oikeusministeriö hyvissä ajoin
ennen vaaleja antamallaan päätöksellä,
joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.
33 §
Vaalin tuloksen laskenta kunnassa
Keskusvaalilautakunta vahvistaa 3. päivänä vaalipäivän
jälkeen kello 12.00 aloitettavassa kokouksessaan ne äänimäärät,
jotka kukin ehdokas, puolue tai yhteislista ovat yhteensä saaneet kunnassa,
ja ilmoittaa viipymättä näin vahvistetut äänimäärät
ja kunnassa annettujen äänten kokonaismäärän
Kajaanin keskusvaalilautakunnalle.
34 §
Vaalin tuloksen määrääminen
Saatuaan kuntien keskusvaalilautakunnilta 33 §:ssä tarkoitetun
ilmoituksen Kajaanin keskusvaalilautakunta laskee yhteen kunkin
puolueen ja maakuntayhteislistan kokeilualueella saamat äänimäärät.
Tämän jälkeen annetaan kullekin puolueelle,
maakuntayhteislistalle ja maakuntayhteislistaan kuulumattomalle
maakuntavertausluvut siten, että kukin puolue ja yhteislista
saa ensimmäiseksi vertausluvukseen kokeilualueella saamansa
kokonaisäänimäärän,
toiseksi vertausluvukseen puolet siitä, kolmanneksi vertausluvukseen
kolmanneksen, neljänneksi vertausluvukseen neljänneksen
ja niin edelleen. Yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen
ehdokkaan maakuntavertauslukuna on hänen saamansa äänimäärä.
Seuraavaksi kaikki maakuntavertausluvut asetetaan niiden suuruuden
mukaiseen järjestykseen ja niistä valitaan sarjan
alusta kolmekymmentäyhdeksän. Näin saadut
maakuntavertausluvut osoittavat, kuinka monta valtuutetun paikkaa
kukin puolue, yhteislista tai yhteislistaan kuulumaton valitsijayhdistys
saa maakuntavaltuustossa.
35 §
Valtuutettujen paikkojen täyttäminen kunnittain
Jos puolue tai maakuntayhteislista on saanut maakuntavaltuustoon
vain yhden valtuutetun, täytetään se
siinä kunnassa, jossa puolueen tai maakuntayhteislistan
asettamat ehdokkaat ovat saaneet eniten ääniä.
Jos puolue tai yhteislista on saanut vähintään
kaksi valtuutetun paikkaa, jaetaan ne kuntien kesken samassa suhteessa
kuin puolueen tai maakuntayhteislistan saamat äänet jakautuvat
kuntien kesken. Tätä varten puolueen
tai maakuntayhteislistan kunnassa saama äänimäärä jaetaan
puolueen tai maakuntayhteislistan kokeilualueella saamalla äänimäärällä ja tämä luku
kerrotaan puolueen tai maakuntayhteislistan maakunnassa saamien
valtuutettujen paikkojen lukumäärällä.
Kustakin kunnasta tulee valituksi näin saadun luvun osoittamaa
kokonaislukua vastaava määrä puolueen
tai yhteislistan ehdokkaita. Jos puolueen tai yhteislistan kaikki
paikat eivät näin tule täytetyksi, loput paikat
jaetaan kuntien kesken luvun osoittamien desimaaliosien suuruuden
mukaisessa järjestyksessä.
Kussakin kunnassa 1 momentissa sanotuin tavoin määräytyneet
valtuustopaikat jaetaan puolueiden ja yhteislistojen sisällä ehdokkaiden
saamien henkilökohtaisten äänimäärien
suuruuden mukaisessa järjestyksessä.
36 §
Valtuutetun paikan siirtyminen puolueen tai yhteislistan sisällä kunnasta
toiseen
Jos sen jälkeen, kun valtuustopaikat on täytetty
35 §:n mukaisesti kunnittain, tulisi jostain kunnasta
valittavaksi valtuutettuja enemmän kuin mitä 32 §:n
3 momentissa tarkoitetussa oikeusministeriön päätöksessä on
määrätty, siirtyy tällaisesta
kunnasta eroa vastaava määrä valtuustopaikkoja
sellaiseen kuntaan, jonka valtuustopaikkojen lukumäärä olisi
vastaavasti jäänyt vajaaksi. Puolueen tai maakuntayhteislistan saamaa
tai yhteislistan ulkopuolisen valitsijayhdistyksen ainoaa valtuustopaikkaa
ei voida siirtää toiseen kuntaan.
Kajaanin keskusvaalilautakunta siirtää kunnasta,
josta 1 momentin mukaisesti on ylimääräisiä paikkoja,
tarvittaessa arvalla määrättyyn kuntaan
paikan, johon oikeuttava henkilökohtainen äänimäärä on
pienin.
37 §
Varavaltuutetut
Maakuntavaltuutetulle määrätään
varavaltuutettu siten, että varavaltuutetuksi tulee samasta kunnasta
ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas
siitä puolueesta tai yhteislistasta, johon valittu kuului.
Jollei maakuntavaltuutetulle muuten saada varavaltuutettua,
varavaltuutetuksi määrätään
se kunnasta valitsematta jäänyt ehdokas, joka
tulisi 35 §:n mukaan seuraavana valituksi.
Jos varavaltuutettu tulee valtuutetuksi tai muuten poistuu,
Kajaanin keskusvaalilautakunnan tulee määrätä maakuntavaltuutetulle
uusi varavaltuutettu noudattaen, mitä 1 ja 2 momentissa
säädetään.
38 §
Vaalin tuloksen vahvistaminen ja tiedottaminen
Kajaanin keskusvaalilautakunta vahvistaa, julkaisee ja tiedottaa
Kainuun maakuntavaalin tuloksen vaalilain I osan 7 luvun 94 §:n
mukaisesti.
39 §
Muutoksenhaku vaaliin
Päätökseen, jolla maakuntakuntavaalin
tulos on vahvistettu, saa hakea muutosta siten kuin vaalilain 8
luvussa muutoksenhausta kunnallisvaaleista säädetään.
Vaalien määräämisessä uusittavaksi
ja vaalien tuloksen oikaisemisessa sovelletaan, mitä vaalilain
103 §:ssä säädetään.
40 §
Muiden säännösten soveltaminen vaaleissa.
Maakuntakuntavaaliin noudatetaan muilta osin vaalilain I osan
yhteisiä ja III osan erinäisiä säännöksiä.
Maakuntavaalissa noudatetaan lisäksi kunnallisvaaleja koskevia
säännöksiä, jollei
tässä laissa toisin säädetä,
sekä kuntalain 37 ja 38 §:n säännöksiä.
Maakuntavaalissa sovelletaan ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta
annettua lakia (414/2000).
Oikeusministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä ja
ohjeita maakuntavaalin teknisestä järjestämisestä.
6 luku
Erinäisiä säännöksiä
41 §
Kuntalain soveltaminen
Maakunnan hallinnosta, maakunnan asukkaiden osallistumisoikeudesta,
luottamushenkilöistä, henkilöstöstä,
hallintomenettelystä, taloudesta, hallinnon ja talouden
tarkastuksesta sekä kuntien yhteistoiminnasta on, sen lisäksi
mitä tässä laissa säädetään,
soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalaissa säädetään
kuntayhtymästä. Maakuntavaltuustoon sovelletaan
tällöin kuntalain säännöksiä valtuustosta
ja maakuntahallitukseen kuntalain säännöksiä kunnanhallituksesta.
Maakuntavaltuustoon ei kuitenkaan sovelleta kuntalain 81, 82 ja
86 a §:ää.
42 §
Muun lainsäädännön soveltaminen
Maakunnan toimielimiin sovelletaan tämän lain
ja kuntalain lisäksi hallintomenettelylakia (598/1982),
tiedoksiannosta hallintoasioissa annettua lakia (232/1966),
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), asiakirjain
lähettämisestä annettua lakia (74/1954)
ja kielilakia (148/1922).
Maakuntaan, maakunnan toimielimiin tai viranhaltijoihin niiden
hoitaessa tässä laissa maakunnalle säädettyä tehtävää sovelletaan,
mitä muutoin näistä tehtävistä erikseen
säädetään.
43 §
Muutoksenhaku
Muutoksenhausta maakunnan toimielimen tämän
lain nojalla tekemään päätökseen
on voimassa, mitä kuntalain 11 luvussa säädetään
oikaisuvaatimuksesta ja kunnallisvalituksesta. Oikaisuvaatimuksen
ja kunnallisvalituksen saa tehdä myös kokeilualueen
kunta ja sen jäsen.
Muutoksenhausta maakunnan toimielimen päätökseen,
jonka se on tehnyt 21 ja 22 §:ssä mainitun
lain nojalla, on voimassa, mitä mainituissa laeissa muutoksenhausta
säädetään.
44 §
Henkilöstön asema
Tämän lain soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä Kainuun
maakunnan kunnissa sekä Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin
kuntayhtymässä hoitavat viranhaltijat ja työntekijät
siirretään kuntayhtymien toiminnan alkaessa niiden palvelukseen
aikaisempia vastaaviin tehtäviin. Virka- tai työsopimussuhteeseen
liittyvät oikeudet ja etuudet eivät siirron yhteydessä muutu.
Ennen henkilöstön siirtämistä erääntyneestä virka-
tai työsuhteesta johtuvasta palkka- tai muusta saatavasta
vastaavat Kainuun maakunta ja työnantajana toiminut kunta
yhteisvastuullisesti. Työnantajana toiminut kunta on kuitenkin maakunnalle
vastuussa ennen henkilöstön siirtämistä erääntyneestä saatavasta,
jollei muuta ole sovittu.
45 §
Kokeilun seuranta
Sisäasiainministeriön tehtävänä on
seurata ja arvioida hallintokokeilun edistymistä, seurata Kainuun
kehitystä sekä valtion toimenpiteiden vaikutuksia
Kainuussa.
Kuntien, maakunnan ja valtion viranomaisten on annettava sisäasiainministeriölle
tarpeelliset tiedot kokeilun ja eri toimenpiteiden seuraamiseksi
ja arvioimiseksi.
Asianomaisten ministeriöiden, hallintokokeiluun kuuluvien
kuntien ja maakunnan tulee neuvotella jonkun osapuolen aloitteesta
hallintokokeilua tai sen toimeenpanoa koskevista asioista.
7 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
46 §
Voimaantulo ja kokeilun alkaminen
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2003
ja se on voimassa vuoden 2012 loppuun.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
Kainuun hallintokokeilu alkaa 1 päivänä tammikuuta
2005.
47 §
Maakuntavaali
Tässä laissa tarkoitettu maakuntavaali toimitetaan
ensimmäisen kerran vuonna 2004 järjestettävien
kunnallisvaalien yhteydessä.
48 §
Kuntayhtymien perustaminen
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän
ja Kainuun koulutuskuntayhtymän perustamisesta päätetään
tämän lain 2 §:ssä mainittujen
kuntien edustajainkokouksessa. Kuntien edustajien lukumäärästä ja äänimäärästä edustajainkokouksessa
on voimassa, mitä erikoissairaanhoitolain 16 ja 17 §:ssä säädetään liittovaltuuston
jäsenten lukumäärästä ja äänimäärästä.
Erikoissairaanhoitolain 17 §:ssä säädetystä äänimäärärajoituksesta
poiketen kunnan edustajien yhteenlasketusta äänimäärästä vähennetään
40 prosenttia siitä äänimäärästä,
joka ylittää kahdeskymmenesosan kaikkien kuntien yhteenlasketusta
rajoittamattomasta äänimäärästä.
Edustajainkokous on päätösvaltainen,
kun kokouksessa on edustettuna vähintään
kaksi kolmannesta edustajainkokoukseen osallistuvista kunnista ja
niiden asukasluku on vähintään puolet
kaikkien edustajainkokoukseen osallistuvien kuntien yhteenlasketusta
asukasluvusta. Edustajainkokous antaa tarpeelliset määräykset
perussopimuksen ja muiden asioiden valmistelusta ja päätösten
täytäntöönpanosta sekä päättää yhteisten
kustannusten suorittamisesta. Edustajainkokouksen menettelystä ja
muutoksenhausta edustajainkokouksen päätökseen
noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä valtuustosta
säädetään kuntalain 7 ja 11
luvussa.
Edustajainkokouksen kutsuu ensimmäisen kerran koolle
Oulun lääninhallitus. Lääninhallituksen
määräämä henkilö johtaa
kokousta, kunnes edustajainkokoukselle on valittu puheenjohtaja
ja varapuheenjohtaja. Kuntien edustajainkokous on kutsuttava koolle
siten, että se kokoontuu ensimmäisen kerran viimeistään
kesäkuussa 2003.
Tässä pykälässä tarkoitettujen
kuntayhtymien perustamisesta sekä niiden perussopimusten
hyväksymisestä tulee päättää vuoden
2004 huhtikuun loppuun mennessä.
Vaalan kunta osallistuu päätöksentekoon
sovittaessa kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisten
tehtävien järjestämisestä.
49 §
Valtioneuvoston toimivalta kuntayhtymien perustamisessa
Jos Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän
tai Kainuun koulutuskuntayhtymän perustamisesta ei ole
päätetty 48 §:n 4 momentissa säädettyyn
ajankohtaan mennessä ja on ilmeistä, ettei kuntayhtymää saada
muutoin perustetuksi, valtioneuvosto päättää maakunnan kuntia
kuultuaan kuntalain 78 §:n 3 momentissa ja tämän
lain 50 §:ssä säädetyistä kuntayhtymän perussopimuksessa
sovittavista asioista siltä osin kuin kunnat eivät
ole niistä sopineet.
Valtioneuvoston päättämä perussopimus
on voimassa siihen asti, kunnes kunnat sopivat siitä toisin.
50 §
Toimitilat ja -välineet
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän
ja Kainuun koulutuskuntayhtymän perussopimuksissa on sovittava,
sen lisäksi mitä kuntalain 78 §:ssä säädetään,
kuntayhtymän hallintaan siirtyvistä toimitiloista
ja -välineistä sekä niistä suoritettavien
korvausten perusteista.
51 §
Asiakirjojen siirtyminen
Edellä 21 ja 22 §:ssä säädettyihin
tehtäviin liittyvät kuntien viranomaisten laatimat
ja säilyttämät asiakirjat siirtyvät
kuntayhtymien toiminnan alkaessa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon
kuntayhtymän ja Kainuun koulutuskuntayhtymän säilytettäviksi
ja käytettäviksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisessa syntyvien
henkilörekistereiden rekisterinpitäjinä ovat
rekisterinpitäjinä lain voimaan tullessa toimivat
toimintayksiköt.
52 §
Vaalan kuntaa koskevat erityissäännökset
Vaalan kunta sopii Kainuun liiton ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon
kuntayhtymän kanssa jäsenyytensä aiheuttamista
oikeuksista ja velvollisuuksista hallintokokeilun aikana. Vaalan
kunnan osallistumisoikeudesta maakuntavaltuuston ja -hallituksen
toimintaan säädetään tämän
lain 8 ja 16 §:ssä.
53 §
Kokeilun alkaminen ja vireillä olevien asioiden käsittely
Ennen hallintokokeilun alkua vireille tulleet asiat käsitellään
asian vireille tullessa voimassa olleiden säännösten
mukaisesti.
54 §
Valtion talousarvio vuonna 2005
Edellä lain 6 ja 7 §:ssä tarkoitetut
määrärahat otetaan ensimmäisen
kerran valtion vuoden 2005 talousarvioon.