11 luku
Toimeenpano
54 §
Etuuksien hakeminen
Tässä laissa tarkoitettua etuutta haetaan
Kansaneläkelaitokselta. Jos etuuden korottamisen edellytykset
ovat Kansaneläkelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää ilman
hakemusta. Kansaneläkelaitos vahvistaa tämän
lain toimeenpanossa tarvittavat lomakkeet.
Jos hakija sairauden, vanhuuden tai muun sellaisen syyn takia
ei pysty itse hakemaan etuutta tai muutoin huolehtimaan etuutta
koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole
edunvalvojaa, voi Kansaneläkelaitoksen hyväksymä hakijan
lähiomainen tai muukin henkilö, joka on pääasiallisesti
huolehtinut hakijasta, käyttää puhevaltaa
hakijan etuutta koskevassa asiassa.
Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi
ilman hakemusta, kun eläkkeensaaja täyttää 65
vuotta, jos eläkkeen määräytymisperusteet
eivät muutu.
55 §
Etuuksien maksaminen takautuvasti
Etuutta maksetaan sitä seuraavan kuukauden alusta,
jona oikeus etuuteen on syntynyt. Etuutta ei kuitenkaan makseta
ilman erityistä syytä pitemmältä kuin
kuuden kalenterikuukauden ajalta ennen etuuden hakemista. Samoin
menetellään etuutta korotettaessa.
56 §
Eläkkeen hakeminen ja ilmoitusvelvollisuus
Eläkehakemuksessa on ilmoitettava:
1) hakijan ja tämän avio- tai avopuolison
henkilöllisyystiedot;
2) hakijan Suomessa ja ulkomailla asumat ja työskentelemät
ajat;
3) tiedot hakijan eläketuloista; sekä
4) tiedot hakijan 5 §:n 3 momentin
mukaisen jatkuvan laitoshoidon alkamisesta ja päättymisestä.
Vanhuuseläkkeensaajan on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle:
1) avioliiton solmimisesta ja avioliiton purkautumisesta;
2) avoliittoon menemisestä ja avoliiton päättymisestä;
3) 5 §:n 2 momentin mukaisesta erillään
asumisesta;
4) osoitteen muuttumisesta, ulkomaille muutosta ja
Suomeen paluusta;
5) eläkkeeseen vaikuttavien eläketulojen muutoksesta;
ja
6) 5 §:n 3 momentin mukaisen jatkuvan
laitoshoidon alkamisesta ja päättymisestä.
Ulkomailla asuvan henkilön on toimitettava hakemuksen
liitteeksi virkatodistus tai muu vastaava selvitys.
Eläkkeen hakijan ja saajan on annettava Kansaneläkelaitokselle
myös muut hakemuksen ratkaisemiseksi ja etuuden maksamiseksi
välttämättömät tiedot.
57 §
Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen
ja ilmoitusvelvollisuus
Työkyvyttömyyseläkehakemuksessa
on ilmoitettava 56 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot.
Lisäksi hakemuksessa on annettava:
1) tiedot hakijan terveydentilasta;
2) tiedot hakijaa hoitaneista lääkäreistä sekä laitoksista;
3) tiedot hakijan ammatista, työhistoriasta, koulutuksesta
ja kuntoutuksesta; sekä
4) tieto siitä, onko eläkkeenhakija
hakenut sairauspäivärahaa tai sairausajan palkkaa
Suomesta tai ulkomailta.
Työkyvyttömyyseläkehakemukseen on
liitettävä lääkärinlausunto,
joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman.
Kansaneläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan
hankkia lääkärinlausunnon, jos hakija
on hoidettavana sairaalassa tai laitoksessa taikka jos siihen on
muu erityinen syy. Kansaneläkelaitos antaa tarkemmat määräykset
siitä, mitä lääkärinlausunnossa
tulee käydä ilmi.
Työkyvyttömyyseläkkeensaajan on sen
lisäksi, mitä 56 §:n 2—4
momentissa säädetään, ilmoitettava
Kansaneläkelaitokselle terveydentilansa tai työkykynsä olennaisesta
paranemisesta, saamastaan ammattiopetuksesta, ryhtymisestään
työhön ja kuntoutuksen keskeyttämisestä.
58 §
Leskeneläkkeen hakeminen ja ilmoitusvelvollisuus
Leskeneläkehakemuksessa on ilmoitettava:
1) lesken henkilöllisyystiedot;
2) edunjättäjän henkilöllisyystiedot,
asuinmaa ja kuolinaika;
3) edunjättäjän ja lesken
Suomessa sekä ulkomailla asumat ja työskentelemät
ajat;
4) tiedot leskeneläkkeeseen vaikuttavista
ansio- ja muista tuloista;
5) tiedot eläkkeistä, joita edunjättäjä oli
saanut tai hakenut; ja
6) tiedot lesken 5 §:n 3 momentin
mukaisen jatkuvan laitoshoidon alkamisesta ja päättymisestä.
Leskeneläkehakemuksessa tulee myös selvittää,
onko hakijalla yhteistä alle 18-vuotiasta lasta edunjättäjän
kanssa sekä asuiko samassa taloudessa lesken
kanssa alle 18-vuotias lesken tai edunjättäjän
lapsi edunjättäjän kuollessa sekä tällaisen
lapsen henkilöllisyystiedot.
Leskeneläkkeensaajan on sen lisäksi, mitä 56 §:n
2 ja 4 momentissa säädetään,
ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle eläkkeeseen
vaikuttavien tulojen muutoksesta ja tämän lain
mukaisen työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen,
kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetun
työttömyyseläkkeen, mainitun lain 3 §:ssä tarkoitetun
yksilöllisen varhaiseläkkeen taikka näitä vastaavan
ulkomailta maksettavan eläkkeen myöntämisestä.
Ulkomailla asuvan lesken on toimitettava hakemuksen liitteeksi
virkatodistus tai muu vastaava selvitys.
59 §
Lapseneläkkeen hakeminen ja ilmoitusvelvollisuus
Lapseneläkehakemuksessa on ilmoitettava:
1) lapsen henkilöllisyystiedot;
2) edunjättäjän henkilöllisyystiedot,
asuinmaa ja kuolinaika;
3) edunjättäjän Suomessa
ja ulkomailla asumat ja työskentelemät ajat;
4) tiedot eläkkeistä, joita edunjättäjä oli
saanut tai hakenut; ja
5) tiedot lapseneläkkeeseen vaikuttavista
eläketuloista.
Jos edunjättäjä ei ollut lapsen oma
vanhempi, hakemuksessa on ilmoitettava lapsen ja edunjättäjän
sukulaisuus- tai huoltosuhde. Lisäksi on ilmoitettava,
maksettiinko lapsen elatukseen korvauksia muualta sekä tiedot
maksetuista korvauksista ja niiden määristä.
Lapseneläkehakemukseen on lisäksi liitettävä oppilaitoksen
todistus opiskelusta, jos lapseneläkettä haetaan 40 §:n
1 momentissa tarkoitetun päätoimisen opiskelun
perusteella.
Lapseneläkettä saavan taikka hänen
huoltajansa tai edunvalvojansa on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle:
1) lapsen osoitteen muutoksesta, ulkomaille muutosta
ja Suomeen paluusta;
2) eläkkeeseen vaikuttavien eläketulojen muutoksesta;
3) tämän lain mukaista eläkettä vastaavan
ulkomailta maksettavan eläkkeen myöntämisestä lapselle;
sekä
4) päätoimisen opiskelun lopettamisesta,
jos eläke on myönnetty 40 §:n
1 momentissa tarkoitetun päätoimisen opiskelun
perusteella.
Lesken tai muun lasta huoltavan henkilön on ilmoitettava
lapseneläkettä saavan lapsen antamisesta ottolapseksi
46 §:n 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja lapsen
huollon siirtymisestä muulle henkilölle.
Ulkomailla asuvan lapsen hakemukseen on liitettävä virkatodistus
tai muu vastaava selvitys.
Lapseneläkkeen hakijan ja saajan on annettava Kansaneläkelaitokselle
myös muut hakemuksen ratkaisemiseksi ja etuuden maksamiseksi välttämättömät
tiedot.
60 §
Lapsikorotuksen hakeminen ja ilmoitusvelvollisuus
Lapsikorotushakemuksessa on ilmoitettava:
1) hakijan, tämän avio- tai avopuolison
ja lapsen henkilöllisyystiedot;
2) tiedot siitä, vastaako hakija lapsen toimeentulosta,
jos lapsikorotusta haetaan 51 §:n 2 momentin perusteella
muualla asuvasta lapsesta; ja
3) tiedot hakijan Suomessa asumasta ajasta, jos lapsikorotusta
haetaan 51 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan perusteella.
Lapsikorotuksen saajan on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle:
1) osoitteen muutoksesta, ulkomaille muutosta ja Suomeen
paluusta;
2) lapsikorotukseen oikeuttavan eläkkeen tai korvauksen
lakkaamisesta;
3) avio- tai avopuolison lapsen muutosta eri talouteen;
4) lapsen antamisesta otto- tai kasvattilapseksi;
5) siitä, ettei saaja enää huolehdi
muualla asuvan lapsensa toimeentulosta; ja
6) lapsen kuolemasta.
Lapsikorotuksen hakijan ja saajan on annettava Kansaneläkelaitokselle
myös muut hakemuksen ratkaisemiseksi ja etuuden maksamiseksi välttämättömät
tiedot.
61 §
Tutkimus työkyvyn selvittämiseksi
Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan tai
saajan on perustellusta syystä Kansaneläkelaitoksen määräyksestä käytävä työkyvyn
selvittämistä varten tutkittavana Kansaneläkelaitoksen
nimeämän lääkärin
luona tai Kansaneläkelaitoksen nimeämässä terveydenhuollon
toimintayksikössä taikka tutkimuslaitoksessa.
Kansaneläkelaitos maksaa tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset.
62 §
Hakemuksen ratkaiseminen käytettävissä olevien
tietojen perusteella
Etuutta koskeva hakemus voidaan ratkaista Kansaneläkelaitoksen
käytettävissä olevien tietojen perusteella,
jos hakija kieltäytyy antamasta hakemuksen ratkaisemiseksi
tarvittavia tietoja tai esittämästä selvitystä,
joka häneltä voidaan kohtuudella vaatia. Samoin
menetellään, jos työkyvyttömyyseläkkeen
hakija tai saaja ei noudata 61 §:ssä tarkoitettua
lääkärintutkimuksessa, terveydenhuollon
toimintayksikössä tai tutkimuslaitoksessa käyntiä koskevaa
määräystä.
63 §
Etuutta koskeva päätös
Hakijalle annetaan kirjallinen päätös
etuuden myöntämisestä, hylkäämisestä,
tarkistamisesta, keskeyttämisestä, lakkauttamisesta
ja takaisinperinnästä. Hakijalle on annettava
kirjallinen päätös myös silloin,
kun etuus maksetaan 67 §:n tai sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 14 §:n
perusteella kunnan toimielimelle.
Indeksitarkistuksesta tai muusta vastaavasta lain nojalla suoraan
määräytyvästä perusteesta johtuvasta
etuuden tarkistamisesta annetaan päätös
vain etuudensaajan pyynnöstä.
Tämän lain mukaiset päätökset
annetaan maksutta.
64 §
Maksaminen
Etuus maksetaan kuukausittain etuudensaajan ilmoittamalle tilille
Suomessa toimivaan rahalaitokseen. Etuus voidaan kuitenkin maksaa muullakin
tavalla, jollei tilille maksaminen ole mahdollista tai jos tuen
hakija tai saaja esittää muulle maksutavalle erityisen
syyn.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin maksamisajankohdasta.
Jos etuuden hakija on kuollut ennen kuin hakemus on ratkaistu,
etuus maksetaan leskelle, pesänselvittäjälle
tai kuolinpesän osakkaiden valtuutuksella muulle kuolinpesän
edustajalle enintään sen kuukauden loppuun, jona
hakija kuoli.
65 §
Etuuden keskeyttäminen ulkomaille muuttamisen
vuoksi
Jos etuudensaaja muuttaa ulkomaille asumaan, etuutta maksetaan
vuoden ajan muuttoa seuraavan kuukauden alusta. Etuuden maksaminen
keskeytetään kuitenkin ulkomaille muuttoa seuraavan
kuukauden alusta, jollei etuudensaaja ole välittömästi
ennen ulkomaille muuttoaan asunut Suomessa vuoden pituista aikaa.
Etuudensaajan palattua Suomeen asumaan aletaan keskeytettyä etuutta
maksaa paluuta seuraavan kuukauden alusta. Etuutta maksetaan takautuvasti
enintään kuuden kuukauden ajalta paluuilmoituksen
tekemisestä.
66 §
Etuuden keskeyttäminen vankeusrangaistuksen vuoksi
Ehdotonta vankeusrangaistusta vankilassa suorittavan etuudensaajan
etuuden maksaminen keskeytetään sen jälkeen,
kun vankeusrangaistusta tai sen ohella suoritettavaa sakon muuntorangaistusta
on suoritettu kolme kuukautta. Jos rangaistuksen täytäntöönpanoa
välittömästi edeltänyt tutkintavankeusaika
vähennetään rangaistuksesta, etuuden
maksaminen keskeytetään vastaavasti, kun rangaistuksen
täytäntöönpanon ja vähennyksen
yhteenlaskettu aika on kestänyt kolme kuukautta, aikaisintaan
kuitenkin rangaistuksen suorittamisen laskettua alkamisajankohtaa
seuraavan kuukauden alusta.
Keskeytettyä etuutta aletaan maksaa vapautumista seuraavan
kuukauden alusta. Jos henkilö vapautuu kuukauden 1 päivänä,
etuutta maksetaan kuitenkin sen kuukauden alusta.
Keskeytetty etuus tai osa siitä voidaan maksaa toimeentulon
turvaamiseksi etuudensaajan avio- tai avopuolisolle ja 16 vuotta
nuoremmille lapsille.
67 §
Etuuden maksaminen kunnan toimielimelle
Kansaneläkelaitos voi päättää,
että etuus maksetaan saajan asuinkunnan sosiaalihuoltolain
6 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle
käytettäväksi etuudensaajan ja hänen 66 §:n
3 momentissa tarkoitettujen omaistensa elatukseen, jos etuuden maksaminen
saajalle itselleen vaarantaa etuudensaajan tai hänen omaistensa
toimeentulon. Näin maksettua etuutta ei saa vastoin etuudensaajan
nimenomaista suostumusta käyttää muuhun
kuin sen kuukauden aikana annettavaan elatukseen, jolta etuus on
suoritettu.
Esityksen etuuden maksamisesta kunnan toimielimelle voi tehdä etuudensaaja,
hänen avio- tai avopuolisonsa, muu omaisensa tai henkilö, joka
hänestä pääasiallisesti huolehtii,
taikka kunnan asianomainen toimielin.
68 §
Lapseneläkkeen maksamisen erityissäännökset
Jos lapseneläkettä saava alaikäinen
lapsi ei ole edunvalvojansa huollettavana, lapseneläke voidaan
maksaa lapsen huoltajalle. Kansaneläkelaitoksen on kuultava
sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimielintä,
lapsen edunvalvojaa sekä 15 vuotta täyttänyttä lasta
ennen eläkkeen maksamista lapsen huoltajalle.
Lapseneläke voidaan maksaa 15 vuotta täyttäneelle
lapselle, jos edunvalvoja siihen suostuu.
Lapseneläke voidaan maksaa 1 momentissa tarkoitetulle
toimielimelle tai toimielimen suostumuksella muullekin henkilölle,
jos lapseneläkkeen maksaminen sen nostamiseen oikeutetulle vaarantaisi
lapsen toimeentulon.
69 §
Eläkkeen katsominen ennakkosuoritukseksi
Jos eläkkeensaajalle, joka saa perhe-eläkettä, myönnetään
takautuvasti kansaneläke, samalta ajalta maksettua perhe-eläkettä pidetään
kansaneläkkeen ennakkosuorituksena.
Jos eläkkeensaajalle, joka saa kansaneläkettä,
myönnetään takautuvasti perhe-eläke,
samalta ajalta maksettua kansaneläkettä pidetään
perhe-eläkkeen ennakkosuorituksena.
70 §
Takautuvan kansaneläkkeen ja lapsikorotuksen maksaminen
Takautuvasti myönnetty kansaneläke
on pidätettävä Kansaneläkelaitokselle
tai maksettava työttömyyskassalle näiden
maksamaa etuutta vastaavilta osin, jos Kansaneläkelaitos
myöntää kansaneläkkeen takautuvasti
ajalle, jona etuudensaaja on saanut:
1) työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta;
2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista
koulutustukea;
3) sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa;
tai
4) Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista tai
kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista kuntoutusrahaa.
Edellä 1 momentissa säädetyllä tavalla
menetellään, jos Kansaneläkelaitos myöntää lapsikorotuksen
takautuvasti ajalle, jona etuudensaaja on saanut:
1) työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta;
2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista
koulutustukea; tai
3) Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista tai
kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista kuntoutusrahaa.
Kansaneläke ja lapsikorotus maksetaan työttömyyskassalle
kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että työttömyysturvalain
11 luvun 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty
vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen
ja lapsikorotuksen maksupäivää.
71 §
Eläkkeen myöntäminen väliaikaisesti
Jos kansaneläkkeen tai leskeneläkkeen täydennysmäärän
hakija on hakenut eläkettä tai korvausta myös
muusta valtiosta, jossa sovelletaan sosiaaliturva-asetusta, kansaneläke
tai leskeneläkkeen täydennysmäärä voidaan
myöntää väliaikaisesti siksi
ajaksi, jonka asian käsittely kestää.
Jos eläke tai korvaus mainitusta valtiosta myönnetään
takautuvasti, Kansaneläkelaitos saa periä liikaa
maksetun kansaneläkkeen ja leskeneläkkeen täydennysmäärän
takautuvasti toisessa valtiossa myönnetystä eläkkeestä tai
korvauksesta. Kun muussa valtiossa haetusta eläkkeestä on
saatu tieto, Kansaneläkelaitos tekee lopullisen päätöksen
kansaneläkkeestä tai leskeneläkkeestä.
72 §
Eläkkeen periminen takautuvasti maksettavasta työeläkkeestä tai
korvauksesta
Kansaneläke ja leskeneläkkeen täydennysmäärä voidaan
myöntää väliaikaisesti, jos
eläkkeessä tulona huomioon otettavasta työeläkkeestä tai
korvauksesta on muutoksenhaku vireillä. Jos työeläkettä tai
korvausta myönnetään takautuvasti, Kansaneläkelaitos
saa periä takaisin työeläkkeestä tai
korvauksesta samalta ajalta liikaa maksetun eläkkeen. Kansaneläkelaitos
saa periä liikaa maksetun kansaneläkkeen myös
silloin, kun työeläkelaitos jatkaa muutoksenhaun
perusteella myönnettyä kuntoutustukea.
Kansaneläkelaitos voi periä työeläkkeen
maksajalta tämän takautuvasti suorittaman eläkkeen siltä osin
kuin se vastaa liikaa maksettua kansaneläkettä tai
ylimääräistä rintamalisää,
jos työeläkkeen maksaja:
1) oikaisee tai tarkistaa työeläkkeen;
2) myöntää oikaisupäätöksen
jälkeen kuntoutustuelle jatkoa; tai
3) myöntää perhe-eläkkeen.
Edellä 2 momentissa säädetyllä tavalla
menetellään myös 22 §:n
1 momentin 3—6 kohdassa tarkoitettujen eläkkeiden
ja etuuksien osalta.
Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava 1 momentissa ja
2 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa työeläkkeen
maksajalle vähintään kaksi viikkoa ennen
maksamista, että työeläke tai osa siitä on
maksettava Kansaneläkelaitokselle. Ilmoitus on tehtävä vastaavasti
22 §:n 1 momentin 3—6 kohdassa tarkoitetun eläkkeen, korvauksen
sekä perhe- ja huoltoeläkkeen maksajalle.
73 §
Maksamisen väliaikainen keskeyttäminen
Etuuden maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää osittain
tai kokonaan, jos on ilmeistä, että etuuden saajalla
ei olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn perusteella ole oikeutta etuuteen
tai osaan siitä. Jos etuuden saaja ei toimita pyydettyä lisäselvitystä,
asia ratkaistaan niiden selvitysten perusteella, jotka ovat Kansaneläkelaitoksen
käytettävissä.
Jos keskeytettyä etuutta aletaan maksaa uudelleen,
sitä ei makseta ilman erityistä syytä pidemmältä kuin
kuuden kuukauden ajalta takautuvasti.
74 §
Etuuden lakkaaminen
Etuutta maksetaan sen kuukauden loppuun, jonka aikana etuudensaaja
on kuollut.
75 §
Takaisinperintä
Jos tämän lain mukaista etuutta on maksettu aiheetta
tai määrältään liian
suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin.
Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan
tai osittain, jos se katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton
maksaminen ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa
vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti
maksettu määrä on vähäinen.
Takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan takaisinperintää koskevan
päätöksen antamisen jälkeen
myös, jos takaisinperintää ei etuuden
saajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa
tai jos perinnän jatkamisesta aiheutuisi perimättä olevaan
etuuden määrään nähden
kohtuuttomat kustannukset.
Takaisinperittävä määrä voidaan
kuitata Kansaneläkelaitoksen myöhemmin maksamasta etuudesta.
Ilman etuudensaajan suostumusta kuittaaminen voidaan kuitenkin kohdistaa
vain tämän lain mukaiseen tai siihen rinnastettavaan muuhun
etuuteen.
Takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös
saadaan panna täytäntöön kuten
lainvoimainen tuomio.
76 §
Takaisinperittävän saatavan vanhentuminen
Päätös aiheettomasti maksetun etuuden
takaisinperinnästä on tehtävä viiden
vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä.
Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu
saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta,
jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun
saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta
annetun lain (728/2003) 10 ja 11 §:ssä säädetään.
Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua
uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
12 luku
Muutoksenhaku
77 §
Muutoksenhakuoikeus
Muutoksenhakua varten on sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta
ja vakuutusoikeus. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta säädetään sosiaaliturvan
muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa (1299/2006) ja vakuutusoikeudesta
vakuutusoikeuslaissa (132/2003).
Kansaneläkelaitoksen tämän lain nojalla
antamaan päätökseen tyytymätön
saa hakea siihen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta
kirjallisella valituksella. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan
päätökseen saa hakea muutosta valittamalla
vakuutusoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea
muutosta valittamalla.
Asianosainen, johon sovelletaan sosiaaliturva-asetusta ja joka
ei tyydy Kansaneläkelaitoksen tämän lain
nojalla antamaan päätökseen, voi hakea
siihen muutosta saatuaan sosiaaliturva-asetuksen täytäntöönpanosta
annetun asetuksen (ETY) N:o 574/72 48 artiklassa tarkoitetun
päätösten yhteenvedon, johon on liitetty
kaikkien EU-maiden eläkepäätökset.
Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksiä koskevaan
Kansaneläkelaitoksen päätökseen
haetaan kuitenkin muutosta siten kuin tässä laissa
säädetään.
Kansaneläkelaitoksen päätöstä on
muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella
päätöksellä ratkaistu.
Kansaneläkelaitoksen antamaan väliaikaiseen
päätökseen ei saa hakea muutosta.
78 §
Muutoksenhakuaika
Valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle
viimeistään 30 päivänä sen
päivän jälkeen, jona asianosaisen katsotaan
saaneen päätöksestä tiedon.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon
seitsemäntenä päivänä sen
päivän jälkeen, jona päätös
on postitettu hänen ilmoittamaansa osoitteeseen, jos muutoksenhaun
yhteydessä ei muuta näytetä.
79 §
Itseoikaisu
Jos Kansaneläkelaitos hyväksyy kaikilta osin sille
toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava
asiasta oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen
saa hakea muutosta siten kuin 77 ja 78 §:ssä säädetään.
Jos Kansaneläkelaitos ei oikaise valituksen kohteena
olevaa päätöstä 1 momentissa
mainituin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan
päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja
lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi.
Kansaneläkelaitos voi tällöin väliaikaisella
päätöksellä oikaista aikaisemman
päätöksensä siltä osin
kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos
valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, väliaikaisesta
päätöksestä on ilmoitettava
sille viipymättä.
Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määräajasta
voidaan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisäselvityksen
hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen
hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava
valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin
aina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle viimeistään
60 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.
80 §
Muutoksenhakuajan jälkeen tullut valitus
Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle
annettava valitus on saapunut 78 §:ssä säädetyn
määräajan jälkeen, valitus voidaan
ottaa tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut
painava syy.
81 §
Asiavirheen korjaaminen
Jos Kansaneläkelaitoksen päätös
perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen
tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka
päätöstä tehtäessä on
tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa
virheellisen päätöksensä ja
ratkaista asian uudelleen.
Päätös voidaan korjata asianosaisen
eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen
asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu
päätöksen korjaamiseen.
82 §
Lainvoimaisen päätöksen oikaisu
Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai
myönnetyn edun lisäämisestä,
ilmenee uutta selvitystä, Kansaneläkelaitoksen
on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläkelaitos voi aikaisemman
lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn
edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana.
Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat
menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään.
Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin
77 ja 78 §:ssä säädetään.
83 §
Asian uudelleen ratkaiseminen työeläkkeen
tai korvauksen myöntämisen johdosta
Jos kansaneläkkeen tai leskeneläkkeen saajalle
on takautuvasti myönnetty 22 §:ssä tarkoitettu
tulona huomioon otettava työeläke tai korvaus
tai tällaista etuutta on korotettu, Kansaneläkelaitos
voi ilman 84 §:n mukaista päätöksen poistamista
tai 81 §:n 2 momentin mukaista asianosaisen suostumusta
asianosaista kuultuaan ratkaista asian uudelleen.
84 §
Lainvoimaisen päätöksen poistaminen
Jos tässä laissa tarkoitettua etuutta koskeva lainvoimainen
päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen
selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturvan
muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen
vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian
uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan
muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus
tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Tällaiseen päätökseen
saa hakea muutosta siten kuin 77 ja 78 §:ssä säädetään.
Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen
poistamista koskevan vaatimuksen se voi keskeyttää etuuden
maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisesti siihen asti,
kunnes asia on uudelleen ratkaistu.
Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden
tämän lain perusteella antama lainvoimainen päätös
perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on
ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen
tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen
ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi.
Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi
ennen asian ratkaisemista.
Päätöksen poistamista on haettava
viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös
sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös
voidaan poistaa määräajan jälkeenkin
tehdystä hakemuksesta.