2 luku
Valvontaviranomaiset ja valvonta
4 §
Maa- ja metsätalousministeriö
Luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden ja luonnonmukaisen
tuotannon valvonnan ja valvonnan suunnittelun yleinen ohjaus kuuluu
maa- ja metsätalousministeriölle.
5 §
Elintarviketurvallisuusvirasto
Elintarviketurvallisuusvirasto suunnittelee, ohjaa ja kehittää valtakunnallisesti
luonnonmukaisen tuotannon sekä luonnonmukaisesti tuotettujen
tuotteiden ja niiden maahantuonnin ja maastaviennin valvontaa.
Elintarviketurvallisuusvirasto valvoo:
1) luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden
pakkaamista, varastointia ja tukkukauppaa;
2) luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden ja
rehujen valmistusta, valmistuttamista, varastointia ja tukkukauppaa;
3) luonnonmukaisesti tuotetun kylvösiemenen
ja taimiaineiston pakkaamista, varastointia, tukkukauppaa ja kaupan
pitämistä; sekä
4) toimijoita, jotka maahantuovat tai vievät maasta
luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita.
Elintarviketurvallisuusvirasto on 1 §:n 1
momentissa mainitussa lainsäädännössä tarkoitettu toimivaltainen
viranomainen, jollei jäljempänä toisin
säädetä. Elintarviketurvallisuusvirasto vastaa
myös toimeenpanoasetuksen mukaisesta tietojenvaihdosta
sekä ilmoituksista muille Euroopan unionin jäsenvaltioille
ja komissiolle.
6 §
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
valvoo:
1) luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden
tuotantoa ja kaupan pitämistä vähittäismyynnissä;
sekä
2) maatilalla harjoitettua omien maataloustuotteiden
käsittelyä vähäiseksi valmistukseksi katsottavalla
tavalla.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimii
toimeenpanoasetuksen 36 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuna
toimivaltaisena viranomaisena koskien kasvintuotannon siirtymävaihetta
sekä 40 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena
koskien rinnakkaista tuotantoa. Lisäksi elinkeino-, liikenne-
ja ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen
toimeenpanoasetuksen 47 artiklan a ja b alakohtien mukaisessa hätätilanteessa.
7 §
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto valvoo luonnonmukaisesti
tuotettujen alkoholijuomien ja väkiviinan valmistusta,
valmistuttamista, varastointia, kaupan pitämistä ja tukkukauppaa.
Virasto valvoo 5 §:n 2 momentissa säädetystä poiketen
luonnonmukaisesti tuotettujen alkoholijuomien ja väkiviinan
maahantuontia ja maastavientiä harjoittavia toimijoita.
8 §
Tulli
Tulli valvoo luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden,
elintarvikkeiden, rehujen, alkoholijuominen ja väkiviinan
maahantuontia siten kuin siitä säädetään
neuvoston asetuksessa ja sen nojalla annetussa lainsäädännössä.
Tulli päättää tuontiasetuksen
15 artiklan mukaisesta luonnonmukaista tuotantoa koskevien viittausten
poistamisesta maahantuotavien luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden
pakkausmerkinnöistä, mainoksista ja saateasiakirjoista, jos
tuotteet eivät täytä tässä laissa
tai 1 §:ssä mainitussa Euroopan unionin
lainsäädännössä asetettuja
vaatimuksia.
9 §
Valvontasuunnitelmat
Elintarviketurvallisuusviraston on laadittava toimeenpanoasetuksen
92 f artiklassa tarkoitettu monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma, jossa
kuvataan luonnonmukaisen tuotannon valvontaan liittyvien järjestelmien
rakenteet ja organisaatiot sekä valvonnan strategiset tavoitteet,
tärkeysjärjestykseen asettaminen ja yleinen järjestäminen.
Monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman lisäksi
Elintarviketurvallisuusviraston on laadittava vuosittainen valvontasuunnitelma elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen ja suorittamansa
valvonnan järjestämiseksi. Vuosittaisessa valvontasuunnitelmassa
on määritettävä tarkastusten
sisältö sekä valvontakohteiden riskinarvioinnin
ja suunnitelman toteutumisen arvioinnin perusteet.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston on laadittava
7 §:ssä tarkoitetusta valvonnasta 2 momentissa
tarkoitettu vuosittainen valvontasuunnitelma.
10 §
Valvonnan arviointi
Elintarviketurvallisuusviraston on suunnitelmallisesti tehtävä tai
teetettävä arvio vuosittaisten valvontasuunnitelmien
mukaisen valvonnan yleisestä toteutuksesta sekä seurattava
valvontasuunnitelmien noudattamista.
11 §
Valvonnan tulosten julkaiseminen
Elintarviketurvallisuusvirasto julkaisee valvonnan tulokset.
Jäljempänä 14 §:ssä tarkoitettuja
salassa pidettäviä tietoja ei kuitenkaan saa julkaista.
Elintarviketurvallisuusviraston on lisäksi julkaistava
valvonnan arvioinnin tulokset.
Tarkempia säännöksiä valvonnan
tulosten julkaisemisesta voidaan antaa maa- ja metsätalousministeriön
asetuksella.
12 §
Valtuutettu tarkastaja
Elintarviketurvallisuusvirasto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
voivat käyttää toimijoiden ja luonnonmukaisesti
tuotettujen tuotteiden valvonnassa apuna Elintarviketurvallisuusviraston
valvontatehtävään kirjallisesti valtuuttamia
tarkastajia. Valtuutetut tarkastajat voivat tehdä viranomaisvalvontaa
varten vaadittavia tarkastuksia. Valtuutettuun tarkastajaan sovelletaan
rikollisoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen
suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä.
Vahingonkorvausvastuusta säädetään
vahingonkorvauslaissa (412/1974).
Valtuutetulla tarkastajalla tulee olla sitä valvonnan
aluetta, jolle hänet on valtuutettu, koskevien tarkastusten
tekemiseen vaadittava asiantuntemus ja pätevyys. Valtuutetun
tarkastajan tulee toimijan niin vaatiessa esittää valtuutuksestaan
kirjallinen selvitys, josta on käytävä ilmi,
mitä valvonnan aluetta hänen valtuutensa koskee.
Elintarviketurvallisuusviraston ja elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen on valvottava valtuutettujen
tarkastajien toimintaa. Tarkastusten johdosta tehtävät
hallinnolliset päätökset tekee tarkastuksen
toimeksi antanut valvontaviranomainen.
13 §
Tarkastus- ja tiedonsaantioikeus
Tässä laissa tarkoitetuilla valvontaviranomaisilla
ja valtuutetuilla tarkastajilla on oikeus tämän
lain ja neuvoston asetuksen sekä niiden nojalla annettujen
säännösten täytäntöön
panemista ja noudattamisen valvontaa tehtäviä tarkastuksia
varten päästä viljellyille ja muille
alueille, tuotanto-, varasto- ja muihin rakennuksiin ja kuljetusvälineisiin
sekä tarkastaa toimijan kirjanpitoa, suorittaa muita tarkastuksia
ja ottaa korvauksetta näytteitä tutkimuksia varten.
Pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa
tarkastuksen saa tehdä vain valvontaviranomainen.
Valvontaviranomaisilla ja valtuutetuilla tarkastajilla on oikeus,
sen estämättä, mitä tietojen salassapidosta
säädetään, saada tässä laissa
tarkoitettua tarkastusta ja valvontaa varten tarpeelliset tiedot
ja asiakirjat toimijalta.
14 §
Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen
Sen lisäksi, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään,
valvonnassa saatuja tietoja saa salassapitosäännösten
estämättä luovuttaa:
1) tämän lain 5—8 §:ssä tarkoitetuille
viranomaisille tässä laissa ja 1 §:ssä mainitussa
Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyjen
tehtävien hoitamista varten;
2) Maaseutuvirastolle tarkastuksista ja niiden tuloksista
toimeenpanoasetuksen 92 artiklan 6 kohdan edellyttämässä laajuudessa;
3) syyttäjä-, poliisi- ja tulliviranomaisille
rikoksen selvittämiseksi;
4) elintarvikelaissa tarkoitetuille valvontaviranomaisille
luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden markkinavalvontaa
varten.
15 §
Virka-apu
Poliisin velvollisuudesta antaa virka-apua säädetään
poliisilain (872/2011) 9 luvun 1 §:ssä.
Tulli voi antaa valvontaviranomaiselle toimialaansa kuuluvaa
virka-apua tässä laissa tai 1 §:ssä mainitussa
Euroopan unionin lainsäädännössä tarkoitetun
tarkastuksen suorittamiseksi.
16 §
Euroopan unionin tarkastajien tarkastus- ja tiedonsaantioikeus
Mitä 13 §:ssä säädetään
Suomen viranomaisen tarkastus- ja tiedonsaantioikeudesta, koskee myös
Euroopan unionin tarkastajia. Euroopan unionin tarkastajien on tarkastuksia
suorittaessaan toimittava yhteistyössä valvontaviranomaisten
kanssa.
17 §
Valvontaviranomaisen tunnusnumero
Neuvoston asetuksen 27 artiklan 10 kohdan mukaisista valvontaviranomaisten
tunnusnumeroista säädetään maa-
ja metsätalousministeriön asetuksella.
3 luku
Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmä
18 §
Ilmoittautuminen luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään
Toimijan on tehtävä ennen luonnonmukaisesti
tuotettujen tuotteiden saattamista markkinoille ilmoitus valvontajärjestelmään
liittymisestä asianomaiselle valvontaviranomaiselle. Ilmoituksessa
annettavien tietojen tulee olla toimeenpanoasetuksen 63 artiklan
3 kohdan mukaiset.
Toimijoista, joiden ei neuvoston asetuksen 28 artiklan
2 kohdan mukaisesti tarvitse ilmoittautua luonnonmukaisen tuotannon
valvontajärjestelmään, voidaan säätää tarkemmin
maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
19 §
Valvontajärjestelmään liittäminen
ja rekisteröinti
Toimijalle, joka on tarkastettu ensimmäisen kerran
ja joka täyttää neuvoston asetuksessa
ja sen nojalla annetussa Euroopan unionin lainsäädännössä asetetut
edellytykset, on asianomaisen valvontaviranomaisen annettava asiakirjaselvitys.
Asiakirjaselvityksen antamisen jälkeen toimija on liitettävä luonnonmukaisen
tuotannon valvontajärjestelmään merkitsemällä toimija
rekisteriin.
Toimijasta tai toiminnasta, joka ei täytä 1 momentissa
tarkoitettuja edellytyksiä ja jota ei voida liittää valvontajärjestelmään,
on asianomaisen valvontaviranomaisen annettava erillinen päätös.
20 §
Ilmoitukset toiminnassa tapahtuneista muutoksista
Toimijan on ilmoitettava toimeenpanoasetuksen 64 artiklan mukaisesti
asianomaiselle valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuneista muutoksista.
Asianomaisen valvontaviranomaisen on arvioitava, edellyttääkö toiminnan
muutos uutta tarkastusta.
21 §
Toimijan valvonta
Asianomaisen valvontaviranomaisen on tehtävä valvontajärjestelmään
liitetylle toimijalle vuosittaisen valvontasuunnitelman mukaiset
tarkastukset.
Tarkastuksen jälkeen toimijalle on annettava asiakirjaselvitys,
jos toiminta täyttää tässä laissa
ja 1 §:ssä mainitussa Euroopan unionin
lainsäädännössä asetetut
edellytykset. Toiminnasta tai tuotteesta, joka ei täytä säädettyjä vaatimuksia,
on asianomaisen valvontaviranomaisen tehtävä erillinen
päätös.
22 §
Valvontajärjestelmästä eroaminen
Toimijan, joka haluaa erota luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmästä,
on jätettävä tätä koskeva
kirjallinen ilmoitus asianomaiselle valvontaviranomaiselle. Päätöksen
toimijan poistamisesta valvontajärjestelmästä tekee asianomainen
valvontaviranomainen.
Jäljempänä 23 §:ssä tarkoitetun
rekisterinpitäjän tulee poistaa toimijaa koskevat
tiedot luonnonmukaisen tuotannon rekisteristä viimeistään viiden
vuoden kuluttua siitä, kun toimija on poistettu valvontajärjestelmästä.
23 §
Rekisterinpitäjä
Luonnonmukaisen tuotannon rekisteriä pitää Elintarviketurvallisuusvirasto.
Rekisterinpitäjän vastuusta säädetään
maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä annetun
lain (284/2008) 5 §:ssä. Lisäksi
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla
on oikeus käyttää ja päivittää rekisterin
tietoja tämän lain 6 §:ssä säädettyjen
tehtäviensä edellyttämässä laajuudessa.
Tämän lain 7 §:ssä tarkoitettujen
tehtävien osalta rekisterinpitäjä on
kuitenkin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Rekisteriä pidetään
alkoholilain 44 §:n nojalla.
24 §
Luonnonmukaisen tuotannon rekisteri
Luonnonmukaisen tuotannon rekisteriin merkitään
seuraavat tiedot:
1) toimijan nimi, kiinteistötunnus, tilatunnus sekä yritys-
ja yhteisötunnus sekä muut yhteystiedot;
2) tuotantopaikat ja yksiköt, joissa toiminta tapahtuu;
3) toiminnan osalta tieto siitä, millaisista
toiminnoista ja tuotteista on kysymys;
4) maataloustuotannon osalta alueet, perus- ja kasvulohkot
ja niiden pinta-ala sekä siirtymävaihe ja sen
kesto;
5) luonnonmukaisesti sekä tavanomaisesti kasvatettavien
eläinten lukumäärä tarkastusajankohtana
ja toiminnan mahdollinen kausiluonteisuus;
6) päivämäärä,
jolloin toiminta on liitetty valvontajärjestelmään;
7) päivämäärä,
jolloin tarkastus on tehty sekä tarkastajan tunnus;
8) toimijalle annettu asiakirjaselvitys, sen päivämäärä ja
kesto;
9) toimijalle tämän lain tai 1 §:ssä mainitun Euroopan
unionin lainsäädännön nojalla
myönnetyt luvat ja niiden kesto;
10) toimijalle tämän lain tai 1 §:ssä mainitun Euroopan
unionin lainsäädännön nojalla
annettujen säännösten noudattamatta jättämisestä mahdollisesti
aiheutuneet seuraamukset ja niiden seuranta sekä muut valvontaviranomaisen antamat
toimijaan kohdentuvat huomautukset ja kehotukset sekä niiden
seuranta; ja
11) muut valvonnan kannalta välttämättömät tiedot,
jotka eivät sisällä henkilötietolain (523/1999)
11 §:ssä tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja.
Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan, mitä henkilötietolaissa
ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.
25 §
Lisäysaineistorekisteri
Elintarviketurvallisuusvirasto pitää lisäysaineistorekisteriä niistä lajeista
ja lajikkeista, joista siementen ja siemenperunoiden luonnonmukaisesti
tuotettua lisäysaineistoa on saatavilla, siten kuin toimeenpanoasetuksen
48—56 artiklassa säädetään.
Samojen menettelyjen mukaisesti pidetään rekisteriä muun
lisäysaineiston osalta.
Elintarviketurvallisuusvirasto päivittää lisäysaineistorekisteriä säännöllisesti
lisäysaineiston toimittajalta saadun tiedon perusteella.
26 §
Asiakirjaselvityksen julkaisu
Elintarviketurvallisuusvirasto julkaisee toimijan ajantasaisen
asiakirjaselvityksen. Edellä 7 §:ssä tarkoitettujen
toimijoiden osalta asiakirjaselvityksen julkaisee kuitenkin Sosiaali-
ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto.
4 luku
Luonnonmukainen tuotanto eräissä tapauksissa
27 §
Nautakarjan pitäminen kytkettynä pienellä tilalla
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää toimeenpanoasetuksen
39 artiklan mukaisen luvan pitää nautakarjaa kytkettynä tilalla,
jolla nautakarjan yhteenlaskettu määrä vastaa
enintään 30 eläinyksikköä.
Kytkettynä pidettävän nautakarjan on
oltava maidon- tai emolehmätuotannossa.
Eläinyksiköiden laskentaperusteista voidaan säätää tarkemmin
maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
28 §
Muun kuin luonnonmukaisesti tuotetun lisäysaineiston
käyttö
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen luvalla
toimija voi käyttää muuta kuin luonnonmukaisesti
tuotettua siementä ja siemenperunaa. Luvan myöntäminen
edellyttää, että toimeenpanoasetuksen
45 artiklan 5 kohdan edellytykset täyttyvät. Lupaa
on haettava kullekin kasvukaudelle viimeistään
1 päivänä toukokuuta. Elinkeino-, liikenne-
ja ympäristökeskuksen on käsiteltävä annetun
määräajan jälkeen jätetty
lupahakemus, jos kyse on uudesta viljelijästä tai
jos siihen on painava syy.
Selvitettyään vuosittain luonnonmukaisesti tuotetun
siemenen ja siemenperunan saatavuuden Suomessa, Elintarviketurvallisuusvirasto voi
julkaista luettelon niistä lajeista ja lajikkeista, joille
ei voida myöntää 1 momentissa tarkoitettua
lupaa.
Muun kuin 1 momentissa mainitun lisäysaineiston osalta
sovelletaan edellä 1 ja 2 momenteissa säädettyjä menettelyjä.
Elintarviketurvallisuusvirasto voi myöntää toimeenpanoasetuksen
45 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun yleisen luvan myös muulle
lisäysaineistolle kuin siemenille ja siemenperunalle. Luvan
myöntäminen edellyttää, että toimeenpanoasetuksen
45 artiklan 5 kohdan a tai c alakohdan edellytykset täyttyvät.
29 §
Yksityinen tuotantoehto
Elintarviketurvallisuusvirasto voi hakemuksesta hyväksyä neuvoston
asetuksen 42 artiklassa tarkoitetun eläinlajin, vesikasvin
tai mikrolevän yksityisen tuotantoehdon. Hakemuksen voi jättää rekisteröity
yhdistys tai muu yhteisö sellaisen eläinlajin,
vesikasvin tai mikrolevän osalta, jolle toimeenpanoasetuksessa
ei ole vahvistettu yksityiskohtaisia tuotantosääntöjä.
Hakijan on osoitettava, että tuotantoehto, jolle hyväksymistä haetaan,
noudattaa neuvoston asetuksessa ja toimeenpanoasetuksessa säädettyjä periaatteita
ja vaatimuksia. Hyväksyttyä yksityistä tuotantoehtoa
valvotaan tämän lain mukaisessa valvontajärjestelmässä.
Elintarviketurvallisuusvirasto voi peruuttaa yksityisen tuotantoehdon
hyväksymisen, jos se ei enää täytä hyväksymisen
edellytyksiä.
Toimeenpanoasetuksen 95 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun lemmikkieläinten
ruokaa koskevien yksityisten tuotantoehtojen osalta sovelletaan
1 ja 2 momentissa säädettyjä menettelyjä.
30 §
Siirtymävaiheen lyhentäminen
Elintarviketurvallisuusvirasto voi toimeenpanoasetuksen 36 artiklan
4 kohdassa säädetyissä tapauksissa päättää lyhentää kasvintuotannon siirtymävaiheen
kestoa. Elintarviketurvallisuusviraston on ilmoitettava päätöksensä muille Euroopan
unionin jäsenvaltioille ja komissiolle.
31 §
Tarkemmat säännökset
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan
antaa tarkempia säännöksiä,
jotka koskevat tuotantoa, käsittelyä, merkitsemistä, markkinointia,
maastavientiä, maahantuontia, varastointia, valmistusta
ja kuljetusta, siltä osin kuin 1 §:ssä mainitun
Euroopan unionin lainsäädännön
täytäntöönpano sitä edellyttää.
Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön
asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä 1 §:ssä mainitussa
Euroopan unionin lainsäädännössä jäsenvaltioiden
päätettäväksi jätetyistä teknisistä yksityiskohdista
ja seikoista.
5 luku
Hallinnolliset pakkokeinot ja seuraamukset
32 §
Määräykset ja kiellot
Tämän lain ja 1 §:ssä mainitun Euroopan unionin
lainsäädännön säännöksiin
perustuvista kielloista ja määräyksistä päättää asianomainen valvontaviranomainen.
Määräykset ja kiellot on annettava määräaikaisina
ja ne on peruutettava, jos puutteellisuus on poistettu tai jos sillä ei
enää ole kiellon tai määräyksen
kannalta merkitystä.
Asianomaisen valvontaviranomaisen on 1 momentista poiketen
kiellettävä toimijaa pitämästä kaupan
tuotteita, joiden merkinnöissä tai mainonnassa
viitataan luonnonmukaiseen tuotantotapaan, enintään
kahden vuoden määräajaksi, kun on kyse
neuvoston asetuksen 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta vakavasta
tai pitkään vaikuttavasta säännösten
rikkomisesta.
33 §
Uhkasakko
Valvontaviranomainen voi tehostaa tämän lain
tai 1 §:ssä mainitun Euroopan unionin
lainsäädännön nojalla annettua
määräystä tai kieltoa uhkasakolla.
Uhkasakkoa koskevissa asioissa noudatetaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990)
säädetään.
34 §
Luonnonmukaista tuotantoa koskevien säännösten
rikkominen
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta
1) pitää kaupan tuotteita, joissa
viitataan luonnonmukaiseen tuotantotapaan, ja harjoittaa tässä laissa
tarkoitettua tai 1 §:ssä mainitun Euroopan
unionin lainsäädännön mukaista
toimintaa, jota ei ole 18 §:n mukaisesti ilmoittanut luonnonmukaisen
tuotannon valvontajärjestelmään,
2) laiminlyö 20 §:ssä tarkoitetun
ilmoitusvelvollisuuden,
3) käyttää neuvoston asetuksen
23 artiklassa tarkoitettuja luonnonmukaiseen tuotantoon viittaavia
ilmaisuja vastoin mainitussa artiklassa säädettyjä edellytyksiä,
4) rikkoo 32 §:n 2 momentin nojalla annettua kaupan
pitämisen kieltoa,
5) ei noudata valvontaviranomaisen neuvoston asetuksen
30 artiklan tai tuontiasetuksen 15 artiklan nojalla antamaa
päätöstä poistaa viittaukset
luonnonmukaiseen tuotantotapaan,
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa
rangaistusta, luonnonmukaista tuotantoa koskevien säännösten
rikkomisesta sakkoon.
Valvontaviranomainen voi jättää esitutkintaviranomaiselle
ilmoittamatta rikkomuksen, jos teko tai laiminlyönti on
vähäinen.
Se, joka rikkoo tämän lain tai 1 §:ssä mainitun
Euroopan unionin lainsäädännön
nojalla määrättyä uhkasakolla
tehostettua määräystä tai kieltoa,
voidaan jättää tuomitsematta rangaistukseen
samasta teosta.
6 luku
Erinäiset säännökset
35 §
Perittävät maksut
Tämän lain tai 1 §:ssä mainitun
Euroopan unionin lainsäädännön
mukaisista viranomaisen suoritteista peritään
valtiolle maksuja valtion maksuperustelaissa (150/1992)
säädettyjen perusteiden mukaan.
36 §
Palkkiot ja kustannusten korvaus
Elintarviketurvallisuusvirasto suorittaa valtuuttamalleen tarkastajalle
tämän lain mukaisesta tarkastuksesta palkkiota
ja kustannusten korvausta.
37 §
Muutoksenhaku
Asiakirjaselvityksestä saa vaatia oikaisua päätöksen
tehneeltä valvontaviranomaiselta siten kuin hallintolaissa
(434/2003) säädetään.
Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ja
muuhun valvontaviranomaisen tämän lain nojalla
tai 1 §:ssä mainitun Euroopan unionin
lainsäädännön nojalla tekemään
päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta
siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996)
säädetään. Tullin tämän
lain nojalla tekemään päätökseen
haetaan muutosta siten kuin tullilaissa (1466/1994) säädetään.
Hallinto-oikeuden päätökseen, joka
koskee yksityisen tuotantoehdon hyväksymisen peruuttamista
ja 32 §:n 2 momentissa tarkoitettua määräaikaista
kaupan pitämisen kieltoa, saa hakea muutosta valittamalla
korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus
myöntää valitusluvan.
Jos tämän lain ja 1 §:ssä mainitun
Euroopan unionin lainsäädännön
nojalla tehtävä päätös
tai kielto on luonteeltaan sellainen, että se on pantava
viivytyksettä täytäntöön,
siinä voidaan määrätä,
että sitä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava,
jollei valitusviranomainen toisin määrää.
38 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
39 §
Siirtymäsäännökset
Elintarviketurvallisuusviraston ennen tämän lain
voimaantuloa luonnonmukaisen tuotannon valvontaan valtuuttamat tarkastajat
voivat toimia 12 §:ssä tarkoitettuina valtuutettuina
tarkastajina ilman eri valtuutusta.
Toimija, joka on hyväksytty ennen tämän
lain voimaantuloa luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään,
siirretään tämän lain 3 luvussa
tarkoitettuun valvontajärjestelmään.
Ennen tämän lain voimaantuloa toimijalle myönnetyt
luvat ovat voimassa niissä annetun määräajan.
Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään
liittymistä koskeva hakemus, joka on jätetty viranomaiselle
ennen tämän lain voimaantuloa tämän
lain voimaan tullessa voimassa olleen lainsäädännön
mukaisesti, ja muut vireillä olevat asiat on siirrettävä käsiteltäviksi
tämän lain mukaisesti.