EDUSKUNNAN VASTAUS 3/2009 vp

EV 3/2009 vp - HE 48/2008 vp

Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Asia

Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 48/2008 vp).

Valiokuntakäsittely

Liikenne- ja viestintävaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LiVM 19/2008 vp).

Päätös

Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat lausumat:

1.

Eduskunta edellyttää, että tämän lainuudistuksen tavoitteiden toteutumista ja sen soveltamista, mm. yhteisötilaajien toimesta, seurataan ja arvioidaan kattavasti. Liikenne- ja viestintäministeriön on annettava liikenne- ja viestintävaliokunnalle asiasta selvitys vuoden 2010 loppuun mennessä.

2.

Eduskunta edellyttää, että tämän lakiesityksen esiin nostamat mahdolliset puutteet tai epäselvyydet poliisin toimintavaltuuksissa, esimerkiksi selvitettäessä yrityssalaisuuksiin liittyviä väärinkäytöksiä ja rikoksia, selvitetään pikaisesti ja tarvittaessa jo ennen pakkokeinolainsäädännön laajempaa uudistusta.

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:

Laki

sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 16 päivänä kesäkuuta 2004 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 9, 12—14, 20 ja 32 §, 33 §:n otsikko ja 3 momentin johdantokappale sekä 34 ja 42 § sekä

lisätään lakiin uusi 12 a, 13 a—13 k ja 34 a § seuraavasti:

9 §

Tunnistamistietojen käsittely palvelujen toteuttamiseksi ja käyttämiseksi

Tunnistamistietoja saa käsitellä siinä määrin kuin se on tarpeen verkkopalvelun, viestintäpalvelun tai lisäarvopalvelun toteuttamiseksi ja käyttämiseksi sekä jäljempänä säädetyllä tavalla tietoturvasta huolehtimiseksi.

Tunnistamistietoja saa käsitellä vain teleyrityksen, lisäarvopalvelun tarjoajan, yhteisötilaajan ja tilaajana olevan oikeushenkilön palveluksessa oleva sekä näiden lukuun toimiva luonnollinen henkilö, jonka tehtävänä on käsitellä tietoja tässä luvussa erikseen säädettyjen tarkoitusten toteuttamiseksi.

12 §

Käsittely teknistä kehittämistä varten

Teleyritys ja lisäarvopalvelun tarjoaja voi käsitellä tunnistamistietoja verkkopalvelun, viestintäpalvelun tai lisäarvopalvelun teknistä kehittämistä varten.

Yhteisötilaaja voi käsitellä tunnistamistietoja oman viestintäverkkonsa ja siihen liitetyn oman palvelunsa teknistä kehittämistä varten.

Ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitetun käsittelyn aloittamista tilaajalle tai käyttäjälle on ilmoitettava, mitä tunnistamistietoja käsitellään ja kuinka kauan niiden käsittely kestää. Ilmoitus voi olla kertaluonteinen.

12 a §

Käsittely tilastollista analyysiä varten

Teleyritys ja lisäarvopalvelun tarjoaja voi käsitellä verkkopalvelun, viestintäpalvelun tai lisäarvopalvelun tunnistamistietoja ja yhteisötilaaja voi käsitellä viestintäverkkonsa tai siihen liitetyn palvelunsa tunnistamistietoja automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tilastollista analyysiä varten, jos:

1) analyysiä ei voida muuten tuottaa ilman kohtuutonta vaivaa; ja

2) analyysistä ei voida tunnistaa yksittäistä luonnollista henkilöä.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös tilaajana olevan oikeushenkilön oikeutta käsitellä liittymänsä ja päätelaitteensa tunnistamistietoja.

13 §

Teleyrityksen ja lisäarvopalvelun tarjoajan käsittelyoikeus väärinkäytöstapauksissa

Teleyritys ja lisäarvopalvelun tarjoaja voi käsitellä tunnistamistietoja verkkopalvelun, viestintäpalvelun tai lisäarvopalvelun maksullisen palvelun käyttöä maksutta tai muiden siihen rinnastuvien käyttöä koskevien väärinkäytösten havaitsemiseksi, estämiseksi ja selvittämiseksi.

Viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetun tunnistamistietojen käsittelyn teknisestä toteuttamisesta.

13 a §

Yhteisötilaajan käsittelyoikeus väärinkäytöstapauksissa

Yhteisötilaajalla on oikeus käsitellä tunnistamistietoja maksullisen tietoyhteiskunnan palvelun, viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman käytön taikka rikoslain (39/1889) 30 luvun 11 §:ssä tarkoitetun yrityssalaisuuksien paljastamisen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi siten kuin tämän lain 13 b—13 k §:ssä säädetään.

Viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvatonta käyttöä voi olla laitteen, ohjelman tai palvelun asentaminen yhteisötilaajan viestintäverkkoon, sivulliselle oikeudettomasti pääsyn avaaminen yhteisötilaajan viestintäverkkoon tai viestintäpalveluun taikka muu näihin rinnastuva viestintäverkon tai viestintäpalvelun käyttö, jos se on käytöstä laadittujen 13 b §:n 3 momentissa tarkoitettujen ohjeiden vastaista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus ei koske kiinteän tai matkapuhelinverkon puhelinpalvelujen tunnistamistietoja.

13 b §

Yhteisötilaajan huolehtimisvelvollisuus väärinkäytöstapauksissa

Yhteisötilaajan on ennen tunnistamistietojen käsittelyn aloittamista maksullisen tietoyhteiskunnan palvelun, viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman käytön ehkäisemiseksi:

1) rajoitettava pääsyä viestintäverkkoonsa ja viestintäpalveluunsa ja niiden käyttöön sekä ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin viestintäverkkonsa ja viestintäpalvelunsa käytön suojaamiseksi asianmukaisin tietoturvallisuustoimenpitein;

2) määriteltävä, minkälaisia viestejä sen viestintäverkon kautta saa välittää ja hakea sekä miten sen viestintäverkkoa ja viestintäpalvelua saa muutoin käyttää ja minkälaisiin kohdeosoitteisiin viestintää ei saa harjoittaa.

Yhteisötilaajan on ennen tunnistamistietojen käsittelyn aloittamista yrityssalaisuuksien paljastamisen ehkäisemiseksi:

1) rajoitettava pääsyä yrityssalaisuuksiin ja ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin viestintäverkkonsa ja viestintäpalvelunsa käytön ja tietojen suojaamiseksi asianmukaisin tietoturvallisuustoimenpitein;

2) määriteltävä, miten yrityssalaisuuksia saa viestintäverkossa siirtää, luovuttaa tai muutoin käsitellä ja minkälaisiin kohdeosoitteisiin yrityssalaisuuksia käsittelemään oikeutetut henkilöt eivät ole oikeutettuja lähettämään viestejä.

Yhteisötilaajan on 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen väärinkäytösten ehkäisemiseksi annettava kirjalliset ohjeet viestintäverkon tai viestintäpalvelun käyttäjälle.

13 c §

Yhteisötilaajan suunnittelu- ja yhteistoimintavelvoite väärinkäytöstapauksissa

Yhteisötilaajan on ennen 13 a §:n 1 momentissa tarkoitetun tunnistamistietojen käsittelyn aloittamista nimettävä ne henkilöt, joiden tehtäviin tunnistamistietojen käsittely kuuluu tai määriteltävä mainitut tehtävät. Tunnistamistietoja voivat käsitellä vain yhteisötilaajan viestintäverkon ja viestintäpalvelun ylläpidosta ja tietoturvasta sekä turvallisuudesta huolehtivat henkilöt.

Jos yhteisötilaaja on yhteistoimintalainsäädännön piiriin kuuluva työnantaja, on hänen:

1) käsiteltävä 13 a—13 k §:ssä tarkoitetussa tunnistamistietojen käsittelyssä noudatettavien menettelyjen perusteet ja käytännöt yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 4 luvussa, yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) ja työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) tarkoitetussa yhteistoimintamenettelyssä;

2) tiedotettava tunnistamistietojen käsittelystä tekemänsä päätökset työntekijöille tai heidän edustajilleen siten kuin yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 21 §:n 2 momentissa säädetään.

Jos yhteisötilaaja on työnantaja, joka ei kuulu yhteistoimintalainsäädännön piiriin, on hänen kuultava työntekijöitä tämän pykälän 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista seikoista ja tiedotettava niistä työntekijöille siten kuin yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 21 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Jos yhteisötilaaja ei ole työnantaja, on yhteisötilaajan tiedotettava käyttäjille 13 a—13 k §:ssä tarkoitetussa tunnistamistietojen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä ja käytännöistä.

13 d §

Yhteisötilaajan käsittelyoikeus maksullisen tietoyhteiskunnan palvelun, viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman käytön selvittämiseksi

Yhteisötilaaja saa käsitellä tunnistamistietoja automaattisen hakutoiminnon avulla, joka voi perustua viestien kokoon, yhteenlaskettuun kokoon, tyyppiin, määrään, yhteystapaan tai kohdeosoitteisiin.

Yhteisötilaaja saa käsitellä tunnistamistietoja manuaalisesti, jos on perusteltu syy epäillä, että viestintäverkkoa, viestintäpalvelua tai maksullista tietoyhteiskunnan palvelua käytetään 13 b §:n 3 momentissa tarkoitettujen ohjeiden vastaisesti ja jos:

1) automaattisen hakutoiminnon avulla on havaittu viestinnässä poikkeama;

2) maksullisen tietoyhteiskunnan palvelun käytön kustannukset ovat nousseet epätavallisen korkeiksi;

3) viestintäverkossa havaitaan sinne oikeudetta asennettu laite, ohjelma tai palvelu; taikka

4) yksittäistapauksessa muusta 1—3 kohtaan rinnastuvasta, yleisesti havaittavissa olevasta seikasta voidaan päätellä, että viestintäverkkoa, viestintäpalvelua tai maksullista tietoyhteiskunnan palvelua käytetään 13 b §:n 3 momentissa tarkoitettujen ohjeiden vastaisesti.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun käsittelyn edellytyksenä on, että tapahtuma tai teko todennäköisesti aiheuttaa yhteisötilaajalle merkittävää haittaa tai vahinkoa.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun käsittelyn edellytyksenä on lisäksi, että tiedot ovat välttämättömiä luvattoman käytön ja siitä vastuussa olevien selvittämiseksi sekä luvattoman käytön lopettamiseksi.

13 e §

Yhteisötilaajan käsittelyoikeus yrityssalaisuuksien paljastamisen selvittämiseksi

Yhteisötilaaja saa käsitellä tunnistamistietoja automaattisen hakutoiminnon avulla, joka voi perustua viestien kokoon, yhteenlaskettuun kokoon, tyyppiin, määrään, yhteystapaan tai kohdeosoitteisiin.

Yhteisötilaaja saa käsitellä tunnistamistietoja manuaalisesti, jos on perusteltu syy epäillä, että yrityssalaisuus on viestintäverkkoa tai viestintäpalvelua käyttämällä luvattomasti annettu ulkopuoliselle, ja jos:

1) automaattisen hakutoiminnon avulla on havaittu viestinnässä poikkeama;

2) yrityssalaisuus julkaistaan tai sitä käytetään luvatta; taikka

3) yksittäistapauksessa muusta 1 tai 2 kohtaan rinnastuvasta, yleisesti havaittavissa olevasta seikasta voidaan päätellä, että yrityssalaisuus on luvattomasti annettu ulkopuoliselle.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun käsittelyn edellytyksenä on, että epäilty yrityssalaisuuden paljastaminen kohdistuu yhteisötilaajan tai sen yhteistyökumppanin elinkeinotoiminnan kannalta keskeisiin yrityssalaisuuksiin taikka teknologisen tai muun kehittämistyön tuloksiin, jotka todennäköisesti ovat merkittäviä elinkeinotoiminnan käynnistämisen tai sen harjoittamisen kannalta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun käsittelyn edellytyksenä on lisäksi, että tiedot ovat välttämättömiä yrityssalaisuuden paljastamisen ja siitä vastuussa olevien selvittämiseksi.

13 f §

Käsittelyoikeuden erityiset rajoitukset väärinkäytöstapauksissa

Automaattista hakua ei saa kohdistaa eikä tunnistamistietoja saa hakea esille eikä ottaa manuaalisesti käsiteltäviksi oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen tietojen selville saamiseksi.

Yrityssalaisuuksien paljastamisen selvittämiseksi työnantajana oleva yhteisötilaaja voi käsitellä vain sellaisten käyttäjiensä tunnistamistietoja, joille yhteisötilaaja on antanut tai joilla muutoin on yhteisötilaajan hyväksymällä tavalla pääsy yrityssalaisuuksiin.

13 g §

Yhteisötilaajan tiedonantovelvollisuus käyttäjälle väärinkäytöstapauksissa

Yhteisötilaajan on laadittava 13 d §:n 2 momentissa ja 13 e §:n 2 momentissa tarkoitetusta manuaalisesta tunnistamistietojen käsittelystä selvitys, josta käy ilmi:

1) käsittelyn peruste, ajankohta ja kesto;

2) syy, minkä vuoksi tunnistamistietojen manuaaliseen käsittelyyn on ryhdytty;

3) käsittelijät;

4) käsittelystä päättänyt henkilö.

Käsittelyyn osallistuneiden henkilöiden on allekirjoitettava selvitys. Selvitys on säilytettävä vähintään kaksi vuotta 13 d tai 13 e §:ssä tarkoitetun käsittelyn päättymisestä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu selvitys on annettava tiedoksi käsittelyn kohteena olevan viestintäverkon tai viestintäpalvelun käyttäjälle heti, kun se voi tapahtua käsittelyn tarkoitusta vaarantamatta. Selvitystä ei kuitenkaan tarvitse antaa niille käyttäjille, joiden tunnistamistietoja on käsitelty massamuotoisesti siten, että käyttäjien tunnistamistiedot eivät ole tulleet käsittelijän tietoon. Käyttäjällä on oikeus lakiin tai sopimukseen perustuvan salassapitovelvollisuuden estämättä luovuttaa selvitys ja sen yhteydessä saamansa tiedot etujaan tai oikeuksiaan koskevan asian käsittelyä varten.

13 h §

Yhteisötilaajan tiedonantovelvollisuus työntekijöiden edustajalle väärinkäytöstapauksissa

Jos yhteisötilaaja on työnantaja, sen on annettava työntekijöiden edustajalle vuosittain 13 d §:n 2 momentissa ja 13 e §:n 2 momentissa tarkoitetusta tunnistamistietojen manuaalisesta käsittelystä selvitys, josta on käytävä ilmi, millä perusteella ja kuinka monta kertaa tunnistamistietoja on vuoden aikana käsitelty.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu selvitys on annettava työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valitulle luottamusmiehelle tai, jos tällaista ei ole valittu, työsopimuslain (55/2001) 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetulle luottamusvaltuutetulle. Jos jonkin henkilöstöryhmän työntekijät eivät ole valinneet luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua, on selvitys annettava yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 §:ssä tai työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 3 §:ssä tarkoitetulle yhteistoimintaedustajalle taikka yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulle edustajalle. Jos näitäkään ei ole valittu, selvitys on annettava kaikille tähän henkilöstöryhmään kuuluville työntekijöille.

Työntekijöiden edustajien ja 2 momentissa tarkoitettujen työntekijöiden on pidettävä salassa tietoonsa saamat yrityssalaisuuden loukkaukset ja epäilyt yrityssalaisuuden loukkaamisesta koko työsuhteen voimassaoloajan. Virkamiehen ja muun viranomaisen palveluksessa toimivan salassapitovelvollisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja muualla laissa säädetään. Mitä edellä säädetään, ei estä tietojen luovuttamista valvontaviranomaiselle.

13 i §

Ennakkoilmoitus ja vuosittainen selvitys tietosuojavaltuutetulle väärinkäytöstapauksissa

Yhteisötilaajan on ilmoitettava ennalta tietosuojavaltuutetulle tunnistamistietojen käsittelyn aloittamisesta. Ennakkoilmoituksesta on käytävä ilmi:

1) 13 d ja 13 e §:ssä tarkoitetussa tunnistamistietojen käsittelyssä noudatettavien menettelyjen perusteet ja käytännöt;

2) 13 c §:n 1 momentissa tarkoitetut tehtävät;

3) miten yhteisötilaaja on järjestänyt 13 c §:n 2 momentin 2 kohdassa tai 3 momentissa tarkoitetun käsittelyä edeltävän tiedottamisvelvollisuutensa.

Yhteisötilaajan on annettava tietosuojavaltuutetulle vuosittain jälkikäteen selvitys tunnistamistietojen manuaalisesta käsittelystä. Selvityksestä on käytävä ilmi, millä perusteella ja kuinka monta kertaa tunnistamistietoja on vuoden aikana käsitelty.

13 j §

Yhteisötilaajan oikeus säilyttää tunnistamistietoja väärinkäytöstapauksissa

Mitä 13 a—13 i §:ssä säädetään, ei oikeuta yhteisötilaajaa säilyttämään tunnistamistietoja rekisterissä kauempaa kuin lain mukaan muutoin on sallittua.

13 k §

Yhteisötilaajan oikeus tietojen luovuttamiseen väärinkäytöstapauksissa

Sen estämättä, mitä 8 §:n 3 momentissa säädetään, yhteisötilaajalla on oikeus luovuttaa asianomistajana tekemänsä rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön yhteydessä poliisille käsiteltäviksi 13 a—13 j §:n mukaisesti saamansa yhteisötilaajan viestintäverkon tai viestintäpalvelun käyttäjän viestejä koskevat tunnistamistiedot.

14 §

Käsittely teknisen vian tai virheen havaitsemiseksi

Teleyritys, lisäarvopalvelun tarjoaja ja yhteisötilaaja voi käsitellä tunnistamistietoja, jos se on tarpeen viestinnän välittämisessä tapahtuneen teknisen vian tai virheen havaitsemiseksi, estämiseksi tai selvittämiseksi.

20 §

Toimenpiteet tietoturvan toteuttamiseksi

Teleyrityksellä, lisäarvopalvelun tarjoajalla ja yhteisötilaajalla sekä niiden lukuun toimivalla on oikeus ryhtyä 2 momentissa tarkoitettuihin välttämättömiin toimiin tietoturvasta huolehtimiseksi:

1) viestintäverkkojen tai niihin liitettyjen palvelujen tietoturvalle haittaa aiheuttavien häiriöiden havaitsemiseksi, estämiseksi, selvittämiseksi ja esitutkintaan saattamiseksi;

2) viestin lähettäjän tai viestin vastaanottajan viestintämahdollisuuksien turvaamiseksi; tai

3) viestintäpalvelujen kautta laajamittaisesti toteutettavien rikoslain 37 luvun 11 §:ssä tarkoitettujen maksuvälinepetosten valmistelun ehkäisemiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut toimet voivat käsittää:

1) viestin automaattisen sisällöllisen analyysin;

2) viestien välittämisen ja vastaanottamisen automaattisen estämisen tai rajoittamisen;

3) tietoturvaa vaarantavien haitallisten tietokoneohjelmien automaattisen poistamisen viesteistä;

4) muut näihin rinnastettavat teknisluonteiset toimenpiteet.

Jos viestin tyypin, muodon tai muun vastaavan seikan perusteella on ilmeistä, että viesti sisältää haitallisen tietokoneohjelman tai käskyn eikä viestin automaattisella sisällöllisellä analyysillä pystytä turvaamaan 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumista, yksittäisen viestin sisältöä saa käsitellä manuaalisesti. Manuaalisesta viestin sisällön käsittelystä on ilmoitettava viestin lähettäjälle ja vastaanottajalle, jollei ilmoittamisella todennäköisesti vaaranneta 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumista.

Tässä pykälässä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava huolellisesti ja ne on mitoitettava torjuttavan häiriön vakavuuteen. Toimenpiteitä toteutettaessa ei saa rajoittaa sananvapautta taikka luottamuksellisen viestin tai yksityisyyden suojaa enempää kuin on välttämätöntä 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden turvaamiseksi. Toimenpiteet on lopetettava, jos niiden toteuttamiselle ei enää ole tässä pykälässä säädettyjä edellytyksiä.

Viestintävirasto voi antaa teleyrityksille ja lisäarvopalvelun tarjoajille tarkempia määräyksiä tässä pykälässä tarkoitettujen toimenpiteiden teknisestä toteuttamisesta.

32 §

Tietosuojavaltuutetun tehtävät

Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on valvoa:

1) 13 a—13 k §:ssä tarkoitettua yhteisötilaajan tunnistamistietojen käsittelyä;

2) 4 luvussa tarkoitettua paikkatietojen käsittelyä;

3) 25 §:ssä tarkoitettuja puhelinluetteloita ja muita tilaajaluetteloita sekä numerotiedotusta koskevien säännösten noudattamista;

4) 7 lukuun sisältyvien suoramarkkinointia koskevien säännösten noudattamista;

5) 9 lukuun sisältyvien tiedonsaantioikeuksia ja vaitiolovelvollisuutta koskevien säännösten noudattamista paikkatietojen osalta.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista valvontatehtävistä voidaan periä maksu yhteisötilaajalta. Maksullisista toimenpiteistä ja maksun suuruudesta päätetään oikeusministeriön asetuksella valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädettyjen perusteiden mukaisesti.

33 §

Ohjaus- ja valvontaviranomaisten oikeus saada tietoja

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Viestintävirastolla ja tietosuojavaltuutetulla on oikeus saada tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tunnistamistiedot, paikkatiedot ja viestit, jos ne ovat tarpeen käsittelyä, 7 §:ssä tarkoitettujen tietojen käyttöä tai suoramarkkinointia koskevien säännösten valvomiseksi taikka merkittävien tietoturvaloukkausten tai -uhkien selvittämiseksi. Edellytyksenä on lisäksi, että Viestintäviraston tai tietosuojavaltuutetun arvion mukaan on syytä epäillä jonkin seuraavista tunnusmerkistöistä täyttyvän:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

34 §

Valvontaviranomaisten vaitiolovelvollisuus

Viestintäviraston ja tietosuojavaltuutetun 33 §:n 3 momentin nojalla saamat tiedot luottamuksellisista viesteistä, tunnistamistiedoista ja paikkatiedoista sekä tietosuojavaltuutetun 13 i §:n nojalla saamat tiedot on pidettävä salassa.

Muilta osin valvontaviranomaisten tietojen salassapidosta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.

34 a §

Valvontaviranomaisten tietojen luovuttaminen

Viestintävirastolla ja tietosuojavaltuutetulla on muun kuin 34 §:n 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden tai muun tietojen luovuttamista koskevan rajoituksen estämättä oikeus luovuttaa tässä laissa säädettyjä tehtäviä suorittaessaan saamiaan 33 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja liikenne- ja viestintäministeriölle.

Viestintävirastolla on 34 §:n 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden tai muun tietojen luovuttamista koskevan rajoituksen estämättä oikeus luovuttaa tietoturvaloukkauksia koskevan tiedonkeruun ja selvittämisen yhteydessä saamiaan tunnistamistietoja niille teleyrityksille, lisäarvopalvelun tarjoajille ja yhteisötilaajille, joita on käytetty hyväksi tietoturvaloukkauksessa, jotka ovat joutuneet tietoturvaloukkauksen kohteiksi tai joihin todennäköisesti voi kohdistua tietoturvaloukkaus, jos Viestintäviraston arvion mukaan on syytä epäillä, että jokin 33 §:n 3 momentin 1—10 kohdassa mainittu tunnusmerkistö toteutuu.

Viestintävirastolla on 34 §:n 1 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus luovuttaa tietoturvaloukkauksia koskevan tiedonkeruun ja selvittämisen yhteydessä saamiaan tunnistamistietoja muussa valtiossa toimivalle viranomaiselle tai muulle taholle, jonka tehtävänä on ennalta ehkäistä tai selvittää viestintäverkkoihin ja -palveluihin kohdistuvia tietoturvaloukkauksia.

Viestintävirastolla on oikeus luovuttaa 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja tunnistamistietoja ainoastaan siinä laajuudessa kuin se on tarpeen tietoturvaloukkausten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Tietojen luovuttamisella ei saa rajoittaa luottamuksellisen viestin ja yksityisyyden suojaa enempää kuin on välttämätöntä.

42 §

Rangaistussäännökset

Rangaistus viestintäsalaisuuden loukkaamisesta ja törkeästä viestintäsalaisuuden loukkaamisesta säädetään rikoslain 38 luvun 3 ja 4 §:ssä sekä rangaistus tietomurrosta rikoslain 38 luvun 8 §:ssä. Rangaistus tämän lain 5 §:ssä säädetyn vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla säädetä ankarampaa rangaistusta. Rangaistus 13 h §:n 3 momentissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan, jollei teosta muualla kuin rikoslain 38 luvun 1 §:ssä säädetä ankarampaa rangaistusta.

Joka tahallaan

1) rikkoo 6 §:n 2 momentissa säädettyä teknisen suojauksen purkavan järjestelmän tai sen osan hallussapitoa, maahantuontia, valmistamista tai levittämistä koskevaa kieltoa,

2) laiminlyö 7 §:ssä säädetyt velvollisuudet,

3) laiminlyö 19 §:ssä säädetyn velvollisuuden huolehtia palvelujensa tai tunnistamistietojen ja paikkatietojen käsittelyn tietoturvasta,

4) laiminlyö 21 §:n 2 momentissa tai 35 §:n 4 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden,

5) käsittelee tunnistamistietoja tai paikkatietoja 3 ja 4 luvussa säädetyn vastaisesti,

6) laiminlyö, mitä 24 §:ssä säädetään laskun yhteyskohtaisesta erittelystä,

7) laiminlyö, mitä 25 §:ssä säädetään puhelinluetteloihin ja muihin tilaajaluetteloihin sisältyvien henkilötietojen käsittelystä, tilaajalle luettelon tarkoituksesta ja käytöstä ilmoittamisesta, tietojen poistamisesta ja korjaamisesta, kielto-oikeuksista tai oikeushenkilöiden oikeuksista,

8) harjoittaa suoramarkkinointia 7 luvussa säädetyn vastaisesti tai

9) laiminlyö, mitä 13 g—13 i §:ssä säädetään selvityksen tai ennakkoilmoituksen laatimisesta ja antamisesta käyttäjälle, työntekijöiden edustajalle tai tietosuojavaltuutetulle,

on tuomittava sähköisen viestinnän tietosuojarikkomuksesta sakkoon, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Rangaistusta ei tuomita, jos rikkomus on vähäinen.

_______________

Tämä laki tulee voimaan       päivänä      kuuta 20     .

_______________

Laki

yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 2 ja 21 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yksityisyyden suojasta työelämässä 13 päivänä elokuuta 2004 annetun lain (759/2004) 2 §:n 3 momentti ja 21 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 21 §:n 1 momentti laissa 457/2007, seuraavasti:

2 §

Soveltamisala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajan oikeudesta tilaajana saada maksuvelvollisuuden selvittämiseksi työntekijän käyttöön annettua liittymää koskevat tunnistamistiedot ja oikeudesta käsitellä työntekijän sähköisen viestinnän tunnistamistietoja viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman käytön tilanteissa ja yrityssalaisuuksien suojaamiseksi säädetään sähköisen viestinnän tietosuojalaissa (516/2004). Mitä mainitussa laissa säädetään paikkatietopalvelun käyttäjästä, sovelletaan työntekijään, jonka käyttöön työnantaja antaa paikkatietopalvelun. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999), jollei tässä laissa toisin säädetä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

21 §

Yhteistoiminta teknisin menetelmin toteutetun valvonnan ja tietoverkon käytön järjestämisessä

Työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutetun valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja valvonnassa käytettävät menetelmät sekä sähköpostin ja muun tietoverkon käyttö sekä työntekijän sähköpostin ja muuta sähköistä viestintää koskevien tietojen käsittely kuuluvat yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa, yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa sekä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa tarkoitetun yhteistoimintamenettelyn piiriin. Muissa kuin yhteistoimintalainsäädännön piiriin kuuluvissa yrityksissä ja julkisoikeudellisissa yhteisöissä työnantajan on ennen päätöksentekoa varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluiksi edellä mainituista asioista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan      päivänä      kuuta 20     .

_______________

Laki

yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 19 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yhteistoiminnasta yrityksissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 annetun lain (334/2007) 19 §:n 4 kohta seuraavasti:

19 §

Muuhun lainsäädäntöön perustuvien suunnitelmien, periaatteiden ja käytäntöjen käsittely

Yhteistoimintaneuvotteluissa tulee käsitellä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4) sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet sekä työntekijän sähköpostin ja muuta sähköistä viestintää koskevien tietojen käsittely;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan      päivänä      kuuta 20     .

_______________

Laki

yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1 päivänä heinäkuuta 1988 annetun lain (651/1988) 7 §:n 11 a kohta, sellaisena kuin se on laissa 762/2004, seuraavasti:

7 §

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 a) henkilöstöön kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutetun valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät, sähköpostin ja tietoverkon käyttö sekä virkamiehen ja työntekijän sähköpostin ja muuta sähköistä viestintää koskevien tietojen käsittely;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan         päivänä      kuuta 20     .

_______________

Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2009

​​​​