1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on edistää työnantajan
ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa
kunnissa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle
mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan
kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa
henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään
ja työyhteisöään koskevien päätösten
valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen
palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön
työelämän laatua.
2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan työnantajan
ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan
kunnissa ja kuntayhtymissä. Mitä tässä laissa
jäljempänä säädetään
kunnista, sovelletaan myös kuntayhtymiin.
Tässä laissa työntekijällä tarkoitetaan
kuntaan virka- tai työsuhteessa olevaa.
3 §
Yhteistoiminnan osapuolet
Tässä laissa tarkoitetun yhteistoiminnan osapuolia
ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö.
Yhteistoiminnassa ovat osallisina työntekijä,
jota yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävä asia
koskee, ja hänen esimiehensä taikka henkilöstöryhmän
tai sen osan edustaja tai asianomaisten henkilöstöryhmien edustajat
sekä työnantajan edustaja. Liikkeen luovutuksen
yhteydessä yhteistoiminnan osapuolena voi olla myös
luovutuksensaaja.
Henkilöstöä voi yhteistoimintaneuvotteluissa edustaa
työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies,
työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön
nimeämä edustaja.
Jollei jonkin henkilöstöryhmän enemmistöllä ole
oikeutta osallistua 2 momentissa tarkoitetun edustajan valintaan,
heillä on oikeus valita keskuudestaan enintään
kahdeksi vuodeksi kerrallaan yhteistoimintaedustaja, jos enemmistö heistä niin
päättää. Yhteistoimintaedustajan
vaalin tai muun valintamenettelyn järjestävät
henkilöstöryhmän enemmistöön
kuuluvat työntekijät siten, että kaikilla
tähän enemmistöön kuuluvilla on
tilaisuus osallistua yhteistoimintaedustajan valintaan. Vastaavasti
yhteistoimintaedustajan voivat valita keskuudestaan myös
sellaisen henkilöstöryhmän työntekijät,
jotka eivät ole valinneet 2 momentissa tarkoitettua luottamusmiestä, vaikka
heillä olisi siihen oikeus.
Yhteistoimintaedustajan irtisanomissuojasta on hänen
toimikautensa ajan voimassa, mitä kunnallisesta viranhaltijasta
annetun lain (304/2003) 38 §:n 2 momentissa ja
työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 10 §:ssä säädetään
luottamusmiehen irtisanomissuojasta.
4 §
Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat
Työnantajan ja henkilöstön
välisessä yhteistoiminnassa käsitellään
ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat:
1) henkilöstön asemaan merkittävästi
vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa,
kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä;
2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita,
jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia,
kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai
liikkeen luovutusta;
3) henkilöstöön, henkilöstön
kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön
sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita
ja suunnitelmia; sekä
4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa
osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista.
Jos kunnan talousarvioehdotuksessa edellytetään
sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti
aiheuttaisi useita irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia
taikka merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden
ehdoissa, toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä ennen
kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen.
Kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
sellainen henkilöstö- tai muu suunnitelma, josta
käyvät ilmi erilaisten työsuhdemuotojen
käytön periaatteet.
5 §
Yhteistoimintamenettely
Ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 §:ssä tarkoitetun
asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden
saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista
ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden
kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa
kuin mahdollista.
Yksittäistä työntekijää koskeva
asia käsitellään ensisijaisesti tämän
ja työnantajan välillä. Työntekijän
pyynnöstä asian käsittelyyn voi osallistua
myös 3 §:ssä tarkoitettu henkilöstön edustaja.
Jos asia koskee vain osaa henkilöstöstä,
voidaan asia käsitellä asianomaisten henkilöiden
kanssa tai henkilöstön osan edustajien kanssa.
Laajakantoiset tai henkilöstöä yleisesti koskevat
asiat käsitellään 14 §:ssä tarkoitetussa yhteistoimintaelimessä.
Lisäksi yhteistoimintamenettelyyn sovelletaan, mitä 7 §:ssä säädetään,
jos kyseessä on 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa
tarkoitettu työvoiman vähentämistilanne,
mitä 10 §:ssä säädetään,
jos yhteistoimintamenettelyssä käsitellään vuokratyövoiman
käyttöä, ja mitä 11 §:ssä säädetään,
jos kyseessä on liikkeen luovutus.
6 §
Tietojen antaminen
Ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista työnantajan
tulee antaa asianomaisille työntekijöille sekä heidän
edustajilleen yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävän
asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot siten, että he
voivat riittävästi perehtyä ja valmistautua
käsiteltävään asiaan. Salassa
pidettäviä tietoja saa kuitenkin antaa vain siinä laajuudessa
kuin se on välttämätöntä yhteistoimintamenettelyssä lain
mukaan käsiteltäväksi säädetyn
asian käsittelyn kannalta. Tietoja henkilön terveydentilasta,
henkilökohtaisista oloista tai muista salassa pidettävistä yksityiselämän
suojan piiriin kuuluvista tiedoista ei saa kuitenkaan antaa ilman
sen henkilön suostumusta, jota tiedot koskevat.
Kunnan tulee kerran vuodessa antaa henkilöstölle
tiedot kunnan työllisyystilanteesta, toiminnan ja talouden
tilasta sekä niiden todennäköisestä kehityksestä.
Kunnan on annettava neljännesvuosittain henkilöstön
edustajille heidän pyynnöstään
kunnan työvoimatilannetta kuvaava selvitys kunnan määräaikaisissa
ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden
määrästä.
Kunnan on vuosittain esitettävä henkilöstöryhmien
edustajille heidän pyynnöstään
selvitys kunnassa sovellettavista periaatteista tilaajan selvitysvelvollisuudesta
ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun
lain (1233/2006) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun
alihankintasopimukseen perustuvan työvoiman käyttämisestä.
Selvityksestä tulee käydä ilmi työkohteet,
työtehtävät sekä ajanjaksot,
joina mainittua työvoimaa käytetään.
7 §
Työvoiman käytön vähentäminen
Jos työnantaja harkitsee 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa
tarkoitettua toimenpidettä, työnantajan on annettava
kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi
viimeistään viisi päivää ennen
neuvottelujen aloittamista.
Harkitessaan vähintään
kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista
yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista, työnantajan
on annettava näiden työntekijöiden edustajille
kirjallisesti käytettävissä olevat tiedot:
1) aiottujen toimenpiteiden perusteista;
2) alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten
määrästä;
3) selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen
tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät
määräytyvät; sekä
4) arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset
ja osa-aikaistamiset tehdään.
Yhteistoimintaneuvotteluun osallistuu myös 3 §:ssä tarkoitettu
henkilöstön edustaja, jos lomauttaminen, osa-aikaistaminen
tai irtisanominen koskee vähintään kolmea
työntekijää, taikka jos työnantaja
tai henkilöstön edustaja niin vaatii.
8 §
Ilmoitus työvoimatoimistolle
Työnantajan esittäessä käsiteltäväksi
yhteistoimintaneuvotteluissa toimenpiteitä, jotka voivat
johtaa työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen
tai osa-aikaistamiseen, on 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu
neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot toimitettava
kirjallisesti myös työvoimatoimistolle viimeistään
yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa, jollei näitä tietoja
ole toimitettu sille aikaisemmin muussa yhteydessä.
9 §
Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet
Tehtyään neuvotteluesityksen tarkoituksestaan
irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää taloudellisin
tai tuotannollisin perustein työnantajan on yhteistoimintaneuvottelujen
alussa annettava henkilöstön edustajille esitys
työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi.
Toimintasuunnitelmaa valmistellessaan työnantajan on viipymättä selvitettävä yhdessä
työvoimaviranomaisten
kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut.
Toimintasuunnitelmasta, jota laadittaessa on otettava huomioon,
mitä työvoiman vähentämisestä on
säädetty tai työ- taikka virkaehtosopimuksin
sovittu, tulee käydä ilmi yhteistoimintaneuvottelujen
suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat
ja suunnitellut, irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet
julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002)
tarkoitettuja palveluja käytettäessä sekä työnhaun
ja koulutuksen edistämisessä.
Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset koskevat
alle kymmentä työntekijää, työnantajan
on yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa esitettävä toimintaperiaatteet,
joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan työntekijöiden oma-aloitteista
hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän
työllistymistään julkisesta työvoimapalvelusta
annetussa laissa tarkoitetuilla palveluilla.
10 §
Vuokratyövoiman käyttö
Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä vuokratyövoiman
käyttöä koskevat periaatteet.
Harkitessaan sopimusta 1 momentissa tarkoitetun työvoiman
käytöstä työnantajan on ilmoitettava
siitä niille henkilöstön edustajille,
joiden edustamien työntekijöiden työhön
vuokrattavien työntekijöiden tekemä työ vaikuttaisi.
Ilmoituksesta tulee käydä ilmi vuokrattavien työntekijöiden
määrä, heidän työtehtävänsä ja työkohteensa,
sopimuksen kesto sekä ajanjaksot, joina mainittua työvoimaa
käytetään.
Saatuaan 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen asianomaisella
henkilöstön edustajalla on oikeus viimeistään
työnantajan ilmoitusta seuraavana toisena työpäivänä vaatia
työnantajan harkitseman sopimuksen käsittelemistä yhteistoimintaneuvotteluissa.
Neuvottelut on käytävä viikon kuluessa
vaatimuksen esittämisestä. Työnantaja
ei saa yhteistoimintaneuvottelujen aikana tehdä käsiteltävää sopimusta
vuokrattavien työntekijöiden käyttämisestä.
Henkilöstön edustaja ei kuitenkaan voi vaatia 3
momentissa tarkoitettua yhteistoimintamenettelyä, jos tarkoituksena
on teettää vuokrattavilla työntekijöillä työtä,
jota kunnan henkilöstö ei vakiintuneen käytännön
mukaan suorita, tai jos kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen
ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huoltotyö,
jonka teettäminen ei ole mahdollista kunnan omalla henkilöstöllä.
11 §
Liikkeen luovutus
Liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä niille
henkilöstön edustajille, joiden edustamia työntekijöitä luovutus
koskee:
1) luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta;
2) luovutuksen syyt;
3) luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat
oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset; sekä
4) suunnitellut, työntekijöitä koskevat
toimenpiteet.
Luovuttajan on annettava hallussaan olevat 1 momentissa tarkoitetut
tiedot henkilöstön edustajille hyvissä ajoin
ennen luovutuksen toteuttamista. Luovutuksensaajan on annettava
1 momentissa mainitut tiedot henkilöstön edustajille viimeistään
viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta.
12 §
Henkilöstön edustajan aloiteoikeus
Jos henkilöstön edustaja pyytää yhteistoimintamenettelyn
aloittamista 4 §:ssä tarkoitetussa asiassa, työnantajan
on käynnistettävä yhteistoimintamenettely
pyynnössä tarkoitetusta asiasta noudattaen, mitä 5—9 §:ssä säädetään,
tai annettava viipymättä kirjallinen selvitys
siitä, millä perusteella työnantaja ei
pidä yhteistoimintamenettelyä tarpeellisena.
13 §
Yhteistoimintavelvoitteen täyttyminen
Yhteistoimintavelvoite on täytetty, kun asiassa on
menetelty 5 §:ssä ja 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla
tavalla. Kun kyseessä on 4 §:n 1 momentin
4 kohdassa tarkoitettu työvoiman vähentämistilanne,
yhteistoimintavelvoitteen täyttyminen edellyttää myös
8 ja 9 §:n noudattamista.
Yhteistoimintavelvoite voidaan katsoa täytetyn myös
silloin, kun työntekijät, joita asia koskee, ovat
osallistuneet asian valmisteluun itse tai edustajiensa välityksellä,
eikä asiassa ole tämän jälkeen
tapahtunut olennaisia muutoksia. Työnantajan on tällaisessa
valmistelussa tuotava ilmi, että käsittely korvaa
yhteistoimintamenettelyn.
Jos työnantajan harkitsema irtisanominen, lomauttaminen
tai osa-aikaistaminen kohdistuu alle kymmeneen työntekijään
taikka enintään 90 päivää kestävä lomauttaminen
kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään,
työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa,
kun neuvotteluja on käyty 14 päivän ajanjaksona
niiden alkamisesta lukien, ellei yhteistoimintaneuvotteluissa toisin
sovita.
Jos työnantajan harkitsema irtisanominen, osa-aikaistaminen
tai 90 päivää pidempi lomauttaminen kohdistuu
vähintään kymmeneen työntekijään,
työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa,
kun neuvotteluja on käyty vähintään
kuuden viikon ajanjaksona niiden alkamisesta lukien, ellei yhteistoimintaneuvotteluissa
toisin sovita.
14 §
Yhteistoimintaelin
Kunnassa on yhteistoimintaelin, joka koostuu työnantajan
ja henkilöstön edustajista. Työnantaja
ja henkilöstöä edustavat 19 §:ssä tarkoitetut yhdistykset
tai niiden rekisteröidyt paikalliset alayhdistykset nimeävät
edustajansa yhteistoimintaelimeen, jonka toimikausi on neljä vuotta. Yhteistoimintaelimen
toimintaan osallistuu myös 3 §:n 3 momentissa
tarkoitettu yhteistoimintaedustaja.
Kunnat ja 1 momentissa tarkoitetut yhdistykset voivat tarvittaessa
sopia useamman kunnan yhteisestä yhteistoimintaelimestä.
15 §
Yhteistoimintamenettelystä poikkeaminen
Jos kunnan viraston, laitoksen tai muun toimintayksikön
toiminnan vaarantuminen tai muut erittäin painavat syyt,
joita ei ole voinut ennakolta tietää, ovat yhteistoimintamenettelyn
esteenä, voidaan 4 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdassa sekä 7 §:ssä tarkoitetussa
asiassa tehdä päätös ilman edeltävää yhteistoimintamenettelyä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä viivytyksettä
sen
jälkeen, kun perusteita poikkeamiselle säännönmukaisesta
menettelystä ei enää ole. Samalla työnantajan
on selvitettävä poikkeuksellisen menettelyn syy.
16 §
Yhteistoimintaneuvottelujen kirjaaminen
Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava
siitä, että yhteistoimintaneuvotteluista laaditaan pöytäkirja,
josta käy ilmi ainakin neuvottelujen ajankohta, neuvotteluihin
osallistuneet henkilöt, neuvottelujen tulos ja mahdolliset
osapuolten eriävät kannanotot. Neuvotteluissa
läsnä olleet tarkastavat pöytäkirjan
ja varmentavat sen allekirjoituksillaan, jollei pöytäkirjan
tarkastamisesta ja varmentamisesta ole sovittu toisin.
17 §
Julkisuutta koskevien säännösten
soveltaminen
Yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävien
ja sen johdosta laadittujen asiakirjojen julkisuudesta sekä yhteistoimintamenettelyyn
osallistuvien työnantajan edustajan, työntekijän
ja henkilöstön edustajan vaitiolovelvollisuudesta
on voimassa, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta
annetussa laissa (621/1999) säädetään.
18 §
Yhteistoimintaneuvottelujen suhde työ- ja virkaehtosopimusten
neuvottelumääräyksiin
Jos tässä laissa tarkoitetuissa yhteistoimintaneuvotteluissa
käsiteltävä asia tulisi käsitellä myös
työnantajaa työehtosopimuslain (436/1946)
nojalla sitovan työehtosopimuksen tai kunnallisen virkaehtosopimuslain
(669/1970) nojalla sitovan virkaehtosopimuksen mukaisesti,
yhteistoimintaneuvotteluja ei aloiteta tai ne on keskeytettävä,
jos työnantaja tai sopimukseen sidottuja työntekijöitä tai
viranhaltijoita edustava luottamusmies vaatii asian käsittelyä työ-
tai virkaehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä.
19 §
Sopimisoikeus
Kunnallinen työmarkkinalaitos ja asianomaisten työntekijöiden
ja viranhaltijoiden valtakunnalliset yhdistykset voivat sopimuksin
poiketa siitä, mitä 4—10 ja 12—16 §:ssä säädetään. Sopimuksin
ei voida kuitenkaan poiketa siitä, mitä 6 §:ssä säädetään
salassa pidettävien tietojen antamisesta, eikä siitä,
mitä 7 ja 8 §:ssä säädetään,
siltä osin kuin säännökset koskevat
vähintään kymmenen työntekijän
irtisanomista.
Edellä 1 momentissa tarkoitetulla sopimuksella on samat
oikeusvaikutukset kuin työehtosopimuksella työehtosopimuslain
ja virkaehtosopimuksella kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan.
Työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksiä saa
siihen sidottu työnantaja soveltaa niihinkin työntekijöihin
ja viranhaltijoihin, jotka eivät ole sopimukseen sidottuja,
mutta kuuluvat sopimuksessa tarkoitettuun henkilöstöryhmään.
20 §
Vapautus työstä ja korvaukset
Henkilöstön edustajalla on oikeus saada tässä laissa
tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi samoin kuin yhteistoimintakoulutusta
varten riittävästi vapautusta työstään.
Työnantajan ja henkilöstön edustajan
on sovittava yhteistoimintakoulutuksen ajankohdasta. Työnantajan
on korvattava työstä vapautuksesta aiheutuva ansionmenetys.
Muusta vapautuksesta työstä ja ansionmenetyksen
korvaamisesta on kussakin tapauksessa sovittava asianomaisen henkilöstön
edustajan ja työnantajan välillä.
Jos henkilöstön edustaja osallistuu työaikansa
ulkopuolella tämän lain mukaiseen yhteistoimintaneuvotteluun
tai suorittaa työnantajan kanssa sovitun muun tehtävän,
työnantajan on suoritettava hänelle tehtävään
käytetyltä ajalta korvaus, joka vastaa hänen
säännöllisen työajan palkkaansa.
21 §
Hyvitys
Työnantaja, joka on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut
työntekijän jättäen tahallisesti
tai huolimattomuudesta noudattamatta, mitä 5 ja 7—9 §:ssä säädetään,
on määrättävä maksamaan
irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle
enintään 30 000 euron suuruinen hyvitys.
Hyvityksen suuruutta määrättäessä on
otettava huomioon yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönnin
aste ja työnantajan olot yleensä sekä työntekijään
kohdistetun toimenpiteen luonne ja hänen työsuhteensa
kestoaika. Jos työnantajan laiminlyöntiä voidaan
kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen pitää vähäisenä,
hyvitys voidaan jättää tuomitsematta.
Työntekijän tai viranhaltijan oikeus hyvitykseen
on rauennut, jos kannetta ei työ- tai virkasuhteen kestäessä nosteta
kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä,
jonka aikana oikeus hyvitykseen on syntynyt. Työ- tai virkasuhteen
päätyttyä oikeus hyvitykseen raukeaa,
jollei sitä koskevaa kannetta panna vireille kahden vuoden
kuluessa siitä, kun työ- tai virkasuhde on päättynyt.
22 §
Hyvityksen rahamäärän tarkistaminen
Edellä 21 §:ssä säädetyn
hyvityksen enimmäismäärä tarkistetaan
rahanarvon muutosta vastaavasti kolmivuotiskausittain valtioneuvoston
asetuksella.
23 §
Riita-asioiden ja hyvitysvaatimusten käsittely
Tähän lakiin perustuvat riita-asiat ja hyvitysvaatimukset
käsitellään yleisessä tuomioistuimessa.
24 §
Rangaistussäännökset
Kuntaa työnantajana edustava viranhaltija tai työntekijä,
joka tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta
tai rikkoo, mitä 4 §:n 2 tai 3 momentissa, 5 §:ssä,
jos kyseessä ei ole 4 §:n 1 momentin
4 kohdassa tarkoitettu työvoiman vähentämistilanne,
6, 10, 11 tai 20 §:ssä säädetään,
lukuun ottamatta, mitä 20 §:ssä säädetään työnantajan
maksuvelvollisuudesta, on tuomittava kunnan yhteistoimintavelvoitteen
rikkomisesta sakkoon. Vastuu työnantajaa edustavien
henkilöiden kesken määräytyy
rikoslain (39/1889) 47 luvun 7 §:ssä säädettyjen
perusteiden mukaan.
Rangaistus 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun yhteistoimintaedustajan
oikeuksien loukkaamisesta säädetään
rikoslain 47 luvun 4 §:ssä.
25 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tätä lakia sovelletaan myös seutuyhteistyökokeilusta
annetussa laissa (560/2002) säädetyssä seudullisessa
toimielimessä.