Laki
syyttäjälaitoksesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Tässä laissa säädetään
syyttäjälaitoksen hallinnosta ja tehtävistä.
Syyttäjälaitoksesta ja syyttäjistä on
lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen
säädetään.
2 §
Syyttäjälaitoksen organisaatio
Syyttäjälaitokseen kuuluvat Valtakunnansyyttäjänvirasto
keskusvirastona, alueelliset syyttäjänvirastot
ja Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirasto.
Ylimpänä syyttäjänä ja
syyttäjien esimiehenä toimii valtakunnansyyttäjä.
Syyttäjälaitos kuuluu oikeusministeriön
hallinnonalaan.
3 §
Syyttäjälaitoksen tehtävä
Syyttäjälaitos vastaa syyttäjäntoimen
järjestämisestä.
4 §
Syyttäjät
Syyttäjiä ovat:
1) valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä;
2) valtionsyyttäjä;
3) johtava kihlakunnansyyttäjä ja johtava maakunnansyyttäjä;
4) kihlakunnansyyttäjä ja maakunnansyyttäjä;
sekä
5) apulaissyyttäjä.
Suomen kansallisesta jäsenestä Eurojustissa säädetään
Eurojustia koskevan päätöksen eräiden
määräysten täytäntöönpanosta
annetussa laissa (742/2010).
5 §
Erityissyyttäjät
Erityissyyttäjiä ovat valtioneuvoston oikeuskansleri
ja eduskunnan oikeusasiamies, joiden syyteoikeudesta säädetään
perustuslain 110 §:ssä.
6 §
Syyttäjän tehtävät
Syyttäjän tehtävänä on
huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta hänen
käsiteltävänään
olevassa asiassa tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti
asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun edellyttämällä tavalla.
Lisäksi syyttäjän tehtävistä on
voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.
7 §
Syyttäjän toimivalta
Syyttäjällä on itsenäinen
ja riippumaton syyteharkintavalta.
Syyttäjä on toimivaltainen syyttäjäntehtävissä koko
maassa.
Käräjäoikeudessa syytettä ajanut
syyttäjä voi antaa käräjäoikeuden
ratkaisusta valittamisen, valitukseen vastaamisen, pääkäsittelyssä esiintymisen
tai muun muutoksenhakemiseen liittyvän toimenpiteen
toisen syyttäjän tehtäväksi tämän
suostumuksella, jos se on asian laatu huomioon ottaen tarkoituksenmukaista.
Valtakunnansyyttäjä voi määrätä samaan asiaan
useamman syyttäjän. Samalla tulee määrätä myös
heidän keskinäisestä vastuunjaostaan. Johtava
kihlakunnansyyttäjä voi antaa tällaisen määräyksen
alaisuudessaan toimiville syyttäjille.
2 luku
Valtakunnansyyttäjänvirasto
8 §
Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatio
Valtakunnansyyttäjänvirastoa johtaa valtakunnansyyttäjä.
Hänen apunaan ja sijaisenaan toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä.
Valtakunnansyyttäjänviraston organisaatiosta
säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
9 §
Valtakunnansyyttäjänviraston tehtävät
Valtakunnansyyttäjänviraston tehtävänä on:
1) ohjata ja kehittää syyttäjälaitosta;
2) vastata syyttäjälaitoksen toiminnan tuloksellisuudesta;
3) valvoa syyttäjien toiminnan laillisuutta ja yhdenmukaisuutta;
4) huolehtia syyttäjälaitoksen yleiseen hallintoon,
viestintään ja koulutukseen liittyvistä tehtävistä;
sekä
5) huolehtia toimialaansa kuuluvasta kansallisesta
ja kansainvälisestä yhteistyöstä.
10 §
Valtakunnansyyttäjän tehtävät
ylimpänä syyttäjänä
Valtakunnansyyttäjän tehtävänä on:
1) toimia syyttäjänä asioissa, jotka
hänelle lain mukaan kuuluvat tai jotka hän ottaa
käsiteltävikseen;
2) päättää syyttäjän
valituslupahakemuksen jättämisestä korkeimpaan
oikeuteen ja syyttäjien edustamisesta
korkeimmassa oikeudessa;
3) edistää syyttäjäntoiminnan
oikeudellista laatua ja yhdenmukaisuutta; sekä
4) huolehtia muista tehtävistä, jotka hänelle erikseen
säädetään.
Valtakunnansyyttäjä voi ottaa itse ratkaistavakseen
alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian tai määrätä alaisensa
syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta
hän on päättänyt. Valtakunnansyyttäjä voi
myös määrätä asian
alaisensa syyttäjän syyteharkintaan.
Valtakunnansyyttäjä voi antaa nimetylle henkilölle,
joka täyttää kihlakunnansyyttäjän
kelpoisuusvaatimukset, määräajaksi sellaiset
syyttäjänvaltuudet, joita tämä määrätyssä tehtävässään
tarvitsee. Syyttäjänvaltuuksia käyttäessään tähän
henkilöön sovelletaan muutoin, mitä syyttäjästä säädetään.
11 §
Apulaisvaltakunnansyyttäjä
Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee hänen käsiteltäväkseen
kuuluvat asiat samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä.
Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän
välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston
työjärjestyksessä.
12 §
Valtionsyyttäjät
Valtakunnansyyttäjänvirastossa on valtionsyyttäjiä.
Valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä yhteiskunnan
kannalta merkittävimmissä rikosasioissa sekä asioissa,
jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena,
jollei toisin säädetä tai määrätä.
13 §
Kelpoisuusvaatimukset
Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän
kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto
kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin
tutkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen
kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito
ja johtamiskokemus.
Valtionsyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena on muu
oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen
ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.
Muiden Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiesten
kelpoisuudesta voidaan säätää valtioneuvoston
asetuksella.
14 §
Nimittäminen
Valtakunnansyyttäjän nimittämisestä säädetään
perustuslaissa. Apulaisvaltakunnansyyttäjän nimittää tasavallan
presidentti valtioneuvoston esityksestä.
Valtionsyyttäjän nimittää valtioneuvosto Valtakunnansyyttäjänviraston
esityksestä.
Muiden Valtakunnansyyttäjänviraston virkamiesten
nimittämisestä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
15 §
Asioiden ratkaiseminen Valtakunnansyyttäjänvirastossa
Valtakunnansyyttäjänvirastossa käsiteltävät hallinnolliset
asiat ratkaisee valtakunnansyyttäjä,
jollei asiaa ole säädetty tai työjärjestyksellä määrätty
muun virkamiehen ratkaistavaksi. Muun virkamiehen kuin valtakunnansyyttäjän tai
apulaisvaltakunnansyyttäjän ratkaistavaksi ei voida
antaa asiaa, joka on laissa säädetty valtakunnansyyttäjän
ratkaistavaksi. Valtakunnansyyttäjä voi pidättää itselleen
päätösvallan asiassa, jonka
muu viraston virkamies muuten saisi ratkaista.
16 §
Työjärjestys
Työskentelyn järjestämisestä Valtakunnansyyttäjänvirastossa
määrätään valtakunnansyyttäjän
vahvistamassa työjärjestyksessä. Viraston työjärjestyksessä määrätään
viraston sisäisestä organisaatiosta, henkilöstöstä,
virkamiesten tehtävien hoitamisesta ja sijaisista, syyteasioiden jakamisesta
sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta.
3 luku
Syyttäjänvirastot
17 §
Syyttäjänviraston organisaatio
Alueellinen syyttäjäntoimi järjestetään
syyttäjänvirastoittain. Syyttäjänviraston
toimialueeseen kuuluu yksi tai useampi kunta. Syyttäjänvirastolla
voi päätoimipaikan lisäksi olla palvelutoimistoja.
Syyttäjänvirastoa johtaa johtava kihlakunnansyyttäjä.
Hänen apunaan toimii vähintään
yksi apulaispäällikkö.
Syyttäjänvirastojen toimialueista ja päätoimipaikoista
säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Syyttäjänviraston palvelutoimistojen perustamisesta
ja lakkauttamisesta säädetään
oikeusministeriön asetuksella.
18 §
Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirasto
Ahvenanmaan maakunnassa syyttäjäntoimesta
vastaa Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirasto.
Maakunnansyyttäjänviraston toimialue on Ahvenanmaan
maakunta, ja sen päätoimipaikka on Maarianhamina.
Maakunnansyyttäjänvirastoa johtaa johtava maakunnansyyttäjä.
Virastossa on yksi tai useampia maakunnansyyttäjiä.
Maakunnansyyttäjänvirastoon sovelletaan, mitä tässä laissa
säädetään syyttäjänvirastosta lukuun
ottamatta 17 §:ää. Johtavaan maakunnansyyttäjään
ja maakunnansyyttäjään sovelletaan, mitä tässä laissa
säädetään johtavasta kihlakunnansyyttäjästä ja
kihlakunnansyyttäjästä.
Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirastossa käytettävästä kielestä ja
henkilöstön kielitaidosta säädetään
Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 6 luvussa.
19 §
Syyttäjänviraston tehtävät
Syyttäjänviraston tehtävänä on
omalla toimialueellaan:
1) kehittää syyttäjäntoimintaa;
2) vastata syyttäjäntoiminnan tuloksellisuudesta;
3) valvoa syyttäjien toiminnan laillisuutta ja yhdenmukaisuutta;
sekä
4) huolehtia viranomaisyhteistyöstä.
20 §
Kihlakunnansyyttäjä ja apulaissyyttäjä
Syyttäjänvirastossa on kihlakunnansyyttäjiä. Virastossa
voi olla myös syyttäjäntehtävään koulutettavia
apulaissyyttäjiä.
Kihlakunnansyyttäjät ja apulaissyyttäjät
toimivat syyttäjänä syyttäjänvirastoon
saapuneissa rikosasioissa ja muissa erikseen määrätyissä asioissa.
21 §
Kelpoisuusvaatimukset
Johtavan kihlakunnansyyttäjän kelpoisuusvaatimuksena
on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen
ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto ja käytännössä osoitettu
johtamistaito.
Kihlakunnansyyttäjän ja apulaissyyttäjän
kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto
kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin
tutkinto.
Muiden syyttäjänviraston virkamiesten kelpoisuudesta
voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.
22 §
Nimittäminen
Johtavan kihlakunnansyyttäjän ja kihlakunnansyyttäjän
nimittää Valtakunnansyyttäjänvirasto.
Apulaissyyttäjän nimittää syyttäjänvirasto.
Muiden syyttäjänviraston virkamiesten nimittämisestä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
23 §
Asioiden ratkaiseminen syyttäjänvirastossa
Syyttäjänvirastossa käsiteltävät
hallinnolliset asiat ratkaisee johtava kihlakunnansyyttäjä,
jollei asiaa ole säädetty tai työjärjestyksellä määrätty
apulaispäällikön tai muun virkamiehen
ratkaistavaksi. Johtava kihlakunnansyyttäjä voi
pidättää itselleen päätösvallan
hallinnollisessa asiassa, jonka muu viraston virkamies
muuten saisi ratkaista.
24 §
Työjärjestys
Työskentelyn järjestämisestä syyttäjänvirastossa
määrätään johtavan
kihlakunnansyyttäjän vahvistamassa työjärjestyksessä.
Viraston työjärjestyksessä määrätään
viraston sisäisestä organisaatiosta,
virkamiesten tehtävien hoitamisesta ja sijaisista,
syyteasioiden jakamisesta sekä asioiden valmistelusta ja
ratkaisemisesta.
4 luku
Erinäisiä säännöksiä
25 §
Tiedonsaantioikeus
Syyttäjällä on salassapitosäännösten
estämättä oikeus maksutta saada viranomaiselta
ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta
yhteisöltä virkatehtävien suorittamista
varten tarpeelliset tiedot ja asiakirjat, jollei sellaisen tiedon
tai asiakirjan antamista syyttäjälle tai tietojen
käyttämistä todisteena ole laissa kielletty
tai rajoitettu.
Syyttäjällä on oikeus saada virkatehtävien suorittamista
varten tarpeelliset tiedot yhteisön jäsentä,
tilintarkastajaa, hallituksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan
yritys-, pankki- tai vakuutussalaisuuden estämättä.
Syyttäjällä ei kuitenkaan ole 1 momentissa tarkoitettua
oikeutta saada tietoja, jotka viranomainen tai julkista tehtävää hoitamaan
asetettu yhteisö on saanut luvan perusteella tieteellistä tutkimusta,
tilastointia tai suunnittelu- ja selvitystehtäviä varten.
Syyttäjällä on oikeus saada syyteharkinnassa tarvitsemiaan,
sakkorangaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa
koskevia tietoja Oikeusrekisterikeskuksen sakkorekisteristä.
26 §
Esteellisyys
Syyttäjä on esteellinen, jos:
1) hän tai hänen läheisensä on
asianosainen;
2) asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa
hänelle tai hänen läheiselleen;
3) hän tai hänen läheisensä avustaa
tai edustaa asianosaista taikka sitä, jolle asiassa on odotettavissa
erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan
liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen
taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai
vahinkoa;
5) hän on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen
tai hallintoneuvoston jäsenenä tai toimitusjohtajana
tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä,
säätiössä tai julkisoikeudellisessa
laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asiassa on odotettavissa
erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) muu kuin 1—5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan
antamaan perustellun aiheen epäillä hänen
puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjän läheisellä tarkoitetaan
hallintolain (434/2003) 28 §:n 2 ja 3 momentissa
tarkoitettuja henkilöitä.
Syyttäjä saa esteellisenäkin ryhtyä toimeen, joka
ei siedä viivytystä. Syyttäjän
on ilmoitettava esteellisyydestään sille,
joka määrää hänelle
sijaisen.
27 §
Varallaolo
Valtakunnansyyttäjä voi järjestää syyttäjien varallaolon
tarkoituksenmukaisella tavalla.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, syyttäjänviraston
päällikkö voi määrätä syyttäjän
olemaan varalla, jos se on tarpeen syyttäjän
tavoitettavuuden varmistamiseksi tämän päätösvaltaan
kuuluvien kiireellisten asioiden ratkaisemiseksi.
28 §
Asiamiehenä tai avustajana toimiminen
Syyttäjän oikeuteen toimia asiamiehenä tai avustajana
oikeudenkäynnissä sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaren
15 luvun 3 §:ssä säädetään
virkamiehestä ja yleisen tuomioistuimen lainoppineesta
jäsenestä.
Syyttäjän velvollisuudesta ajaa asianomistajan
yksityisoikeudellista vaadetta säädetään oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain (689/1997) 3 luvun 9 §:ssä.
29 §
Virkasyytteen oikeuspaikka
Valtakunnansyyttäjää ja apulaisvaltakunnansyyttäjää syytetään
virkarikoksesta korkeimmassa oikeudessa. Syyttäjänä on
joko oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies.
Valtionsyyttäjää, johtavaa kihlakunnansyyttäjää,
kihlakunnansyyttäjää ja apulaissyyttäjää syytetään
virkarikoksesta hovioikeudessa.
30 §
Viran siirtäminen
Viran siirtämisestä syyttäjälaitoksessa
päättää Valtakunnansyyttäjänvirasto.
31 §
Syyttäjälaitosta koskevien vahingonkorvausasioiden
käsittely
Valtakunnansyyttäjänvirasto käsittelee
syyttäjälaitosta koskevat vahingonkorvausasiat.
32 §
Tarkemmat säännökset
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin
valtakunnansyyttäjän tehtävistä Valtakunnansyyttäjänviraston
päällikkönä ja johtavan
kihlakunnansyyttäjän tehtävistä syyttäjänviraston
päällikkönä. Lisäksi
valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin
muista syyttäjien hallinnollisista tehtävistä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tämän
lain täytäntöönpanosta.
33 §
Viittaussäännös
Mitä muualla säädetään
virallisesta syyttäjästä tai yleisestä syyttäjästä,
sovelletaan myös syyttäjään.
5 luku
Voimaantulo
34 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 2011.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimiin.
Tällä lailla kumotaan:
1) yleisistä syyttäjistä annettu
laki (199/1997);
2) kihlakunnansyyttäjästä annettu
laki (195/1996); ja
3) Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirastosta
annettu laki (872/1977).
_______________
Laki
oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 19 §,
sellaisena kuin se on laissa 165/1998,
muutetaan 11 luvun 3 §:n 1 momentti, 17 luvun
19 §, 23 §:n 3 momentti ja 32 §,
21 luvun 19 §, 24 luvun 18 §, 25 luvun
3 ja 7 § sekä 26 luvun 18 §:n 4 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 11 luvun 3 §:n 1 momentti
laissa 690/1997, 17 luvun 19 ja 32 § laissa 571/1948
ja 23 §:n 3 momentti laissa 622/1974,
21 luvun 19 § laissa 1013/1993,
24 luvun 18 §, 25 luvun 7 § ja 26 luvun 18 §:n
4 momentti laissa 165/1998 ja 25 luvun
3 § laeissa 165/1998 ja 650/2010, seuraavasti:
11 luku
Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä
3 §
Kun tuomioistuin tai syyttäjä huolehtii
tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja
asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja
saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa
todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
17 luku
Todistelusta
19 §
Jos tuomari nimetään todistajaksi, harkitkoon hän
tuomarinvalallaan, tietääkö hän
jotakin asiaan vaikuttavaa. Jos hän havaitsee
niin olevan, kuulusteltakoon häntä todistajana.
Jos syyttäjä nimetään todistamaan,
harkitkoon oikeus, onko se totuuden ilmisaamiseksi tarpeen,
ja luopukoon hän silloin asiasta.
23 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa olevien säännösten
estämättä voidaan muu niissä tarkoitettu
henkilö paitsi syytetyn oikeudenkäyntiavustaja
velvoittaa todistamaan asiassa, jossa syyttäjä ajaa
syytettä rikoksesta, mistä saattaa seurata vankeutta
kuusi vuotta tai ankarampi rangaistus, taikka sanotunlaisen rikoksen
yrityksestä tai osallisuudesta siihen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
32 §
Todistajan tulee esittää kertomuksensa suullisesti
viittaamatta kirjalliseen todistajankertomukseen. Todistaja
saa kuitenkin käyttää muistinsa tukemiseksi
kirjallista muistiinpanoa.
Todistajan aikaisemmin oikeudelle, syyttäjälle
tai poliisiviranomaiselle antama kertomus luetaan todistajaa
kuulusteltaessa vain silloin, kun hän todistajanlausunnossaan
poikkeaa siitä, mitä hän aikaisemmin
on kertonut tai kun todistaja kuulustelussa selittää,
että hän ei voi tai halua lausua mitään
asiassa.
21 luku
Oikeudenkäyntikuluista
19 §
Syyttäjällä on oikeus valtion puolesta
hakea muutosta 13 §:n nojalla tehtyyn ratkaisuun silloinkin,
kun hän ei ole toiminut syyttäjänä.
24 luku
Tuomioistuimen ratkaisu
18 §
Ratkaisustaan hovioikeuden on lähetettävä kappale
kaikille hovioikeudessa puhevaltaa käyttäneille.
Kappale on lähetettävä rikosasian
vastaajalle silloinkin, kun hän ei ole käyttänyt
hovioikeudessa puhevaltaa, jos hovioikeus on muuttanut käräjäoikeuden
ratkaisua hänen osaltaan. Syyttäjälle
kappale on lähetettävä hänen
ajamassaan rikosasiassa silloinkin, kun hän ei ole käyttänyt hovioikeudessa
puhevaltaa.
25 luku
Muutoksenhaku käräjäoikeudesta hovioikeuteen
3 §
Kun käräjäoikeus julistaa tai antaa
ratkaisun, sen on samalla ilmoitettava, saako ratkaisuun hakea muutosta
ja mitä muutoksenhaussa on noudatettava.
Saapuvilla oleville asianosaisille on heti ratkaisun julistamisen
jälkeen annettava kirjalliset ohjeet, joista ilmenee, miten
ratkaisuun tyytymättömän on
meneteltävä saattaakseen asian hovioikeuden tutkittavaksi
tai hakeakseen muutosta 30 a luvun mukaisella ennakkopäätösvalituksella.
Ohjeissa on myös selostettava ennakkopäätösmenettely
pääpiirteittäin. Ohjeita ei kuitenkaan
anneta syyttäjälle eikä muullekaan
asianosaiselle, jos se havaitaan ilmeisen tarpeettomaksi.
7 §
Tyytymättömyyden ilmoitus saadaan rajoittaa
koskemaan osaa alioikeuden ratkaisusta. Rajoitus on mainittava
tyytymättömyyttä ilmoitettaessa.
Jos vastaajia on useita, syyttäjän on tyytymättömyyttä ilmoittaessaan
mainittava, ketä heistä tyytymättömyyden
ilmoitus koskee.
26 luku
Valitusasian käsittelyn jatkaminen hovioikeudessa
18 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjän on virkansa puolesta oltava läsnä sellaisen
asian pääkäsittelyssä, jossa
syyttäjä on valittajana tai jossa rikosasian vastaaja
on valittanut syyttäjän rangaistusvaatimukseen
annetusta käräjäoikeuden ratkaisusta.
Syyttäjän on oltava läsnä myös
liiketoimintakiellon määräämistä koskevan
asian pääkäsittelyssä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rikoslain (39/1889) 1 luvun 12 §:n
2 momentin 2 kohta, 8 luvun 5 §:n 1 momentti,
9 luvun 1 §:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentin johdantokappale,
17 luvun 25 §, 18 luvun 1 §:n 3 momentti,
20 luvun 11 ja 12 §, 21 luvun 16 §, 24 luvun 12 §,
25 luvun 9 §, 28 luvun 15 §:n 1 momentti, 30 luvun
12 §, 32 luvun 13 §, 35 luvun 6 §, 36
luvun 8 §:n 1 momentti, 38 luvun 10 §, 39 luvun
9 §:n 1 momentti, 48 a luvun 5 §:n 1
momentti sekä 49 luvun 6 §,
sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 12 §:n
2 momentin 2 kohta laissa 205/1997,
8 luvun 5 §:n 1 momentti laissa 297/2003,
9 luvun 1 §:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentin
johdantokappale sekä 32 luvun 13 § laissa 61/2003,
17 luvun 25 § sekä 20 luvun 11 ja 12 § laissa 563/1998,
21 luvun 16 § laissa 1082/2010, 24 luvun 12 § laissa 531/2000,
25 luvun 9 § laissa 578/1995,
28 luvun 15 §:n 1 momentti laissa 614/2002,
30 luvun 12 § laeissa 769/1990, 467/2006 ja 641/2009,
35 luvun 6 § ja 36 luvun 8 §:n 1 momentti
laissa 769/1990, 38 luvun 10 § laeissa 578/1995 ja 540/2007,
39 luvun 9 §:n 1 momentti laissa 317/1994,
48 a luvun 5 §:n 1 momentti laissa 515/2002 ja
49 luvun 6 § laissa 822/2005, seuraavasti:
1 luku
Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta
12 §
Valtakunnansyyttäjän syytemääräys
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Valtakunnansyyttäjän määräys
ei kuitenkaan ole tarpeen, jos:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) rikos on tehty Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa
ja tekopaikan asianomainen syyttäjä on esittänyt
pyynnön rikoksen käsittelemisestä suomalaisessa
tuomioistuimessa;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 luku
Vanhentumisesta
5 §
Menettely syyteoikeuden vanhentumisaikaa jatkettaessa
Syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamisesta päättää se
tuomioistuin, jossa syyte rikoksesta voitaisiin oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain (689/1997) 4 luvun mukaan tutkia. Hakemuksen
vanhentumisajan jatkamisesta voi tehdä syyttäjä sekä asianomistaja,
jos hänellä on mainitun lain 1 luvun 14 §:n
1 tai 2 momentissa tai 15 §:n 1 momentissa tarkoitettu
oikeus ajaa syytettä rikoksesta. Hakemus on tehtävä kirjallisesti
ennen vanhentumisajan päättymistä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 luku
Oikeushenkilön rangaistusvastuusta
1 §
Soveltamisala
Yhteisö, säätiö tai muu
oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, on syyttäjän
vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon,
jos se on tässä laissa säädetty
rikoksen seuraamukseksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 §
Rangaistusvaatimuksen tekemättä jättäminen
Syyttäjä saa jättää rangaistusvaatimuksen oikeushenkilöä vastaan
tekemättä, jos:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
17 luku
Rikoksista yleistä järjestystä vastaan
25 §
Syyteoikeus
Jos ilkivallalla ei ole rikottu yleistä järjestystä,
syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei
asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Syyttäjä ei
saa nostaa syytettä myöskään
20 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainitusta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta
markkinoinnista, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen
pantavaksi.
18 luku
Rikoksista sukuoikeuksia vastaan
1 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tässä mainitusta rikoksesta älköön
syyttäjä tehkö syytettä, ellei
asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi
taikka oikeudessa hakenut aviosopimuksen tahi avioliiton
purkamista.
20 luku
Seksuaalirikoksista
11 §
Syyteoikeus
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 3
tai 4 §:ssä eikä 5 §:n 1 momentin
2 tai 4 kohdassa tarkoitetuista rikoksista, ellei asianomistaja
ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi taikka ellei erittäin tärkeä yleinen
etu vaadi syytteen nostamista.
12 §
Toimenpiteistä luopuminen
Jos 1 §:ssä, 5 §:n 2 momentissa tai
6 §:ssä tarkoitetun rikoksen asianomistaja omasta
vakaasta tahdostaan pyytää, ettei syytettä nostettaisi, syyttäjällä on
oikeus jättää syyte nostamatta, jollei
tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen
nostamista.
21 luku
Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista
16 §
Syyteoikeus
Syyttäjä saa nostaa syytteen lievästä pahoinpitelystä vain,
jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi taikka
teko on kohdistunut:
1) kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön;
2) tekijän aviopuolisoon tai entiseen aviopuolisoon,
sisarukseen tai sukulaiseen suoraan ylenevässä tai
alenevassa polvessa taikka henkilöön,
joka asuu tai on asunut tekijän kanssa yhteistaloudessa
tai on tai on ollut muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen
suhteen takia hänelle läheinen; taikka
3) henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu
työpaikan henkilöstöön.
Syyttäjä saa nostaa syytteen vammantuottamuksesta
vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen
pantavaksi.
24 luku
Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta
12 §
Syyteoikeus
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä kotirauhan
rikkomisesta, törkeästä kotirauhan rikkomisesta, julkisrauhan
rikkomisesta, salakuuntelusta, salakatselusta eikä salakuuntelun
ja salakatselun valmistelusta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta
syytteeseen pantavaksi taikka ellei erittäin tärkeä yleinen
etu vaadi syytteen nostamista.
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä yksityiselämää loukkaavasta
tiedon levittämisestä, kunnianloukkauksesta eikä törkeästä kunnianloukkauksesta,
ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Valtakunnansyyttäjä voi
kuitenkin antaa määräyksen syytteen nostamisesta, jos
rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen
ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii
syytteen nostamista.
Edellä 9 §:n 3 momentissa tarkoitetun rikoksen
voi ilmoittaa syytteeseen pantavaksi kuolleen henkilön
leski, sisarus, sukulainen suoraan etenevässä tai
takenevassa polvessa taikka vainajan kanssa yhteisessä taloudessa
elänyt tai muu henkilö, jolle vainaja oli erityisen
läheinen.
25 luku
Vapauteen kohdistuvista rikoksista
9 §
Syyteoikeus
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä tuottamuksellisesta
vapaudenriistosta, laittomasta uhkauksesta eikä pakottamisesta,
ellei asianomistaja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi
tai ellei laittoman uhkauksen tai pakottamisen tekemiseen ole käytetty
hengenvaarallista välinettä taikka ellei erittäin
tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä lapsen
omavaltaisesta huostaanotosta, jos se olisi vastoin lapsen etua.
Ennen syytteen nostamista on kuultava sen kunnan sosiaalilautakuntaa,
jossa lapsella on asuinpaikka tai jossa lapsi oleskelee tai jolla muuten
ilmeisesti on parhaat tiedot lapsesta.
28 luku
Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä
15 §
Syyteoikeus
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 3,
6—9, 9 c eikä 10—12 §:ssä tarkoitetuista
rikoksista, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi
taikka ellei erittäin tärkeä yleinen
etu vaadi syytteen nostamista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
30 luku
Elinkeinorikoksista
12 §
Syyteoikeus
Syyttäjän on ennen markkinointirikosta koskevan
syytteen nostamista varattava kuluttaja-asiamiehelle sekä ennen
alkoholijuoman markkinointirikosta koskevan syytteen nostamista Sosiaali-
ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle tilaisuus antaa lausuntonsa
asiassa. Tuomioistuimen on markkinointirikosta ja kilpailumenettelyrikosta
koskevaa asiaa käsitellessään varattava
kuluttaja-asiamiehelle sekä alkoholijuoman markkinointirikosta
koskevaa asiaa käsitellessään
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle tilaisuus tulla
kuulluksi.
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 2 eikä 4—6 §:ssä tarkoitetuista
rikoksista, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen
pantavaksi taikka ellei erittäin tärkeä yleinen
etu vaadi syytteen nostamista.
32 luku
Kätkemis- ja rahanpesurikoksista
13 §
Syyteoikeus
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä kätkemisrikkomuksesta,
ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi tai erittäin
tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
35 luku
Vahingonteosta
6 §
Syyteoikeus
Jos 1 tai 3 §:ssä tarkoitetun rikoksen kohteena
on ollut ainoastaan yksityinen omaisuus, syyttäjä ei
saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ilmoita rikosta
syytteeseen pantavaksi.
36 luku
Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä
8 §
Syyteoikeus
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä lievästä petoksesta
eikä luottamusaseman väärinkäytöstä, ellei asianomistaja
ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
38 luku
Tieto- ja viestintärikoksista
10 §
Syyteoikeus
Jos salassapitorikoksen tai salassapitorikkomuksen
kohteena on yksityisen henkilökohtaisia tai taloudellisia
oloja taikka elinkeinoa koskeva seikka, syyttäjä ei
saa nostaa syytettä tästä teosta, ellei
asianomistaja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi taikka
ellei rikoksentekijä rikoksen tehdessään
ole ollut yleistä posti- tai teletoimintaa harjoittavan
laitoksen palveluksessa taikka erittäin tärkeä yleinen
etu vaadi syytteen nostamista.
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä viestintäsalaisuuden
loukkauksesta, törkeästä viestintäsalaisuuden
loukkauksesta, tietojärjestelmän häirinnästä,
tietomurrosta tai suojauksen purkujärjestelmärikoksesta,
ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi tai ellei
rikoksentekijä rikosta tehdessään
ole ollut yleistä posti- tai teletoimintaa harjoittavan
laitoksen palveluksessa taikka ellei erittäin tärkeä yleinen
etu vaadi syytteen nostamista.
Syyttäjän on ennen henkilörekisteriin
kohdistuvaa salassapitorikosta, salassapitorikkomusta, viestintäsalaisuuden
loukkausta, törkeää viestintäsalaisuuden
loukkausta tai tietomurtoa taikka henkilörekisteririkosta
koskevan syytteen nostamista kuultava tietosuojavaltuutettua. Tuomioistuimen
on tällaista rikosta koskevaa asiaa käsitellessään
varattava tietosuojavaltuutetulle tilaisuus tulla kuulluksi.
39 luku
Velallisen rikoksista
9 §
Syyteoikeus
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä velallisrikkomuksesta
eikä velkojansuosinnasta, ellei asianomistaja ilmoita sitä syytteeseen
pantavaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
48 a luku
Luonnonvararikoksista
5 §
Syyteoikeus
Jos kalastusrikoksella, metsästysrikoksella tai laittoman
saaliin kätkemisellä on loukattu ainoastaan
yksityisen oikeutta, syyttäjä ei saa nostaa syytettä,
ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
49 luku
Eräiden aineettomien oikeuksien loukkaamisesta
6 §
Syyteoikeus
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä tämän luvun 1—3
tai 5 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta, ellei asianomistaja
ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi tai erittäin
tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
säätiölain 14 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan säätiölain (109/1930)
14 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1172/1994,
seuraavasti:
14 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Milloin hallituksen jäsen on toimessaan syyllistynyt
rangaistavaan tekoon, patentti- ja rekisterihallituksen on ilmoitettava
asiasta syyttäjälle syytteen nostamiseksi säätiön
kotipaikan tuomioistuimessa.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
asianajajista annetun lain 11 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan asianajajista annetun lain (496/1958)
11 §:n 2 momentti seuraavasti:
11 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Rangaistusvaatimuksen 1 momentissa tarkoitetusta teosta saa
tehdä syyttäjä tai asianajajayhdistys.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille
annetun lain 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille
annetun lain (248/1965) 1 §:n 3 momentti, sellaisena
kuin se on laissa 651/2010, seuraavasti:
1 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hovioikeudelle osoitetut 1 momentissa mainitut asiakirjat syyttäjä saa
lähettää postitse tai lähetin
välityksellä. Korkeimmalle oikeudelle osoitetut
muutoksenhakemukset syyttäjän on toimitettava
hovioikeudelle tai oikeudenkäymiskaaren 30 a luvussa tarkoitetussa
muutoksenhaussa käräjäoikeudelle valtakunnansyyttäjän välityksellä ja
muut asiakirjat korkeimman oikeuden määräämällä tavalla.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
toiminimilain 22 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan toiminimilain (128/1979) 22 §:n
2 momentti seuraavasti:
22 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjä saa ajaa syytettä 1 momentissa
tarkoitetusta rikoksesta vain, jos asianomistaja on ilmoittanut
sen syytteeseen pantavaksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
sotilasoikeudenkäyntilain 4 ja 23 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sotilasoikeudenkäyntilain (326/1983)
4 §:n 1 momentti ja 23 §:n 1 momentti, sellaisina kuin
ne ovat, 4 §:n 1 momentti laissa 1115/2000 ja
23 §:n 1 momentti laissa 202/1997, seuraavasti:
4 §
Syyttäjinä sotilasoikeudenkäyntiasioissa
toimivat valtakunnansyyttäjän näihin
tehtäviin määräämät
kihlakunnansyyttäjät. Syyttäjistä niissä sotilasoikeudenkäyntiasioissa,
jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, säädetään
erikseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
23 §
Sotaoikeuden syyttäjän ja hänen varamiehensä määrää pääesikunta.
Sotaoikeuden syyttäjä on valtakunnansyyttäjän
välittömän määräysvallan alainen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
sotilaskurinpitolain 19 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sotilaskurinpitolain (331/1983)
19 §:n 6 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1117/2000, seuraavasti:
19 §
Pidättämispäätöksen
saa tehdä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6) syyttäjä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
liiketoimintakiellosta annetun lain 19 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985)
19 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1220/1997,
seuraavasti:
19 §
Asian käsittely
Liiketoimintakiellon määräämistä ja
pidentämistä koskevan asian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin
osin, mitä syyttäjän ajaman rikosasian
käsittelystä säädetään.
Asia voidaan tutkia ja ratkaista vastaajan poissaolosta huolimatta. Vastaajan
velvollisuudesta korvata valtiolle asian käsittelystä aiheutuneet
oikeudenkäyntikulut on soveltuvin osin voimassa, mitä rikosasian
vastaajasta säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
haastemieslain 6 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan haastemieslain (505/1986) 6 §:n
1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 887/1996,
seuraavasti:
6 §
Muut tiedoksiantoon oikeutetut
Haastamisen ja tiedoksiannon on oikeutettu suorittamaan
niin kuin haastemies:
1) poliisimies, syyttäjä, ulosottomies, julkinen
notaari sekä rajavartiomies;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
puolustustilalain 8 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan puolustustilalain (1083/1991) 8 §:n
3 momentti seuraavasti:
8 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tuomioistuimen on ilmoitettava valittajalle ja paikkakunnan
syyttäjälle valitusta koskevan asian
käsittelyn ajasta ja paikasta. Valittajalle on lisäksi
ilmoitettava, että hänen valituksensa voidaan
käsitellä hänen poissaolostaan huolimatta.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
käräjäoikeuslain 6 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan käräjäoikeuslain
(581/1993) 6 §:n 2 momentti seuraavasti:
6 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka
on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Lautamiehenä ei
saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa
tai rangaistuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä,
rikosten esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa,
eikä myöskään syyttäjä,
asianajaja taikka muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
tuomioistuinten ja eräiden hallintoviranomaisten suoritteista
perittävistä maksuista annetun lain 6 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan tuomioistuinten ja eräiden hallintoviranomaisten
suoritteista perittävistä maksuista annetun
lain (701/1993) 6 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena
kuin se on laissa 1651/1995, seuraavasti:
6 §
Maksuttomat suoritteet
Tämän lain mukaisia käsittelymaksuja
ei peritä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6) syyttäjän ajamissa rikosasioissa ensimmäisessä tuomioistuinasteessa;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
rikosrekisterilain 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rikosrekisterilain (770/1993) 4 §:n
1 momentin 2 kohta seuraavasti:
4 §
Rikosrekisteristä voidaan 3 §:ssä tai
muussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä luovuttaa
henkilöä koskeva tieto:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) syyttäjälle syytettä, syyteharkintaa
ja pakkokeinoasiaa varten;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa
annetun lain 20 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kansainvälisestä oikeusavusta
rikosasioissa annetun lain (4/1994) 20 §:n 2 momentti seuraavasti:
20 §
Todisteiden vastaanottaminen ja asianosaisten kuuleminen yleisessä alioikeudessa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Todisteiden vastaanottamisesta tai asianosaisten kuulemisesta
huolehtii sen paikkakunnan alioikeus, jonka tuomiopiirissä kuultavalla on
kotipaikka tai asuinpaikka taikka jossa todisteiden vastaanottaminen
taikka kuuleminen muutoin voi tarkoituksenmukaisesti tapahtua. Syyttäjän
on oltava saapuvilla asian käsittelyssä, jos tuomioistuin
katsoo, että hänen läsnäolonsa
on tarpeen. Menettelyssä on muutoin soveltuvin osin noudatettava,
mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa
on voimassa.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain (689/1997) 1 luvun 2 §:n edellä oleva
väliotsikko, 2 §:n 1 momentti, 3 §:n
1 momentti, 4 §:n 1 momentti, 4 a, 5 ja 6 §, 7 §:n
johdantokappale, 8 §:n johdantokappale, 10 §:n
1 momentti, 11 §:n 1 momentti, 12 §:n
1 momentti, 13 ja 14 §, 15 §:n 1 momentti,
16 §:n 2 momentti, 2 luvun 1 a §:n
johdantokappale, 3 luvun 9 §:n 1 momentti, 4 luvun 8 §:n
1 momentti, 5 a luvun 1 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta, 8
luvun 4 §:n edellä oleva väliotsikko
ja 13 §:n 2 momentin johdantokappale, 9 luvun
8 §:n 2 momentti sekä 10 ja 11 §,
sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 4 §:n
1 momentti ja 4 a § laissa 445/1999, 14 § osaksi
laissa 647/2003, 2 luvun 1 a §:n johdantokappale
ja 5 a luvun 1 §:n 1 ja 2 kohta laissa 243/2006,
8 luvun 13 §:n 2 momentin johdantokappale laissa
382/2003 ja 9 luvun 8 §:n 2 momentti laissa 369/1999, seuraavasti:
1 luku
Syyteoikeudesta
Syyttäjän syyteoikeudesta
2 §
Syyttäjän tehtävänä on
nostaa rikoksesta syyte ja ajaa sitä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 §
Jos asianomistaja on esittänyt syyttämispyynnön
rikoksesta, josta syyttäjä ei saa nostaa syytettä ilman
asianomistajan pyyntöä, ja useampia on epäiltyinä osallisuudesta
rikokseen, syyttäjä saa nostaa syytteen niitäkin
epäiltyjä vastaan, joita pyyntö ei koske.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 §
Jos vajaavaltaista vastaan tehdään rikos,
josta syyttäjä ei saa nostaa syytettä ilman
asianomistajan syyttämispyyntöä, oikeus
pyynnön tekemiseen on vajaavaltaisen edunvalvojalla
tai muulla laillisella edustajalla. Alaikäisen henkilöön
kohdistuneen rikoksen johdosta mainittu oikeus on kuitenkin vajaavaltaisen
huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 a §
Jos henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu muulla
tavoin kuin vajaavaltaiseksi julistamalla ja rikos, josta
syyttäjä ei saa nostaa syytettä ilman
asianomistajan syyttämispyyntöä, kohdistuu
asiaan, josta edunvalvoja määrää yksin,
oikeus syyttämispyynnön tekemiseen on yksin edunvalvojalla.
Edunvalvojalla ja hänen päämiehellään
on kuitenkin kummallakin oikeus syyttämispyynnön
tekemiseen, jos rikos kohdistuu asiaan, josta heidän tulee
yhdessä määrätä.
5 §
Asianomistajan on tehtävä syyttämispyyntö sen
paikkakunnan syyttäjälle tai poliisille, jonka toimialueella
syyte rikoksesta saadaan nostaa. Jos pyyntö tehdään
muulle syyttäjälle tai poliisille, tulee tämän
viipymättä toimittaa se toimivaltaiselle viranomaiselle.
6 §
Syyttäjän on nostettava syyte, kun on olemassa
todennäköisiä syitä rikoksesta
epäillyn syyllisyyden tueksi.
7 §
Syyttäjä saa jättää syytteen
nostamatta:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 §
Jollei tärkeä yleinen tai yksityinen
etu muuta vaadi, syyttäjä saa sen lisäksi,
mitä 7 §:ssä säädetään,
jättää syytteen nostamatta, milloin:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 §
Jos syyttäjä on 7 tai 8 §:n nojalla
päättänyt jättää syytteen
nostamatta, syyttäjän on syyttämättä jätetyn
vaatimuksesta saatettava syyllisyyttä koskeva ratkaisunsa
tuomioistuimen käsiteltäväksi. Vaatimus
on toimitettava syyttäjälle kirjallisesti 30 päivän
kuluessa siitä päivästä, jona 9 §:n
1 momentissa tarkoitettu tiedoksianto tapahtui.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 §
Jos syyttäjä on päättänyt
jättää syytteen nostamatta, hän
saa peruuttaa päätöksensä vain,
jos asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös
on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12 §
Jos syytteen nostamisen jälkeen ilmenee seikka, jonka
perusteella syyttäjällä olisi ollut oikeus
jättää syyte 7 tai 8 §:n nojalla
nostamatta, hän voi peruuttaa syytteensä. Syytteen
peruuttamisesta on ilmoitettava siten kuin 9 §:n 1 momentissa
säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13 §
Syyttäjä saa hakea muutosta myös
rikosasian vastaajan eduksi tai muuttaa vastaajan vahingoksi tekemänsä muutoksenhakemuksen
vastaajan eduksi.
14 §
Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain, jos
syyttäjä on päättänyt
jättää syytteen nostamatta tai esitutkintaviranomainen taikka
syyttäjä on päättänyt,
ettei esitutkintaa toimiteta tai että se keskeytetään
taikka lopetetaan. Asianomistajan oikeudesta nostaa syyte julkista
tehtävää hoidettaessa tehdystä rikoksesta
säädetään perustuslain 118 §:n
3 momentissa.
Se, jota vastaan on tehty syyttämispyyntö tai jota
on syytetty rikoksesta, voi aina kuitenkin ilman 1 momentissa
tarkoitettua syyttäjän päätöstä nostaa
syytteen väärästä ja todistamattomasta
ilmiannosta.
Asianomistajalla on oikeus yhtyä syyttäjän
tai toisen asianomistajan nostamaan syytteeseen ja vedota uuteen
seikkaan syytteen tueksi. Asianomistaja voi hakea muutosta asiassa
annettuun ratkaisuun siitä riippumatta, onko hän
käyttänyt asiassa puhevaltaa.
15 §
Asianomistajalla on oikeus ottaa ajaakseen syyte, jonka syyttäjä tai
toinen asianomistaja on peruuttanut.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos syyttäjä ei saa nostaa rikoksesta syytettä ilman
asianomistajan syyttämispyyntöä ja jos asianomistaja
on peruuttanut pyynnön ennen kuin syyttäjä on
nostanut syytteen, syyttäjäkään ei
saa nostaa rikoksesta syytettä. Pyynnön peruuttaminen
ei estä syyttäjää nostamasta
syytettä, ellei peruutus koske kaikkia rikokseen osallisia.
2 luku
Asianosaisen avustamisesta
1 a §
Tuomioistuin voi määrätä asianomistajalle oikeudenkäyntiavustajan
esitutkintaa ja, silloin kun asianomistajalla on vaatimuksia syyttäjän ajamassa
asiassa, oikeudenkäyntiä varten:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 luku
Yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta
9 §
Asianomistajan pyynnöstä syyttäjän
on vireille panemansa syyteasian yhteydessä ajettava rikokseen
perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta
rikosasian vastaajaa vastaan, jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa
eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton. Jos syyttäjä ei
ota ajaakseen asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta,
hänen on ilmoitettava siitä asianomistajalle noudattaen, mitä 1
luvun 9 §:n 1 momentissa säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 luku
Laillisesta tuomioistuimesta
8 §
Tuomioistuin, jossa on vireillä syyttäjän tekemä rangaistusvaatimus,
saa syyttäjän esityksestä erityisten
syiden niin vaatiessa siirtää asian toiseen,
toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Siirtävän tuomioistuimen
asiaan liittyvät päätökset ja
muut toimenpiteet ovat voimassa, kunnes se tuomioistuin, johon asia
on siirretty, toisin määrää.
Asiaa ei kuitenkaan saa siirtää takaisin, jolleivät
uudet erityiset syyt sitä vaadi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5 a luku
Asian ratkaiseminen pääkäsittelyä toimittamatta
1 §
Asia voidaan ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta
(kirjallinen menettely), jos:
1) mistään syyttäjän syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta
ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa
tehtynä ole säädetty ankarampaa rangaistusta
kuin sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta;
2) vastaaja tunnustaa syyttäjän syytteessä kuvatun
teon sekä käräjäoikeudelle antamallaan nimenomaisella
ilmoituksella luopuu oikeudestaan suulliseen käsittelyyn
ja suostuu asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 luku
Asianosaisista
Asianosaisen poissaolo syyttäjän ajamassa
rikosasiassa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hovioikeus voi 1 momentin estämättä syyttäjän
tai asianomistajan valituksesta tuomita pääkäsittelyä selvästi
pakoilevan vastaajan, jota on käräjäoikeudessa
henkilökohtaisesti kuultu niistä vaatimuksista,
joita valitus koskee, vankeusrangaistukseen rikoksesta, jota koskeva syyte
on käräjäoikeudessa hylätty,
tai muuttaa käräjäoikeuden tuomitseman
sakkorangaistuksen vankeudeksi, jos:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 luku
Oikeudenkäyntikuluista
8 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjän syytteeseen yhtyneen asianomistajan
velvollisuudesta korvata vastaajan oikeudenkäyntikulut
ja hänen oikeudestaan saada vastaajalta korvaus sellaisista
kuluista on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren
21 luvussa säädetään. Asianomistajan
on kuitenkin vastattava ainoastaan puhevallan käyttämisestä aiheutuneista
erityisistä kuluista. Syyttäjän syytteeseen
yhtyneen asianomistajan edustajan, asiamiehen tai avustajan velvoittamisesta
korvaamaan kulut yhteisvastuullisesti asianomistajan kanssa sovelletaan
soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 21
luvun 6 §:ssä säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 §
Syyttäjällä on oikeus valtion puolesta
hakea muutosta tämän luvun 1—4 §:n
ja 8 §:n 3 momentin nojalla tehtyihin ratkaisuihin silloinkin, kun
hän ei ole toiminut syyttäjänä.
11 §
Jos syyttäjän ajaman rikosasian yhteydessä käsitellään
asianomistajan kannetta asianosaista vastaan, jolle ei ole vaadittu
rangaistusta tai muuta rikosoikeudellista seuraamusta, tai muu kuin
asianomistaja esittää yksityisoikeudellisia vaatimuksia
syytettyä vastaan, on näiltä osin aiheutuneiden
oikeudenkäyntikulujen osalta noudatettava riita-asioista
voimassa olevia säännöksiä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
holhoustoimesta annetun lain 94 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan holhoustoimesta annetun lain (442/1999)
94 §:n 2 momentti seuraavasti:
94 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1
momentissa tarkoitetusta teosta, ellei holhousviranomainen ole ilmoittanut
sitä syytteeseen pantavaksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
henkilötietolain 41 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan henkilötietolain (523/1999)
41 §:n 2 momentti seuraavasti:
41 §
Tietosuojavaltuutetun kuuleminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjän on ennen tämän
lain vastaista menettelyä koskevan syytteen nostamista
kuultava tietosuojavaltuutettua. Tuomioistuimen on tällaista
asiaa käsitellessään varattava tietosuojavaltuutetulle
tilaisuus tulla kuulluksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6 ja 24 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun
lain (621/1999) 6 §:n 1 momentin 1 kohta
ja 24 §:n 1 momentin 3 kohta seuraavasti:
6 §
Viranomaisen laatiman asiakirjan julkiseksi tuleminen
Viranomaisen laatima asiakirja tulee julkiseksi,
jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta
tietojen saantia koskevasta rajoituksesta tässä tai
muussa laissa säädetä, seuraavasti:
1) jatkuvasti ylläpidettävän diaarin
ja muun luettelon merkintä, kun se on tehty; syyttäjän diaarin
tiedot epäillyistä tulevat kuitenkin julkisiksi
vasta, kun epäiltyä koskeva haastehakemus
tai syyttäjän haaste on allekirjoitettu tai sitä vastaavalla
tavalla varmennettu taikka kun syyttäjä on päättänyt
jättää syytteen nostamatta
tai kun asia on jätetty sikseen;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
24 §
Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat
Salassa pidettäviä viranomaisen
asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3) poliisille ja muille esitutkintaviranomaisille ja syyttäjälle
sekä tarkastus- ja valvontaviranomaisille tehdyt ilmoitukset
rikoksesta, esitutkintaa ja syyteharkintaa varten saadut ja laaditut asiakirjat
sekä haastehakemus, haaste ja siihen annettu vastaus rikosasiassa,
kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa
taikka kun syyttäjä on päättänyt
jättää syytteen nostamatta
tai kun asia on jätetty sikseen, jollei ole ilmeistä,
että tiedon antaminen niistä ei vaaranna rikoksen
selvittämistä tai tutkinnan tarkoituksen toteutumista
tai ilman painavaa syytä aiheuta asiaan osalliselle vahinkoa
tai kärsimystä tai estä tuomioistuinta
käyttämästä oikeuttaan määrätä asiakirjojen
salassapidosta oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun
lain (370/2007) mukaan;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä annetun
lain 11 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden
käsittelystä annetun lain (196/2000) 11 § seuraavasti:
11 §
Oikeudenkäynti
Jollei jäljempänä toisin säädetä,
asian käsittelystä valtakunnanoikeudessa
on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain (689/1997) ja oikeudenkäymiskaaren
mukaan noudatetaan syyttäjän ajamassa rikosasiassa.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
oikeusapulain 17 ja 18 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan oikeusapulain (257/2002) 17 §:n
1 momentti ja 18 §:n 5 momentti, sellaisina kuin ne ovat
laissa 927/2008, seuraavasti:
17 §
Yksityisen avustajan palkkio ja kulukorvaus
Yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista
toimenpiteistä niihin käytetyn ajan perusteella
ja välttämättömästä matkustamisesta
johtuvasta ajanhukasta sekä korvaus kuluista. Palkkio ja
kulukorvaus suoritetaan valtion varoista 20 §:n
mukaisella omavastuuosuudella vähennettynä. Palkkion
määräämistä varten
avustajan on esitettävä yksityiskohtainen selvitys
asiassa suorittamistaan toimenpiteistä ja kuluistaan, jollei
sellaisen selvityksen esittäminen ole tarpeetonta.
Jos selvitystä on tarkoitus käsitellä suullisessa
käsittelyssä tuomioistuimessa, avustajan
on toimitettava selvitys siihenastisista toimenpiteistä ja
kuluista hyvissä ajoin ja viimeistään
istuntopäivää edeltävänä arkipäivänä tuomioistuimelle
ja tarvittaessa myös vastapuolelle. Syyttäjän
on rikosasioissa lausuttava esitetystä palkkio-
ja kuluvaatimuksesta, jos siihen vaatimuksen määrään
nähden tai muuten on aihetta. Jos avustajaksi on määrätty
henkilö, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä kyseisessä tuomioistuimessa, korvataan
matkustamisesta syntyvät lisäkulut ja ajanhukka
ainoastaan, jos tällaisen avustajan käyttäminen
on perusteltua. Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin toimenpiteistä, joista palkkiota maksetaan, tuntipalkkion suuruudesta,
asiakohtaisesta vähimmäispalkkiosta,
korvattavista kuluista sekä niistä asia- ja avustajakohtaisista
syistä, joiden perusteella palkkiota voidaan korottaa tai
alentaa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää myös
siitä, millä tavoin selvitys vaadituista palkkio-
ja kulukorvauksista esitetään tuomioistuimelle, sekä siitä,
milloin selvitystä tehdyistä toimenpiteistä ei
tarvitse esittää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
18 §
Palkkioiden ja korvausten määrääminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjä voi niissä asioissa, joissa
hän on toiminut syyttäjänä,
hakea muutosta avustajan palkkion ja korvauksen määrää koskeviin
ratkaisuihin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetun lain 16 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta
annetun lain (458/2002) 16 § seuraavasti:
16 §
Tiedon saannin estoa koskeva määräys
Tuomioistuin voi syyttäjän tai tutkinnanjohtajan
hakemuksesta taikka sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee,
määrätä 15 §:ssä tarkoitetun
palvelun tarjoajan sakon uhalla estämään
tallentamansa tiedon saannin, jos tieto on ilmeisesti sellainen,
että sen sisällön pitäminen
yleisön saatavilla tai sen välittäminen
on säädetty rangaistavaksi tai korvausvastuun perusteeksi.
Tuomioistuimen on käsiteltävä hakemus
kiireellisesti. Hakemusta ei voida hyväksyä varaamatta
palvelun tarjoajalle ja sisällön tuottajalle tilaisuutta
tulla kuulluksi, paitsi jos kuulemista ei voida toimittaa niin nopeasti kuin
asian kiireellisyys välttämättä vaatii.
Tuomioistuimen määräys on annettava
tiedoksi myös sisällön tuottajalle. Jos
sisällön tuottaja on tuntematon, tuomioistuin
voi määrätä palvelun tarjoajan
huolehtimaan tiedoksiannosta.
Määräys raukeaa, jollei sen kohteena
olevan tiedon sisältöön tai välittämiseen
perustuvasta rikoksesta nosteta syytettä tai, milloin kysymys on
korvausvastuusta, panna vireille kannetta kolmen kuukauden kuluessa
määräyksen antamisesta. Tuomioistuin
voi syyttäjän, asianomistajan tai asianosaisen
edellä tarkoitettuna määräaikana
esittämästä vaatimuksesta pidentää tätä määräaikaa
enintään kolmella kuukaudella.
Palvelun tarjoajalla ja sisällön tuottajalla
on oikeus hakea määräyksen kumoamista
siinä tuomioistuimessa, jossa määräys
on annettu. Määräyksen kumoamista koskevan
asian käsittelyssä noudatetaan oikeudenkäymiskaaren
8 luvun säännöksiä. Tuomioistuin
huolehtii kuitenkin tarpeellisista toimenpiteistä syyttäjän
kuulemiseksi. Kumoamista on haettava 14 päivän
kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedon määräyksestä.
Tietoa ei saa saattaa uudelleen saataville kumoamista koskevan asian
käsittelyn ollessa vireillä, ellei asiaa
käsittelevä tuomioistuin toisin määrää.
Myös syyttäjällä on oikeus hakea
muutosta päätökseen, jolla määräys
on kumottu.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
sakon täytäntöönpanosta
annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sakon täytäntöönpanosta
annetun lain (672/2002) 1 §:n
1 momentin 5 kohta, 25 §:n 2 momentti, 28 §,
30 §:n 2 momentti, 30 a §:n 1 momentti
ja 33 §, sellaisina kuin niistä ovat
1 §:n 1 momentin 5 kohta laissa 224/2008
ja 30 a §:n 1 momentti laissa 985/2005, seuraavasti:
1 §
Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetyssä järjestyksessä pannaan
täytäntöön seuraavat seuraamukset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5) muussa kuin rikosasiassa valtiolle tuomittu korvaus, jos
syyttäjä on esiintynyt siinä virkansa
puolesta;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
25 §
Haastaminen muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan
oikeudenkäyntiin
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Haasteessa maksuvelvollinen kutsutaan saapumaan tuomioistuimeen
vastaamaan syyttäjän vaatimukseen
muuntorangaistuksen määräämisestä ja
ilmoitetaan käsittelyajankohta ja -paikka. Haastetulle
on haastamisen yhteydessä ilmoitettava, että asia
voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta ja että hän
voi toimittaa kirjallisen vastineensa tuomioistuimelle ennen
asian käsittelyä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
28 §
Muuntorangaistusvaatimuksesta luopuminen
Syyttäjä saa jättää vaatimatta
muuntorangaistuksen määräämistä maksamattoman
sakon sijaan, jos:
1) sakkoon johtanutta rikosta sen haitallisuus huomioon ottaen
on kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä eikä rikoksesta
ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa;
2) sakkoon johtanut rikos on tehty alle 18-vuotiaana eikä rikoksesta
ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa
tai vankeutta enintään kuusi kuukautta; tai
3) muuntorangaistusta on pidettävä kohtuuttomana
tai tarkoituksettomana ottaen huomioon maksuvelvollisen henkilökohtaiset
olot, rikoksesta hänelle aiheutuneet muut seuraukset, sosiaali-
ja terveydenhuollon toimet tai muut seikat, eikä tärkeä yleinen
etu muuta vaadi.
Syyttäjä voi rikoslain 2 a luvun 7 §:ssä tai
lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen
täytäntöönpanosta annetun lain (619/1996)
26 §:ssä mainituilla perusteilla jättää vaatimatta
muuntorangaistuksen määräämistä maksamattoman
uhkasakon sijaan, jollei tärkeä yleinen etu muuta
vaadi.
Jos syyttäjä on päättänyt
jättää vaatimatta muuntorangaistusta,
hän saa peruuttaa päätöksensä vain,
jos asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös
on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.
Valtakunnansyyttäjällä on oikeus
ottaa asia uudelleen ratkaistavaksi siten kuin siitä erikseen säädetään.
30 §
Asian käsittely tuomioistuimessa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Muuntorangaistusvaatimuksen esittää syyttäjä.
Sakon tuomitsemiseen johtaneen rikosasian asianomistaja
ei ole asianosainen muuntorangaistuksen määräämistä koskevassa
oikeudenkäynnissä. Muuntorangaistuksen määräämisessä tarvittavien
tietojen toimittamisesta syyttäjälle ja syyttäjältä edelleen
käräjäoikeudelle säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
30 a §
Ulosottomieheltä hankittava selvitys
Syyttäjän on aiheen ilmetessä omasta
aloitteestaan tai tuomioistuimen pyynnöstä hankittava
ulosottomieheltä selvitys maksuvelvollisen taloudellisesta
asemasta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
33 §
Tuomioistuimen ratkaisun oikaiseminen
Sen lisäksi, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain (689/1997) 11 luvun 9 §:ssä säädetään,
muuntorangaistuksen määränneen käräjäoikeuden
on syyttäjän tai Oikeusrekisterikeskuksen
ilmoituksesta oikaistava päätös maksamatta
olevaa määrää vastaavaksi, jos päätöksen
julistamisen jälkeen ilmenee, että maksuvelvollinen
on ennen julistamista maksanut osan vankeudeksi muunnetuista
sakoista. Jos muutoksenhakutuomioistuin on jo ratkaissut muuntorangaistuksen
määräämistä koskevan asian,
sen on tehtävä oikaisu.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun
lain 18 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun
lain (460/2003) 18 § seuraavasti:
18 §
Verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräys
Tuomioistuin voi syyttäjän, tutkinnanjohtajan
tai asianomistajan hakemuksesta määrätä julkaisijan
tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka lähettimen, palvelimen
tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän
keskeyttämään julkaistun verkkoviestin
jakelun, jos viestin sisällön perusteella on ilmeistä,
että sen pitäminen yleisön saatavilla
on säädetty rangaistavaksi. Tuomioistuimen on
käsiteltävä hakemus kiireellisenä. Ennen määräyksen
antamista tuomioistuimen on varattava sille, jolle määräystä on
haettu annettavaksi, ja verkkoviestin lähettäjälle
tilaisuus tulla kuulluksi, jollei asian kiireellisyys välttämättä muuta
vaadi.
Tuomioistuimen määräys on annettava
tiedoksi myös siinä tarkoitetun verkkoviestin
lähettäjälle. Jos lähettäjä on
tuntematon, tuomioistuin voi määrätä lähettimen,
palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän
huolehtimaan tiedoksiannosta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu määräys
raukeaa, jollei kolmen kuukauden kuluessa sen antamisesta
nosteta syytettä määräyksen
kohteena olevan viestin sisältöön perustuvasta
rikoksesta, esitetä 22 §:ssä tarkoitettua
vaatimusta tai nosteta kannetta viestin sisällöstä aiheutuneen vahingon
korvaamisesta. Tuomioistuin voi syyttäjän tai
asianomistajan edellä tarkoitettuna määräaikana
esittämästä vaatimuksesta pidentää tätä määräaikaa
enintään kolmella kuukaudella.
Sillä, jolle on annettu määräys
keskeyttää verkkoviestin pitäminen yleisön
saatavilla, samoin kuin verkkoviestin lähettäjällä on
oikeus hakea keskeyttämismääräyksen
kumoamista siinä tuomioistuimessa, jossa määräys
on annettu. Määräyksen kumoamista koskevan
asian käsittelyssä noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren
8 luvussa säädetään. Tuomioistuin
huolehtii kuitenkin tarpeellisista toimenpiteistä syyttäjän kuulemiseksi.
Kumoamista on haettava 14 päivän kuluessa siitä,
kun hakija on saanut tiedon määräyksestä.
Verkkoviestiä ei saa saattaa uudelleen yleisön
saataville kumoamista koskevan asian käsittelyn
ollessa vireillä, ellei asiaa käsittelevä tuomioistuin
toisin määrää. Myös syyttäjällä on
oikeus hakea muutosta päätökseen, jolla
määräys on kumottu.
Tuomioistuin voi syyttäjän tai asianomistajan vaatimuksesta
antaa 1 momentissa tarkoitetun määräyksen
myös käsitellessään julkaistun
viestin sisältöön perustuvaa syytettä,
vaatimusta 22 §:n mukaisen seuraamuksen määräämisestä tai
kannetta viestin sisällöstä aiheutuneen
vahingon korvaamisesta. Tässä tarkoitettuun määräykseen
ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 48 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain
(648/2007) 48 §:n 2 momentti seuraavasti:
48 §
Rangaistussäännökset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1
momentissa tarkoitetusta teosta, jollei holhousviranomainen ole
ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun
lain 8 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan oikeudenkäynnin viivästymisen
hyvittämisestä annetun lain (362/2009)
8 § seuraavasti:
8 §
Valtion puhevallan käyttäminen
Valtion puhevaltaa hyvitystä koskevassa asiassa
käyttää syyttäjän ajamassa
rikosasiassa syyttäjä ja muussa asiassa oikeusministeriö. Oikeusministeriölle
ei varata tilaisuutta tulla kuulluksi hyvitystä koskevasta
vaatimuksesta, ellei siihen ole erityistä syytä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
Eurojustia koskevan päätöksen eräiden
määräysten täytäntöönpanosta
annetun lain 3 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Eurojustia koskevan päätöksen
eräiden määräysten täytäntöönpanosta
annetun lain (742/2010) 3 §:n 1 momentti seuraavasti:
3 §
Kansallisen jäsenen toimivalta ja tehtävät
Kansallisella jäsenellä on syyttäjälaitoksesta annetun
lain (
/
) 7 §:ssä tarkoitettu
toimivalta Eurojustin toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Jäsen
on toimivaltainen vaihtamaan tietoja Euroopan petostentorjuntaviraston
kanssa Eurojust-päätöksen 26
artiklan 5 kohdassa mainitussa tarkoituksessa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
sakon ja rikesakon määräämisestä annetun
lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sakon ja rikesakon määräämisestä annetun
lain (754/2010) 2 §:n 5 kohta, 3 §:n
1 momentti ja 2 momentin johdantokappale, 4 §:n 2 momentti,
6 §, 8 §:n 4 momentti, 13 §, 19 §:n
1 momentti, 24 §:n 1 momentti, 25 §, 26 §:n
1 momentin johdantokappale, 27 §:n 1 momentti, 28—30 § ja 31 §:n
1 momentti seuraavasti:
2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5) rangaistusmääräyksellä ratkaisua,
jolla syyttäjä sakkovaatimuksen tai rangaistusvaatimuksen
perusteella määrää sakkorangaistuksen
ja menettämisseuraamuksen.
3 §
Toimivaltaiset virkamiehet ja sakkomääräyksen soveltamisala
Sakkovaatimuksen ja rangaistusvaatimuksen antaa poliisimies.
Mainittu vaatimus voidaan antaa myös syyttäjän
pyynnöstä. Rikesakon määrää poliisimies
tai syyttäjä.
Rangaistusmääräyksen antaa syyttäjä.
Sakkomääräyksen antaa poliisimies. Sakkomääräyksessä voidaan
määrätä seuraamukseksi enintään 20
päiväsakon suuruinen sakkorangaistus ja menettämisseuraamus
sille, joka rikkoo:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 §
Epäillyn suostumus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suostumus annetaan sakkovaatimuksen, sakkomääräyksen,
rikesakkomääräyksen tai rangaistusvaatimuksen
antavalle tai muulle esitutkintaa suorittavalle virkamiehelle taikka
syyttäjälle. Suostumuksen vastaanottavan
virkamiehen on pyrittävä varmistamaan, että epäilty ymmärtää suostumuksensa
merkityksen ennen sen antamista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 §
Toimenpiteistä luopuminen
Poliisimiehen, tullimiehen, rajavartiomiehen ja erätarkastajan
oikeudesta antaa huomautus tai jättää tekemättä ilmoitus
rikkomuksesta ja syyttäjän oikeudesta jättää syyte
nostamatta on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.
Poliisimiehen, tullimiehen, rajavartiomiehen ja erätarkastajan
oikeudesta jättää menettämisvaatimus esittämättä noudatetaan
soveltuvin osin, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain (689/1997) 1 luvun 8 b §:ssä säädetään.
8 §
Sakkovaatimuksen, sakkomääräyksen
ja rikesakkomääräyksen sisältö
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sakkovaatimuksessa on myös mainittava mahdollisuudesta
toimittaa syyttäjälle päiväsakon
rahamäärän määräytymisperustetta
koskeva selvitys ja selvityksen toimittamismahdollisuuteen
liittyvästä kahden viikon määräajasta. Jos
rikkomuksesta epäilty pyytää päiväsakon
rahamäärän määräytymisperusteen
muuttamista, siitä on tehtävä merkintä vaatimukseen.
13 §
Sakkovaatimuksen ja rangaistusvaatimuksen toimittaminen syyttäjälle
Sakkovaatimus on tiedoksiannon jälkeen viivytyksettä toimitettava
syyttäjälle rangaistusmääräyksen
antamista varten. Sama toimittamisvelvollisuus koskee rangaistusvaatimusta,
jos rikkomuksesta epäilty on 4 §:n 4 momentissa tarkoitetulla
tavalla maksanut sakon.
19 §
Poliisilaitoksen päällikön suorittama
valvonta
Poliisilaitoksen päällikkö valvoo
tämän luvun mukaisessa menettelyssä annettavien
rikesakkomääräysten antamista. Hänen
tulee poistaa rikesakkomääräys ja ilmoittaa
asia syyttäjälle, jos rikesakko on määrätty
rikkomuksesta, josta rikesakko ei ole riittävä seuraamus.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
24 §
Rangaistusmääräyksen antaminen
Syyttäjän on viivytyksettä tarkastettava hänen
käsiteltäväkseen tullut sakkovaatimus
ja rangaistusvaatimus sekä annettava rangaistusmääräys.
Määräys voidaan allekirjoittaa myös sähköisesti.
Sakkovaatimukseen perustuvaa rangaistusmääräystä ei
saa kuitenkaan antaa ennen kuin kaksi viikkoa on kulunut vaatimuksen
tiedoksiannosta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
25 §
Syyttäjälle toimitettava selvitys
Antamastaan suostumuksesta huolimatta rikkomuksesta epäilty
voi toimittaa syyttäjälle kirjallista selvitystä päiväsakon
rahamäärän määräytymisperusteesta.
Rangaistusmääräyksen antajan
on otettava huomioon rahamäärään
vaikuttava tai muuten asian ratkaisemisen kannalta merkityksellinen
ennen määräyksen antamista toimitettu
selvitys ja muu tällainen hänen tiedossaan oleva
seikka.
26 §
Rangaistusmääräyksen antamisen esteet
Syyttäjä ei saa antaa rangaistusmääräystä,
jos:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
27 §
Teon uudelleenarviointi
Jos syyttäjä katsoo, että rangaistusmääräys
on annettava ankarampaan sakkorangaistukseen tai rikesakkoon johtavana
kuin sakkovaatimuksessa tai rangaistusvaatimuksessa on
ilmoitettu, syyttäjän pyynnöstä on
annettava uusi vaatimus ja aikaisempi vaatimus on peruutettava.
Pyyntöön on liitettävä tarvittavat
tiedot 2 §:ssä tarkoitetun vaatimuksen tai määräyksen
antamiseksi. Asianomistajalta ei tarvitse pyytää uudelleen 5 §:ssä tarkoitettua
suostumusta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
28 §
Rangaistusmääräyksen antaminen vaadittua
lievempänä
Syyttäjä saa rangaistusmääräyksessä määrätä omasta
aloitteestaan tai 25 §:ssä tarkoitetun selvityksen
perusteella sakkorangaistuksen sakkovaatimuksessa tai rangaistusvaatimuksessa
vaadittua lievemmäksi, jos syyttäjä katsoo
rikkomuksen tai vastaajan maksukyvyn sitä edellyttävän.
29 §
Rikesakkomääräyksen antaminen
Jos syyttäjä katsoo, että rikkomuksesta
on sakkovaatimuksessa tai rangaistusvaatimuksessa vaaditun sakkorangaistuksen
asemesta määrättävä rikesakko,
hänen on annettava rikesakkomääräys.
30 §
Toimenpiteistä luopuminen ja syytteen nostaminen
Syyttäjä saa jättää rangaistusmääräyksen
ja rikesakkomääräyksen antamatta, jos
laissa säädetyt syyttämättä jättämisen
edellytykset täyttyvät.
Syyttäjän on määräyksen
antamisen asemesta nostettava syyte, jos kysymyksessä ei
ole 1 §:ssä tarkoitettu rikkomus tai jos rikkomuksen
yhteys muuhun samalla kertaa käsiteltävään
tekoon edellyttää syytteen nostamista siitäkin
taikka jos syytteen nostamiselle on muu painava syy.
Jos syyttäjä nostaa syytteen, hänen
on poistettava sakkovaatimus tai rangaistusvaatimus.
31 §
Asian ottaminen uudelleen ratkaistavaksi
Jos rangaistusmääräys tai rikesakkomääräys on
päätetty jättää antamatta
ja jos asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös
on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin,
syyttäjä saa sanotun päätöksen estämättä ottaa
asian uudelleen ratkaistavaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan samana päivänä kuin sakon
ja rikesakon määräämisestä annettu
laki (754/2010).
_______________
Laki
joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain 9 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun
lain (469/1979) 9 §, sellaisena kuin se on laissa
540/1982, seuraavasti:
9 §
Tarkastusmaksun suhde rikosoikeudelliseen seuraamukseen
Tarkastusmaksua ei saa määrätä matkustajalle
asianmukaisen matkalipun puuttumisen johdosta, jos asia päätetään
ilmoittaa poliisille tai syyttäjälle käsiteltäväksi
siinä järjestyksessä kuin rikosasioista
on säädetty.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
panttilainauslaitoksista annetun lain 39 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan panttilainauslaitoksista annetun lain (1353/1992)
39 § seuraavasti:
39 §
Milloin rikoksella tai rikkomuksella, josta tässä laissa
säädetään, on loukattu ainoastaan yksityistä oikeutta,
ei syyttäjä saa tehdä siitä syytettä,
ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan valtion virkamieslain (750/1994)
7 §:n 1 momentin 7 kohta, sellaisena kuin se on laissa 281/2000,
seuraavasti:
7 §
Seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen
kansalainen:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7) virka, johon kuuluu syyttäjän tai ulosottomiehen
tehtäviä;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
sijoitusrahastolain 148 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sijoitusrahastolain (48/1999) 148 § seuraavasti:
148 §
Milloin rikoksella, josta tässä laissa säädetään,
on loukattu ainoastaan yksityisen oikeutta, ei syyttäjä saa
tehdä siitä syytettä, jollei asianomistaja
ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.
Muuten syyttäjä saa 146 ja 147 §:n
mukaan rangaistavasta rikkomuksesta tehdä syytteen vain,
jos Finanssivalvonta on ilmoittanut sen syytteeseen pantavaksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin annetun lain
37 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin
annetun lain (32/1991) 37 §, sellaisena kuin se
on laissa 719/1995, seuraavasti:
37 §
Syyteoikeus
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 35
ja 36 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta, ellei asianomistaja
ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
kalastuslain 112 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kalastuslain (286/1982) 112 §,
sellaisena kuin se on laissa 518/2002, seuraavasti:
112 §
Syyteoikeus
Jos kalastusrikkomuksella on loukattu ainoastaan
yksityisen oikeutta, syyttäjä ei saa nostaa syytettä,
ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
metsästyslain 82 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan metsästyslain (615/1993)
82 §, sellaisena kuin se on laissa 516/2002, seuraavasti:
82 §
Syyteoikeus
Jos metsästysrikkomuksella tai metsästyslain säännösten
rikkomisella on loukattu ainoastaan yksityisen oikeutta, syyttäjä ei
saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ilmoita rikosta
syytteeseen pantavaksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
metsänviljelyaineiston kaupasta annetun lain 31 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan metsänviljelyaineiston kaupasta
annetun lain (241/2002) 31 §:n 3 momentti seuraavasti:
31 §
Rangaistussäännös ja syyteoikeus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kasvintuotannon tarkastuskeskus voi jättää tekemättä syyttäjälle
ilmoituksen 1 momentissa tarkoitetusta rikkomuksesta, jos rikkomusta kokonaisuutena
on pidettävä ilmeisen vähäisenä eikä yleisen
edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista. Tällöin
tarkastuskeskus voi antaa rikkomukseen syyllistyneelle
metsänviljelyaineiston toimittajalle kirjallisen
huomautuksen, jossa häntä kehotetaan korjaamaan havaitut
virheellisyydet.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 15 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain
(370/1995) 15 §:n 1 momentti seuraavasti:
15 §
Syytteeseen ilmoittaminen
Jos on syytä epäillä, että alusturvallisuutta koskevia
säännöksiä on rikottu, valvontaviranomaisen
on tehtävä siitä ilmoitus syyttäjälle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
työriitojen sovittelusta annetun lain 17 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työriitojen sovittelusta annetun
lain (420/1962) 17 §:n 2 momentti, sellaisena
kuin se on laissa 354/2009, seuraavasti:
17 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 7 §:ssä säädetyn
kiellon rikkomisesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen
pantavaksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
patenttilain 57 ja 62 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan patenttilain (550/1967) 57 §:n
3 momentti ja 62 §:n 3 momentti, sellaisena kuin niistä on
57 §:n 3 momentti laissa 717/1995, seuraavasti:
57 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä patenttirikkomuksesta,
ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.
62 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjä ei saa tehdä syytettä tässä pykälässä tarkoitetusta
rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen
pantavaksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
patenttiasiamiehistä annetun lain 3 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan patenttiasiamiehistä annetun lain
(552/1967) 3 §:n 2 momentti seuraavasti:
3 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Rangaistusvaatimuksen 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa
saa syyttäjän lisäksi tehdä myös
patenttiasiamiesrekisteriin merkitty patenttiasiamies
tai patenttiasiamiehiä edustava yhdistys.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
kotitaloustyöntekijän työsuhteesta
annetun lain 33 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kotitaloustyöntekijän
työsuhteesta annetun lain (951/1977) 33 §:n
4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 672/1995, seuraavasti:
33 §
Rangaistussäännökset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1
momentissa mainitusta rikkomuksesta, ellei asianomistaja tai työsuojeluviranomainen
ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun
lain 11 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa
annetun lain (1061/1978) 11 §:n 1 momentti,
sellaisena kuin se on laissa 810/1990, seuraavasti:
11 §
Syytteen tässä laissa tarkoitetusta rikkomuksesta
käsittelee yleinen alioikeus. Syyttäjä ei
saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut
rikkomusta syytteeseen pantavaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
opintovapaalain 14 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan opintovapaalain (273/1979) 14 §:n
2 momentti seuraavasti:
14 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 1 momentissa rangaistavaksi säädetty teko
on syyttäjän pantava syytteeseen ainoastaan,
milloin asianomistaja on ilmoittanut teon syytteeseen pantavaksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
ydinenergialain 74 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ydinenergialain (990/1987) 74 §,
sellaisena kuin se on laissa 342/2008, seuraavasti:
74 §
Syytteeseenpano
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 69 §:ssä mainituista
rikoksista ennen kuin hän on hankkinut asiasta Säteilyturvakeskuksen
lausunnon. Jos rikoslain 44 luvun 10 §:ssä tarkoitettu
rikos on tehty sellaisen toiminnan yhteydessä, joka kuuluu
työ- ja elinkeinoministeriön valvonnan piiriin,
lausunto on pyydettävä työ- ja elinkeinoministeriöltä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 39 ja 40 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta annetun
lain (800/1991) 39 §:n 2 momentti ja 40 §:n 3 momentti
seuraavasti:
39 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1
momentissa mainitusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut
rikosta syytteeseen pantavaksi.
40 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä tässä pykälässä tarkoitetusta
rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen
pantavaksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
siviilipalveluslain 78 ja 86 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan siviilipalveluslain (1446/2007)
78 §:n 2 momentti ja 86 § seuraavasti:
78 §
Rikosilmoitus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 72—77 §:ssä tarkoitetusta
rikoksesta, ellei siviilipalveluskeskus ole tehnyt siitä rikosilmoitusta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
86 §
Oikeudenkäynti sekä tuomioistuimen ja syyttäjän
tiedonantovelvollisuus
Syyte 72—77 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta voidaan
tutkia siviilipalvelusvelvollisen kotipaikan tai siviilipalveluskeskuksen
sijaintipaikkakunnan yleisessä alioikeudessa.
Tuomioistuimen on ilmoitettava siviilipalveluskeskukselle
72—77 §:ssä koskevassa asiassa tekemästään
ratkaisusta tai asian sillensä jättämisestä.
Syyttäjän on annettava vastaava ilmoitus, jos
hän tekee mainittuja rikoksia koskevassa asiassa
päätöksen jättää syyttämättä.
Jos tuomioistuimessa sen käsitellessä 72—77 §:ssä tarkoitettua
rikosta vastaajana olevalla ei ole oikeudenkäyntiavustajaa
tai -asiamiestä ja asian laadun vuoksi tai muusta syystä voidaan
olettaa, ettei hän pysty yksin valvomaan oikeuttaan,
hänelle on määrättävä oikeudenkäyntiavustaja.
Oikeudenkäyntiavustaja voidaan määrätä myös
esitutkinnan aikana riippumatta siitä, tuleeko asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Avustajan määräämisestä ja avustajalle
suoritettavasta palkkiosta ja korvauksesta on voimassa,
mitä niistä säädetään oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain (689/1997) 2 luvussa.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
lasten päivähoidosta annetun lain 30 §:n
muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan lasten päivähoidosta annetun
lain (36/1973) 30 §:n 2 momentti seuraavasti:
30 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjä ei saa nostaa 1 momentissa tarkoitetusta
rikkomuksesta syytettä, ellei sosiaalilautakunta
ole ilmoittanut laiminlyöntiä syytteeseen pantavaksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
tupakkalain 17 ja 31 b §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan tupakkalain (693/1976) 17 §:n
2 momentin 1 kohta ja 31 b §, sellaisina kuin ne ovat, 17 §:n
2 momentin 1 kohta laissa 698/2010 ja 31 b § laissa
984/2008, seuraavasti:
17 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos tarkastuksessa tai muutoin havaitaan säännösten
vastaista toimintaa, kunnan tulee kieltää säännösten
vastainen toiminta. Kunta voi myös ilmoittaa asiasta:
1) syyttäjälle, jos kysymys on 8 a, 10, 10
b, 10 d tai 12 §:n, 13 §:n 1—3
tai 6 momentin taikka 13 b §:n säännösten
vastaisesta menettelystä; sekä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
31 b §
Ennen 31 ja 31 a §:ään perustuvaa
tupakan markkinointirikkomusta tai markkinointirikosta koskevan
syytteen nostamista syyttäjän on varattava Sosiaali-
ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle tilaisuus antaa lausuntonsa
ja tuomioistuimen on käsitellessään tällaista
asiaa varattava lupa- ja valvontavirastolle tilaisuus tulla kuulluksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
annetun lain 14 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
annetun lain (609/1986) 14 a §:n 3 momentti, sellaisena
kuin se on laissa 691/1995, seuraavasti:
14 a §
Rangaistussäännökset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Joka rikkoo 14 §:n kieltoa koulutuspaikkaa haettavaksi
ilmoitettaessa, on tuomittava syrjivästä ilmoittelusta sakkoon.
Syyttäjä saa nostaa syytteen syrjivästä ilmoittelusta
vain tasa-arvovaltuutetun ilmoituksen perusteella.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
säteilylain 64 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan säteilylain (592/1991)
64 § seuraavasti:
64 §
Syytteeseenpano
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä tässä laissa
tarkoitetusta rikoksesta ennen kuin on hankkinut asiasta Säteilyturvakeskuksen
lausunnon.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain
76 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun
lain (398/1995) 76 §:n 2 momentti, sellaisena kuin
se on laissa 525/2008, seuraavasti:
76 §
Vakuutustoiminnan luvaton harjoittaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjän on ennen vakuutustoiminnan luvatonta
harjoittamista koskevan syytteen nostamista hankittava
Finanssivalvonnan lausunto. Tuomioistuimen on tätä rikosasiaa
käsitellessään varattava virastolle tilaisuus
tulla kuulluksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain
29 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
annetun lain (812/2000) 29 §:n 3 momentti
seuraavasti:
29 §
Rangaistusvastuu
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 2
momentissa tarkoitetusta teosta, ellei sosiaalihuollon viranomainen
ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta
annetun lain 50 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006)
50 §:n 2 momentti seuraavasti:
50 §
Rikosasiasta ilmoittaminen ja ilmoituksen käsittely
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 1 momentissa tarkoitettua tekoa koskevassa
esitutkinnassa on työsuojeluviranomaiselle varattava tilaisuus
tulla kuulluksi. Syyttäjän on varattava
työsuojeluviranomaiselle tilaisuus lausunnon
antamiseen ennen syyteharkinnan päättämistä.
Asiaa tuomioistuimessa suullisesti käsiteltäessä työsuojeluviranomaisella
on läsnäolo- ja puheoikeus.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
merimieseläkelain 212 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan merimieseläkelain (1290/2006)
212 §, sellaisena kuin se on laissa 913/2008,
seuraavasti:
212 §
Finanssivalvonnan oikeus rangaistusvaatimuksen antamiseen
Jos 190 §:ssä tarkoitettu henkilö on
samassa pykälässä mainitulla tavalla
tuottanut eläkekassalle vahinkoa, Finanssivalvonta
voi ryhtyä sellaiseen toimenpiteeseen, että syyttäjä määrätään
tuomioistuimessa tekemään asiasta aiheutuva vahingonkorvaus-
ja rangaistusvaatimus.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________
Laki
maastoliikennelain 27 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan maastoliikennelain (1710/1995)
27 § seuraavasti:
27 §
Syyteoikeus
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 25 §:n
1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta teosta, jolla on loukattu ainoastaan
yksityisen etua tai oikeutta, ellei asianomistaja ilmoita
sitä syytteeseen pantavaksi.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
_______________