EDUSKUNNAN VASTAUS 311/2014 vp

EV 311/2014 vp - HE 211/2014 vp HE 357/2014 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n ja opintotukilain 7 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n ja opintotukilain 7 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 211/2014 vp) täydentämisestä

Asia

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n ja opintotukilain 7 §:n muuttamisesta (HE 211/2014 vp) ja esityksensä edellä mainitun esityksen täydentämisestä (HE 357/2014 vp).

Valiokuntakäsittely

Sivistysvaliokunta on antanut asioista yhteisen mietinnön (SiVM 21/2014 vp).

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lausuman:

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ammatillisen valmentavan koulutuksen uudistuksen vaikuttavuutta määrätietoisesti kaikkien koulutukseen osallistuvien eri henkilöryhmien osalta. Hallituksen tulee antaa sivistysvaliokunnalle selvitys uudistuksen toimeenpanosta ja vaikuttavuudesta keväällä 2017.

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:

Laki

ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 1 §:n 1 momentti, 3 §, 5 §:n 1 ja 4 momentti, 12 ja 12 a §, 14 §:n 1 momentti, 20 ja 21 §, 23 §:n 2 ja 4 momentti, 24 a §:n 1 momentti, 25 §:n 1 ja 3 momentti, 25 b §:n 1 momentti, 25 e §, 27 §:n 1 momentti, 29 §:n 1 momentti, 30 §:n 1 momentti, 31 §, 37 §:n 1 momentti ja 44 §:n 3 momentin 2 ja 3 kohta,

sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 ja 4 momentti, 12 ja 12 a §, 14 §:n 1 momentti, 21 §, 23 §:n 2 ja 4 momentti, 24 a §:n 1 momentti, 25 §:n 1 ja 3 momentti, 25 b §:n 1 momentti, 25 e §, 29 §:n 1 momentti ja 30 §:n 1 momentti laissa 787/2014, 3 § osaksi laeissa 892/2009 ja 787/2014, 20 § osaksi laeissa 479/2003 ja 951/2011 sekä 37 §:n 1 momentti ja 44 §:n 3 momentin 2 ja 3 kohta laissa 951/2011, sekä

lisätään lakiin uusi 12 c, 13 b, 19 a ja 27 c § seuraavasti:

1 §

Soveltamisala

Tässä laissa säädetään ammatillisesta peruskoulutuksesta ja siinä suoritettavista tutkinnoista sekä tutkintoon johtamattomasta valmentavasta koulutuksesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Ammatillinen peruskoulutus ja valmentava koulutus

Ammatillinen peruskoulutus on 14 §:ssä tarkoitetun koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman mukaan suoritettavaa koulutusta, joka johtaa ammatilliseen perustutkintoon.

Tutkintoon johtamattomana valmentavana koulutuksena voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta.

Tässä laissa tarkoitetun koulutuksen yhteydessä opiskelijoille voidaan järjestää opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa.

5 §

Koulutuksen tavoitteet

Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon edellyttämä osaaminen ja ammattitaito sekä valmiuksia yrittäjyyteen. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseksi sekä vahvistaa opiskelijoiden edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle järjestettävän koulutuksen tavoitteena on lisäksi yhteistyössä kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta.

12 §

Tutkintojen ja valmentavan koulutuksen mitoitusperusteet

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavien ammatillisten perustutkintojen ja valmentavien koulutusten sekä tutkintojen ja koulutusten osien mitoituksen peruste on osaamispiste.

Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan säätää tutkinnon laajuudeksi yli 180 osaamispistettä, jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä. Ammatillinen peruskoulutus ja valmentava koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon tai koulutuksen sen laajuutta vastaavassa ajassa.

12 a §

Tutkinnon ja valmentavan koulutuksen osien mitoitusperusteet

Tutkinnon ja valmentavan koulutuksen osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon tai valmentavan koulutuksen ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.

12 c §

Valmentavan koulutuksen muodostuminen

Valmentavat koulutukset sisältävät koulutuksen osia. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin valmentavaan koulutukseen kuuluvista koulutuksen osista.

13 b §

Valmentavan koulutuksen perusteet

Opetushallitus määrää koulutuksen perusteet valmentaville koulutuksille.

Koulutuksen perusteissa määrätään:

1) koulutuksen osien pakollisuus ja valinnaisuus sekä laajuus osaamispisteinä siltä osin kuin näistä ei säädetä 12 c §:n nojalla; ja

2) koulutuksen osien osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi.

14 §

Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma

Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä 13 §:ssä tarkoitettujen tutkinnon perusteiden tai 13 b §:ssä tarkoitetun valmentavan koulutuksen perusteiden mukainen opetussuunnitelma, jossa päätetään järjestettävästä koulutuksesta. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa koulutusta varten.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

19 a §

Erityisopetus

Oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä.

Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Erityisopetuksessa voidaan kuitenkin poiketa tutkinnon perusteista mukauttamalla ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Opetushallitus voi tutkinnon perusteissa määrätä, miltä osin ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista ei voida poiketa 2 momentissa tarkoitetun mukauttamisen perusteella.

20 §

Erityisopetuksesta päättäminen

Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijan opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena sekä 19 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta mukauttamisesta. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia erityisopetuksen toteuttamiseksi opiskelijalle henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jota päivitetään tarvittaessa. Suunnitelman laadinnasta ja sisällöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen edellä mainituista asioista päättämistä ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman vahvistamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi 9 §:n nojalla määrätä, että koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen järjestämisestä sekä erityisopetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä.

21 §

Erityiset opiskelujärjestelyt

Opiskelussa voidaan myös muutoin kuin 19 a §:ssä tarkoitetussa erityisopetuksessa poiketa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuksista tai osaamis-tavoitteista ja osaamisen arvioinnista, jos:

1) tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat olosuhteet tai aikaisemmin hankittu osaaminen huomioiden joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia; tai

2) poikkeaminen on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä.

Erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen tavoitteena on, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon tai koulutuksen, vaikka hän 1 momentissa tarkoitettujen syiden vuoksi joiltakin osin ei voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista voidaan poiketa vain siinä määrin, kuin se 1 momentissa tarkoitettujen syiden vuoksi on välttämätöntä.

Koulutuksen järjestäjä päättää erityisistä opiskelujärjestelyistä. Opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen päätöksen tekemistä, jos erityiset opiskelujärjestelyt eivät perustu opiskelijan tekemään esitykseen.

Opetushallitus voi tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrätä, miltä osin ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista ei voida poiketa tässä pykälässä tarkoitettuja erityisiä opiskelujärjestelyjä käyttämällä.

23 §

Kokeilu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Opetus- ja kulttuuriministeriön luvalla kokeilussa voidaan poiketa tutkintojen nimistä ja osaamisaloista, tutkinnon muodostumisesta ja laajuudesta sekä valmentavan koulutuksen laajuudesta. Opetushallituksen luvalla kokeilussa voidaan poiketa tutkintojen ja koulutuksen perusteista. Kokeilussa suoritettavan tutkinnon tulee olla tavoitteiltaan ja sisällöiltään sellainen, että tutkinnon edellyttämä osaaminen ja ammattitaito sekä kelpoisuus jatko-opintoihin saavutetaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Opetushallitus määrää kokeilussa noudatettavat tutkinnon tai koulutuksen perusteet.

24 a §

Opiskelijan oppimisen ja osaamisen arvioinnin periaatteet

Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

25 §

Opiskelijan osaamisen arviointi

Opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrättyyn osaamiseen. Jos tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista on poikettu 19 a §:ssä tarkoitetun mukauttamisen tai 21 §:ssä tarkoitettujen erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen vuoksi, opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Osaamisen arvioinnin perusteella annetaan tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen, yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden ja valmentavan koulutuksen osien arvosanat. Valtioneuvoston asetuksella säädetään osaamisen arviointiasteikosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

25 b §

Osaamisen arvioinnista päättäminen

Tutkinnon osan, yhteisten tutkinnon osien osa-alueen tai valmentavan koulutuksen osaamisen arvioinnista päättää opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä, jos opettajia on useita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

25 e §

Todistukset

Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle tutkintotodistus, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat tutkinnon osat.

Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle todistus suoritetusta koulutuksesta, kun opiskelija on suorittanut ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen.

Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle todistus suoritetuista tutkinnon tai koulutuksen osista, jos opiskelija eroaa kesken tutkinnon tai valmentavan koulutuksen suorittamisen. Todistus suoritetuista tutkinnon tai koulutuksen osista tulee antaa opiskelijan pyynnöstä myös opiskelun aikana.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin todistusten sisällöstä ja allekirjoittamisesta sekä todistusten liitteistä. Opetushallitus määrää todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävistä tiedoista.

Koulutuksen järjestäjä ei kuitenkaan saa antaa tutkintotodistusta tai todistusta suoritetuista tutkinnon osista, jos 19 a §:ssä tarkoitetun mukauttamisen tai 21 §:ssä tarkoitettujen erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen vuoksi opiskelija ei ole saavuttanut keskeisiä tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjä antaa tällöin todistuksen opiskelijan osaamisesta.

27 §

Opiskelijaksi ottamisen perusteet

Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen tai valmentavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös muu henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 c §

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa

Sen lisäksi, mitä 27 §:n 1 momentissa säädetään, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä on, että:

1) opiskelijaksi pyrkivä ei ole suorittanut:

a) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitettua tutkintoa tai sitä tasoltaan vastaavaa tutkintoa;

b) tässä laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa tai valmentavaa koulutusta taikka niitä vastaavaa aikaisempaa tutkintoa tai koulutusta;

c) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa taikka niitä vastaavaa aikaisempaa tutkintoa;

d) korkeakoulututkintoa; tai

e) edellä a—d alakohdissa tarkoitettua tutkintoa vastaavaa ulkomaista tutkintoa; ja

2) opiskelijaksi pyrkivän tavoitteena on valmentavan koulutuksen jälkeen hakeutua suorittamaan ammatillista perustutkintoa.

Henkilö voidaan kuitenkin ottaa opiskelijaksi, vaikka hän on suorittanut 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnon tai koulutuksen, jos ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syystä perusteltua.

29 §

Oikeus saada opetusta ja opinto-ohjausta

Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 §

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Opiskelijalla on oikeus saada tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaito-vaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan saada suoritetuksi tutkinnon tai koulutuksen osia kokonaan tai osittain.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31 §

Opiskeluaika

Ammatillinen perustutkinto tulee suorittaa enintään yhtä vuotta tutkinnon laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus tulee suorittaa yhdessä vuodessa, jollei opiskelijalle sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi myönnetä suoritusaikaan pidennystä.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa suoritusaika määräytyy opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien perusteella. Koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen suoritusajasta. Koulutuksen suoritusaika voi olla enintään kolme vuotta.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut tutkintoa tai koulutusta 1—3 momentissa säädetyssä ajassa, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja.

37 §

Opintososiaaliset edut ja eräät muut edut

Tässä laissa tarkoitetussa koulutuksessa opetus on opiskelijalle maksutonta. Edellä 27 §:n 4 momentissa tarkoitetulta opiskelijalta voidaan kuitenkin periä maksuja. Erityisestä syystä opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa luvan periä opiskelijoilta maksuja muissakin tapauksissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

44 §

Muutoksenhaku

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Päätökseen haetaan oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään, jos päätös koskee:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2) opetuksen järjestämistä erityisopetuksena tai 19 a §:n 2 momentissa tarkoitettua mukauttamista;

3) 21 §:ssä tarkoitettuja erityisiä opiskelujärjestelyjä;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan      päivänä      kuuta 20    .

Opetushallituksen tulee määrätä 13 b §:ssä tarkoitetut koulutuksen perusteet siten, että koulutuksen järjestäjät voivat ottaa uudet opetussuunnitelmat käyttöön lain voimaan tullessa.

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen järjestämisluvat päättyvät tämän lain voimaan tullessa.

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen sekä maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestämisluvat päättyvät 31 päivänä joulukuuta 2015. Jos opiskelija on ennen tämän lain voimaantuloa aloittanut opinnot edellä mainituissa koulutuksissa, hänellä on oikeus suorittaa nämä opinnot loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja niiden nojalla annettujen määräysten mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä. Koulutuksen järjestäjä ei voi ottaa uusia opiskelijoita edellä mainittuihin koulutuksiin tämän lain voimaantulon jälkeen.

Jos ennen tämän lain voimaantuloa opintonsa vammaisille opiskelijoille järjestettävässä valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa aloittaneen opiskelijan opintojen laajuus ylittää 40 opintoviikkoa, opiskelija siirtyy 4 momentissa säädetystä poiketen tämän lain voimaan tullessa suorittamaan vastaavaa koulutusta tämän lain ja sen nojalla annettavien säännösten ja määräysten mukaisesti. Opiskelijan opiskeluaikaan sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Opetushallitus voi määrätä 5 momentissa tarkoitettuun siirtymiseen liittyvistä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteista ja menettelyistä. Jos 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa koulutuksen järjestäjällä ei ole momentissa tarkoitetun vastaavan valmentavan koulutuksen järjestämislupaa, opetus- ja kulttuuriministeriö voi määrätä opiskelijoiden siirtämisestä toisen koulutuksen järjestäjän järjestämään vastaavaan koulutukseen.

_______________

Laki

ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 11 §:n 8 kohta, sellaisena kuin se on laissa 952/2011, sekä

lisätään lakiin uusi 8 b § seuraavasti:

8 b §

Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot

Osana näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta voidaan järjestää opintoja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa näyttötutkinnon tai sen osan suorittaminen ja näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuminen niissä tapauksissa, joissa opiskelijalla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia. Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot voivat päätoimisina kestää enintään kuuden kuukauden ajan. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen järjestämisestä ja sisällöstä.

11 §

Opiskelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva viittaussäännös

Tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen sovelletaan lisäksi seuraavia ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain opiskelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia säännöksiä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8) 31 §:n 4 momentin toisen virkkeen säännöksiä siitä, milloin opiskelija voidaan katsoa eronneeksi;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan      päivänä      kuuta 20    .

_______________

Laki

opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 25 §:n 3 momentti seuraavasti:

25 §

Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen yksikköhinnat määrätään porrastamalla 23 §:n nojalla säädettyä ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa. Yksikköhinnan laskemisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään erikseen edellä tarkoitetun koulutuksen yksikköhintojen porrastamisesta koulutuksessa, jota järjestetään ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentin ja 9 §:n nojalla ammatillisen koulutuksen järjestäjälle annetun erityisen koulutustehtävän perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Tämä laki tulee voimaan      päivänä      kuuta 20    .

Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä varainhoitovuoden 2016 yksikköhintoja. Varainhoitovuoden 2015 ja sitä aiempien varainhoitovuosien yksikköhinnan määräämiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Jos 25 §:n 1 momentissa tarkoitetun yksikköhinnan määräämisessä käytetään vuoden 2015 tai sitä aiempien vuosien kustannuksia tai opiskelijoita koskevia tietoja, otetaan huomioon ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisten ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen sekä muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen kustannukset ja opiskelijat.

Lain 25 §:n 4 momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja varainhoitovuodelle 2016 määrättäessä otetaan huomioon ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestetyn tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisen vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opiskelijat. Mainittujen koulutusten yksikköhinnan porrastamisessa sovelletaan tällöin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Lain 48 ja 50 §:ssä tarkoitetun keskimääräisen opiskelijamäärän laskennassa huomioidaan myös tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisten ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen sekä muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen opiskelijat, jos rahoituksen määräytymisperusteena käytetään vuoden 2015 tai sitä aiempien vuosien opiskelijamääriä koskevia tietoja.

_______________

Laki

opintotukilain 5 a ja 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan opintotukilain (65/1994) 5 a §:n 3 momentti ja 7 §:n 9 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 5 a §:n 3 momentti laissa 789/2014 ja 7 §:n 9 momentti laissa 1078/2012, seuraavasti:

5 a §

Päätoimiset opinnot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ammatilliset ja muut kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetut opinnot ovat päätoimisia, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa tai 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti. Kun opintojen laajuutta ei ole mitoitettu opintoviikkoina eikä osaamispisteinä, edellytetään opetus- tai koulutusohjelman mukaiseen opetukseen tai opintoihin kuuluvaan harjoitteluun osallistumista keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on kuitenkin aina päätoimista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 §

Opintotukeen oikeuttava aika

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muussa oppilaitoksessa säännönmukaisen opiskeluajan päätyttyä opintotukea voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle. Säännönmukaisella opiskeluajalla tarkoitetaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 31 §:n tai lukiolain 24 §:n 1 momentin mukaista pidentämätöntä suoritusaikaa taikka opetussuunnitelman mukaista suoritusaikaa, jos suoritusaikaa ei ole lainsäädännössä määritelty.

_______________

Tämä laki tulee voimaan      päivänä      kuuta 20    .

_______________

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2015