sellaisina kuin niistä ovat 2 § osaksi
laissa 569/2015, 4 ja 5 § osaksi laeissa 1207/2003
ja 569/2015, 8 § osaksi laissa 618/2011,
10 § osaksi laeissa 384/2007
ja 569/2015, 11 § osaksi laissa 1228/2004
ja 13 § laissa 569/2015, sekä
2 §
Jäsenet
Vakuutusoikeudessa on ylituomari sekä muina lakimiesjäseninä vakuutusoikeustuomareita.
Lakimiesjäsenenä voi
olla myös esittelijä sen mukaan kuin valtioneuvoston
asetuksella säädetään.
Vakuutusoikeutta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa vakuutusoikeuden
ylituomari.
Vakuutusoikeudessa on ylilääkäri,
joka toimii päätoimisena lääkärijäsenenä.
Lääkärijäsenenä toimimisen
lisäksi ylilääkäri suunnittelee ja
kehittää vakuutusoikeuden lääketieteellistä arviointimenettelyä sekä huolehtii
lääkärijäsenten töiden
yleisestä suunnittelusta ja järjestämisestä sekä työskentelyn
tuloksellisuudesta. Hänen tulee myös valvoa oikeusperiaatteiden
soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta lääkärijäsenten
osalta.
Vakuutusoikeudessa on lisäksi sivutoimisia lääkärijäseniä,
sivutoimisia työoloja tai yritystoimintaa tuntevia jäseniä sekä sivutoimisia
sotilasvamma-asioita tuntevia jäseniä.
2 a §
Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkärit
Vakuutusoikeudessa on asiantuntijalääkäreitä,
joilta vakuutusoikeus pyytää tarvittaessa asiantuntijalausunnon.
4 §
Lääkärijäsenten ja asiantuntijalääkäreiden
kelpoisuus ja määrääminen
Lääkärijäsenen ja asiantuntijalääkärin
tulee olla laillistettu lääkäri. Lääkärijäsenellä ja
asiantuntijalääkärillä tulee
olla suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito
sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen
ja kirjallinen taito.
Valtioneuvosto määrää vakuutusoikeuteen ylilääkärin
sekä riittävän määrän
sivutoimisia lääkärijäseniä ja
asiantuntijalääkäreitä oikeusministeriön
esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan. Lääkärijäsenet
määrätään kuitenkin
enintään siihen asti, kunnes he saavuttavat 6 §:ssä säädetyn
eroamisiän.
Vakuutusoikeus julistaa lääkärijäsenen
ja asiantuntijalääkärin tehtävät
haettaviksi. Vakuutusoikeus voi hankkia hakijoista lausunnon tai muuta
selvitystä sekä kuulla tarvittaessa sosiaali-
ja terveysministeriötä ennen kuin se antaa oikeusministeriölle
perustellun ehdotuksen siitä, ketkä hakijoista
olisi määrättävä tehtäviin.
Lääkärijäseneksi tai asiantuntijalääkäriksi esitettävän
on ennen tehtävään määräämistä ja sen
kestäessä annettava vakuutusoikeudelle tuomareiden
nimittämisestä annetun lain 14 §:ssä tarkoitettu
selvitys sidonnaisuuksistaan.
5 §
Muiden sivutoimisten jäsenten määrääminen
Valtioneuvosto määrää vakuutusoikeuteen riittävän
määrän työoloja tai yritystoimintaa
tuntevia sekä sotilasvamma-asioita tuntevia sivutoimisia
jäseniä sekä heidän varajäseniään
oikeusministeriön esityksestä viideksi vuodeksi
kerrallaan, kuitenkin enintään siihen asti, kunnes
he saavuttavat 6 §:ssä säädetyn
eroamisiän. Tässä tarkoitetut sivutoimiset
jäsenet ja heidän varajäsenensä tulee
määrätä siten, että heidän
keskuudessaan on riittävästi sekä suomen
kielen taitoisia että ruotsin kielen taitoisia henkilöitä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen sivutoimisten jäsenten
ja varajäsenten määräämistä varten
tehdään ehdotukset oikeusministeriölle siten
kuin 11 ja 12 §:ssä säädetään.
Ehdotuksia tekevien tahojen ehdokasasettelua koskevan tehtävän
hoitamiseen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia
säännöksiä. Kussakin ehdotuksessa
tulee olla vähintään kaksi kertaa niin
monta ehdokasta kuin jäseniksi ja varajäseniksi
tarvitaan.
Sivutoimiset jäsenet ja heidän varajäsenensä määrätään,
vaikka ehdotusta heidän määräämisekseen
ei ole tehty valtioneuvoston asettamassa määräajassa
tai ehdotus on tehty puutteellisena, jos ehdotusta ei pyynnöstä huolimatta
ole tehty tai täydennetty. Oikeusministeriö voi
pyytää uuden ehdotuksen, jos ehdokkaat eivät
täytä yleisiä virkanimitysperusteita.
Vakuutusoikeuden sivutoimiseksi jäseneksi tai varajäseneksi
esitettävän on ennen tehtävään määräämistä ja
sen kestäessä annettava vakuutusoikeudelle tuomareiden
nimittämisestä annetun lain 14 §:ssä tarkoitettu
selvitys sidonnaisuuksistaan.
6 §
Paikan vapautuminen ja eroamisikä
Jos ylilääkärin, sivutoimisen lääkärijäsenen tai
muun sivutoimisen jäsenen taikka vakuutusoikeuden asiantuntijalääkärin
paikka vapautuu kesken toimikauden, määrätään
seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Ylilääkärin,
sivutoimisen lääkärijäsenen
ja muun sivutoimisen jäsenen oikeuteen pysyä tehtävässään
sovelletaan, mitä tuomarin viran haltijoiden oikeudesta
pysyä virassaan säädetään.
Ylilääkäri, sivutoiminen lääkärijäsen
ja muu sivutoiminen jäsen, lukuun ottamatta sotilastapaturma-asioita
ja sotilasvamma-asioita tuntevia jäseniä, on velvollinen
eroamaan täyttäessään 68 vuotta.
8 §
Esittelijät
Vakuutusoikeuden esittelijöitä ovat kansliapäällikkö,
asessori ja vakuutusoikeussihteeri.
Myös vakuutusoikeustuomari voi toimia asian esittelijänä.
Vakuutusoikeus voi määrätä esittelijäksi
myös muun virkamiehen, jolla on siihen soveltuva korkeakoulututkinto.
Kelpoisuusvaatimuksena kansliapäällikön, asessorin
ja vakuutusoikeussihteerin virkaan on oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto
kuin
kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.
Kansliapäällikön, asessorin ja vakuutusoikeussihteerin
nimittää vakuutusoikeuden ylituomari.
10 §
Vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpano ja istunnon järjestäminen
Lainkäyttöasiat ratkaistaan esittelystä istunnossa
kokoonpanossa, jossa on puheenjohtajana vakuutusoikeuden ylituomari
tai vakuutusoikeustuomari ja muina jäseninä kaksi
lakimiesjäsentä. Asian käsittelyyn osallistuu
yhden lakimiesjäsenen sijasta lääkärijäsen,
jos lääketieteellinen selvitys voi vaikuttaa asian
ratkaisuun. Työoloja tai yritystoimintaa tuntevien jäsenten sekä sotilasvamma-asioita
tuntevien jäsenten osallistumisesta asian käsittelyyn
säädetään 11 ja 12 §:ssä.
Muusta toimenpiteestä kuin lopullisesta pääasiaratkaisusta
vakuutusoikeus voi päättää ilman
sivutoimisia jäseniä.
Asia voidaan ratkaista myös istuntoa järjestämättä sen
jälkeen, kun kaikki ratkaisukokoonpanon jäsenet
ovat asiakirjoihin perehdyttyään olleet asiasta
yksimielisiä ja hyväksyneet päätösluonnoksen
perusteluineen merkinnällään eikä yksikään
jäsen ole esittänyt istunnon järjestämistä.
Ratkaisukokoonpanon puheenjohtajan on luettuaan ratkaisukokoonpanon
muiden jäsenten kannanotot vahvistettava omalla merkinnällään
asia joko istunnossa käsiteltäväksi tai
yksimielisyyden vallitessa ilman istuntoa ratkaistavaksi.
Vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanosta asiassa, joka koskee
oikeudenkäynnin julkisuutta vakuutusoikeudessa, säädetään
oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa
laissa (381/2007).
10 a §
Vakuutusoikeuden päätösvaltaisuus
yksijäsenisenä
Vakuutusoikeus on päätösvaltainen
yksijäsenisenä, jollei asiassa ratkaistavana olevan
kysymyksen laatu edellytä kolmi- tai viisijäsenisen kokoonpanon
käyttämistä ja ratkaistavana on asia,
jossa on kysymys:
1) vakuutusoikeudessa vireille tulleen ja sen toimivaltaan
kuulumattoman asian jättämisestä tutkimatta;
2) muutoksenhakuajan jälkeen tulleen asian jättämisestä tutkimatta;
3) uuden selvityksen johdosta etuuslaitokselle kokonaisuudessaan
palautettavasta tai siirrettävästä asiasta;
4) ulosmittausta koskevasta asiasta ja siihen liittyvästä vaatimuksesta;
5) täytäntöönpanon
keskeyttämistä koskevasta asiasta ja siihen liittyvästä vaatimuksesta;
tai
6) asiasta, jossa valitus, hakemus tai asiassa esitetyt
vaatimukset on peruutettu kokonaisuudessaan, ja tällaiseen
asiaan liittyvästä vaatimuksesta.
Asia ratkaistaan esittelystä. Yhden jäsenen kokoonpanossa
jäsenenä on ylituomari tai vakuutusoikeustuomari.
10 b §
Vakuutusoikeuden päätösvaltaisuus
kaksijäsenisenä
Vakuutusoikeus on päätösvaltainen
kaksijäsenisessä kokoonpanossa, jossa on lainoppinut jäsen
ja lääkärijäsen, jollei asiassa
ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä kolmijäsenisen
kokoonpanon käyttämistä. Edellytyksenä on,
että ratkaistavana on muutoksenhakuasia, jossa on kysymys
Kansaneläkelaitoksen ensimmäisenä asteena
ratkaisemasta muusta kuin työkyvyttömyyseläkeasiasta,
työterveyshuollon korvausta koskevasta asiasta tai kuntoutusetuutta
koskevasta asiasta ja jossa lääketieteellinen selvitys
voi vaikuttaa asian ratkaisuun.
Asia ratkaistaan esittelystä. Kahden jäsenen kokoonpanossa
lainoppineena jäsenenä on ylituomari tai vakuutusoikeustuomari.
Kaksijäsenisessä kokoonpanossa käsitelty asia
on siirrettävä kolmijäsenisen kokoonpanon ratkaistavaksi,
jos jäsenet eivät ole ratkaisusta yksimielisiä.
11 §
Työoloja tai yritystoimintaa tuntevat jäsenet
Vakuutusoikeudessa osallistuu tässä pykälässä tarkoitettujen
asioiden käsittelyyn kaksi työelämän
ja työmarkkinoiden tai yritystoiminnan olosuhteita tuntevaa
jäsentä. Heidät ja heidän varajäsenensä määrätään:
1) edustavimpien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen
ehdotuksesta, kun on kysymys:
a) yksityisoikeudellisessa työsuhteessa
olevien työeläkeasioista;
b) tapaturmavakuutusasioista; tai
c) työttömyyspäivärahasta,
työmarkkinatuesta, työvoimapoliittisesta koulutustuesta,
koulutuspäivärahasta, aikuiskoulutustuesta, ylläpitokorvauksesta,
vuorottelukorvauksesta, palkkaturvasta taikka siitä, että henkilön
pääsy työttömyyskassan jäseneksi
on evätty tai hänet on erotettu kassan jäsenyydestä;
2) kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kunnan
virkamiehiä ja työntekijöitä edustavien
pääsopijajärjestöjen ehdotuksesta,
kun on kysymys kunnan palveluksessa olevien ansioeläkeasioista;
3) valtion työmarkkinalaitoksen ja valtion virkamiesten
ja työntekijöiden edustavimpien keskusjärjestöjen
ehdotuksesta, kun on kysymys valtion palveluksessa tai siihen rinnastettavassa
palveluksessa olevien ansioeläkeasioista;
4) edustavimpien yrittäjäjärjestöjen
ehdotuksesta, kun on kysymys yrittäjien ansioeläkeasioista;
5) edustavimpien maatalousyrittäjäjärjestöjen ehdotuksesta, kun on kysymys
maatalousyrittäjien
ja maatalousyrittäjien tehtäviin rinnastettavissa
tehtävissä toimineiden ansioeläkeasioista
tai tapaturmavakuutusasioista; ja
6) puolustusministeriön ja edustavimpien korvauksensaajien
oloja tuntevien järjestöjen ehdotuksesta, kun
on kysymys sotilastapaturma-asioista.
Edellä 1 momentin 1—3 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa
asioissa käsittelyyn osallistuvista, mainitussa momentissa
tarkoitetuista jäsenistä toisen tulee olla työnantajatahon
ja toisen työntekijätahon ehdotuksesta määrätty
jäsen.
13 §
Vahvennettu istunto ja täysistunto
Jos lainkäyttöasian tai siihen kuuluvan kysymyksen
ratkaisulla saattaa olla periaatteellista merkitystä lain
soveltamisen kannalta tai asia on muutoin laajakantoinen taikka
jos ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä,
ylituomari tai osaston johtaja voi siirtää asian
tai siihen kuuluvan kysymyksen vahvennettuun istuntoon, jossa on
puheenjohtajana ylituomari tai osaston johtaja sekä muina
jäseninä asiaa aikaisemmin käsitelleet
jäsenet ja muut samalla osastolla toimivat vakuutusoikeustuomarit.
Vahvennettu istunto on päätösvaltainen,
kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä on
läsnä.
Ylituomari voi 1 momentissa säädetyin edellytyksin
siirtää lainkäyttöasian tai
siihen kuuluvan kysymyksen täysistuntoon, jossa on puheenjohtajana
ylituomari sekä muina jäseninä vakuutusoikeuden
vakinaiset vakuutusoikeustuomarit ja asiaa aikaisemmin käsitelleet
jäsenet. Täysistunto on päätösvaltainen,
kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä on
läsnä.
16 §
Asian käsittely vakuutusoikeudessa
Asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa sovelletaan
hallintolainkäyttölakia (586/1996), jollei erikseen
toisin säädetä.
Yksityisellä asianosaisella on oikeus pyytää suullisen
käsittelyn toimittamista vakuutusoikeudessa. Mitä hallintolainkäyttölain
38 §:ssä säädetään
suullisen käsittelyn toimittamisesta yksityisen asianosaisen
pyynnöstä hallinto-oikeudessa, koskee suullisen
käsittelyn toimittamista vakuutusoikeudessa.
Vakuutusoikeus voi jättää kirjallisen
tai suullisen selvityksen huomioon ottamatta, jos selvitys saapuu
vakuutusoikeuteen asian ratkaisupäivänä tai
sen jälkeen. Tällaista selvitystä ei
sisällytetä oikeudenkäyntiaineistoon.
Vakuutusoikeuden tulee asian tultua vireille vakuutusoikeudessa
antaa muutoksenhakijalle ilmoitus asian vireilletulosta, arvio käsittelyajasta,
tiedot kirjallisen ja suullisen selvityksen huomioon ottamisesta
asian käsittelyssä sekä ohjeet mahdollisen
lisäselvityksen toimittamiseksi.
18 §
Päätöksen poistaminen
Vakuutusoikeus voi poistaa lainvoimaisen päätöksen
ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi
siten kuin siitä erikseen säädetään.
Päätöksen poistamista on haettava viiden
vuoden kuluessa siitä, kun päätös
sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös
voidaan poistaa määräajan jälkeenkin
tehdystä hakemuksesta. Menettelystä päätöksen
poistamisessa on muuten voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa
säädetään valituksesta.
Päätöksen poistamista koskeva hakemusasia ratkaistaan
vakuutusoikeuden kolmijäsenisessä kokoonpanossa.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään
päätöksen poistamisesta, vakuutusoikeus
voi vireillä olevan asian ratkaisemisen yhteydessä poistaa
siihen liittyvän päätöksen ilman
hakemusta tai esitystä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tämän lain voimaan tullessa vakuutusoikeudessa
toimivan lääkärivarajäsenen
nimikkeeseen ja toimivaltaan sovelletaan 2 a §:ää.
Jos vakuutusoikeuden lääkärijäsenen
tai lääkärivarajäsenen tehtävä on
tullut avoimeksi ennen tämän lain voimaantuloa,
noudetaan tehtävän täyttämisessä tämän
lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä määräämismenettelystä.
Vakuutusoikeuden ylilääkäri, sivutoiminen lääkärijäsen
ja muu sivutoiminen jäsen sekä vakuutusoikeuden
asiantuntijalääkäri on velvollinen ilmoittamaan
sidonnaisuutensa, kun hänet ensimmäisen kerran
tämän lain voimaantulon jälkeen määrätään
tehtäväänsä.
Jos asia on siirretty täysistuntoon ennen tämän
lain voimaantuloa, noudetaan täysistunnon kokoonpanoon
tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä siitä huolimatta,
että täysistunto pidettäisiin tämän
lain voimaantulon jälkeen.