sellaisina kuin niistä ovat 107 § osaksi
laissa 1189/2007, 108 §, 113 §:n 1 momentti
ja 122 §:n 2 momentti viimeksi mainitussa laissa,
122 §:n 1 momentti laissa 1209/2009, 143 b § laissa 1115/2007,
150 § osaksi laissa 1035/2008 ja 174 a § viimeksi
mainitussa laissa, sekä
18 §
Osa-aikaeläkkeen saajan ilmoitusvelvollisuus
Osa-aikaeläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan
kunnalliselle eläkelaitokselle:
1) työaikajärjestelyjensä muutoksista;
2) muista kuin virka- tai työehtosopimusten mukaisista
palkan tarkistuksista;
3) virka- tai työsuhteen tai yrittäjätoiminnan päättymisestä tai
uuden alkamisesta;
4) muutoksista yrittäjätoiminnassa;
5) uuden työeläkkeen tai vastaavan
EU- tai ETA-maasta myönnetyn etuuden alkamisesta;
6) yli kuuden viikon mittaisesta työstä poissaolosta,
jos poissaolo ei johdu vuosilomasta tai sellaisesta sairaudesta,
jonka perusteella osa-aikaeläkkeen saaja saa
sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa,
sairausajan palkkaa, tapaturmavakuutuslain säännöksiin
perustuvaa päivärahaa tai liikennevakuutuslain
nojalla myönnettyä ansionmenetyskorvausta;
7) ensisijaisen etuuden alkamisesta tai sen muuttumisesta.
20 §
Osa-aikaeläkkeen keskeyttäminen
Jos työntekijän osa-aikatyön ansio
tai työstä poissaoloaika muuttuu tilapäisesti
siten, etteivät osa-aikatyölle 14 §:n
1 momentin 3 ja 4 kohdassa säädetyt edellytykset
täyty, keskeytetään osa-aikaeläkkeen
maksaminen eläkkeensaajan ilmoituksesta tai kunnallisen
eläkelaitoksen aloitteesta. Maksaminen keskeytetään
seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen edellyttäen,
että syy eläkkeen keskeyttämiselle on
edelleen olemassa. Maksettu osa-aikaeläke peritään takaisin
130 §:ssä säädetyllä tavalla
ajalta, jolta osa-aikaeläkkeen saamisen edellytykset eivät ole
täyttyneet.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
25 §
Ammatillisen kuntoutuksen sisältö ja kuntoutussuunnitelma
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ennen ammatillisen kuntoutuksen käynnistämistä työntekijällä on
oltava kuntoutussuunnitelma, jonka laatimista kunnallinen eläkelaitos voi
tukea.
37 §
Kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen
Ennen kuin kunnallinen eläkelaitos tekee päätöksen
työkyvyttömyyseläkkeestä, sen
on varmistuttava siitä, että työntekijän
mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty.
42 §
Kuntoutustuen kestoaika
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kuntoutustukea myöntäessään
kunnallisen eläkelaitoksen on varmistuttava siitä,
että työntekijälle on laadittu hoito-
tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustuki voidaan myöntää työkyvyttömälle
työntekijälle myös hoito- tai kuntoutussuunnitelman
valmistelun ajaksi.
43 §
Työkyvyttömyyseläkkeen saajan ilmoitusvelvollisuus
Työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen
ilmoittamaan kunnalliselle eläkelaitokselle työkykynsä palautumisesta,
ryhtymisestään ansiotyöhön ja
kuntoutuksen keskeytymisestä.
44 §
Selvitys työkyvyttömyyden jatkumisesta
Jos kunnallisella eläkelaitoksella on perusteltua syytä olettaa,
että työkyvyttömyyseläkkeen saajan
työkyky on palautunut, eläkkeensaaja on velvollinen
käymään kunnallisen eläkelaitoksen määräyksestä työkyvyttömyyden
jatkumisen selvittämistä varten tutkittavana kunnallisen
eläkelaitoksen nimeämän laillistetun
lääkärin luona tai kunnallisen eläkelaitoksen
osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Kunnallisen eläkelaitoksen
on tällöin korvattava tutkimuksesta ja mahdollisista
matkoista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.
45 §
Työkyvyttömyyseläkeoikeuden tarkistaminen
Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan
työkyky muuttuu, hänen oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeeseen
tarkistetaan hänen hakemuksestaan tai kunnallisen eläkelaitoksen
aloitteesta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
48 §
Työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen
keskeyttäminen
Työkyvyttömyyseläkkeen
maksaminen voidaan keskeyttää, jos eläkkeensaaja:
1) on ansiotyössä ja tästä työstä saadut
työansiot ovat tilapäisesti yli 60 prosenttia
työkyvyttömyyden alkamista edeltäneestä vakiintuneesta
keskiansiosta;
2) ei suostu kunnallisen eläkelaitoksen 44 §:n mukaan
määräämään
tutkimukseen; ei kuitenkaan, jos kieltäytymiseen on hyväksyttävä syy;
3) ei toimita 44 §:ssä tarkoitetun
tutkimuksen tuloksia kunnalliselle eläkelaitokselle sen
määräämässä kohtuullisessa
ajassa; tai
4) kieltäytyy kunnallisen eläkelaitoksen
järjestämästä kuntoutuksesta
tai koulutuksesta ilman pätevää syytä.
49 §
Työkyvyttömyyseläkkeen takautuva
tarkistaminen, lakkauttaminen tai keskeyttäminen
Eläke voidaan lakkauttaa tai tarkistaa taikka sen maksaminen
voidaan keskeyttää takautuvasti enintään
vuoden ajalta. Tämä vuoden aika lasketaan eläkkeensaajan
tarkistushakemusta tai kunnallisen eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin
ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Jos työkyvyttömyyseläkkeen
maksaminen on ollut keskeytettynä, eläke kuitenkin
tarkistetaan tai lakkautetaan keskeyttämisajankohdasta
lukien.
51 §
Ohjaus kuntoutukseen
Jos työkyvyttömyyseläkettä tai
työeläkekuntoutusta koskeva hakemus hylätään,
kunnallisen eläkelaitoksen on huolehdittava siitä,
että työntekijälle annetaan tietoa muista
kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan
kuntoutustarvettaan vastaavaan muuhun kuntoutukseen tai muihin palveluihin
yhteistyössä niitä järjestävien
tahojen kanssa. Lisäksi kunnallisen eläkelaitoksen
on noudatettava, mitä kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetussa
laissa (497/2003) säädetään.
74 §
Ensisijaisen etuuden muutoksen vaikutus eläkkeen määrään
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Eläke tarkistetaan siitä ajankohdasta, josta 1 momentissa
tarkoitettu etuus myönnetään tai josta
etuuden tai tämän lain mukaisen eläkkeen määrä muuttuu.
Jos eläkkeensaajalle myönnetään
73 §:n 3 momentissa tarkoitettu etuus ulkomailta tai sen
määrä muuttuu, eläkkeen määrä tarkistetaan
sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jonka aikana
kunnallinen eläkelaitos saa tiedon tällaisen etuuden
myöntämisestä tai muuttumisesta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
86 §
Leskeneläkkeen vähentäminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos kunnallinen eläkelaitos antaa lesken laskennallisen
eläkkeen määrän tiedoksi muulle eläkelaitokselle
muun työeläkelain mukaisen leskeneläkkeen
määräämistä varten,
leskellä on oikeus pyynnöstä saada kunnalliselta
eläkelaitokselta päätös laskennallisen
eläkkeensä määrästä.
91 §
Ilmoitusvelvollisuus
Leskeneläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan kunnalliselle
eläkelaitokselle solmimastaan avioliitosta.
Jos lapseneläkettä saava lapsi annetaan ottolapseksi
muulle kuin edunjättäjän leskelle tai
tämän puolisolle, lapsen ottovanhemmat ovat velvolliset
ilmoittamaan ottolapseksi ottamisesta kunnalliselle eläkelaitokselle.
93 §
Leskeneläkkeen maksaminen kertasuorituksena
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kertasuorituksen perusteena käytetään
viimeksi maksettua kuukausieläkettä tai, jos kunnallinen
eläkelaitos toimii viimeisenä eläkelaitoksena,
sen maksamaa eläkkeiden yhteismäärää kuukaudessa.
100 §
Eläkkeen hakeminen
Eläkettä on haettava kunnalliselta eläkelaitokselta
sitä varten vahvistetulla lomakkeella. Hakemukseen on liitettävä eläkeasian
ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
101 §
Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan selvitys
terveydentilasta
Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan on
toimitettava kunnalliselle eläkelaitokselle terveydentilasta
laadittu lääkärinlausunto, joka sisältää hoito-
tai kuntoutussuunnitelman. Kunnallinen eläkelaitos voi
kuitenkin hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon
tai sitä vastaavan selvityksen. Jos hakija on hoidettavana
sairaalassa tai jos siihen on muu erityinen syy, kunnallinen eläkelaitos
voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon.
Työkyvyttömyyseläkkeen hakija on
velvollinen kunnallisen eläkelaitoksen määräyksestä käymään
työkyvyn heikentymisen selvittämistä varten
tutkittavana kunnallisen eläkelaitoksen nimeämän
laillistetun lääkärin luona tai kunnallisen
eläkelaitoksen nimeämässä kuntoutus-
tai tutkimuslaitoksessa. Jos hakija ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy
tutkimuksesta, eläkehakemus voidaan ratkaista kunnallisen
eläkelaitoksen käytettävissä olevan
selvityksen nojalla.
Kunnallisen eläkelaitoksen on korvattava 2 momentissa
tarkoitetusta tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset, joihin luetaan
myös kohtuulliset matkakustannukset ja kohtuullinen matkapäiväraha
matkustettaessa toiselle paikkakunnalle, määräyksen
mukaan tehdystä matkasta.
102 §
Eläkkeen hakeminen työntekijän puolesta
Jos työntekijä ei itse pysty hakemaan eläkettä tai
muuten hoitamaan eläkettään koskevia
asioitaan iän, vamman, sairauden tai muun syyn takia eikä hänellä ole
edunvalvojaa, kunnallisen eläkelaitoksen hyväksymä työntekijän
lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti
huolehtinut työntekijästä, voi hakea
työntekijän puolesta eläkettä ja
muutoinkin käyttää puhevaltaa hänen
puolestaan tämän lain mukaista eläkettä koskevassa
asiassa.
103 §
Eläkehakemuksen vireilletulo
Eläkehakemus katsotaan tehdyksi sinä päivänä,
jona se on saapunut kunnalliselle eläkelaitokselle, Valtiokonttorille,
jollekin työeläkelaissa tarkoitetulle eläkelaitokselle
tai Eläketurvakeskukselle taikka eläkelaitoksen
tai Eläketurvakeskuksen sitä varten valtuuttamalle
asiamiehelle.
104 §
Päätöksenteko ja päätöksen
tiedoksiantaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Valtiokonttorin ja kunnallisen eläkelaitoksen tähän
lakiin perustuva päätös annetaan tiedoksi lähettämällä se
vastaanottajalle kirjeellä hänen ilmoittamaansa
postiosoitteeseen tai antamalla se tiedoksi koneellisesti siten
kuin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
annetussa laissa (13/2003) säädetään.
Päätöksen koneellisesta allekirjoittamisesta
on voimassa, mitä mainitussa laissa säädetään.
105 §
Lääkärin osallistuminen päätöksentekoon
kunnallisessa eläkelaitoksessa
Yhden tai useamman laillistetun lääkärin
on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden
sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien
asioiden valmisteluun kunnallisessa eläkelaitoksessa. Kunnallisen
eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa
asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia
todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
106 §
Ennakkopäätös eläkeoikeudesta
Kunnallinen eläkelaitos voi antaa ennakkopäätöksen
siitä:
1) mikä on työntekijän vanhuuseläkeikä;
2) onko työntekijälle maksettava
palkka tai muu vastike 59 §:ssä tarkoitettua eläkettä kartuttavaa
työansiota; sekä
3) muusta hakijalle näihin verrattavasta tärkeästä seikasta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kunnallisen eläkelaitoksen päätökseen,
jolla laitos on kieltäytynyt antamasta 1 momentissa tarkoitetun
ennakkopäätöksen eläkeoikeudesta, ei
saa hakea muutosta valittamalla.
107 §
Ennakkopäätökset oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen
ja työeläkekuntoutukseen
Työntekijällä on oikeus saada ennakkopäätös siitä,
täyttääkö hän 35 §:n
4 momentissa mainitut osatyökyvyttömyyseläkkeen
saamisen edellytykset. Ennakkopäätöksen
antaa kunnallinen eläkelaitos, jos se olisi toimivaltainen
ratkaisemaan eläkehakemuksen siinä tapauksessa,
että työntekijä hakisi ennakkopäätöksen
sijasta eläkettä.
Myönteinen ennakkopäätös
on kunnallista eläkelaitosta sitova, jos siihen perustuva
eläkehakemus tehdään yhdeksän
kuukauden tai työntekijän ja hänen työnantajansa
sopiman sitä pidemmän ajan kuluessa siitä,
kun ennakkopäätös on tullut lainvoimaiseksi.
Työntekijällä on oikeus saada ennakkopäätös siitä,
täyttääkö hän 24 §:ssä säädetyt
työeläkekuntoutuksen saamisen edellytykset. Myönteinen
ennakkopäätös on kunnallista eläkelaitosta sitova,
jos työntekijä toimittaa kunnalliselle eläkelaitokselle
kuntoutussuunnitelman yhdeksän kuukauden kuluessa siitä,
kun ennakkopäätös on tullut
lainvoimaiseksi.
108 §
Ennakkoarvion tai ennakkotiedon sitovuus
Kunnallinen eläkelaitos voi antaa työntekijälle
etukäteen tiedon hänen tämän
lain mukaisesta todennäköisestä eläkeiästään,
karttuneen eläkkeen määrästä tai
muusta eläkeoikeutta koskevasta seikasta, joka perustuu
työntekijän palvelukseen tiedonantohetkeen mennessä.
Ennakkoon annettu tieto sitoo kunnallista eläkelaitosta
myös, jos sen perusteena olevat tosiseikat osoittautuvat
virheellisiksi tai se on virheellinen kunnallisen eläkelaitoksen
tekemän virheen vuoksi, jos virhe on vähäinen
eikä se johdu eläkkeensaajasta.
109 §
Viimeisen eläkelaitoksen tehtävät
Jos työntekijä on ollut sekä tämän
lain että muun julkisten tai yksityisten alojen eläkelain mukaisen
eläketurvan piirissä ja jos hän eläketapahtumahetkellä tai
viimeksi ennen eläketapahtumaa oli tämän
lain piiriin kuuluvassa palveluksessa, kunnallinen eläkelaitos
viimeisenä eläkelaitoksena:
1) antaa omasta päätöksestään
sekä muiden julkisten ja yksityisten alojen eläkelakien mukaisesta
eläketurvasta ja vastaavasta perhe-eläketurvasta
huolehtivien eläkelaitosten päätöksistä päätösyhdistelmän;
ja
2) maksaa päätösyhdistelmän
mukaiset eläkkeet ja hoitaa eläkkeisiin liittyvät
muut tehtävät.
Jos työntekijän eläketurva on eläketapahtumahetkellä tai
viimeksi ennen eläketapahtumaa järjestetty
muussa julkisten alojen eläkelaitoksessa tai yksityisten
alojen eläkelaitoksessa, tämä eläkelaitos
hoitaa viimeisenä eläkelaitoksena 1 momentissa
tarkoitetut tehtävät myös tämän
lain mukaisen eläketurvan osalta.
110 §
Työskentelyä julkisten ja yksityisten alojen
työeläkelakien piirissä
Jos eläkettä määrättäessä otetaan
huomioon tuleva aika, 109 §:ssä tarkoitetut tehtävät
viimeisenä eläkelaitoksena hoitaa se julkisten
tai yksityisten alojen eläkelaitos, jossa työntekijän eläketurva
oli järjestetty eläketapahtumavuotta edeltävän
kalenterivuoden lopussa tai viimeksi sitä ennen.
Mitä 1 momentissa ja 109 §:ssä säädetään viimeisestä eläkelaitoksesta,
ei sovelleta työkyvyttömyyseläkkeeseen,
jos työntekijän eläketurva on järjestetty
eläketapahtumavuotta edeltävän kalenterivuoden
lopussa tai viimeksi sitä ennen kunnallisessa eläkelaitoksessa
tai muussa julkisten alojen eläkelaitoksessa ja työntekijällä on
työntekijän eläkelain ja merimieseläkelain (1290/2006)
mukaisia ansioita yhteensä vähintään
12 566,70 euroa eläketapahtumavuotta edeltäneen
kahden kalenterivuoden aikana. Mitä 1 momentissa ja 109 §:ssä säädetään
viimeisestä eläkelaitoksesta, ei sovelleta työkyvyttömyyseläkkeeseen
myöskään, jos työntekijällä on
eläketapahtumavuonna alkanut jatkuva tämän
lain mukainen palvelus ja hänen eläketurvansa
oli järjestetty eläketapahtumavuotta edeltävän
kalenterivuoden lopussa tai viimeksi sitä ennen yksityisten
alojen eläkelaitoksessa tai muun julkisen alan eläkelaitoksessa
kuin kunnallisessa eläkelaitoksessa.
Jos osa-aikaeläke myönnetään
samanaikaisesti sekä tämän lain että muiden
julkisten tai yksityisten alojen eläkelain mukaisena, eläkkeen myöntävät
eläkelaitokset erikseen.
111 §
Neuvotteluvelvollisuus
Jos kunnallinen eläkelaitos toimii viimeisenä eläkelaitoksena,
sen on ennen päätöstään pyydettävä yksityisten
alojen eläkelaitoksen arvio työntekijän
työkyvystä, jos yksityisten alojen eläkelaitoksen
eläkkeen määrä ylittää 688,02
euroa kuukaudessa ja kunnallinen eläkelaitos viimeisenä eläkelaitoksena
ratkaisee työntekijän oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen tämän
lain 35 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan.
Jos kunnallinen eläkelaitos ja yksityisten alojen
eläkelaitos ovat tällöin eri mieltä työntekijän
työkyvyn arvioinnista, ne ratkaisevat eläkeasian
erikseen.
113 §
Viimeisen eläkelaitoksen kustannukset
Jos kunnallinen eläkelaitos on viimeisenä eläkelaitoksena
toimiessaan maksanut muiden työeläkelakien mukaista
eläkettä tai jos muu julkisten tai yksityisten
alojen eläkelaitos on viimeisenä eläkelaitoksena
toimiessaan maksanut tämän lain mukaista eläkettä,
Valtiokonttori perii muulta eläkelaitokselta tai hyvittää muulle
eläkelaitokselle nämä eläkekustannukset
korkoineen viimeistään maksuvuotta seuraavan kalenterivuoden
aikana. Tätä varten voidaan periä tai suorittaa
ennakkoa, jonka laskee ja suorittaa Valtiokonttori.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
115 §
Eläkkeen maksaminen
Eläke maksetaan kuukausittain kunnallisen eläkelaitoksen
päättämänä aikana eläkkeensaajan
ilmoittaman Suomessa toimivan rahalaitoksen välityksellä.
Eläke voidaan maksaa myös eläkkeensaajan
ulkomailla olevalle tilille.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
116 §
Maksamisen alkaminen, päättäminen,
keskeyttäminen ja lakkauttaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos kunnallisella eläkelaitoksella on syytä epäillä,
että eläkkeensaaja ei enää täytä eläkkeen
saamisen edellytyksiä, kunnallinen eläkelaitos
voi keskeyttää eläkkeen maksamisen. Edellytyksenä on,
että kunnallinen eläkelaitos on pyytänyt
eläkkeensaajalta selvityksen eläkkeen määrään
tai eläkeoikeuteen liittyvistä seikoista, mutta
eläkkeensaaja ei tällaista selvitystä kunnallisen
eläkelaitoksen ilmoittamassa kohtuullisessa ajassa esitä.
Eläkkeen maksaminen keskeytetään tai
maksettavaa määrää alennetaan sen
kalenterikuukauden alusta, joka lähinnä seuraa
sitä kuukautta, jonka aikana keskeyttämisen tai
alentamisen syy on ilmaantunut.
Jos eläkkeensaajan kuolemasta ei voida esittää selvitystä,
mutta on todennäköistä, että hän on
kuollut hukkumisen, muun onnettomuuden tai muun niihin rinnastettavan
syyn vuoksi, kunnallinen eläkelaitos voi lakkauttaa eläkkeen eläkkeensaajan
katoamispäivään.
117 §
Kertasuoritus
Jos vanhuuseläke, perhe-eläke tai täysi
työkyvyttömyyseläke on ennen
73, 74 ja 85 §:n mukaisen ensisijaisen
etuuden vähentämistä pienempi kuin 20
euroa kuukaudessa, kunnallinen eläkelaitos voi maksaa eläkkeen
kertasuorituksena. Kertasuoritus lasketaan työntekijän
eläkelain 114 §:n 6 momentissa tarkoitettujen
sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädettävien
kertasuorituskertoimien mukaan.
Jos 1 momentissa tarkoitetun eläkkeen määrä on
vähintään 20 euroa mutta enintään
50 euroa kuukaudessa, kunnallinen eläkelaitos voi maksaa
eläkkeen kertasuorituksena, jos eläkkeensaajalle
on ilmoitettu eläkkeen maksamisesta kertasuorituksena eikä eläkkeensaaja
ole vastustanut sitä kunnallisen eläkelaitoksen
ilmoittamassa kohtuullisessa ajassa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos kunnallinen eläkelaitos maksaa 109 §:ssä tarkoitetun
päätösyhdistelmän mukaisen eläkkeen,
tämän pykälän 1 ja 2 momentissa
tarkoitetulla eläkkeen määrällä tarkoitetaan
päätösyhdistelmään
sisältyvien eläkkeiden yhteismäärää.
118 §
Viivästyskorotus
Jos tämän lain mukaisen eläkkeen
maksaminen viivästyy, kunnallisen eläkelaitoksen
on maksettava viivästynyt eläke viivästysajalta korotettuna.
Eläkkeen korotus on vuotta kohden laskettuna korkolain
(633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan
mukainen. Velvollisuus maksaa eläke korotettuna koskee
myös niitä eläkkeitä, jotka
kunnallinen eläkelaitos maksaa viimeisenä eläkelaitoksena.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
119 §
Viivästyskorotuksen laskeminen
Eläkkeen korotus lasketaan viivästysajan jokaiselta
päivältä, ei kuitenkaan ennen kuin kolme
kuukautta on kulunut sen kalenterikuukauden päättymisestä,
jonka aikana työntekijä on hakenut eläkettä sekä esittänyt
eläkkeen perustetta koskevan sellaisen selvityksen, joka
häneltä voidaan kohtuudella vaatia ottaen huomioon
myös kunnallisen eläkelaitoksen mahdollisuudet
hankkia selvitys. Viivästyskorotus lasketaan eräpäivästä saman
päätöksen perusteella myöhemmin
maksettavalle eläke-erälle.
Jos kunnallisen eläkelaitoksen antamaan päätökseen
on haettu muutosta, voi muutoksenhakuelin määrätä,
että korotus lasketaan myöhäisemmästä ajankohdasta.
Edellytyksenä on, että kunnallinen eläkelaitos
osoittaa muutoksenhaun aikana tapahtuneen oleellisen muutoksen työntekijän
olosuhteissa.
Jos eläkkeen maksaminen viivästyy eläkkeensaajasta
johtuvasta syystä, kunnallinen eläkelaitos ei
ole velvollinen maksamaan eläkettä korotettuna
pidemmältä ajalta kuin siitä päivästä, jona
kunnallinen eläkelaitos on saanut tietää esteen
lakkaamisesta. Jos eläkkeen maksaminen viivästyy
lain säännöksen tai maksuliikenteen keskeytymisen
tai muun sen kaltaisen yleisen esteen takia, kunnallinen eläkelaitos
ei ole velvollinen maksamaan eläkettä korotettuna
tällaisen esteen aiheuttamalta viivästysajalta.
120 §
Eläkkeen ja kuntoutusetuuden maksaminen työnantajalle
tai sairauskassalle
Jos kunnallinen eläkelaitos on myöntänyt työntekijälle
takautuvasti työkyvyttömyyseläkkeen ja
työnantaja on maksanut työntekijälle
samalta ajalta sairausajan palkkaa, eläke maksetaan tältä ajalta
hakemuksesta työnantajalle enintään samalta
ajalta maksetun palkan määräisenä.
Vakuutuskassalaissa (1164/1992) tarkoitetun sairauskassan
maksama täydennyspäiväraha vastaa työnantajan
maksamaa palkkaa, ja eläke maksetaan hakemuksesta
sairauskassalle samoin kuin työnantajalle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos kunnallinen eläkelaitos on myöntänyt työntekijälle
takautuvasti työkyvyttömyyseläkkeen tai
3 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vanhuuseläkkeen
ja työnantaja on maksanut hänelle samalta ajalta
sairausajan palkan sijasta irtisanomisajan palkkaa, eläke
maksetaan tältä ajalta hakemuksesta työnantajalle
enintään samalta ajalta maksetun palkan määräisenä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
122 §
Eläkkeen maksaminen Kansaneläkelaitokselle tai
työttömyyskassalle
Jos työntekijä on saanut työttömyysturvalain mukaista
työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea
samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään
eläkettä takautuvasti, kunnallisen eläkelaitoksen
on työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen
vaatimuksesta suoritettava takautuvasti maksettava eläke
työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle
siltä osin kuin se vastaa määrältään
samalta ajalta maksettua työttömyyspäivärahaa
tai työmarkkinatukea.
Jos työntekijä on saanut väliaikaisesti
Kansaneläkelaitoksen maksamaa eläkettä kansaneläkelain
72 §:n mukaan tai edellä mainittua eläkettä ja
eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007)
8 §:n mukaista asumistukea samalta ajalta, jolta hänelle
myönnetään muutoksenhaun perusteella
tämän lain mukainen eläke takautuvasti,
kunnallisen eläkelaitoksen on maksettava takautuva eläke
Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta sille siltä osin
kuin se vastaa määrältään
Kansaneläkelaitoksen samalta ajalta liikaa maksaman etuuden
määrää.
Kunnallinen eläkelaitos voi maksaa takautuvasti myöntämänsä eläkkeen
2 momentissa säädetyllä tavalla Kansaneläkelaitokselle
myös silloin, kun kunnallinen eläkelaitos jatkaa
muutoksenhaun perusteella myönnettyä kuntoutustukea,
myöntää edunsaajalle tämän
lain mukaisen perhe-eläkkeen, oikaisee 173 §:n
mukaisesti aikaisemman päätöksen,
tarkistaa muutoin myönnetyn eläkkeen määrän
tai myöntää oikaisupäätöksen
jälkeen kuntoutustuelle jatkoa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos työntekijä on saanut opintotukilain (65/1994)
mukaista opintorahaa, aikuisopintorahaa tai asumislisää samalta
ajalta, jolta hänelle myönnetään
takautuvasti muuta kuin osatyökyvyttömyyseläkettä,
kunnallisen eläkelaitoksen on Kansaneläkelaitoksen
vaatimuksesta suoritettava takautuvasti maksettava eläke
Kansaneläkelaitokselle siltä osin kuin se vastaa
määrältään samalta
ajalta maksettua opintotukea.
123 §
Eläkkeen maksaminen kunnalle tai sosiaalihuoltolain
mukaiselle toimielimelle
Jos työntekijä on saanut toimeentulotuesta annetun
lain (1412/1997) 23 §:ssä tarkoitettua toimeentulotukea
ennakkona, kunnallisen eläkelaitoksen on maksettava samalta
ajalta takautuvasti myönnettävä eläke
siltä osin kuin se vastaa määrältään
maksettua toimeentulotuen ennakkoa sosiaalihuoltolain (710/1982)
6 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle tämän
vaatimuksesta.
Jos kunta tai kuntayhtymä on järjestänyt
eläkkeeseen oikeutetulle laitoshoitoa tai -huoltoa tai perhehoitoa,
kunnallisen eläkelaitoksen on kunnan tai kuntayhtymän
vaatimuksesta maksettava eläke laitoshoidon tai -huollon
tai perhehoidon ajalta kunnalle tai kuntayhtymälle käytettäväksi sosiaali-
ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992)
14 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
124 §
Takautumisvaatimuksen esittämisaika
Eläke maksetaan 120—123 §:ssä tarkoitetuissa
tapauksissa työnantajalle, sairauskassalle, sairausvakuutusrahastolle,
Kansaneläkelaitokselle, työttömyyskassalle,
kunnalle, kuntayhtymälle tai sosiaalihuoltolaissa tarkoitetulle
toimielimelle vain sillä edellytyksellä, että eläkkeen maksamista
koskeva vaatimus on tehty kunnalliselle eläkelaitokselle
vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen
maksupäivää.
125 §
Eläkkeen maksaminen sosiaalihuoltolain mukaiselle toimielimelle
suostumuksen perusteella
Kunnallinen eläkelaitos voi eläkkeensaajan suostumuksella
päättää, että tämän
lain mukainen eläke maksetaan eläkkeensaajan asuinkunnan
sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle
niin, että se käytetään eläkkeensaajan
ja sellaisen henkilön huoltoon, jonka elatuksesta eläkkeensaaja
on toimeentulotuesta annetun lain 2 §:n mukaan velvollinen huolehtimaan.
Edellytyksenä on, ettei eläkkeen maksamista sen
saajalle itselleen voida pitää tarkoituksenmukaisena
hänen elämäntapojensa, sairautensa tai
muun erityisen syyn vuoksi eikä hänelle ole määrätty
edunvalvojaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
128 §
Takautuva oikeus korvaukseen vakuutuslaitokselta
Jos työntekijällä on oikeus saada
tapaturmavakuutuslain säännöksiin perustuvaa
päivärahaa tai tapaturmaeläkettä,
sotilasvammalakiin perustuvaa elinkorkoa tai liikennevakuutuslain
nojalla omaan vammaan perustuvaa jatkuvaa korvausta taikka
tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun
lain tai liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta
annetun lain nojalla ansionmenetyskorvausta, voidaan tämän
lain mukainen eläke sen estämättä,
mitä 73 §:ssä säädetään, suorittaa
täysimääräisenä, kunnes
päivärahan, tapaturmaeläkkeen, elinkoron,
korvauksen tai ansionmenetyskorvauksen määrä on
lopullisesti ratkaistu. Työntekijän oikeus mainittuun
päivärahaan, tapaturmaeläkkeeseen, elinkorkoon, korvaukseen
tai ansionmenetyskorvaukseen siirtyy kunnalliselle eläkelaitokselle
siltä osin kuin kunnallinen eläkelaitos on maksanut
samalta ajalta eläkettä.
Mitä 1 momentissa säädetään,
sovelletaan vastaavasti työntekijän jälkeen
hänen edunsaajilleen maksettavaan tapaturmavakuutuslain mukaiseen
perhe-eläkkeeseen tai sotilasvammalain mukaiseen huoltoeläkkeeseen
tai liikennevakuutuslain nojalla maksettavaan jatkuvaan korvaukseen,
jos kunnallinen eläkelaitos on maksanut myöntämänsä perhe-eläkkeen
täysimääräisenä.
130 §
Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä
Jos eläkettä on maksettu enemmän
kuin mihin sen saajalla on oikeus, aiheettomasti maksettu eläke
on perittävä takaisin.
Kunnallinen eläkelaitos voi luopua aiheettomasti maksetun
eläkkeen takaisinperimisestä kokonaan tai osittain,
jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä eläkkeen
maksaminen ole johtunut eläkkeensaajan tai hänen
edustajansa vilpillisestä menettelystä. Kunnallinen
eläkelaitos voi luopua aiheettomasti maksetun eläkkeen
takaisinperimisestä myös silloin, kun takaisin
perittävä määrä on
vähäinen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
131 §
Aiheettomasti maksetun eläkkeen kuittaus
Kunnallinen eläkelaitos voi periä aiheettomasti
maksamansa eläkkeen myös kuittaamalla sen vastaisuudessa
maksettavista eläke-eristä. Ilman eläkkeensaajan
suostumusta kulloinkin maksettavasta eläke-erästä saa
vähentää enintään kuudesosan
siitä eläke-erän osasta, joka jää sen
jälkeen, kun eläke-erästä on
ennakkoperintälain (1118/1996) nojalla pidätetty
veron ennakko.
Jos kunnallinen eläkelaitos viimeisenä eläkelaitoksena
perii takaisinperittävän määrän
kuittaamalla, 1 momentissa tarkoitettuna eläke-eränä pidetään
kunnallisen eläkelaitoksen viimeisenä eläkelaitoksena
maksettavana olevien eläke-erien yhteismäärää.
132 §
Eläketurvan rahoitus
Tämän lain mukainen eläketurva maksetaan valtion
talousarviosta. Eläkkeiden maksamiseen tarvittavien varojen
siirtämisestä kunnalliselle eläkelaitokselle
säädetään kunnallisen eläkelain (549/2003)
137 b §:n 1 momentissa. Lain piiriin kuuluvaan palvelukseen
perustuvien tulevien eläkkeiden, perhe-eläkkeiden
ja niihin verrattavien muiden etujen maksamiseen varautumiseksi
ja näistä eduista valtiolle aiheutuvien menojen
tasaamiseksi on valtion talousarvion ulkopuolinen valtion eläkerahasto,
josta säädetään lailla.
135 §
Työnantajan eläkemaksu
Valtion virastot ja laitokset, valtion liikelaitokset sekä yhteisöt
ja laitokset, joiden henkilöstö kuuluu tämän
lain mukaisen eläketurvan piiriin, maksavat työnantajan
eläkemaksun, joka muodostuu vanhuus-, työkyvyttömyys-,
työttömyys- ja perhe-eläkeosasta sekä eläketurvan toimeenpanosta
aiheutuvasta hoitokuluosasta. Työnantajan eläkemaksu
maksetaan Valtiokonttorille, joka tulouttaa maksut valtion eläkerahastolle.
Valtion eläkerahastolle maksettavasta summasta vähennetään
kuitenkin se määrä, joka tarvitaan eläketurvan
toimeenpanoa varten Valtiokonttorissa ja kunnallisessa eläkelaitoksessa. Valtiokonttori
maksaa työnantajan eläkemaksusta kunnalliselle
eläkelaitokselle kunnallisen eläkelain 137 b §:n
mukaisen korvauksen.
Työnantajan eläkemaksun perusteista ja Valtiokonttorin
ja kunnallisen eläkelaitoksen eläketurvan toimeenpanoa
varten saaman hoitokulun määrästä ja
niiden vahvistamisesta säädetään tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
143 §
Kunnallinen eläkelaitos ja Valtiokonttori
Kunnallinen eläkelaitos huolehtii valtion eläketurvan
toimeenpanosta. Kunnallinen eläkelaitos huolehtii myös
valtion varoista suoritettavien ylimääräisten
eläkkeiden maksamisesta.
Valtiokonttori huolehtii kuitenkin sille 9 luvussa säädetyistä eläketurvan
rahoitukseen liittyvistä tehtävistä sekä 148 §:n
4 momentin mukaisen rekisterin pidosta.
143 b §
Sopiminen yhteistoiminnasta muiden eläkelaitosten
kanssa
Valtiokonttori voi sopia sille 143 §:ssä säädettyjen
tehtävien hoitamisessa tarvittavasta yhteistoiminnasta
ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnallisen
eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen sekä muiden
eläke- ja vakuutuslaitosten kanssa.
145 §
Valtion työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden neuvottelukunta
Kunnallisen eläkelaitoksen yhteydessä on valtion
työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden neuvottelukunta,
jonka tehtävänä on työkyvyn arvioinnin
ja ammatillisen kuntoutuksen seuranta ja ohjaus.
Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä.
Valtiovarainministeriö määrää jäsenet
kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä yhden
tulee edustaa valtiovarainministeriötä, yhden
kunnallista eläkelaitosta ja yhden Valtiokonttoria. Jäsenistä kolme
määrätään valtion virkamiesten
ja työntekijöiden keskustason edustavimpien järjestöjen
ehdottamista henkilöistä. Valtiovarainministeriö määrää yhden
jäsenistä puheenjohtajaksi.
146 §
Työntekijän ja eläkkeenhakijan oikeus
saada tietoja
Valtiokonttorin ja kunnallisen eläkelaitoksen on annettava
työntekijälle tämän pyynnöstä hallussaan
olevat työntekijän eläkeoikeutta koskevat
tiedot. Asianosaisen tiedonsaantioikeudesta, oikeudesta saada tieto
itseään koskevasta asiakirjasta sekä oikeudesta
tarkastaa itsestään rekisteriin talletetut
tiedot säädetään lisäksi
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999),
jäljempänä julkisuuslaki ja henkilötietolaissa
(523/1999).
Kunnallisen eläkelaitoksen on annettava eläkkeenhakijalle
etukäteen eläkehakemuslomakkeella tai muulla vastaavalla
tavalla tiedot siitä, mistä tätä koskevia
tietoja voidaan hankkia ja mihin tarkoitukseen niitä voidaan
säännönmukaisesti luovuttaa.
147 §
Työnantajan oikeus saada tietoja
Työnantajalla on oikeus saada Valtiokonttorilta ja
kunnalliselta eläkelaitokselta salassapitosäännösten
ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä kirjanpitoaan,
palkkahallintoaan ja eläkemaksun tarkastamista varten välttämättömät
tiedot tämän lain mukaan myönnetystä eläkkeestä ja
muut edellä mainittuja tarkoituksia varten välttämättömät
tiedot. Työnantajalla, jonka palveluksesta työntekijä siirtyy eläkkeelle,
on myös oikeus saada tiedot kunnallisen eläkelaitoksen
myöntämän eläkkeen lajista ja
alkamis- ja päättymisajankohdasta työnantajan
palveluksen päättämistä varten.
148 §
Työnantajan velvollisuus antaa tietoja
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos käsiteltävänä olevan
eläke- tai kuntoutusasian ratkaisemiseksi tai muuten tämän
lain mukaisten tehtävien toimeenpanossa tarvitaan tietoja
työntekijän työskentelystä ja
työolosuhteista tai muista vastaavista seikoista, työnantaja
on velvollinen antamaan tiedot kunnalliselle eläkelaitokselle
ja tämän lain mukaiselle muutoksenhakuelimelle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
149 §
Selvitys eläkkeensaajalta eläkkeen määrään
ja eläkeoikeuteen liittyvistä seikoista
Kunnallinen eläkelaitos voi sen lisäksi, mitä eläkkeensaajan
ilmoitusvelvollisuudesta tässä laissa säädetään,
vaatia eläkkeensaajalta selvityksen eläkkeen määrään
ja eläkeoikeuteen vaikuttavista seikoista, jos on aihetta
epäillä, että näissä seikoissa
on tapahtunut muutoksia.
150 §
Oikeus saada tietoja asian ratkaisemiseksi ja lakisääteisten
tehtävien toimeenpanemiseksi
Valtiokonttorilla, kunnallisella eläkelaitoksella ja
tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on
oikeus salassapitosäännösten ja muiden
tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada
työnantajalta, lakisääteistä vakuutusta
toimeenpanevalta vakuutus- ja eläkelaitokselta, viranomaiselta
ja muulta taholta, johon julkisuuslakia sovelletaan, tiedot, jotka
ovat välttämättömiä käsiteltävänä olevan
eläke- tai etuusasian ratkaisemista varten tai jotka muuten ovat
välttämättömiä tässä laissa,
EY:n sosiaaliturva-asetuksessa tai sen täytäntöönpanoasetuksessa
taikka sosiaaliturvasopimuksessa säädettyjen tehtävien
toimeenpanossa.
Kunnallisella eläkelaitoksella ja tämän
lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on lisäksi oikeus
saada lääkäriltä ja muulta terveydenhuollon
ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetulta
ammattihenkilöltä, potilaan asemasta ja oikeuksista
annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetulta
terveydenhuollon toimintayksiköltä sekä kuntoutusta
toimeenpanevalta taholta ja muulta terveydenhuollon toimintayksiköltä,
sosiaalipalvelujen tuottajalta tai hoitolaitokselta pyynnöstä tämän
laatima lausunto ja muut 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien
toimeenpanemiseksi välttämättömät
tiedot eläkkeenhakijan potilasasiakirjoista, kuntoutuksesta,
terveydentilasta, hoidosta sekä työkyvystä, jollei
hakija itse niitä toimita.
Valtiokonttorilla on oikeus salassapitosäännösten
ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada
kunnalliselta eläkelaitokselta valtion eläkejärjestelmän
piirissä olevien henkilöiden eläketurvaa
ja sen määräytymistä koskevat
tiedot, jotka ovat välttämättömiä Valtiokonttorille
143 §:ssä säädettyjen tehtävien hoitamista
varten.
Tässä pykälässä tarkoitettuja
tietoja saadaan hakea myös teknisen käyttöyhteyden
avulla ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi
salassapitovelvollisuus on säädetty.
151 §
Valtiokonttorin tarkastusoikeus
Valtiokonttorilla on oikeus tarkastaa työnantajan asiakirjoista
148 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tietojen oikeellisuus.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
154 §
Tietojen maksuttomuus
Valtiokonttorilla, kunnallisella eläkelaitoksella ja
tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on
oikeus saada maksutta ne tiedot, jotka niillä on tämän
lain mukaan oikeus saada. Jos tiedot tarvitaan tietyssä muodossa
ja siitä aiheutuu tietojen luovuttajalle olennaisia lisäkustannuksia,
kustannukset on kuitenkin korvattava.
155 §
Tietojen antaminen vapaaehtoista ryhmälisäeläketurvaa
varten
Kunnallisella eläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi,
mitä julkisuuslaissa säädetään,
salassapitosäännösten ja muiden tiedon
saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa
henkivakuutusyhtiölle, eläkekassalle ja eläkesäätiölle
työntekijöiden nimet ja osoitteet, heidän
henkilötunnuksensa, tiedot eläkkeiden määristä ja
eläkkeen määrään vaikuttavista
tekijöistä sekä muut työntekijän
eläkelain 204 §:ssä tarkoitetun
mainitun lain mukaiseen eläketurvaan liittyvän
vapaaehtoisen ryhmälisäeläketurvan hoitamista
tai järjestämistä varten välttämättömät
tiedot.
156 §
Tietojen antaminen työntekijäin ryhmähenkivakuutusta
varten
Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen
korvaustoimintaa henkivakuutus- ja tapaturmavakuutusyhtiöiden
valtuuttamana hoitavalla työntekijäin henkivakuutuspoolilla
ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella
on oikeus saada salassapitosäännösten
ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä Valtiokonttorilta
ja kunnalliselta eläkelaitokselta tämän
lain mukaisessa palveluksessa työskennelleiden, kuolleiden
työntekijöiden nimet, henkilötunnukset
ja kuolinpäivät, heidän edunsaajiensa
nimet ja henkilötunnukset sekä muut vastaavat
tiedot, joita tarvitaan ryhmähenkivakuutuksen vakuutussumman
myöntöedellytysten täyttymistä ratkaistaessa.
Myös Valtiokonttorilla ja kunnallisella eläkelaitoksella
on oikeus saada salassapitosäännösten
ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä 1
momentissa tarkoitetut tiedot ryhmähenkivakuutusta vastaavan
taloudellisen tuen käsittelemiseksi.
157 §
Tietojen antaminen rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi
Kunnallisella eläkelaitoksella ja Valtiokonttorilla
on oikeus salassapitosäännösten ja muiden
tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa
rikosten ja väärinkäytösten
selvittämiseksi tämän lain toimeenpanoon
perustuvia tietoja ministeriölle, Verohallinnolle ja sellaiselle
lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle
laitokselle tai yhteisölle, jonka hoidettavaksi kuuluvaan
sosiaaliturvaetuuteen tämän lain mukainen eläke
vaikuttaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kunnallisella eläkelaitoksella on 1 momentissa tarkoitettu
oikeus antaa 2 momentissa mainittuja tietoja ja Valtiokonttorilla
2 momentin 3 kohdassa mainitut tiedot myös poliisi-
ja syyttäjäviranomaiselle siltä osin
kuin ne ovat välttämättömiä rikosten
selvittämistä ja syytteeseenpanoa varten.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
158 §
Tietojen antaminen viranomaisille ja luottotietotoimintaa
harjoittavalle rekisterinpitäjälle
Valtiokonttorilla ja kunnallisella eläkelaitoksella
on oikeus sen lisäksi, mitä julkisuuslaissa säädetään,
salassapitosäännösten ja muiden tiedon
saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa
tämän lain toimeenpanoon perustuvia tietoja seuraavasti:
1) asianomaiselle viranomaiselle ja toimielimelle ne
tiedot, jotka ovat välttämättömiä EY:n sosiaaliturva-asetuksen
tai sosiaaliturvasopimuksen mukaisten tehtävien toimeenpanossa;
2) Verohallinnolle tiedot, jotka ovat välttämättömiä sille
ennakkoperintälaissa säädetyn valvontavelvollisuuden
täyttämiseksi silloin, kun on aihetta epäillä,
että työnantaja ei ole täyttänyt
ennakonpidätysvelvollisuuttaan;
3) luottotietotoimintaa harjoittavalle rekisterinpitäjälle
sellaiset tiedot työnantajan maksamatta jättämistä tähän
lakiin perustuvista ulosottokelpoisista eläkemaksuista,
jotka luottotietorekisterin pitäjällä lain
mukaan on oikeus tallettaa luottotietorekisteriin.
159 §
Tietojen luovuttaminen eteenpäin
Sen lisäksi, mitä julkisuuslaissa säädetään, kunnallisella
eläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten
ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa
Eläketurvakeskukselta ja työeläkelakien
toimeenpanosta huolehtivalta eläkelaitokselta saadut eläkettä,
eläkeoikeutta tai Valtiokonttorilta saadut vakuuttamista
koskevat tiedot Kansaneläkelaitokselle tai muulle sellaiselle
tietojen vastaanottajalle, jolla on oikeus saada nämä tiedot
lain perusteella.
Valtiokonttorilla on 1 momentissa mainittu oikeus antaa 148 §:n
1 momentin nojalla työnantajalta saamansa tiedot ja 150 §:n
nojalla saamansa tiedot työeläkelakien toimeenpanosta huolehtiville
sellaisille eläkelaitoksille, joilla on oikeus saada nämä tiedot
lain perusteella mainittujen tietojen antajilta tai Eläketurvakeskukselta.
Valtiokonttorin on ennen 2 momentissa tarkoitettujen tietojen
antamista sovittava kunnallisen eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen
ja asianomaisten eläkelaitosten kanssa siitä,
mitä edellä tarkoitetuista tiedoista voidaan luovuttaa edelleen
ja kenelle niitä voidaan edelleen luovuttaa.
160 §
Tietojen eteenpäin luovuttajan vastuu
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kun Valtiokonttori tai kunnallinen eläkelaitos luovuttaa
tässä luvussa säädetyillä perusteilla
tietoja eteenpäin, se on vastuussa siitä, että luovutettavien
tietojen sisältö vastaa tietojen antajalta saatuja
tietoja.
161 §
Tietojen antaminen teknisen käyttöyhteyden avulla
Valtiokonttorilla on oikeus avata tekninen käyttöyhteys
sen lisäksi, mitä tietojen antamisesta teknisellä käyttöyhteydellä säädetään
julkisuuslain 29 §:n 3 momentissa:
1) kunnalliselle eläkelaitokselle, lakisääteistä sosiaalivakuutusta
toimeenpanevalle yhteisölle tai laitokselle sekä tämän
lain mukaiselle muutoksenhakuelimelle henkilörekisterinsä sellaisiin
tietoihin, jotka sillä on tämän tai muun lain
perusteella oikeus saada tehtäviensä toimeenpanoa
varten;
2) EY:n sosiaaliturva-asetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen
mukaisten tehtävien toimeenpanosta huolehtivalle viranomaiselle
sellaisiin tietoihin, jotka sillä on 158 §:n 1
kohdan mukaan oikeus saada;
3) Kansaneläkelaitokselle sekä muulle
sellaiselle tietojen vastaanottajalle, jolla on oikeus saada työeläkelakien
toimeenpanosta huolehtivalta eläkelaitokselta vakuuttamista
koskevat tiedot;
4) henkivakuutusyhtiölle, eläkekassalle
tai eläkesäätiölle 155 §:ssä tarkoitettuihin
ryhmälisäeläketurvan hoitamista
tai järjestämistä varten välttämättömiin
tietoihin sekä työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolille,
Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle
tai kunnalliselle eläkelaitokselle 156 §:ssä tarkoitettuihin
tietoihin; ja
5) työnantajalle 148 §:ssä tarkoitetun
tiedonantovelvollisuuden toteuttamiseksi.
Valtiokonttorilla on myös oikeus avata tekninen käyttöyhteys
kunnalliselle eläkelaitokselle, Eläketurvakeskukselle
ja muille eläkelaitoksille tietojen antamista varten työntekijälle
hänen tämän lain mukaisesta eläketurvastaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
162 §
Muutoksen hakeminen Valtiokonttorin ja kunnallisen eläkelaitoksen
päätöksiin
Valtiokonttorin päätökseen haetaan
valittamalla muutosta tämän luvun säännösten
mukaisesti. Kunnallisen eläkelaitoksen tämän
lain nojalla antamiin päätöksiin
haetaan valittamalla muutosta siten kuin kunnallisessa eläkelaissa säädetään.
Kunnallisen eläkelaitoksen tämän
lain nojalla antamien lainvoimaisten päätösten
poistamista haetaan kunnallisen eläkelain 162 §:n
mukaisesti.
162 a §
Muutoksen hakeminen
Muutoksenhakua varten on työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
ja vakuutusoikeus. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta ja
sen jäsenistä säädetään
työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetussa
laissa (677/2005) ja vakuutusoikeudesta vakuutusoikeuslaissa
(132/2003).
Asianosainen saa hakea kirjallisella valituksella muutosta Valtiokonttorin
tämän lain nojalla antamaan päätökseen
työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta siten
kuin tässä laissa ja hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Asianosainen ja Valtiokonttori saavat hakea kirjallisella valituksella
muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan
muutoksenhakuasiassa antamaan päätökseen
vakuutusoikeudelta siten kuin tässä laissa ja
hallintolainkäyttölaissa säädetään.
174 a §
Päätös teoreettisen eläkkeen
määrästä
Jos työntekijä on työskennellyt kahdessa
tai useammassa EU- tai ETA-maassa ja hän hakee kansaneläkettä,
hänellä on oikeus pyynnöstä saada
päätös siitä teoreettisen eläkkeen
määrästä, jonka kunnallinen
eläkelaitos ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle hänen
kansaneläkkeensä laskemista varten.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Kunnallinen eläkelaitos jatkaa Valtiokonttorin toimintaa
niiden tehtävien osalta, joista säädetään
tämän lain 143 §:ssä.
Tämän lain 111 §:ssä mainittu
rahamäärä vastaa työntekijän
eläkelain 96 §:ssä tarkoitetun palkkakertoimen
arvoa yksi (1,000) vuonna 2004.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.