23 luku
Luottamushenkilöt ja vaalit
Yleiset säännökset luottamustoimesta
ja vaalikelpoisuudesta
1 §
Luottamushenkilö
Luottamushenkilö on seurakunnan, seurakuntayhtymän,
hiippakunnan tai kirkon keskushallinnon toimielimeen tai muuhun
luottamustoimeen valittu henkilö. Viranhaltija tai työntekijä, joka
on tehtävänsä perusteella toimielimen
jäsenenä, ei ole luottamushenkilö.
Luottamushenkilön tulee edistää kirkon
parasta sekä toimia luottamustoimessaan arvokkaasti ja
tehtävän edellyttämällä tavalla.
2 §
Vaalikelpoisuus luottamustoimeen
Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen
on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt
seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen.
Vaalikelpoisuusiän on täytyttävä vaalipäivänä.
Vaalikelpoinen hiippakunnan ja kirkon keskushallinnon luottamustoimeen
on hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan vaalikelpoinen maallikkojäsen
ja hiippakuntaan kuuluva pappi.
Vaalikelpoinen hiippakuntavaltuuston saamelaisjäseneksi
ja kirkolliskokouksen saamelaisedustajaksi on maallikkojäsen,
joka on äänioikeutettu saamelaiskäräjävaaleissa
ja vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen.
Vaalikelpoinen Ahvenanmaalta valittavaksi hiippakuntavaltuuston
jäseneksi ja kirkolliskokouksen edustajaksi on Ahvenanmaan
maakunnassa sijaitsevan seurakunnan vaalikelpoinen maallikkojäsen.
3 §
Vaalikelpoisuuden rajoitus
Luottamustoimeen voidaan valita vain sellainen vaalikelpoinen
henkilö, joka on antanut tehtävään
suostumuksensa.
Seurakuntavaaleissa ei seurakunnan luottamustoimeen saa valita
tämän seurakunnan palveluksessa olevaa henkilöä.
Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, ei seurakuntayhtymän eikä siihen
kuuluvan seurakunnan palveluksessa oleva henkilö ole vaalikelpoinen
tämän seurakuntayhtymän eikä siihen
kuuluvan seurakunnan luottamustoimeen.
Tuomiokapitulin palveluksessa oleva henkilö tai virkansa
perusteella tuomiokapitulin jäsenenä oleva henkilö ei
ole vaalikelpoinen hiippakunnan luottamustoimeen. Kirkkohallituksen palveluksessa
oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen kirkkohallituksen jäseneksi,
eivätkä kirkkohallituksen kansliapäällikkö ja
kirkkoneuvokset ole kelpoisia edustajaksi kirkolliskokoukseen.
Määräaikaisesti pappisvirasta pidätetty
pappi ei ole vaalikelpoinen pappisvirkaan perustuvaan luottamustoimeen.
Jos tuomioistuin on määrännyt papin viralta
pantavaksi, hän ei ole vaalikelpoinen pappisvirkaan perustuvaan
luottamustoimeen ennen kuin hän on saanut tuomiokapitulilta
uuden viranhoitomääräyksen papin virkaan.
4 §
Vaalikelpoisuuden menettäminen ja ero luottamustoimesta
Toimielimen jäsenen menettäessä vaalikelpoisuutensa
kesken toimikauden hänet vapautetaan luottamustoimesta.
Luottamushenkilö ei menetä vaalikelpoisuuttaan
toimielimeen, jos hänet otetaan 3 §:n 2 ja 3 momentissa
tarkoitettuun palvelussuhteeseen enintään kuuden
kuukauden pituiseksi määräajaksi. Palvelussuhteen kestäessä hän
ei kuitenkaan saa hoitaa luottamustointaan.
Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä.
5 §
Luottamustoimesta pidättäminen ja erottaminen
Jos luottamushenkilön voidaan todennäköisin
perustein epäillä syyllistyneen luottamustoimessaan
virkarikokseen tai muutoin menetelleen siinä velvollisuuksiensa
vastaisesti, häneltä on vaadittava asiasta selvitys.
Jos kysymyksessä on ilmeinen virkarikos, asia on viipymättä ilmoitettava
esitutkintaviranomaiselle tutkintaa varten. Luottamushenkilö voidaan
tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamustoimestaan.
Jos luottamushenkilö on asetettu syytteeseen rikoksesta,
jonka laatu ja tekotapa osoittavat, ettei hän voi toimia
luottamustoimessaan sen edellyttämällä tavalla,
hänet voidaan oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamustoimestaan.
Jos luottamushenkilö vaalin toimittamisen jälkeen
on lainvoimaisella päätöksellä tuomittu vankeuteen
vähintään kuudeksi kuukaudeksi, hänet
voidaan erottaa luottamustoimestaan.
Päätös luottamustoimesta pidättämisestä voidaan
panna heti täytäntöön. Päätös
luottamustoimesta erottamisesta pannaan heti täytäntöön.
6 §
Päätösvalta luottamushenkilöä koskevassa asiassa
Luottamushenkilön vapauttamisesta, eron myöntämisestä,
pidättämisestä tai erottamisesta luottamustoimesta
päättää se toimielin, joka on valinnut
luottamushenkilön. Seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston
jäsenten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla
valitun luottamushenkilön osalta päätöksen
tekee kuitenkin se toimielin, jonka jäsen luottamushenkilö on.
Toimielimen puheenjohtaja voi väliaikaisesti päättää luottamustoimesta
pidättämisestä ennen toimielimen kokousta.
Puheenjohtajan on saatettava asia välittömästi
toimielimen päätettäväksi. Puheenjohtajan
päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta
eikä kirkollisvalitusta.
7 §
Luottamustoimen hoitaminen
Luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi
hänet on valittu ja sen jälkeenkin, kunnes toinen
on valittu hänen sijaansa. Luottamushenkilön on
hoidettava tointaan siihen saakka, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu,
jos:
1) luottamushenkilövaalista on tehty valitus;
2) eroa ei ole myönnetty;
3) kirkkoneuvosto tai yhteinen kirkkoneuvosto on 10
luvun 6 §:n nojalla jättänyt kirkkovaltuuston
tai yhteisen kirkkovaltuuston vaalipäätöksen
täytäntöön panematta.
Jos seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston jäsenten vaaleilla
tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, menettää
vaalikelpoisuutensa,
hänelle myönnetään ero tai hänet
pidätetään taikka erotetaan luottamustoimesta,
hänen tilalleen kutsutaan varajäsen tai varaedustaja.
Muuhun luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi
toimikaudeksi uusi luottamushenkilö.
8 §
Naisten ja miesten edustus toimielimissä
Jollei erityisestä syystä muuta johdu, tulee kirkollisessa
toimielimessä olla sekä naisia että miehiä kumpiakin
vähintään 40 prosenttia lukuun ottamatta
kirkolliskokousta, hiippakuntavaltuustoa, tuomiokapitulia, kirkkovaltuustoa, yhteistä
kirkkovaltuustoa
ja seurakuntaneuvostoa.
Seurakuntavaalit ja kirkkoherranvaali
9 §
Seurakuntavaalit
Seurakuntavaalit ovat välittömät,
salaiset ja suhteelliset.
Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan kirkkovaltuuston tai
seurakuntayhtymässä yhteisen kirkkovaltuuston
ja seurakuntaneuvoston jäsenet. Vaalit toimitetaan
joka neljäs vuosi samanaikaisesti kaikissa seurakunnissa.
10 §
Poikkeukselliset seurakuntavaalit
Kun kesken vaalikauden tapahtuu seurakuntajaotuksen muutos,
seurakunta liittyy seurakuntayhtymään tai eroaa
siitä taikka seurakuntayhtymä puretaan, kirkkovaltuusto,
yhteinen kirkkovaltuusto ja seurakuntaneuvosto muodostetaan edellisen
vaalin tuloksen perusteella.
Ylimääräiset vaalit toimitetaan,
jos 1 momentissa tarkoitettu menettely ei ole mahdollinen tai jokin
seurakunta vaatii vaaleja. Muutoksen ollessa vähäinen
tai jäljellä olevan toimikauden lyhyt kirkkohallitus
voi määrätä, että ylimääräisiä vaaleja
ei toimiteta tai että seurakuntayhtymässä yhteisenä kirkkovaltuustona
toimii jakamattoman seurakunnan kirkkovaltuusto tai entinen yhteinen
kirkkovaltuusto.
Jos seurakunta yhdistetään toiseen seurakuntaan,
kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston jäsenten paikat
jaetaan seurakuntien kesken siten kuin 11 luvun 7 §:n 2
momentissa säädetään.
Jos edellisen vaalin tuloksena muodostuneessa nimisarjassa ollut
henkilö ei enää ole vaalikelpoinen, hänen
tilalleen uuteen toimielimeen tulee nimisarjassa seuraava.
Ylimääräisissä seurakuntavaaleissa
valittujen toimikausi kestää kulumassa olevan
vaalikauden loppuun tai seuraavan vaalikauden loppuun, jos vaali
toimitetaan vaalikauden viimeisenä vuonna.
11 §
Kirkkoherranvaali
Seurakunnan kirkkoherran valitsevat seurakunnan tässä vaalissa äänioikeutetut
jäsenet (kirkkoherran välitön vaali).
Tuomiokapituli voi kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston
pyynnöstä päättää,
että kirkkoherra valitaan vaalilla, jonka toimittaa kirkkovaltuusto
tai seurakuntaneuvosto (kirkkoherran välillinen vaali).
Tuomiokapituli voi päättää,
että yhteinen kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla,
jos joku yhteisen kirkkoherran viran seurakunnista sitä pyytää.
Päätös välillisen vaalin
toimittamisesta tulee tehdä ennen viran haettavaksi julistamista.
12 §
Äänioikeus seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran
välittömässä vaalissa
Seurakuntavaaleissa äänioikeus on jokaisella kirkon
jäsenellä, joka viimeistään
vaalipäivänä täyttää 16
vuotta ja jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Äänioikeutta
käytetään siinä seurakunnassa,
jossa äänioikeutettu on merkitty seurakunnan jäseneksi
viimeistään vaalivuoden elokuun 15 päivänä.
Valituksen johdosta uudelleen toimitettavissa seurakuntavaaleissa
ja ylimääräisissä seurakuntavaaleissa äänioikeus
on siinä seurakunnassa, jossa vastaava merkintä on
tehty viimeistään 70 päivää ennen
vaalipäivää.
Kirkkoherran välittömässä vaalissa
sekä valituksen johdosta uudelleen toimitettavassa kirkkoherran
välittömässä vaalissa äänioikeus
on viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä 18
vuotta täyttävällä kirkon jäsenellä,
jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa ja joka on
merkitty kyseisen seurakunnan jäseneksi viimeistään
70 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää.
Äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus.
Hiippakunnassa toimitettavat vaalit
13 §
Hiippakuntavaltuuston jäsenten ja kirkolliskokousedustajien
vaalit
Hiippakuntavaltuuston pappisjäsenet ja maallikkojäsenet
sekä kirkolliskokouksen pappisedustajat ja maallikkoedustajat
valitaan erikseen suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla.
14 §
Äänioikeus hiippakuntavaltuuston jäsenten
ja kirkolliskokousedustajien vaaleissa
Hiippakuntavaltuuston pappisjäsenten ja kirkolliskokouksen
pappisedustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja
hiippakunnan papit.
Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten ja kirkolliskokouksen
maallikkoedustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja
kirkkovaltuustojen tai seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen
maallikkojäsenet. Jos sama henkilö on jäsenenä sekä seurakuntaneuvostossa
että yhteisessä kirkkovaltuustossa, äänioikeutta
seurakuntaneuvostossa käyttää hänen
varajäsenensä.
Saamelaiskäräjien jäsenellä ja
varajäsenellä ei ole äänioikeutta 1 ja
2 momentissa tarkoitetuissa vaaleissa.
15 §
Saamelaisia edustavan maallikkojäsenen ja maallikkoedustajan
vaali
Saamelaiskäräjät valitsee Oulun hiippakunnan
hiippakuntavaltuustoon maallikkojäsenen ja kirkolliskokoukseen
saamelaisten edustajan sekä heille ensimmäisen
ja toisen varajäsenen ja varaedustajan siten kuin siitä erikseen
säädetään. Valinnat on tehtävä ennen
seurakuntavaalien jälkeisen toisen vuoden huhtikuun 1 päivää.
16 §
Piispan vaali ja äänioikeus
Piispan vaali toimitetaan suljetuin lipuin. Kukin äänioikeutettu
saa äänestää yhtä ehdokkaaksi
asetettua pappia.
Piispan vaalissa ovat äänioikeutettuja:
1) hiippakunnan papit;
2) hiippakunnan lehtorit;
3) hiippakunnasta hiippakuntavaltuustoon valitut maallikkojäsenet
ja kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat;
4) saamelaiskäräjien kirkolliskokoukseen
valitsema edustaja Oulun hiippakunnan piispan vaalissa;
5) hiippakunnan seurakuntien maallikkovalitsijat;
6) tuomiokapitulin lakimiesasessori ja maallikkojäsen.
Seurakuntien kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen maallikkojäsenet
valitsevat niin monta maallikkovalitsijaa, että 2 momentin 3—6
kohdassa tarkoitettuja maallikkovalitsijoita on yhteensä yhtä monta
kuin äänioikeutettuja pappeja ja lehtoreita yhteensä.
Arkkipiispan vaalissa äänioikeus on myös muista
hiippakunnista kirkolliskokoukseen valituilla edustajilla ja saamelaiskäräjien
kirkolliskokoukseen valitsemalla edustajalla sekä hiippakuntavaltuustojen,
tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenillä.
17 §
Äänioikeus pappisasessorin ja lääninrovastin vaalissa
Tuomiokapitulin pappisasessorin vaalissa äänioikeutettuja
ovat hiippakunnan papit ja lehtorit.
Lääninrovastin vaalissa äänioikeutettuja
ovat rovastikunnan papit ja lehtorit.
18 §
Papin äänioikeuden rajoitus
Määräaikaisesti pappisvirasta pidätetyllä papilla
ei ole pappisvirkaan perustuvaa äänioikeutta.
Erinäiset säännökset vaalien
toimittamisesta
19 §
Seurakunnan ja hiippakunnan vaalilautakunnat
Seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän
vaalin toimittamista sekä 10 §:n 1 momentissa
tarkoitettujen toimielinten muodostamista varten kirkkovaltuusto
tai seurakuntaneuvosto asettaa vaalilautakunnan, johon kuuluu kirkkoherra
ja vähintään neljä muuta jäsentä sekä vähintään
yhtä monta varajäsentä. Varajäsenet on
asetettava siihen järjestykseen, jonka mukaan he tulevat
jäsenten sijaan.
Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi päättää,
että seurakunta jaetaan äänestysalueisiin,
jolloin vaalilautakunta jakautuu jaostoihin. Jaosto on päätösvaltainen
kolmijäsenisenä, ja sen tehtävänä on
huolehtia äänestyksen toimittamisesta äänestysalueella
siten kuin kirkon vaalijärjestyksessä tarkemmin
säädetään.
Hiippakuntavaltuuston jäsenten ja kirkolliskokousedustajien
vaaleja varten tuomiokapituli asettaa vaalilautakunnan, johon kuuluu
puheenjohtaja sekä muina jäseninä kaksi
pappia, kaksi maallikkoa ja yhtä monta varajäsentä.
Ahvenanmaan maakunnan seurakunnista valittavan maallikkojäsenen
ja maallikkoedustajan vaalia varten tuomiokapituli asettaa maallikoista
koostuvan vaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi
muuta jäsentä sekä yhtä monta
varajäsentä.
20 §
Keskusvaalitoimikunta
Seurakuntayhtymässä yhteinen kirkkoneuvosto
voi asettaa seurakuntavaaleja varten keskusvaalitoimikunnan, jonka
tehtävänä on avustaa seurakuntayhtymän
seurakuntien vaalilautakuntia vaalien yhtenäisessä toimittamisessa.
21 §
Äänioikeutettujen luettelo
Äänioikeutettujen luetteloon on merkittävä äänioikeutetut,
heidän henkilötunnuksensa, osoitteensa ja lukumääränsä sekä tarvittaessa äänestysalueensa.
Osoitetta ei kuitenkaan saa merkitä äänioikeutettujen
luetteloon, jos tieto on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain
24 §:n 1 momentin 31 kohdan mukaan salassa pidettävä.
Luettelossa on oltava tila äänioikeuden käyttämisestä tehtäviä merkintöjä ja muistutuksia
varten.
22 §
Äänioikeutettujen luettelon itseoikaisu
Vaalilautakunnalla on oikeus lisätä henkilö seurakuntavaaleja
tai kirkkoherran välitöntä vaalia varten
laadittuun äänioikeutettujen luetteloon tai merkitä henkilö äänioikeutta
vailla olevaksi, jos hänet on oikeudettomasti jätetty
pois äänioikeutettujen luettelosta, merkitty siihen äänioikeutta
vailla olevaksi tai äänioikeutetuksi tai henkilö on
liittynyt kirkon jäseneksi tai eronnut kirkon jäsenyydestä 12 §:ssä tarkoitettujen
määräpäivien jälkeen.
Jos vaalilautakunta katsoo, että henkilöä koskeva
merkintä vaaliluettelossa on muutoin virheellinen, vaalilautakunta
voi korjata virheen. Muutokset on tehtävä seurakuntavaaleissa
viimeistään 16. päivänä ennen
vaalipäivää ennen kello 16 ja kirkkoherran
välittömässä vaalissa viimeistään
16. päivänä ennen ensimmäistä vaalipäivää ennen
kello 16.
Jos henkilö merkitään äänioikeutettujen
luetteloon äänioikeutta vailla olevaksi, tästä on
tehtävä kirjallinen päätös
ja annettava päätös tiedoksi asianomaiselle
henkilölle siten kuin 24 luvun 11 §:n 1 momentissa
säädetään. Kirjallista päätöstä ei
kuitenkaan tehdä, jos henkilö on kuollut tai julistettu
kuolleeksi äänioikeutettujen luettelon laatimisen
jälkeen.
Jos henkilö lisätään äänioikeutettujen
luetteloon, hänelle on viipymättä lähetettävä tästä tieto.
Kirkon jäseneksi liittyneellä henkilöllä on äänioikeus
seurakuntavaaleissa siinä seurakunnassa, jonka jäseneksi
hän on liittynyt.
Jos henkilöä koskeva muu virheellinen merkintä äänioikeutettujen
luettelossa korjataan, tästä on viipymättä ilmoitettava
asianomaiselle henkilölle, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.
23 §
Äänioikeutettujen luettelon lainvoimaisuus
Seurakuntavaaleissa äänioikeutettujen luettelo
on lainvoimainen 16. päivänä ennen vaalipäivää kello
16 lukien. Kirkkoherran välittömässä vaalissa äänioikeutettujen
luettelo on lainvoimainen 16. päivänä ennen
ensimmäistä vaalipäivää kello
16 lukien.
Lainvoimaista äänioikeutettujen luetteloa
on vaaleissa noudatettava muuttamattomana. Äänioikeutettujen
luetteloa pidetään lainvoimaisena sen estämättä,
että hallinto-oikeus ei ole ennen äänioikeutettujen
luettelon tulemista lainvoimaiseksi antanut päätöstä sille
tehtyyn valitukseen. Henkilön, jolla vaalilautakunnalle
esitetyn hallinto-oikeuden päätöksen
mukaan on äänioikeus, on kuitenkin annettava äänestää.
24 §
Järjestys äänestyspaikalla
Äänestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei
saa äänestysaikana pitää puheita,
julkipanna tai jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia eikä muutoinkaan
vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien
vaalivapauteen.
Äänestys on järjestettävä siten,
että vaalisalaisuus säilyy. Saapuvilla olevien
on noudatettava vaalilautakunnan järjestyksen ylläpitämiseksi
ja äänestyksen häiriöttömän
kulun turvaamiseksi antamia määräyksiä.
24 luku
Alistaminen ja muutoksenhaku
7 §
Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus äänioikeutettujen
luettelosta
Oikaisuvaatimuksen ja valituksen seurakuntavaalien ja kirkkoherran
välittömän vaalin äänioikeutettujen
luettelosta saa tehdä se, joka katsoo, että hänet
on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeutettujen
luettelosta tai että häntä koskeva merkintä on
siinä virheellinen.
Hallinto-oikeuden on ratkaistava vaalilautakunnan päätöksestä tehty
valitus kiireellisenä ennen vaalin toimittamista ja lähetettävä tieto päätöksestä
henkilölle,
jonka äänioikeutta päätös
koskee, sekä vaalilautakunnalle. Vaalilautakunnan on tehtävä äänioikeutettujen
luetteloon tarvittavat merkinnät.
7 a §
Valitusoikeus vaalin tuloksen vahvistamista koskevasta päätöksestä
Vaalin tuloksen vahvistamista koskevaan päätökseen
saa hakea valittamalla muutosta asianosainen, vaalissa ehdokkaana
ollut henkilö ja valitsijayhdistys sillä perusteella,
että päätös on lainvastainen.
Lisäksi jokainen vaalissa äänioikeutettu
henkilö sekä seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa
seurakunnan jäsen saa hakea valittamalla
muutosta päätökseen sillä perusteella,
että vaali on toimitettu virheellisessä järjestyksessä ja
tämä on saattanut vaikuttaa vaalin tulokseen.
9 §
Oikaisuvaatimus- ja valitusaika
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Oikaisuvaatimus seurakuntavaalien tai kirkkoherran välittömän
vaalin äänioikeutettujen luettelosta
on kuitenkin tehtävä viimeistään kirkon
vaalijärjestyksen 8 §:ssä säädetyn äänioikeutettujen
luettelon nähtävillä pitoajan päättymisen
jälkeisenä toisena arkipäivänä ja
jätettävä kirkkoherranvirastoon tai vaalilautakunnan määräämään
muuhun seurakunnan toimipaikkaan.
Valitus 23 luvun 22 §:n 2 momentissa tarkoitetusta äänioikeutettujen
luettelon itseoikaisua koskevasta päätöksestä ja
kirkon vaalijärjestyksen 9 ja 62 §:ssä tarkoitetusta
vaalilautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä on
tehtävä seitsemän päivän
kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on osoitettava hallinto-oikeudelle ja jätettävä sanotussa
ajassa kirkkoherranvirastoon tai vaalilautakunnan määräämään
muuhun seurakunnan toimipaikkaan. Vaalilautakunnan tulee toimittaa
valitus, ote pöytäkirjasta, vaalilautakunnan lausunto
ja muut asiassa kertyneet asiakirjat kiireellisesti hallinto-oikeudelle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 a §
Tiedoksianto vaalin tuloksen vahvistamista koskevasta päätöksestä
Kirkkoherran välittömän vaalin tuloksen
vahvistamista koskeva päätös annetaan
tiedoksi asianosaiselle ja tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen siten
kuin 11 §:n 1 momentissa säädetään.
Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen seurakuntavaalien
ja kirkkoherran välittömän vaalin vahvistamista
koskevasta päätöksestä tiedon
siten kuin 11 §:n 2 momentissa säädetään.
Äänioikeutetun, valitsijayhdistyksen ja seurakuntavaalien,
hiippakuntavaltuuston jäsenten ja kirkolliskokousedustajien
vaalien sekä piispan vaalin ehdokkaan katsotaan saaneen
päätöksestä tiedon, kun vaalilautakunnan
tai tuomiokapitulin pöytäkirja on asetettu yleisesti
nähtäväksi.
12 §
Toimivaltainen hallinto-oikeus
Valitus tehdään:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) kirkolliskokouksen ja kirkkohallituksen päätöksestä Helsingin
hallinto-oikeudelle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
14 §
Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeuden rajoittaminen
Muutosta ei saa hakea oikaisuvaatimuksella tai valittamalla:
1) kirkolliskokouksen muutoin kuin 23 luvun 6 §:n
nojalla tekemään päätökseen
ja piispainkokouksen päätökseen;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3) kirkkohallituksen 23 luvun 10 §:n 2 momentissa
tarkoitetussa asiassa tekemään päätökseen;
4) tuomiokapitulin päätökseen,
jonka se on tehnyt 6 luvun 11 §:n 2 ja 3 momentissa, 23
luvun 11 §:n 2 ja 3 momentissa, kirkkojärjestyksen
2 luvun 3 §:ssä ja 9 §:n 2 momentissa,
6 luvun 14 §:n 2 momentissa, 16 §:n 1 momentissa, 17 §:n
2 momentissa, 30 §:n 1 momentissa ja 38 §:ssä,
9 luvun 7 §:ssä, 19 luvun 11 §:ssä ja kirkon vaalijärjestyksen 3 §:n
3 momentissa, 55 §:n 1 momentissa, 58 ja 60 §:ssä tarkoitetuissa
asioissa, eikä päätökseen, joka
koskee kirkkojärjestyksen 6 luvun 12 §:ssä tarkoitetun
pastoraalitutkinnon, ylemmän pastoraalitutkinnon ja seurakuntatyön
johtamisen tutkinnon suorittamista;
5) vaalilautakunnan päätökseen,
joka koskee kirkon vaalijärjestyksen 17 §:n 1
momentissa tarkoitettua perustamisasiakirjan tutkimatta jättämistä sekä 19
tai 22 §:ssä tarkoitettua asiaa, eikä vaaliviranomaisen
toimenpiteeseen tai päätökseen, joka
koskee ennakkoäänestyksen toimittamista kotona;
6) hallinto-oikeuden päätökseen,
joka koskee seurakuntavaalien tai kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeutettujen
luetteloa;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -