EDUSKUNNAN VASTAUS 4/2014 vp

EV 4/2014 vp - HE 94/2013 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevaksi lainsäädännöksi

Asia

Hallitus on vuoden 2013 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 94/2013 vp).

Valiokuntakäsittely

Talousvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TaVM 38/2013 vp).

Päätös

Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:

Laki

vaihtoehtorahastojen hoitajista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

I OSA

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan:

1) oikeushenkilöihin, joiden säännöllistä liiketoimintaa on vaihtoehtorahastojen hoitaminen;

2) vaihtoehtorahaston osuuksien tarjoamiseen ammattimaiselle asiakkaalle;

3) vaihtoehtorahaston säilytysyhteisötoimintaan.

Tämän lain 13 luvussa säädetään vaihtoehtorahaston osuuksien tarjoamisesta ei-ammattimaiselle asiakkaalle.

2 §

Toimilupavelvollisuuden alaraja

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava tämän lain mukainen toimilupa (toimilupavelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja), jos sen hoitamien vaihtoehtorahastojen yhteenlasketut varat ovat:

1) vivutuksella hankitut varat mukaan luettuna yli 100 miljoonaa euroa; tai

2) yli 500 miljoonaa euroa ja varat ovat vivuttamattomia eikä yhdessäkään hoidetussa vaihtoehtorahastossa oikeutta vaatia lunastusta voida käyttää viiteen vuoteen kuhunkin rahastoon tehdystä alkusijoituksesta lukien.

Laskettaessa 1 momentin mukaisten varojen määrää otetaan huomioon myös sellaiset vaihtoehtorahastojen varat, joita hoidetaan välillisesti sellaisen yhtiön kautta, johon hoitaja on sidoksissa yhteisen liikkeenjohdon tai määräysvallan taikka merkittävän suoran tai välillisen omistuksen perusteella.

3 §

Rekisteröitymisvelvollinen

Vaihtoehtorahastojen hoitajan, jonka hoitamien vaihtoehtorahastojen yhteenlasketut rajat alittavat 2 §:ssä säädetyt rajat, on rekisteröidyttävä siten kuin 5 luvussa säädetään (rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja). Rekisteröitymisvelvolliseen vaihtoehtorahastojen hoitajaan sovelletaan lisäksi, mitä 12 ja 21—23 luvussa säädetään.

4 §

Poikkeukset lain soveltamisalasta

Tätä lakia ei sovelleta vaihtoehtorahastojen hoitajaan, jos se hoitaa ainoastaan sellaisia vaihtoehtorahastoja, joiden ainoita sijoittajia ovat vaihtoehtorahastojen hoitajat itse tai niiden kanssa samaan konserniin kuuluvat yhtiöt, eikä mikään sanotuista konserniin kuuluvista yhtiöistä ole vaihtoehtorahasto.

Tätä lakia ei sovelleta sellaiseen yhteiseen liiketoimintaan, jossa yhteissijoittamista ei harjoiteta vaihtoehtorahastossa.

Tämä laki ei koske:

1) holdingyhtiöitä;

2) työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997) tarkoitettuja työeläkevakuutusyh-tiöitä tai muita lakisääteistä tehtävää hoitavia eläkelaitoksia;

3) eläkesäätiölaissa (1774/1995) tarkoitettuja eläkesäätiöitä eikä vakuutuskassalaissa (1164/1992) tarkoitettuja eläkekassoja, jotka toteuttavat maksuperusteisia ammatillisia lisäeläkkeitä, eikä eläkesäätiölaissa ja vakuutuskassalaissa tarkoitettuja eläkesäätiöitä ja vakuutuskassoja, jotka tarjoavat vapaaehtoista etuusperusteista lisäeläketurvaa eikä muita ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/41/EY soveltamisalaan kuuluvia ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia;

4) Euroopan keskuspankkia, Euroopan investointipankkia, Pohjoismaista investointipankkia, Maailmanpankkia, Kansainvälistä valuuttarahastoa, Euroopan kehitysrahoituslaitoksia eikä muita ylikansallisia laitoksia tai niiden kaltaisia kansainvälisiä järjestöjä, jotka hoitavat vaihtoehtorahastoja, jos kysymyksessä olevat rahastot lisäksi toimivat yleisen edun mukaisesti;

5) Suomen Pankkia eikä muita kansallisia keskuspankkeja;

6) Valtiokonttoria eikä kansallisia, alueellisia ja paikallisia julkisyhteisöjä ja muita elimiä tai laitoksia, jotka hoitavat sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmiä tukevia rahastoja;

7) henkilöstörahastolaissa (934/2010) tarkoitettuja henkilöstörahastoja eikä muita henkilöstön osallistumis- ja säästöjärjestelmiä;

8) arvopaperistamiserillisyhtiötä.

5 §

Suhde sijoitusrahastolakiin

Sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitetun rahastoyhtiön, joka hoitaa vaihtoehtorahastoja, tulee hakea toimilupaa tai rekisteröityä tämän lain mukaisesti. Finanssivalvonta ei tällöin saa edellyttää rahastoyhtiön toimittavan tietoja tai asiakirjoja, jotka se on jo toimittanut hakiessaan sijoitusrahastolain mukaista toimilupaa ja jotka ovat edelleen ajantasaisia.

6 §

Suhde muuhun lainsäädäntöön

Vaihtoehtorahastojen hoitajien velvollisuuksista liikkeeseenlaskijoina säädetään arvopaperimarkkinalaissa (746/2012).

Vaihtoehtorahastojen hoitajaan sovelletaan sijoituspalvelulakia (747/2012) siten kuin siitä tässä laissa ja sijoituspalvelulain 1 luvun 4 §:ssä säädetään.

Sen estämättä, mitä kiinteistörahastolaissa (1173/1997) säädetään, kiinteistörahastolain 2 §:n mukaisen kiinteistörahaston tai sitä hallinnoivan yhteisön tulee hakea toimilupaa tai rekisteröityä tämän lain mukaisesti.

Sen estämättä, mitä 3 luvun 1 §:ssä säädetään, sijoituspalveluyritykseltä ja luottolaitokselta ei vaadita tämän lain mukaista toimilupaa vaihtoehtorahastoihin liittyvien sijoituspalvelujen tarjoamiseen.

Eurooppalaisista riskipääomarahastoista säädetään eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 345/2013.

Eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista säädetään eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 346/2013.

7 §

Ulkomaisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin sovellettavat säännökset

Tämän lain 19 lukua sovelletaan ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan toimintaan Suomessa. Tämän lain 20 lukua sovelletaan kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan toimintaan Suomessa.

8 §

Tietyn tyyppisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin sovellettavat säännökset

Tämän lain 18 luvun säännöksiä sovelletaan vaihtoehtorahastojen hoitajaan:

1) joka itsenäisesti tai määräysvallan hankkimista koskevan sopimuksen perusteella yhdessä hankkii määräysvallan listaamattomassa yhtiössä tai liikkeeseenlaskijassa;

2) joka tekee yhteistyötä yhden tai useamman muun vaihtoehtorahastojen hoitajan kanssa sellaisen sopimuksen perusteella, jonka nojalla näiden hoitajien yhdessä hoitamat vaihtoehtorahastot hankkivat määräysvallan listaamattomassa yhtiössä tai liikkeeseenlaskijassa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tämän lain 18 luvun 1 §:ää sovelletaan myös vaihtoehtorahastojen hoitajaan, joka hoitaa vaihtoehtorahastoa, joka hankkii muun kuin määräävän omistusosuuden listaamattomassa yhtiössä.

Tämän lain 18 luvun säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta edellä 1 ja 2 momentissa mainittuihin vaihtoehtorahaston hoitajiin, jos asianomaiset listaamattomat yhtiöt ovat:

1) pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sellaisina kuin ne määritellään mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun komission suosituksen 2003/361/EY liitteen 2 artiklan 1 kohdassa; tai

2) asunto-osakeyhtiöitä, keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä tai muita erillisyhtiöitä, joiden tarkoituksena on kiinteistöjen hankinta, hallinta tai hallinnointi.

9 §

Euroopan unionin sääntely

Tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin täytäntöönpanoasetusten ohella vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevia määräyksiä on edellä mainitussa direktiivissä tarkoitetuissa komission asetuksella tai päätöksellä annetuissa teknisissä standardeissa.

2 luku

Määritelmät

1 §

Vaihtoehtorahasto

Vaihtoehtorahastolla tarkoitetaan yhteisöä tai muuta yhteistä sijoittamista, jossa varoja hankitaan useilta sijoittajilta ja sijoitetaan määritellyn sijoituspolitiikan mukaisesti sijoittajien eduksi ja jolta ei edellytetä sijoitusrahastodirektiivin 5 artiklassa tarkoitettua lupaa.

2 §

Vaihtoehtorahastojen hoitaja

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla tarkoitetaan oikeushenkilöä, jonka säännöllistä liiketoimintaa on 3 §:ssä tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitaminen. Vaihtoehtorahastojen hoitajalla tulee olla toimilupa, joka voidaan myöntää osakeyhtiölle ja eurooppayhtiölle, tai sen tulee rekisteröityä.

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajalla tarkoitetaan yhtiötä, joka on saanut tämän lain mukaista vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupaa vastaavan luvan muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa.

3 §

Vaihtoehtorahastojen hoitaminen

Vaihtoehtorahastojen hoitamisella tarkoitetaan sekä salkunhoidon että riskienhallinnan harjoittamista sijoitustenhoitotoimintoina.

Vaihtoehtorahastojen hoitaminen voi lisäksi käsittää yhden tai useamman seuraavista toiminnoista 1 momentissa mainittujen sijoitustenhoitotoimintojen yhteydessä:

1) hallinto, joka voi sisältää lakisääteiset ja rahaston hoitoon liittyvät kirjanpitopalvelut, asiakastiedustelut, arvonmääritys ja hinnoittelu, veroilmoitusten laatiminen, säännösten noudattamisen seuranta, osuudenhaltija- tai osakkeenomistajarekisterin ylläpito, tulojen jakaminen, osuuksien liikkeeseenlasku ja lunastaminen, sopimusten selvitystoiminta sekä osuustodistusten toimitustietojen kirjaaminen;

2) markkinointi;

3) vaihtoehtorahastojen varoihin liittyvä toiminta, joka voi sisältää vaihtoehtorahastojen hoitajan luottamusvelvollisuuksien täyttämiseksi tarpeelliset palvelut, toimitilojen ylläpidon, kiinteistöjen hallinnointitoimet, yritysten neuvonnan pääomarakennetta koskevissa asioissa, teollisuusstrategian ja siihen liittyvät asiat, sulautumisiin ja yritysjärjestelyihin liittyvän neuvonnan ja palvelut sekä vaihtoehtorahaston ja sen sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja muiden varojen hoitamiseen liittyvät palvelut.

4 §

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettuun direktiiviin liittyvät määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) arvopaperistamiserillisyhtiöllä yhteisöä, jonka ainoana tarkoituksena on harjoittaa arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 24/2009 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua arvopaperistamista ja toteuttaa muita aiheellisia toimia sen suorittamiseksi;

2) ETA-rekisteröitymisvelvollisella vaihtoehtorahastojen hoitajalla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaisesti rekisteröitynyttä vaihtoehtorahastojen hoitajaa, jolla on sääntömääräinen kotipaikka muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa;

3) ETA-valtioon sijoittautuneella vaihtoehtorahastolla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin tarkoittamaa vaihtoehtorahastoa, joka on saanut toimiluvan tai on rekisteröity ETA-valtiossa sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai vaihtoehtorahastoa, joka ei ole saanut toimilupaa tai jota ei ole rekisteröity ETA-valtiossa mutta jolla on sääntömääräinen kotipaikka tai keskustoimipaikka ETA-valtiossa;

4) holdingyhtiöllä yhtiötä, jolla on osakkeenomistuksia yhdessä tai useammassa muussa yhtiössä, jonka kaupallisena tarkoituksena on harjoittaa liiketoimintastrategiaa tai -strategioita tytäryritystensä, osakkuusyritystensä tai omistusyhteyksiensä kautta vaikuttaakseen niiden pitkän aikavälin arvoon, ja joka yhtiönä toimii omaan lukuunsa ja jonka osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ETA-valtiossa tai jota ei ole perustettu pääasiassa tuottamaan tytäryritystensä tai osakkuusyritystensä myynnin avulla voittoa sijoittajilleen, mikä ilmenee sen toimintakertomuksesta tai muista virallisista asiakirjoista;

5) kohderahastona toimivalla vaihtoehtorahastolla vaihtoehtorahastoa, johon toinen vaihtoehtorahasto sijoittaa tai jossa sillä on positio;

6) markkinoinnilla vaihtoehtorahastojen hoitajan aloitteesta tai lukuun tapahtuvaa sen hoitaman vaihtoehtorahaston osuuksien tai osakkeiden suoraa tai välillistä tarjoamista tai kohdentamista sijoittajille;

7) määräysvallalla tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/34/EU määriteltyä määräysvaltaa; määräysvallan tuottava prosentuaalinen ääniosuus ja sen laskutapa määräytyvät sen mukaan, mitä arvopaperimarkkinalain 11 luvun 20 §:ssä on säädetty;

8) määräysvallalla listaamattomissa yhtiöissä yli puolta yhtiöiden äänioikeuksista, jolloin äänioikeuksien prosenttiosuutta laskettaessa on otettava huomioon vaihtoehtorahaston hallussa suoraan olevien äänioikeuksien lisäksi myös sen vakiintuneesti määräysvallassa olevien yritysten äänioikeudet ja omissa nimissään mutta vaihtoehtorahaston tai sen vakiintuneessa määräysvallassa olevan yrityksen lukuun toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön äänioikeudet; prosentuaalinen ääniosuus on laskettava kaikkien niiden osakkeiden perusteella, joihin liittyy äänioikeuksia, vaikka niiden käyttäminen olisi keskeytetty;

9) osuudella osaketta, oikeutta, talletustodistusta tai muuta omistusoikeuden vaihtoehtorahastossa osoittavaa osuutta, joka voi olla arvopaperi tai rahoitusväline riippuen sen oikeudellisesta muodosta;

10) päävälittäjällä luottolaitosta tai sijoituspalveluyritystä, joka tarjoaa palveluja ammattimaisille asiakkaille ensisijaisesti rahoitusvälineillä toteutettavien liiketoimien rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi vastapuolena ja joka voi myös tarjota muita palveluja, kuten kauppojen selvitys- ja toimituspalveluja, säilytyspalveluja, arvopapereiden lainaksiantamista koskevia palveluja, räätälöityjä tekniikkapalveluja ja operatiivisia tukipalveluja;

11) sisäisesti hoidetulla vaihtoehtorahastolla vaihtoehtorahastoa, jonka hallitus tai muu sisäinen elin vastaa vaihtoehtorahaston hoitamisesta ja jolla ei ole ulkopuolista vaihtoehtorahastojen hoitajaa;

12) syöttörahastona toimivalla vaihtoehtorahastolla vaihtoehtorahastoa, joka sijoittaa vähintään 85 prosenttia varoistaan toisen vaihtoehtorahaston (kohderahastona toimiva vaihtoehtorahasto) osuuksiin tai osakkeisiin, joka sijoittaa vähintään 85 prosenttia varoistaan useampaan kuin yhteen kohderahastona toimivaan vaihtoehtorahastoon, jos kyseisillä rahastoilla on samanlaiset sijoitusstrategiat, tai jolla muuten on tällaisessa kohderahastona toimivassa vaihtoehtorahastossa positio, joka muodostaa vähintään 85 prosenttia sen varoista;

13) säilytysyhteisötoiminnalla vaihtoehtorahaston varojen säilyttämistä sekä sen valvontaa, että toiminnassa noudatetaan lakia, muita säännöksiä ja määräyksiä sekä rahaston sääntöjä;

14) työntekijöiden edustajilla yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 8 §:n mukaisia henkilöstöryhmien edustajia;

15) ulkoisesti hoidetulla vaihtoehtorahastolla vaihtoehtorahastoa, jolle on nimetty sen ulkopuolinen vaihtoehtorahastojen hoitaja;

16) ulkoistamisella vaihtoehtorahastojen hoitajan toimintaan liittyvää järjestelyä, jonka perusteella muu palvelun tarjoaja tuottaa vaihtoehtorahastojen hoitajalle toiminnon tai palvelun, jonka vaihtoehtorahastojen hoitaja olisi muutoin itse suorittanut;

17) vaihtoehtorahaston kotijäsenvaltiolla ETA-valtiota, jossa vaihtoehtorahasto on saanut toimiluvan tai on rekisteröity sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, tai jos toimilupia tai rekisteröintejä on useita, ETA-valtiota, jossa vaihtoehtorahasto on saanut toimiluvan tai on rekisteröity ensimmäisen kerran, tai ETA-valtiota, jossa vaihtoehtorahastolla on sääntömääräinen kotipaikka tai keskustoimipaikka, jos se ei ole saanut toimilupaa eikä sitä ole rekisteröity jossakin ETA-valtiossa;

18) vaihtoehtorahastojen hoitajan kotijäsenvaltiolla ETA-valtiota, jossa vaihtoehtorahastojen hoitajalla on sääntömääräinen kotipaikka;

19) vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavalla jäsenvaltiolla ETA-valtiota, joka ei ole kotijäsenvaltio ja jossa ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja hoitaa ETA-valtioon sijoittautuneita vaihtoehtorahastoja, ETA-valtiota, joka ei ole kotijäsenvaltio ja jossa ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja markkinoi ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia, ETA-valtiota, joka ei ole kotijäsenvaltio ja jossa ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja markkinoi kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia;

20) vaihtoehtorahaston säännöillä vaihtoehtorahaston sääntöjä, yhtiösopimusta tai yhtiöjärjestystä sekä niihin välittömästi liittyviä sopimusasiakirjoja;

21) vivutuksella menetelmää, jolla vaihtoehtorahastojen hoitaja lisää hoitamansa vaihtoehtorahaston positiota joko rahaa tai arvopapereita lainaamalla, rahoitusjohdannaispositioihin sisältyvää vivutusta käyttämällä tai muulla tavalla.

5 §

EU-sääntelyyn liittyvät määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetulla direktiivillä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/61/EU;

2) komission delegoidulla asetuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU täydentämisestä poikkeuksien, yleisten toimintaedellytysten, säilytysyhteisöjen, vivutuksen, avoimuuden ja valvonnan osalta annettua komission delegoitua asetusta (EU) N:o 231/2013.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) esitedirektiivillä arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/71/EY;

2) Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 (ESMA-asetus) tarkoitettua Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista;

3) Euroopan pankkiviranomaisella Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1093/2010 tarkoitettua Euroopan pankkiviranomaista;

4) Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1094/2010 tarkoitettua Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista;

5) Euroopan järjestelmäriskikomitealla finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1092/2010 tarkoitettua Euroopan järjestelmäriskikomiteaa;

6) eurooppayhtiöllä eurooppayhtiön (SE) säännöistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2157/2001 (eurooppayhtiöasetus) tarkoitettua eurooppayhtiötä;

7) luottolaitosdirektiivillä luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/48/EY;

8) luottoluokituksella luottoluokituslaitoksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 tarkoitettua luottoluokitusta;

9) omien varojen direktiivillä sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/49/EY;

10) rahoitusvälineiden markkinat -direktiivillä rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/39/EY;

11) sijoitusrahastodirektiivillä siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/65/EY.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) ETA-valtiolla Euroopan talousalueeseen kuuluvaa valtiota;

2) kolmannella maalla muuta valtiota kuin ETA-valtiota;

3) kolmannen maan valvontaviranomaisella Finanssivalvontaa vastaavaa kolmannen maan toimivaltaista viranomaista;

4) ulkomaisella ETA-valvontaviranomaisella Finanssivalvontaa vastaavaa muun ETA-valtion kuin Suomen viranomaista, jolla on toimivalta lain tai muun säädöksen perusteella valvoa ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajia.

6 §

Rahoitusmarkkinalainsäädäntöön liittyvät määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan ulkomaisella ETA-rahastoyhtiöllä, mitä sijoitusrahastolain 2 §:ssä säädetään.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) ammattimaisella asiakkaalla ja ei-ammattimaisella asiakkaalla, mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 18 §:ssä säädetään;

2) rahoitusvälineellä, mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 10 §:ssä säädetään;

3) sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeellä, mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 9 §:ssä säädetään;

4) sijoituspalvelulla, mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:ssä säädetään;

5) ulkomaisella ETA-sijoituspalveluyrityksellä, mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 9 §:ssä säädetään;

6) ulkomaisella ETA-vakuutusyhtiöllä, mitä ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain (398/1995) 1 luvun 2 §:ssä säädetään.

Mitä tässä laissa säädetään ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeestä, sovelletaan sijoituspalvelulain 4 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun Suomeen sijoittautuneeseen ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen ulkomaiseen sidonnaisasiamieheen.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) arvopaperilla arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettua arvopaperia;

2) arvopaperistamisella, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 16 b §:ssä säädetään;

3) liikkeeseenlaskijalla, mitä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 3 §:ssä säädetään;

4) ulkomaisella ETA-luottolaitoksella, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 §:ssä säädetään.

7 §

Muut määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) konsernilla ja tytäryrityksellä kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitettua konsernia ja tytäryritystä sekä niihin rinnastettavaa ulkomaista konsernia ja tytäryritystä;

2) listaamattomalla yhtiöllä yhtiötä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka ETA-valtiossa ja jonka osakkeita ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain (748/2012) 1 luvun 2 §:n 6 kohdassa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) henkilökohtaisella liiketoimella vaikuttavassa asemassa olevan kaupankäyntiä tai hänen lukuunsa tapahtuvaa kaupankäyntiä rahoitusvälineellä silloin, kun vaikuttavassa asemassa oleva toimii asemansa, toimensa tai tehtävänsä ulkopuolella tai kaupankäynti tapahtuu vaikuttavassa asemassa olevan henkilön, hänen perheenjäsenensä tai hänen kanssaan muussa läheisessä suhteessa olevan lukuun, taikka sellaisen henkilön lukuun, jonka kaupankäynnin tuloksesta vaikuttavassa asemassa oleva saa muuta olennaista etua kuin kaupan toteutuksesta saatavan maksun tai palkkion;

2) vaikuttavassa asemassa olevalla vaihtoehtorahastojen hoitajan hallituksen jäsentä, toimitusjohtajaa ja muuta ylimpään johtoon kuuluvaa sekä työntekijää tai muuta luonnollista henkilöä, joka yrityksen valvonnassa osallistuu vaihtoehtorahaston hoitoon tai sijoituspalvelun tarjoamiseen tai luonnollista henkilöä, joka osallistuu vaihtoehtorahastojen hoitajan ulkoistaman toiminnan järjestämiseen.

II OSA

OIKEUS TOIMIA VAIHTOEHTORAHASTOJEN HOITAJANA

3 luku

Vaihtoehtorahastojen hoitajana toimiminen

1 §

Luvanvaraisuus

Vaihtoehtorahastoa saa hoitaa vain vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla on tässä laissa tarkoitettu toimilupa.

Toimilupaa ei voida myöntää ainoastaan 2 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun salkunhoitoon tai riskienhallintaan tai 2 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun toimintaan.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja saa hoitaa vaihtoehtorahastoa ilman toimilupaa. Tällaisen vaihtoehtorahaston osuuksia saa Suomessa markkinoida ainoastaan ammattimaisille asiakkaille, jollei 13 luvussa toisin säädetä.

2 §

Muut sallitut palvelut

Ulkoisesti hoidetun vaihtoehtorahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla on sijoitusrahastolain mukainen toimilupa, saa hallinnoida sijoitusrahastoja siten kuin sijoitusrahastolaissa säädetään.

Ulkoisesti hoidetun vaihtoehtorahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla on 1 §:n mukainen toimilupa, saa lisäksi tarjota sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:n 4 kohdassa tarkoitettua omaisuudenhoitoa.

Vaihtoehtorahastojen hoitajaan, joka tarjoaa 2 momentissa tarkoitettuja omaisuudenhoitopalveluja, sovelletaan, mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 4 §:ssä säädetään.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan, joka harjoittaa 2 momentissa ja 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa, velvollisuudesta kuulua sijoitta-jien korvausrahastoon säädetään sijoituspalvelulaissa.

3 §

Liitännäispalvelut

Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja saa, myönnetyn toimiluvan mukaisesti, lisäksi tarjota liitännäispalveluna:

1) sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:n 5 kohdassa tarkoitettua sijoitusneuvontaa;

2) sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:n 9 kohdassa ja 2 luvun 3 §:n 7 kohdassa tarkoitettua rahoitusvälineiden säilyttämistä sijoitusrahastojen ja vaihtoehtorahastojen osuuksien osalta;

3) sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:n 1 kohdassa tarkoitettua toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä.

4 §

Toiminimi

Muu kuin vaihtoehtorahastojen hoitaja tai ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa Suomessa toiminimessään, vaihtoehtorahaston nimessä, ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston nimessä tai muutoin toiminnassaan käyttää nimitystä vaihtoehtorahasto, vaihtoehtorahastojen hoitaja tai lyhenteitä AIF tai AIFM taikka muutoin luoda vaikutelmaa, että sillä olisi oikeus hoitaa vaihtoehtorahastoja.

5 §

Velvollisuus nimetä vaihtoehtorahastojen hoitaja

Vaihtoehtorahastolle tulee nimetä yksi tämän lain mukainen vaihtoehtorahastojen hoitaja.

Sisäisesti hoidetulla vaihtoehtorahastolla on oltava tämän lain mukainen toimilupa tai sen on rekisteröidyttävä 5 luvun säännösten mukaisesti.

Jos ulkoisesti hoidetun vaihtoehtorahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja ei pysty varmistamaan, että sen hoitama vaihtoehtorahasto tai vaihtoehtorahaston lukuun toimiva toinen yhteisö noudattaa sille tässä laissa säädettyjä velvollisuuksia, sen on ilmoitettava asiasta välittömästi Finanssivalvonnalle ja niiden valtioiden ulkomaisille ETA-valvontaviranomaisille, joihin vaihtoehtorahasto on sijoittautunut.

6 §

Kielto harjoittaa muuta liiketoimintaa

Toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa vaihtoehtorahastojen hoidon lisäksi harjoittaa muuta kuin 2 ja 3 §:n mukaista liiketoimintaa.

Sisäisesti hoidettu vaihtoehtorahasto ei saa vaihtoehtorahaston hoidon lisäksi harjoittaa muuta liiketoimintaa.

7 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi antaa tarkemmat säännökset 3 §:n mukaisista liitännäispalveluista.

4 luku

Toimilupa

1 §

Toimilupahakemus

Finanssivalvonta myöntää hakemuksesta toimiluvan vaihtoehtorahastojen hoitajana toimimiseen sekä 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettujen palvelujen ja 3 luvun 3 §:ssä tarkoitettujen liitännäispalvelujen tarjoamiseen.

Hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset vaihtoehtorahastojen hoitajan:

1) omistuksesta;

2) johdosta ja tilintarkastajista;

3) toiminnan järjestämisestä;

4) palkka- ja palkkiokäytännöistä;

5) toimintojen ulkoistamisesta.

Hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset vaihtoehtorahastojen hoitajan hoitamien tai hoitamaksi aikomien vaihtoehtorahastojen:

1) sijoitusstrategioista, riskiprofiileista ja muista ominaispiirteistä;

2) maista, joihin ne ovat sijoittautuneet tai joihin niiden on määrä sijoittautua;

3) maista, johon kohderahastona toimiva vaihtoehtorahasto on sijoittautunut, jos vaihtoehtorahasto toimii syöttörahastona;

4) säännöistä;

5) järjestelyistä, joita on tehty säilytysyhteisön nimeämiseksi;

6) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen mukaisista tiedoista.

2 §

Toimilupapäätös

Finanssivalvonnan on ratkaistava toimilupaa koskeva hakemus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Jos Finanssivalvonta katsoo sen tapauksesta johtuvan painavan syyn vuoksi tarpeelliseksi, Finanssivalvonta voi päättää pidentää määräaikaa enintään kolmella kuukaudella.

Toimiluvassa on mainittava, minkä tyyppisiä vaihtoehtorahastoja sen nojalla voi hoitaa sekä ne 3 luvun 2 §:ssä tarkoitetut palvelut ja 3 luvun 3 §:ssä tarkoitetut liitännäispalvelut, joita vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oikeus tarjota. Finanssivalvonta voi toimiluvan myöntämisen jälkeen vaihtoehtorahastojen hoitajan hakemuksesta muuttaa toimilupaa.

Finanssivalvonnalla on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan asettaa toimilupaan vaihtoehtorahastojen hoitajan liiketoimintaa koskevia, sijoittajansuojan, rahoitusmarkkinoiden vakauden tai valvonnan toteuttamisen kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja.

Finanssivalvonnan on kuultava asianomaista ulkomaista ETA-valvontaviranomaista ennen toimiluvan myöntämistä vaihtoehtorahastojen hoitajalle, joka on:

1) ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan, ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön, ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen, ulkomaisen ETA-luottolaitoksen tai ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön tytäryritys;

2) ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan, ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön, ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen, ulkomaisen ETA-luottolaitoksen tai ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön emoyrityksen tytäryritys;

3) yhtiö, jossa määräysvaltaa käyttävät samat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka käyttävät määräysvaltaa toisessa ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajassa, ulkomaisessa ETA-rahastoyhtiössä, ulkomaisessa ETA-sijoituspalveluyrityksessä, ulkomaisessa ETA-luottolaitoksessa tai ulkomaisessa ETA-vakuutusyhtiössä.

Jos päätöstä ei ole annettu 1 momentissa säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Valituksen voi tehdä, kunnes päätös on annettu. Finanssivalvonnan on ilmoitettava päätöksen antamisesta muutoksenhakuviranomaiselle, jos päätös on annettu valituksen tekemisen jälkeen.

3 §

Toimiluvan myöntämisen edellytykset

Toimilupa on myönnettävä suomalaiselle osakeyhtiölle, jonka kaupparekisteriin merkitystä toimialasta käy ilmi sen toiminta vaihtoehtorahastojen hoitajana ja jos saadun selvityksen perusteella voidaan varmistua siitä, että vaihtoehtorahastojen hoitajan omistajat täyttävät 4 §:ssä säädetyt vaatimukset ja vaihtoehtorahastojen hoitaja täyttää toiminnalle 6—11 luvussa ja 12 luvun 8 §:n 3 momentissa säädetyt vaatimukset.

Finanssivalvonnan on evättävä toimilupa, jos valvontatehtävää ei käytännössä voida suorittaa, koska sitä vaikeuttavat:

1) läheiset sidokset vaihtoehtorahastojen hoitajan ja muiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden välillä;

2) kolmannen maan lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset, joita sovelletaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, johon vaihtoehtorahastojen hoitajalla on läheiset sidokset; tai

3) kyseisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten täytäntöönpanoon liittyvät vaikeudet.

Toimilupa voidaan myöntää myös perustettavalle yritykselle ennen sen rekisteröimistä.

Tässä laissa tarkoitetaan läheisillä sidoksilla tilannetta, jossa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välillä on sidoksena suora tai määräysvallan kautta välillinen vähintään 20 prosentin omistusosuus yrityksen äänioikeuksista tai pääomasta ja niiden henkilöiden välistä tilannetta, jossa vähintään kaksi luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä on määräysvallan kautta pysyvästi sidoksissa samaan henkilöön.

4 §

Merkittävien omistajien luotettavuus

Sen, joka suoraan tai välillisesti omistaa vähintään 10 prosenttia vaihtoehtorahastojen hoitajan osakepääomasta tai osuuden, joka tuottaa vähintään 10 prosenttia sen osakkeiden tuottamasta tai muusta äänivallasta, on oltava luotettava.

Luotettavana ei pidetä sitä, joka on:

1) viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen ar-viota edeltäneen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton omistamaan vaihtoehtorahastojen hoitajaa; tai

2) muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton omistamaan vaihtoehtorahastojen hoitajaa.

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa vaihtoehtorahastojen hoitajan omistajalle kuuluvan päätösvallan käyttämistä vaihtoehtorahastojen hoitajassa, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioituna pidettävä ilmeisen perusteltuna.

5 §

Ilmoitusvelvollisuus olennaisista muutoksista toimiluvan edellytyksiin

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava Finanssivalvonnalle olennaisista muutoksista 3 §:n mukaisiin toimiluvan myöntämisen edellytyksiin ennen niiden täytäntöönpanoa.

Finanssivalvonnan on kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoitettava vaihtoehtorahastojen hoitajalle, jos se kieltää muutosten toteuttamisen tai asettaa toimiluvalle rajoituksia tai ehtoja 2 §:n mukaisesti. Jos Finanssivalvonta ei asiaan liittyvien painavien syiden vuoksi voi antaa ilmoitusta kuukauden kuluessa, Finanssivalvonta voi päättää pidentää ilmoitusaikaa enintään yhdellä kuukaudella ilmoitettuaan pidennyksestä vaihtoehtorahastojen hoitajalle.

6 §

Toimiluvasta ilmoittaminen

Finanssivalvonnan on ilmoitettava vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa rekisteröitäväksi kaupparekisteriin.

Finanssivalvonnan on neljännesvuosittain ilmoitettava tämän luvun nojalla myönnetyt toimiluvat rekisteröitäväksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

7 §

Toiminnan aloittaminen

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi aloittaa toimintansa, jollei toimiluvan ehdoista muuta johdu, välittömästi sen jälkeen, kun toimilupa on myönnetty. Jos toimilupa on myönnetty perustettavalle osakeyhtiölle, tulee osakeyhtiön lisäksi olla rekisteröity. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, milloin se aloittaa toimintansa.

Toimilupa voidaan hakemuksesta myöntää ehdollisena 1 §:n 2 momentin 1—4 kohdassa sekä 1 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot täydellisenä toimittaneelle vaihtoehtorahastojen hoitajalle siten, että toiminta voidaan aloittaa kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun 1 §:n 2 momentin 5 kohdassa ja 1 §:n 3 momentin 2—6 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettu täydellisinä.

8 §

Toimiluvan peruminen ja toiminnan rajoittaminen

Toimiluvan perumisessa noudatetaan, mitä säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 26 §:ssä. Finanssivalvonta voi perua toimiluvan lisäksi jos vaihtoehtorahastojen hoitaja:

1) ei harjoita toimiluvan mukaista toimintaa 12 kuukauden kuluessa toimiluvan myöntämisestä;

2) luopuu nimenomaisesti toimiluvasta;

3) ei ole harjoittanut lain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa kuuden edeltäneen kuukauden aikana;

4) on saanut toimiluvan valheellisen ilmoituksen perusteella tai muilla epärehellisillä keinoilla;

5) ei enää täytä toimiluvan myöntämisen edellytyksiä;

6) ei enää täytä sijoituspalvelulain mukaisia vaatimuksia silloin, kun sen toimilupa kattaa myös tämän lain 3 luvun 2 §:n 2 momentin tarkoittamat omaisuudenhoitopalvelut; tai

7) on vakavasti ja järjestelmällisesti rikkonut tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava toimiluvan peruminen rekisteröitäväksi sekä tiedoksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Toiminnan rajoittamisesta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 27 §:ssä.

9 §

Toimilupa eurooppayhtiölle

Sen estämättä, mitä 3 §:ssä säädetään, vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa on myönnettävä myös muussa ETA-valtiossa vastaavan luvan saaneelle eurooppayhtiölle, joka aikoo siirtää kotipaikkansa Suomeen eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklan mukaisesti. Finanssivalvonnan on tällöin pyydettävä lupahakemuksesta kyseisen ETA-valtion ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen lausunto. Kotipaikan siirtoa ei saa rekisteröidä ennen kuin toimilupa on annettu. Sama koskee eurooppayhtiön perustamista sulautumalla siten, että vastaanottava yhtiö, jonka kotipaikka on toisessa valtiossa, rekisteröidään eurooppayhtiönä Suomessa.

10 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi antaa tarkemmat säännökset:

1) 1 §:ssä tarkoitettuun hakemukseen liitettävistä riittävistä selvityksistä;

2) 2 §:ssä tarkoitetuista asian ratkaisemista varten tarvittavista asiakirjoista ja selvityksistä;

3) 6 §:n mukaisista ilmoituksista.

5 luku

Rekisteröinti

1 §

Rekisteröitymisvelvollisuus

Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan kaupparekisteriin merkitystä toimialasta on käytävä ilmi sen toiminta vaihtoehtorahastojen hoitajana. Tällaisen vaihtoehtorahastojen hoitajan on rekisteröidyttävä Finanssivalvonnan ylläpitämään julkiseen rekisteriin tämän luvun mukaisesti.

2 §

Finanssivalvonnan rekisteri

Finanssivalvonta ylläpitää julkista rekisteriä:

1) 1 §:ssä tarkoitetuista rekisteröitymisvelvollisista vaihtoehtorahastojen hoitajista;

2) 4 luvun mukaisen toimiluvan saaneista vaihtoehtorahastojen hoitajista;

3) 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetuista eurooppalaisten riskipääomarahastojen hoitajista, joiden lainkohdassa tarkoitetun asetuksen mukainen kotipaikka on Suomessa;

4) 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetuista eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajista, joiden edellä mainitun asetuksen mukainen kotipaikka on Suomessa.

3 §

Rekisteröinnin edellytykset

Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan on rekisteröitymistä koskevan hakemuksen yhteydessä annettava Finanssivalvonnalle rekisteriin merkittäviksi omat tunnistetietonsa ja hoitamiensa vaihtoehtorahastojen tunnistetiedot sekä tiedot niiden sijoitusstrategioista.

4 §

Rekisteröitymisvelvollisen raportointivelvollisuus

Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan on vuosittain annettava Finanssivalvonnalle tiedot tärkeimmistä rahoitusvälineistä, joilla se käy kauppaa, sekä tiedot hoitamiensa vaihtoehtorahastojen tärkeimmistä sijoituskohteista ja merkittävimmistä riskikeskittymistä.

Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan on välittömästi annettava ilmoitus Finanssivalvonnalle, jos se ei enää täytä 1 luvun 3 §:ssä säädettyjä edellytyksiä.

5 §

Toimiluvan hakeminen

Rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja on oikeutettu hakemaan toimilupaa 4 luvun mukaisesti riippumatta hoitamiensa varojen määrästä siten kuin komission täytäntöönpanoasetuksessa säädetään.

Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan on haettava toimilupaa 4 luvun mukaisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun sen hoitamat varat ylittävät 1 luvun 2 §:ssä säädetyn toimilupavelvollisuuden alarajan.

6 §

Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 3 §:ssä tarkoitetusta tiedonantovelvollisuudesta ja 4 §:n 1 momentissa tarkoitetusta vuosittaisesta raportoinnista, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu.

7 §

Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun toimilupavelvollisuuden alarajan laskennasta, jatkuvasta seurannasta ja tilapäisestä ylittämisestä sekä 1 §:ssä säädetyn rekisteröitymisen yhteydessä annettavista tiedoista ja 4 §:ssä tarkoitetusta raportointivelvollisuudesta.

III OSA

TOIMINTA

6 luku

Toimintaedellytykset

1 §

Yleiset periaatteet

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on:

1) toimittava rehellisesti, pätevästi, huolellisesti ja tasapuolisesti;

2) toimittava ottaen huomioon hoitamiensa vaihtoehtorahastojen tai niiden sijoittajien etu ja vaarantamatta markkinoiden häiriötöntä toimintaa;

3) otettava käyttöön liiketoimintansa asianmukaiseen harjoittamiseen tarvittavat resurssit ja menettelyt ja käytettävä niitä tehokkaasti;

4) toteutettava kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimenpiteet eturistiriitojen välttämiseksi ja, silloin kun ne eivät ole vältettävissä, kyseisten eturistiriitojen tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja valvomiseksi sekä soveltuvin osin ilmoittamiseksi, jotta voidaan estää niitä vaikuttamasta haitallisesti vaihtoehtorahastojen ja niiden sijoittajien etuihin, ja varmistettava, että niiden hoitamia rahastoja kohdellaan tasapuolisesti;

5) täytettävä kaikki niiden liiketoiminnan harjoittamiseen sovellettavat sääntelyvaatimukset edistääkseen hoitamiensa vaihtoehtorahastojen ja niiden sijoittajien etua ja edistääkseen markkinoiden häiriötöntä toimintaa;

6) kohdeltava kaikkia vaihtoehtorahastojen sijoittajia tasapuolisesti.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on toimintaansa järjestäessään otettava huomioon kaikki harjoittamansa toiminta sekä hoitamiensa vaihtoehtorahastojen laatu, koko, monimuotoisuus ja mahdolliset erityispiirteet.

Yhdellekään vaihtoehtorahastojen sijoittajalle ei saa antaa erityiskohtelua, ellei tällainen erityiskohtelu käy ilmi asianomaisen vaihtoehtorahaston säännöistä.

2 §

Vähimmäispääoma

Ulkopuolisen vaihtoehtorahastojen hoitajan osakepääoman on oltava vähintään 125 000 euroa. Sisäisesti hoidetun vaihtoehtorahastojen hoitajan osakepääoman on oltava vähintään 300 000 euroa. Osakepääoman on oltava kokonaan maksettu toimilupaa myönnettäessä.

Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava omia varoja 0,02 prosenttia siitä määrästä, jolla sen hoitamien vaihtoehtorahastojen yhteenlaskettu arvo ylittää 250 miljoonaa euroa (omat lisävarat). Omien varojen kokonaismäärän ei kuitenkaan tarvitse ylittää 10 miljoonaa euroa.

Laskettaessa 2 momentissa säädettyä pääomavaatimusta vaihtoehtorahastojen hoitajan hoitamien vaihtoehtorahastojen arvoon luetaan mukaan kaikki hoitajan hoitamat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaiset vaihtoehtorahastot sekä ne vaihtoehtorahastot, joiden sijoitustoiminnan hoitaminen on annettu toisen yhtiön hoidettavaksi.

Edellä 2 momentissa säädetyistä vaatimuksista huolimatta vaihtoehtorahastojen hoitajan omien varojen määrä ei saa alittaa yhtä neljäsosaa edellisen tilikauden vahvistetun tuloslaskelman osoittamista kiinteistä kuluista tai, jos hoitajan toiminnassa on tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen tapahtunut merkittäviä muutoksia, Finanssivalvonnan vaihtoehtorahastojen hoitajan hakemuksesta vahvistamaa määrää.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi alittaa 2 momentissa tarkoitetun omien lisävarojen määrän enintään 50 prosentilla, jos sillä on takaus vastaavalle määrälle. Takauksen antajana tulee olla luottolaitos tai vakuutusyritys, jonka sääntömääräinen kotipaikka on ETA-valtiossa tai kolmannessa maassa, jossa kyseiseen luottolaitokseen tai vakuutusyritykseen sovelletaan sellaisia toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, joiden toimivaltaiset viranomaiset katsovat vastaavan EU-lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia.

Sen estämättä, mitä 1—4 momentissa säädetään, vaihtoehtorahastojen hoitajan, joka tarjoaa 3 luvun 2 §:n 2 momentissa ja 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja palveluja, on aina täytettävä sijoituspalvelulain 6 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetyt vaatimukset.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta vaihtoehtorahastojen hoitajiin, jotka ovat myös sijoitusrahastolain tarkoittamia rahastoyhtiöitä.

3 §

Omien varojen sijoittaminen

Edellä 2 §:n 1 momentin mukaiset omat varat sekä 4 §:ssä tarkoitetut omat lisävarat on sijoitettava rahavaroihin tai lyhyellä aikavälillä helposti rahaksi muunnettaviin varoihin, eivätkä ne saa sisältää spekulatiivisia omaisuuseriä.

4 §

Vastuuriskien kattaminen

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava joko riittävät omat lisävarat tai kaikissa ETA-valtioissa voimassa oleva vastuuvakuutus niiden huolimattomuudesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi, joista vaihtoehtorahastojen hoitaja on tämän lain mukaan vastuussa.

5 §

Johtaminen ja luotettavuus

Vaihtoehtorahastojen hoitajan hallituksen, toimitusjohtajan, ja muun ylimmän johdon sekä liiketoiminnasta vastaavien tulee johtaa vaihtoehtorahastojen hoitajaa terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Heidän on oltava luotettavia henkilöitä, jotka eivät ole konkurssissa ja joiden toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Näillä henkilöillä on lisäksi oltava sellainen yleinen sijoitustoiminnan tuntemus kuin vaihtoehtorahastojen hoitajan toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen on tarpeen. Mitä tässä momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti vaihtoehtorahastojen hoitajan emoyhtiöön.

Luotettavana ei pidetä sitä, joka on:

1) viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen ar-viota edeltäneen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton vaihtoehtorahastojen hoitajan hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, toimitusjohtajaksi tai toimitusjohtajan sijaiseksi taikka muuhun ylimpään johtoon kuuluvaksi; tai

2) muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton 1 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioituna pidettävä ilmeisen perusteltuna.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetuissa johtotehtävissä toimivien henkilömuutoksista viipymättä Finanssivalvonnalle.

Vähintään kahden 1 momentin edellytykset täyttävän henkilön on tehtävä vaihtoehtorahastojen hoitajan liiketoiminnan harjoittamista koskevat keskeiset päätökset.

6 §

Tilintarkastus ja tilintarkastaja

Vaihtoehtorahastojen hoitajan tilintarkastukseen ja tilintarkastajaan sovelletaan tilintarkastuslakia (459/2007) ja osakeyhtiölakia (624/2006). Vaihtoehtorahastojen hoitajan tilintarkastukseen ja tilintarkastajaan sovelletaan, mitä tilintarkastuslain 25 §:n 1 momentin 8 kohdassa, 5 luvussa ja 40 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetään säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien liikkeeseenlaskijan tilintarkastuksesta ja tilintarkastajasta. Mitä tässä momentissa säädetään vaihtoehtorahastojen hoitajan tilintarkastuksesta ja tilintarkastajasta, sovelletaan vastaavasti vaihtoehtorahastojen hoitajan emoyhtiön tilintarkastukseen ja tilintarkastajaan.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan tilintarkastajista vähintään yhden on oltava tilintarkastuslain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö.

Tilintarkastuslain 9 §:ssä ja osakeyhtiölain 7 luvun 5 §:ssä tarkoitetun tilintarkastajan sekä osakeyhtiölain 7 luvun 7—10 §:ssä tarkoitetun erityisen tarkastuksen ja tarkastajan vaihtoehtorahastojen hoitajaan ja sen omistusyhteisöön määrää Finanssivalvonta. Tilintarkastajan sekä erityisen tarkastajan määräämiseen edellä tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan muutoin, mitä niistä säädetään tilintarkastuslaissa ja osakeyhtiölaissa. Finanssivalvonnan on lisäksi määrättävä vaihtoehtorahastojen hoitajaan ja sen omistusyhteisöön kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos vaihtoehtorahastojen hoitajalla tai omistusyhteisöllä ei ole 2 momentissa säädetyt vaatimukset täyttävää tilintarkastajaa.

7 §

Itsesääntely

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on suoraan tai välillisesti kuuluttava riippumattomaan, alan toimijoita laajasti edustavaan Suomessa perustettuun toimielimeen, joka on antanut suosituksen vaihtoehtorahastojen toimintaa koskevan avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämiseksi, tai sen on sitouduttava noudattamaan kyseisen toimielimen antamia suosituksia tai julkistettava perustelut sille, miksei ole sitoutunut.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tai siihen rinnastettava toimielin voi antaa hyvien käytäntöjen noudattamisen edistämiseksi myös muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja tämän lain soveltamisalaa koskevia suosituksia.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, mihin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun toimielimeen se kuuluu tai minkä toimielimen tai toimielinten antamia suosituksia se noudattaa. Finanssivalvonnan pyynnöstä toimielimen on toimitettava Finanssivalvonnalle sääntönsä ja muut Finanssivalvonnan pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot toimielimestä.

8 §

Toimipaikka

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava toimintaansa varten vähintään yksi kiinteä toimipaikka. Se voi harjoittaa toimintaansa lisäksi muissa toimipaikoissa.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan pääasiallisen toimipaikan on oltava Suomessa.

9 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi antaa tarkemmat säännökset 2 §:ssä tarkoitetusta vähimmäispääomasta ja 4 §:ssä tarkoitetusta vastuuriskien kattamisesta.

10 §

Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

Finanssivalvonta antaa tarkempia määräyksiä 3 §:ssä tarkoitettujen varojen sijoittamisesta, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu.

11 §

Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään 1 §:n yleisistä periaatteista sekä 4 §:ssä tarkoitetuista vastuuriskeistä ja vastuuriskien kattamisesta.

7 luku

Toiminnan järjestäminen

1 §

Resurssit

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava riittävät ja tarkoituksenmukaiset vaihtoehtorahastojen asianmukaiseen hoitamiseen tarvittavat henkilöresurssit ja tekniset resurssit.

2 §

Hallinto- ja valvontajärjestelyt

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava luotettavat hallinto- ja kirjanpitomenettelyt sekä automaattisen tietojenkäsittelyn valvonta- ja suojajärjestelyt.

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava riittävät sisäiset valvontajärjestelyt.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on määriteltävä työntekijöiden henkilökohtaisia liiketoimia koskevat säännöt sekä tarvittaessa sen omaan lukuun tehtyjen sijoitusten omistusta ja hoitoa koskevat säännöt. Valvonnan järjestämisen avulla tulee voida varmistua siitä, että jokaisesta liiketoimesta, jossa vaihtoehtorahastoja on ollut osallisena, voidaan jälkikäteen todentaa sen alkuperä, osapuolet, luonne sekä toteuttamisaika ja -paikka ja että hoitajan hoitamien rahastojen varat sijoitetaan vaihtoehtorahaston sääntöjen ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

3 §

Raportointi Finanssivalvonnalle

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on säännöllisesti raportoitava Finanssivalvonnalle riittävät tiedot jokaisen hoitamansa vaihtoehtorahaston:

1) markkinoista, joiden osapuoli se on tai joilla se käy aktiivisesti kauppaa;

2) rahoitusvälineistä tai muista kaupankäynnin kohteista, joilla se käy kauppaa;

3) tärkeimmistä sijoituskohteista;

4) merkittävimmistä riskikeskittymistä;

5) vaihtoehtorahastojen vivutuksesta;

6) muista järjestelmäriskin kannalta olennaisista tekijöistä;

7) valvonnan kannalta tarpeelliset muut tiedot ja asiakirjat.

4 §

Säilytysyhteisön nimeäminen

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on huolehdittava kunkin sen hoitaman vaihtoehtorahaston varojen säilyttämisestä ja muusta säilytystoiminnasta asianmukaisesti. Jokaiselle vaihtoehtorahastolle on nimettävä sen kanssa samaan ETA-valtioon sijoittautunut säilytysyhteisö, jollei vaihtoehtorahastolle tule nimetä kolmannessa maassa sijaitsevaa yhteisöä siten kuin 15 luvun 8 §:n 4 kohdan nojalla tarkemmin säädetään. Rekisteröitymisvelvollisella vaihtoehtorahastojen hoitajalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta nimetä säilytysyhteisöä hoitamilleen vaihtoehtorahastoille.