1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön
Tässä laissa säädetään
Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden, jäljempänä jäsenvaltio,
välisestä yhteistyöstä rikosoikeudellisia
menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemiseksi
ja ratkaisemiseksi.
Laissa säädetään lisäksi
esitutkinnan ja syytetoimien siirtämisestä Suomen
ja muiden jäsenvaltioiden välillä.
Tässä laissa säädetyn lisäksi
on voimassa, mitä erikseen säädetään
tai Suomea sitovissa kansainvälisissä velvoitteissa
määrätään.
2 §
Rinnakkaiset menettelyt
Rinnakkaisilla menettelyillä tarkoitetaan
sellaisia oikeudenkäyntiä edeltävässä tai
oikeudenkäyntivaiheessa kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa
vireillä olevia samaa epäiltyä tai syytettyä koskevia
rikosoikeudellisia menettelyitä, jotka perustuvat joko
osin tai kokonaan samoihin tosiseikkoihin.
2 luku
Tietojenvaihto ja suorat neuvottelut
3 §
Toimivaltaiset viranomaiset
Tässä luvussa säänneltyjä tehtäviä ovat
Suomessa toimivaltaisia hoitamaan asianomaiseen rikosasiaan määrätty
syyttäjä tai sen tutkinnanjohtaja. Syyttäjän
on ilmoitettava toimivaltaiselle tutkinnanjohtajalle vastaanottamastaan
tai tekemästään yhteydenottopyynnöstä.
Tutkinnanjohtajan on tehtävä vastaava ilmoitus
toimivaltaiselle syyttäjälle.
Valtakunnansyyttäjänvirasto ja keskusrikospoliisi
ovat toimivaltaisia hoitamaan tässä luvussa säänneltyjä tehtäviä,
jos asianomaiseen rikosasiaan ei ole määrätty
syyttäjää tai sillä ei ole tutkinnanjohtajaa.
Valtakunnansyyttäjänviraston on ilmoitettava keskusrikospoliisille
vastaanottamastaan yhteydenottopyynnöstä. Keskusrikospoliisin
on tehtävä vastaava ilmoitus Valtakunnansyyttäjänvirastolle.
Valtakunnansyyttäjänviraston ja keskusrikospoliisin
tehtävänä on avustaa toimivaltaista viranomaista
tässä luvussa säännellyssä yhteydenpidossa.
Lisäksi Valtakunnansyyttäjänviraston ja
keskusrikospoliisin tehtävänä on avustaa
toisen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia 1 momentissa
tarkoitetun viranomaisen löytymiseksi.
4 §
Yhteydenottovelvollisuus ja yhteydenottopyynnön sisältö
Jos toimivaltaisella viranomaisella on perusteltu syy olettaa,
että toisessa jäsenvaltiossa on vireillä rinnakkainen
menettely, tulee sen ottaa yhteyttä kyseisen jäsenvaltion
toimivaltaiseen viranomaiseen rinnakkaisten menettelyjen vahvistamiseksi
ja 8 §:ssä tarkoitettujen neuvotteluiden aloittamiseksi.
Neuvottelut voidaan aloittaa ilman yhteydenottomenettelyä,
jos toimivaltainen viranomainen on jo saanut tiedon rinnakkaisesta
menettelystä muulla tavoin.
Yhteydenottoa koskevaan pyyntöön
on sisällytettävä:
1) toimivaltaisen viranomaisen yhteystiedot;
2) kuvaus pyynnön kohteena olevan rikosoikeudellisen
menettelyn tosiseikoista ja olosuhteista;
3) rikoksesta epäillyn tai syytetyn sekä mahdollisten
asianomistajien nimi ja muut tunnistetiedot;
4) rikosoikeudellisen menettelyn käsittelyvaihe;
5) tieto siitä, onko rikoksesta epäilty
tai syytetty pidätettynä tai vangittuna;
6) mahdolliset muut tarpeelliset tiedot.
5 §
Velvollisuus vastata yhteydenottopyyntöön
ja vastauksen sisältö
Toimivaltaisen viranomaisen on vastattava toisen jäsenvaltion
toimivaltaisen viranomaisen tekemään yhteydenottopyyntöön.
Jos yhteydenottopyyntö on toimitettu muulle kuin toimivaltaiselle
viranomaiselle, tulee tämän toimittaa pyyntö toimivaltaiselle
viranomaiselle viipymättä ja ilmoittaa yhteydenottopyynnön
siirtämisestä yhteydenottopyynnön lähettäneelle
toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.
Yhteydenottopyyntöä koskevaan vastaukseen
on sisällytettävä tieto siitä,
onko Suomessa vireillä rinnakkaisia menettelyitä.
Jos rinnakkaisia menettelyjä on vireillä, on vastaukseen
sisällytettävä lisäksi toimivaltaisen
viranomaisen yhteystiedot sekä tieto rikosoikeudellisen
menettelyn käsittelyvaiheesta tai siitä, että asia
on lainvoimaisesti ratkaistu. Vastaukseen voidaan sisällyttää myös
muita asiaankuuluvia tietoja.
6 §
Määräaika vastauksen antamiseen
Toimivaltaisen viranomaisen on vastattava 5 §:n
mukaisesti toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen
tekemään yhteydenottopyyntöön
tämän ilmoittamassa määräajassa.
Jos toimivaltainen viranomainen ei voi vastata yhteydenottopyyntöön
määräajassa, sen on viipymättä ilmoitettava
toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle syyt
siihen sekä määräaika, jonka
kuluessa pyyntöön vastataan.
Jos toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen
ei ole ilmoittanut määräaikaa vastauksen
antamiselle, yhteydenottopyyntöön tulee vastata
viipymättä.
Jos yhteydenottopyynnön kohteena oleva rikoksesta epäilty
tai syytetty on vangittuna, yhteydenottopyyntöön
tulee vastata kiireellisesti.
7 §
Viestintävälineet
Toimivaltaisen viranomaisen on 4 ja 5 §:n mukaisissa
tilanteissa käytettävä kirjallista tai sähköistä viestiä tai
muuta tapaa, josta voidaan esittää kirjallinen
todiste.
8 §
Neuvotteluvelvollisuus
Jos rinnakkaisia menettelyitä on vireillä toisessa
jäsenvaltiossa, toimivaltaisen viranomaisen on aloitettava
neuvottelut kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen
kanssa esitutkinnan tai syytetoimien siirtämiseksi kyseisestä jäsenvaltiosta
Suomeen tai päinvastoin taikka rikosoikeudellisen menettelyn
järjestämiseksi muulla tarkoituksenmukaisella
tavalla. Siirtämisen edellytyksistä säädetään
3 ja 4 luvussa.
Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava neuvotteluiden aikana
toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle vireillä olevassa
rikosoikeudellisessa menettelyssä toteutetuista merkittävistä toimenpiteistä.
Toimivaltaisen viranomaisen on lisäksi toimitettava
neuvotteluiden aikana toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle
viranomaiselle sen pyytämät tiedot, jos niiden
toimittamisella ei vaaranneta kansallista turvallisuutta tai henkilöiden turvallisuutta.
9 §
Yhteisymmärrykseen pääsemiseksi noudatettava
menettely
Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät ole päässeet
8 §:ssä tarkoitetuissa neuvotteluissa yhteisymmärrykseen
rikosoikeudellisen menettelyn siirtämisestä, toimivaltaisen
viranomaisen tulee tarvittaessa antaa asia Eurojust-yksikön
käsiteltäväksi. Edellytyksenä on,
että yksikkö on toimivaltainen käsittelemään
kyseisen rikoksen.
Jos 8 §:n mukaisissa neuvotteluissa on päästy yhteisymmärrykseen
rikosoikeudellisen menettelyn siirtämisestä Suomeen,
toimivaltaisen viranomaisen tulee ilmoittaa menettelyn lopputuloksesta
muiden asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.
3 luku
Esitutkinnan tai syytetoimien siirtäminen toisesta
jäsenvaltiosta Suomeen
10 §
Suomeen siirtämisen edellytykset
Rikoksesta toisessa jäsenvaltiossa epäiltyä tai syytettyä koskeva
esitutkinta tai häneen kohdistuvat syytetoimet voidaan
siirtää Suomeen, jos rikoslain (39/1889)
1 luvun mukaiset edellytykset Suomen rikosoikeuden soveltamisesta
täyttyvät ja esitutkinnan tai syytetoimien siirtämistä voidaan
pitää tarkoituksenmukaisena ottaen huomioon liittymät
eri jäsenvaltioihin, asiassa esitettävä näyttö,
oikeudenkäynnistä aiheutuvat kustannukset ja muut
olosuhteet. Siirtämisen edellytyksenä on lisäksi,
että siitä on 2 luvussa tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä päästy
yhteisymmärrykseen.
11 §
Toimivaltaiset viranomaiset
Päätöksen esitutkinnan siirtämisestä Suomeen
tekee tutkinnanjohtaja saatuaan syyttäjän suostumuksen.
Jos rikoksen tutkiminen Suomessa edellyttää rikoslain
1 luvun 12 §:ssä tarkoitettua valtakunnansyyttäjän
syytemääräystä, syyttäjä päättää esitutkinnan
siirtämisestä.
Päätöksen syytetoimien siirtämisestä Suomeen
tekee syyttäjä.
12 §
Jatkomenettelyyn soveltuva lainsäädäntö
Kun esitutkinta tai syytetoimet on siirretty tämän
luvun säännösten mukaisesti Suomeen,
sovelletaan menettelyyn, mitä esitutkintalaissa (449/1987)
ja muualla laissa säädetään.
4 luku
Esitutkinnan tai syytetoimien siirtäminen Suomesta
toiseen jäsenvaltioon
13 §
Toiseen jäsenvaltioon siirtämisen edellytykset
Rikoksesta epäiltyä tai syytettyä koskeva
esitutkinta tai häneen kohdistuvat syytetoimet voidaan
siirtää Suomesta toiseen jäsenvaltioon,
jos siirtämistä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena
ottaen huomioon liittymät eri jäsenvaltioihin, asiassa
esitettävä näyttö, oikeudenkäynnistä aiheutuvat
kustannukset ja muut olosuhteet. Siirtämisen edellytyksenä on
lisäksi, että siitä on 2 luvussa
tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä päästy
yhteisymmärrykseen.
Rikosilmoituksen siirrosta säädetään
erikseen.
14 §
Toimivaltaiset viranomaiset
Päätöksen esitutkinnan siirtämisestä toiseen jäsenvaltioon
tekee syyttäjä tutkinnanjohtajan esityksestä.
Syytetoimien siirtämisestä päättää syyttäjä.
5 luku
Erinäiset säännökset
15 §
Kielet
Edellä 4 ja 5 §:ssä tarkoitetuissa
yhteydenotoissa toiseen jäsenvaltioon on käytettävä asianomaisen
jäsenvaltion hyväksymää kieltä. Yhteydenotoissa
Suomeen toimivaltainen viranomainen hyväksyy yhteydenoton,
jos se on tehty suomen, ruotsin tai englannin kielellä.
Toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä yhteydenotot myös
muulla kielellä, jos sen käyttämiselle
ei muutoin ole estettä.
Edellä 8 §:n tarkoitetussa tilanteessa toimivaltaisen
viranomaisen on käytettävä kieltä,
josta asianomaisen toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen
kanssa on sovittu.
Rikosasian asianosaisella on oikeus saada tieto esitutkinnan
tai syytetoimien siirtämistä koskevasta päätöksestä ymmärtämällään
kielellä. Tarvittaessa päätöksen
tehnyt viranomainen huolehtii esitutkinnan tai syytetoimien siirtämistä koskevan
päätöksen kääntämisestä asianosaisen
ymmärtämälle kielelle.
16 §
Asianosaisen kuuleminen
Siirrettäessä esitutkinta tai syytetoimet
Suomesta toiseen jäsenvaltioon rikosasian asianosaiselle
on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen esitutkinnan tai syytetoimien
siirtämistä koskevan päätöksen
tekemistä. Kuulemisesta voidaan luopua, jos se aiheuttaa
merkittävää viivästystä ottaen
huomioon asian laadun, eikä kuulemisella todennäköisesti
olisi ratkaisevaa merkitystä esitutkinnan tai syytetoimien
siirtämisen edellytyksiä harkittaessa.
Rikoksesta epäillyn kuulemisesta voidaan luopua myös,
jos kuuleminen merkittävästi vaarantaisi kyseisen rikoksen
selvittämistä.
Siirrettäessä esitutkinta tai syytetoimet
toisesta jäsenvaltiosta Suomeen rikosasian asianosaiselle
on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen esitutkinnan tai syytetoimien
siirtämistä koskevan päätöksen
tekemistä, jos siihen on erityinen syy.
17 §
Oikeus avustajaan
Rikosasian asianosaisella on oikeus käyttää avustajaa
3 ja 4 luvun mukaisessa menettelyssä.
Asianosaisen avustamiseen 3 ja 4 luvun mukaisessa menettelyssä sovelletaan
oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 2
lukua.
18 §
Päätös ja sen tiedoksianto
Esitutkinnan tai syytetoimien siirtämistä koskeva
päätös on perusteltava ja siihen tulee
liittää ohjeet muutoksenhakua varten. Päätöksessä on lisäksi
yksilöitävä se oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain 4 luvun mukaan määräytyvä käräjäoikeus,
jolle tämän lain 19 §:n 1 momentissa
tarkoitettu valitus kyseisessä tapauksessa on tehtävä.
Päätös on annettava rikosasian asianosaiselle tiedoksi
postitse tämän ilmoittamaan tai muutoin tiedossa
olevaan osoitteeseen, jollei sitä ole annettu tiedoksi
muutoin. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon
seitsemäntenä päivänä sen
jälkeen, kun se on annettu postin kuljetettavaksi. Päätökseen
on merkittävä päivä, jona se
on annettu postin kuljetettavaksi.
19 §
Muutoksenhaku
Rikosasian asianosainen, jota koskeva esitutkinta tai syytetoimet
on päätetty siirtää toisesta jäsenvaltiosta
Suomeen tai Suomesta toiseen jäsenvaltioon, voi
saattaa päätöksen käräjäoikeuden
käsiteltäväksi. Valitus on tehtävä neljäntoista
päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaannista ja viimeistään ennen kuin asiassa
on nostettu syyte jäsenvaltiossa, johon asia on siirretty.
Käräjäoikeuden on viipymättä otettava asia
käsiteltäväksi.
Käräjäoikeus on päätösvaltainen,
kun siinä on yksin puheenjohtaja. Asia on käsiteltävä istunnossa,
jos käräjäoikeus asian tai sen osan selvittämiseksi
pitää asian istuntokäsittelyä tarpeellisena
taikka jos valittaja sitä vaatii.
Asian käsittelyyn sovelletaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annettuja säännöksiä.
Käräjäoikeuden 1 momentin mukaiseen
päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Tässä pykälässä tarkoitettu
muutoksenhaku ei estä esitutkinnan tai syytetoimien siirtämistä koskevan
päätöksen täytäntöönpanoa,
ellei asiaa käsittelevä käräjäoikeus
toisin määrää.
20 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Lakia sovelletaan suhteessa sellaiseen jäsenvaltioon,
joka on pannut rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien
toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta
annetun neuvoston puitepäätöksen 2009/948/YOS
täytäntöön.