Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
EV 46/2001 vp - HE 177/2000 vp
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp).
Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp).
Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 19 päivänä joulukuuta 1889 annettuun rikoslakiin (39/1889) uusi 2 b luku seuraavasti:
2 b luku
Ehdollinen vankeus
Valinta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä
Määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi (ehdollinen vankeus), jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista.
Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei kuitenkaan saa tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen, elleivät painavat syyt sitä vaadi.
Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset
Jos ehdollista vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena rikoksesta, voidaan sen ohessa tuomita sakkoa tai, jos ehdollinen vankeus on vuotta pidempi, vähintään 20 ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi koeajaksi valvontaan, milloin tätä on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi sekä uusien rikosten ehkäisemiseksi.
Ehdollisen vankeuden ohessa tuomittavasta sakosta, yhdyskuntapalvelusta ja valvonnasta on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Yhdyskuntapalvelu voidaan kuitenkin muuntaa vähintään neljän ja enintään 90 päivän vankeudeksi.
Ehdollisen vankeuden sisältö
Kun vankeus tuomitaan ehdollisena, rangaistuksen täytäntöönpano lykkääntyy koeajaksi. Ehdollisen vankeuden koeaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. Koeaika alkaa tuomion julistamisesta tai antamisesta.
Rangaistus raukeaa, jollei sitä 5 §:n mukaan määrätä täytäntöönpantavaksi.
Tuomion vaikutuksista ilmoittaminen
Ehdolliseen vankeuteen tuomitulle on tuomiota julistettaessa tai annettaessa ilmoitettava koeajan päättymispäivä sekä ne perusteet, joiden nojalla rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön.
Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi
Tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vankeuden pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Tällöin täytäntöönpantavasta rangaistuksesta ja koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittavasta rangaistuksesta määrätään yhteinen ehdoton vankeusrangaistus muista rikoksista samalla kertaa tuomittavien vankeusrangaistusten kanssa noudattamalla, mitä 7 luvussa säädetään.
Tuomioistuin voi myös määrätä ehdollisen vankeuden täytäntöönpantavaksi vain osaksi, jolloin rangaistus jää muulta osin ehdolliseksi entisin koeajoin.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Tällä lailla kumotaan ehdollisesta rangaistuksesta 13 päivänä helmikuuta 1976 annettu laki (135/1976) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Samana päivänä raukeavat kumotun lain nojalla ehdollisiksi määrätyt sakkorangaistukset, jotka eivät ole rauenneet mainitun lain 6 §:n nojalla.
kumotaan nuorista rikoksentekijöistä 31 päivänä toukokuuta 1940 annetun lain (262/1940) 7 ja 13 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 137/1976, ja
muutetaan 8 § ja 27 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 27 §:n 2 momentti laissa 323/1983, seuraavasti:
Ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitun valvonnan tarkoituksena on estää tuomittua tekemästä uutta rikosta ja tukea häntä hänen pyrkiessään elämään nuhteettomasti.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta tuomittu määräaikainen vankeusrangaistus tai arestirangaistus on pantava täytäntöön samalla kertaa kuin muusta rikoksesta tuomittu ehdoton vankeusrangaistus, voidaan myös sotilasoikeudenkäyntilain mukaan käsitellyssä asiassa tuomittu vankeusrangaistus tai aresti suorittaa nuorisovankilassa.
muutetaan 20 päivänä elokuuta 1993 annetun rikosrekisterilain (770/1993) 2 §:n 1 momentti ja 10 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1061/1996, seuraavasti:
Tuomioistuinten ilmoitusten perusteella rikosrekisteriin merkitään tiedot ratkaisuista, joilla henkilö on Suomessa tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen, yhdyskuntapalveluun, ehdolliseen vankeuteen, ehdollisen vankeuden ohessa tuomittuun sakkoon, yhdyskuntapalveluun tai valvontaan, nuorisorangaistukseen, nuorisorangaistuksen sijasta sakkoon, viraltapanoon tai jätetty rikoslain (39/1889) 3 luvun 3 §:n nojalla rangaistukseen tuomitsematta. Rikosrekisteriin ei kuitenkaan merkitä tietoja sakon muuntorangaistuksesta eikä siviilipalveluslain (1723/1991) nojalla tuomitusta vankeusrangaistuksesta. Rikosrekisteriin merkitään myös tiedot ratkaisuista, joilla oikeushenkilö on tuomittu yhteisösakkoon.
Rikosrekisteristä poistetaan tieto
1) ehdollisesta vankeudesta, ehdollisen vankeuden ohessa tuomitusta sakosta, yhdyskuntapalvelusta tai valvonnasta, nuorisorangaistuksesta, nuorisorangaistuksen sijasta tuomitusta sakosta, viraltapanosta ja yhteisösakosta viiden vuoden kuluttua,
2) ehdottomasta, enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksesta ja yhdyskuntapalvelusta kymmenen vuoden kuluttua sekä
3) ehdottomasta, yli kahden ja enintään viiden vuoden vankeusrangaistuksesta sekä rikoslain 3 luvun 3 §:n nojalla rangaistukseen tuomitsematta jättämisestä kahdenkymmenen vuoden kuluttua
lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä.
Samana päivänä rikosrekisteristä poistetaan siellä jäljellä olevat ehdollista sakkoa koskevat merkinnät.
muutetaan Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa 20 päivänä kesäkuuta 1963 annetun lain (326/1963) 12 §:n 2 momentti, 13 § ja 14 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 138/1976, seuraavasti:
Kun valvonta on päätetty järjestää Suomessa, on ehdollisen vankeuden määräämisessä täytäntöönpantavaksi sovellettava, jollei jäljempänä toisin säädetä, rikoslain (39/1889) 2 b luvun säännöksiä.
Sellainenkin muussa pohjoismaassa ehdollisesti tuomittu, jonka valvontaa ei ole päätetty järjestää Suomessa, voidaan, jos hänet täällä tuomitaan koeaikana tekemästään rikoksesta, julistaa menettäneeksi ehdollisen rangaistuksen etu soveltamalla rikoslain 2 b luvun säännöksiä.
Katsoessaan, että muussa pohjoismaassa tuomittu ehdollinen rangaistus olisi määrättävä rikoslain 2 b luvun säännösten perusteella pantavaksi täytäntöön taikka että ehdollisesti tuomittuun nähden olisi ryhdyttävä toimiin sen johdosta, että hän on jättänyt noudattamatta tuomiossa edellytettyjä tai sen nojalla annettuja erityisiä ehtoja tai määräyksiä, tuomioistuin voi siirtää asian ratkaistavaksi siihen valtioon, jossa tuomio on annettu tai tuomittu on valvottavana.
Tällä lailla kumotaan rangaistusmääräysmenettelystä 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetun lain (692/1993) 1 §:n 3 momentti.
Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2001