10 luku
Oikeuspaikasta riita-asioissa
Yleinen oikeuspaikka
1 §
Luonnollista henkilöä vastaan esitetty vaatimus
tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä hänellä on
kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
2 §
Yhtiötä, yhdistystä, säätiötä tai
muuta yksityisoikeudellista oikeushenkilöä taikka
muuta julkisoikeudellista oikeushenkilöä kuin
valtiota tai kuntaa vastaan esitetty vaatimus tutkitaan käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä oikeushenkilöllä on
kotipaikka tai oikeushenkilön hallintoa pääasiallisesti
hoidetaan.
Valtiota vastaan esitetty vaatimus tutkitaan käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä valtion puhevaltaa käyttävä viranomainen
sijaitsee.
Kuntaa vastaan esitetty vaatimus tutkitaan käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä kunta sijaitsee.
Valinnaiset oikeuspaikat
3 §
Vastaajana olevan oikeushenkilön sivuliikkeen, osaston,
edustuston tai muun sellaisen toimipaikan taikka yksityisen elinkeinonharjoittajan
toimipaikan toimintaa koskeva asia voidaan tutkia myös
käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä toimipaikka
sijaitsee.
4 §
Valtiota vastaan esitetty vaatimus voidaan tutkia myös
käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä kantajalla
on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
5 §
Kuluttajan elinkeinonharjoittajaa vastaan esittämä kuluttajansuojalainsäädäntöön
perustuva vaatimus voidaan tutkia myös käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä kuluttajalla on kotipaikka tai vakituinen
asuinpaikka.
6 §
Työsopimusta koskeva asia voidaan tutkia myös
käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä työ tavanmukaisesti
tehdään. Jollei työtä tavanmukaisesti
tehdä samassa tuomiopiirissä, työntekijän
työnantajaa vastaan esittämä vaatimus
voidaan tutkia myös käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä työntekijän palvelukseensa
ottaneen työnantajan toimipaikka sijaitsee.
7 §
Muuhun kuin sopimussuhteeseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva
asia voidaan tutkia myös käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirin alueella vahingon aiheuttanut toimi
suoritettiin tai laiminlyöty toimi olisi ollut suoritettava
taikka vahinko ilmeni.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia voidaan tutkia
myös käräjäoikeudessa, jonka
tuomiopiirissä korvausta vaativalla on kotipaikka tai vakituinen
asuinpaikka, jos korvausvaatimus perustuu:
1) liikennevakuutuslakiin (297/1959);
2) potilasvahinkolakiin (585/1986);
3) tuotevastuulakiin (694/1990);
4) ympäristövahinkovakuutuksesta annettuun lakiin
(81/1998);
5) raideliikennevastuulakiin (113/1999).
8 §
Kiinteää omaisuutta koskeva asia voidaan tutkia
myös käräjäoikeudessa, jonka
tuomiopiirissä kiinteä omaisuus on.
Kiinteää omaisuutta koskevalla
asialla tarkoitetaan asiaa, joka koskee:
1) omistusoikeutta kiinteään omaisuuteen;
2) panttioikeutta kiinteään omaisuuteen,
saamisen hakemista yksinomaan tai henkilökohtaisen velkomuksen
ohella kiinteästä omaisuudesta, joka on saamisesta
kiinnitetty tai muuten saamisen panttina, taikka kiinteistösuoritetta;
3) kiinteään omaisuuteen kohdistuvaa
maan- tai huoneenvuokraoikeutta taikka muuta vuokraoikeutta, hallintaoikeutta
tai muuta käyttöoikeutta, irrottamisoikeutta,
lunastusoikeutta, etuosto-oikeutta taikka muuta kiinteään
omaisuuteen kohdistuvaa oikeutta;
4) korvausta kiinteälle omaisuudelle aiheutetusta
vahingosta tai kiinteän omaisuuden luvattomasta käytöstä;
5) korvausta kiinteää omaisuutta
koskevan kaupan purkamisesta tai pätemättömyydestä taikka
vaatimusta kauppahinnan alentamisesta tai maksamattoman kauppahinnan
suorittamisesta taikka muuta vastaavaa asiaa;
6) vaatimusta maan- tai huoneenvuokran, yhtiövastikkeen
tai muun vastikkeen taikka muun sellaisen saamisen suorittamisesta.
9 §
Elatusapua koskeva vaatimus voidaan tutkia myös käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä elatusapua vaativalla tai saavalla
on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
10 §
Kantajan samaa vastaajaa vastaan nostamat eri kanteet voidaan
tutkia käräjäoikeudessa, jossa vastaaja
on lain mukaan velvollinen vastaamaan johonkin niistä,
jos kanteet nostetaan samanaikaisesti ja ne johtuvat olennaisesti
samasta perusteesta.
Eri vastaajia vastaan nostetut kanteet voidaan kaikki tutkia
käräjäoikeudessa, jossa joku vastaajista
on lain mukaan velvollinen vastaamaan, jos kanteet on nostettu samanaikaisesti
ja ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta.
Jos kanteen johdosta annettavalla tuomiolla useampi henkilö voi
vain yhdessä tulla velvoitetuksi siihen, mitä vaaditaan,
kanne voidaan tutkia käräjäoikeudessa,
jossa joku heistä on lain mukaan velvollinen vastaamaan.
Jäljempänä 18 luvun 3 §:ssä tarkoitettu
vastakanne sekä mainitun luvun 4 ja 5 §:ssä tarkoitettu
kanne voidaan tutkia siinä käräjäoikeudessa, jossa
alkuperäinen kanne on vireillä, myös
silloin, kun kannetta mainitun luvun 7 §:n 2 momentista
ilmenevästä syystä ei käsitellä samassa oikeudenkäynnissä alkuperäisen
kanteen kanssa.
Ehdottomat oikeuspaikat
11 §
Avioeroa, yhteiselämän lopettamista tai avioliiton
pätevyyttä taikka muuta kuin puolison kuoleman
jälkeen toimitettavaa ositusta koskeva asia tutkitaan käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä jommallakummalla puolisolla on kotipaikka
tai vakituinen asuinpaikka.
12 §
Isyyden vahvistamista koskeva asia tutkitaan käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä äidillä tai lapsella
on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
Isyyden kumoamista koskeva asia tutkitaan käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä lapsella on kotipaikka tai vakituinen
asuinpaikka.
13 §
Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia tutkitaan käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä lapsella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
14 §
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen
täytäntöönpanoa koskeva asia
tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsella
tai hakijan vastapuolella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka
taikka jonka tuomiopiirissä jompikumpi oleskelee.
15 §
Edunvalvojan määräämistä tai
vapauttamista taikka toimintakelpoisuuden rajoittamista tai rajoituksen
poistamista tai muuttamista koskeva asia tutkitaan käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä sillä, jonka etua on valvottava,
on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
16 §
Lapseksiottamisen vahvistamista koskeva asia tutkitaan käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä lapseksiottajalla on kotipaikka tai
vakituinen asuinpaikka.
17 §
Jäämistöä tai kuolinpesää koskeva
asia tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka
tuomiopiirissä vainajalla oli kotipaikka tai vakituinen
asuinpaikka.
Jäämistöä koskevalla
asialla tarkoitetaan asiaa, joka koskee:
1) oikeutta perintöön, perinnöstä luopumista tai
muuta perintöä koskevaa oikeustoimea;
2) oikeutta lakiosaan, lakiosan täydennystä taikka
oikeutta saada avustusta tai hyvitystä jäämistöstä;
3) eloonjääneen puolison oikeutta
hallita jäämistöä tai siihen
kuuluvaa omaisuutta taikka puolison kuoleman jälkeen toimitettavaa
ositusta tai kuoleman jälkeen vireille pantua osituksen moitetta;
4) testamenttiin perustuvaa oikeutta, testamentin pätevyyttä,
testamentin moitetta tai testamentin tulkintaa;
5) kuolinpesän hallintoa, pesänselvittäjän
tai pesänjakajan määräämistä tai
vapauttamista, perunkirjoitusta taikka pesänselvitystä;
6) perinnönjakoa tai perinnönjaon
moitetta.
Kuolinpesää koskevalla asialla tarkoitetaan asiaa,
joka koskee kuolinpesän tai sen osakkaan taikka testamentinsaajan
vastuuta vainajan tai pesän sitoumuksesta taikka muusta
vastaavasta asiasta.
Toissijaiset oikeuspaikat
18 §
Jos ei muutoin ole tuomioistuinta, jossa asia voitaisiin
tutkia:
1) asia, joka koskee luonnollista henkilöä vastaan
esitettävää vaatimusta, voidaan tutkia käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä vastaaja oleskelee tai hänellä viimeksi
on ollut kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka;
2) asia, joka koskee vastaajan velvoittamista rahamääräiseen
suoritukseen, voidaan tutkia käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirin alueella vastaajalla on ulosmittauskelpoista
omaisuutta;
3) asia, joka koskee oikeutta irtaimeen omaisuuteen,
voidaan tutkia käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä omaisuus
on;
4) asia, joka koskee avioeroa, yhteiselämän lopettamista
tai avioliiton pätevyyttä taikka muuta kuin puolison
kuoleman jälkeen toimitettavaa ositusta, tutkitaan käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä jommallakummalla puolisoista on viimeksi
ollut kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka;
5) asia, joka koskee isyyden vahvistamista tai kumoamista,
tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vastaajana
olevalla miehellä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka
taikka hänellä on viimeksi ollut kotipaikka tai
vakituinen asuinpaikka; isyyden kumoamista koskeva asia voidaan
tutkia lisäksi käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä äidillä on kotipaikka
tai vakituinen asuinpaikka;
6) asia, joka koskee lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta,
tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsella
on viimeksi ollut kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka taikka,
jos lapsella ei ole ollut Suomessa kotipaikkaa tai vakituista asuinpaikkaa,
käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsen
jommallakummalla vanhemmista tai huoltajaksi esitetyllä henkilöllä on kotipaikka
tai vakituinen asuinpaikka;
7) asia, joka koskee lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
annetun päätöksen täytäntöönpanoa,
tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä hakijalla
on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka;
8) asia, joka koskee edunvalvojan määräämistä tai
vapauttamista taikka toimintakelpoisuuden rajoittamista tai muuttamista,
tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä oleskelee
se, jonka etua on valvottava; sekä
9) asia, joka koskee jäämistöä tai
kuolinpesää, tutkitaan käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä kuolinpesän omaisuus tai
pääosa omaisuudesta on.
Asia, johon eivät sovellu 1 momentin toimivaltaperusteet,
tutkitaan Helsingin käräjäoikeudessa.
Oikeuspaikkasopimus
19 §
Osapuolilla on oikeus sopia, että 1—10 §:ssä tarkoitettu
riita-asia voidaan tutkia tai on tutkittava muussa kuin laissa säädetyssä käräjäoikeudessa
tai että asiaa ei saada tutkia jossain käräjäoikeudessa
(oikeuspaikkasopimus). Oikeuspaikkasopimus on tehtävä kirjallisesti
ja se voi koskea tiettyä riitakysymystä tai tietystä oikeussuhteesta
vastaisuudessa syntyviä riitoja.
Kuluttajan, työntekijän taikka elatusapua
vaativan tai saavan oikeutta saattaa asia tämän
luvun osoittaman tuomioistuimen tutkittavaksi ei voida rajoittaa
oikeuspaikkasopimuksin, paitsi jos sopimus on tehty riidan syntymisen
jälkeen.
Oikeuspaikkasopimusta ei saa tehdä 11—17 §:ssä tarkoitetussa
asiassa.
Toimivallan säilyminen
20 §
Tuomioistuin, jossa asia on pantu vireille, pysyy toimivaltaisena,
vaikka toimivallan perustaneissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia
vireillepanon jälkeen.
Toimivallan tutkiminen ja asian siirtäminen toiseen
tuomioistuimeen
21 §
Jos 1—10 §:ssä tarkoitettu asia on
pantu vireille muussa kuin lain tai oikeuspaikkasopimuksen osoittamassa
käräjäoikeudessa ja jos asianosainen
tekee käräjäoikeuden puuttuvasta toimivallasta
väitteen käyttäessään
asiassa ensi kerran puhevaltaa tai ei anna häneltä pyydettyä vastausta
taikka jää suoraan istuntoon haastettuna saapumatta
käräjäoikeuteen, käräjäoikeuden on
jätettävä asia tutkimatta, jollei käräjäoikeus siirrä asiaa
22 §:n nojalla toiseen käräjäoikeuteen.
Jos 11—17 §:ssä tarkoitettu asia
on pantu vireille muussa kuin lain osoittamassa käräjäoikeudessa,
käräjäoikeuden on omasta aloitteestaan
jätettävä asia tutkimatta, jollei käräjäoikeus siirrä asiaa
22 §:n nojalla toiseen käräjäoikeuteen.
22 §
Jos käräjäoikeus katsoo, että se
ei ole toimivaltainen tutkimaan asiaa, käräjäoikeuden
on kantajan tai hakijan suostumuksella siirrettävä asia
toimivaltaiseen käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus
saa kuitenkin jättää asian siirtämättä,
jos toimivaltainen käräjäoikeus ei ole
vaikeuksitta selvitettävissä.
Siirtävän käräjäoikeuden
asiaan liittyvät päätökset ja
muut toimenpiteet ovat voimassa, kunnes se käräjäoikeus,
johon asia on siirretty, toisin päättää.
Siirtämistä koskevaan päätökseen
ei saa hakea muutosta.
23 §
Hovioikeus ei saa muutoksenhaun yhteydessä tutkia,
onko pääasia tutkittu ja ratkaistu alueellisesti
toimivaltaisessa käräjäoikeudessa, jollei
asianosainen tehnyt väitettä toimivallan puuttumisesta
käräjäoikeudessa ja hakenut muutosta
tästä kysymyksestä annettuun ratkaisuun.
Korkein oikeus saa tutkia alueellista toimivaltaa koskevan kysymyksen
vain, jos hovioikeus on tutkinut kysymyksen ja sanotusta kysymyksestä annetusta
ratkaisusta valitetaan.
24 §
Jos ylempi tuomioistuin katsoo, ettei alempi tuomioistuin ollut
toimivaltainen tutkimaan asiaa, ylemmän tuomioistuimen
on siirrettävä asia toimivaltaisen alemman tuomioistuimen
käsiteltäväksi. Asiaa ei kuitenkaan siirretä,
jos kaikki asianosaiset vastustavat siirtämistä.
Jos useampi tuomioistuin on lainvoimaisella päätöksellä jättänyt
asian tutkimatta puuttuvan toimivallan perusteella, korkeimman oikeuden on,
jos se katsoo jonkin ensiksi mainituista tuomioistuimista toimivaltaiseksi,
hakemuksesta poistettava virheellinen päätös
ja osoitettava asia asianomaisessa tuomioistuimessa edelleen käsiteltäväksi.
Kansainvälinen toimivalta
25 §
Suomen tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan kansainvälisluonteisen
asian, jolla on 1—4, 6—9, 11—17 tai 19 §:ssä tarkoitettuun
seikkaan perustuva liittymä Suomeen, paitsi jos asiassa
annettavalla Suomen tuomioistuimen ratkaisulla ei selvästi
voisi olla oikeudellista merkitystä asianosaisille.
Suomen tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan myös
asian, jolla on tämän luvun 5, 10 tai 18 §:ssä tarkoitettuun
taikka muuhun olennaiseen seikkaan perustuva liittymä Suomeen,
paitsi jos:
1) asiassa annettavalla Suomen tuomioistuimen ratkaisulla
ei tosiasiallisesti tulisi olemaan oikeudellista merkitystä asianosaisille;
tai
2) asian tutkiminen toisen valtion tuomioistuimessa
on selvästi tarkoituksenmukaisempaa ottaen huomioon liittymät
eri valtioihin, asiassa esitettävä näyttö,
asianosaisille aiheutuvat kustannukset ja muut olosuhteet.
Sen estämättä, mitä 2 momentin
2 kohdassa säädetään, Suomen
tuomioistuin on kuitenkin toimivaltainen, jos vieraan valtion tuomioistuimessa
noudatettava menettely tai sovellettava lainsäädäntö olisi
ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden
kanssa.
26 §
Suomen tuomioistuimen on omasta aloitteestaan tutkittava, onko
se 25 §:n mukaisesti toimivaltainen tutkimaan kansainvälisluonteisen asian.
Jos kansainvälisluonteinen asia on laadultaan sellainen,
josta voitaisiin tehdä vastaavassa kansallisessa asiassa
19 §:n 1 tai 2 momentin mukaan pätevä oikeuspaikkasopimus,
Suomen tuomioistuin tutkii toimivaltansa vain, jos asianosainen
tekee tuomioistuimen puuttuvasta toimivallasta väitteen
käyttäessään asiassa ensi kerran
puhevaltaa tai ei anna häneltä pyydettyä vastausta
taikka jää suoraan istuntoon haastettuna saapumatta
käräjäoikeuteen. Suomen tuomioistuimen
on kuitenkin omasta aloitteestaan jätettävä asia
tutkimatta, jos asiassa annettavalla Suomen tuomioistuimen ratkaisulla
ei selvästi voisi olla oikeudellista merkitystä asianosaisille.
Luvun toissijaisuus
27 §
Tämän luvun säännöksiä noudatetaan,
jollei muusta laista, Euroopan yhteisön lainsäädännöstä tai
Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta
muuta johdu.