1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Valtion varoista voidaan maksaa korkotukea luottolaitoksen,
vakuutusyhtiön, eläkelaitoksen tai kunnan (lainanmyöntäjä)
myöntämistä lainoista vuokra-asuntojen
ja asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) 1 §:ssä tarkoitettujen
asumisoikeustalojen uudisrakentamista, hankintaa ja perusparantamista
varten (korkotukilaina) siten kuin tässä laissa
säädetään.
Tämän lain nojalla ei makseta korkotukea,
jos lainansaajalle maksetaan samaan tarkoitukseen korkotukea muun
lain nojalla taikka jos lainansaajalla on samaan tarkoitukseen myönnettyä lainaa
valtion asuntorahaston tai muista valtion varoista.
2 §
Määritelmiä
Tässä laissa tarkoitetaan
1) uudisrakentamisella yhden tai useamman asuinrakennuksen
rakentamista ja siihen mahdollisesti liittyvää tontin
hankintaa;
2) hankinnalla yhden tai useamman asuinhuoneiston
tai muun asuinkäyttöön tulevan tilan hankkimista
olemassa olevasta rakennuskannasta ja siihen mahdollisesti liittyvää tontin
hankintaa;
3) perusparantamisella asunnon, asuinrakennuksen
tai niiden piha-alueen tai muun välittömän
ympäristön varuste- tai muun laatutason nostamista
alkuperäisestä tasosta taikka palauttamista muilla
kuin vuosikorjaustoimenpiteillä uudenveroiseen tai alkuperäiseen
tasoon taikka olemassa olevien tilojen muuttamista tai laajentamista
pääasiassa asunnoiksi tai niihin liittyviksi tiloiksi.
3 §
Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus
Korkotukilainoja voidaan hyväksyä valtion talousarviossa
vahvistetun hyväksymisvaltuuden rajoissa.
Valtioneuvosto voi vahvistaa lainojen hyväksymisvaltuuden
alueelliset ja muut käyttöperusteet. Hyväksymisvaltuutta
voidaan yleisten edellytysten täyttyessä käyttää kunnan
puoltamiin kohteisiin.
Tämän lain mukainen korkotuki on suunnattava
eri alueilla ja eri kunnissa esiintyvän asunnontarpeen
mukaan.
4 §
Korkotukilainaksi hyväksymisen yleiset edellytykset
Asuntolaina hyväksytään korkotukilainaksi sosiaalisen
tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen perusteella. Valtioneuvosto
säätää tarvittaessa tarkemmin
korkotukilainaksi hyväksymisen perusteista.
Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä vain asuntolaina,
jota koskeva sopimus on kilpailutettu.
Tuettavien asuntojen on oltava asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia
ja asuinympäristöltään toimivia
sekä uudisrakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannuksiltaan
ja ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia. Uudisrakentamisen
ja perusparantamisen on perustuttava kilpailumenettelyyn, jollei
valtion asuntorahasto erityisestä syystä myönnä siitä poikkeusta.
Julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tarkoittaman
hankintayksikön on lisäksi noudatettava mainittua
lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä.
Perusparannuslaina voidaan hyväksyä korkotukilainaksi
vain, jos lainoitettavasta kohteesta on tehty kuntoarvio ja pitkän
tähtäimen kunnossapitosuunnitelma.
Ympäristöministeriöllä on
oikeus antaa asetuksia ja ohjeita siitä, mitä tässä pykälässä on säädetty.
5 §
Korkotukilainan saajat
Laina voidaan hyväksyä korkotukilainaksi, kun
sen saajana on:
1) kunta tai muu julkisyhteisö;
2) vakuutustoimintaa harjoittava yhteisö;
3) yhteisö, joka täyttää 24 §:ssä tarkoitetut edellytykset
ja jonka valtion asuntorahasto on tämän nojalla
nimennyt; tai
4) sellainen osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö,
jossa jollakin tai joillakin 1—3 kohdassa tarkoitetuista
yhteisöistä on välitön osakeyhtiölain (734/1978)
1 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu määräysvalta.
6 §
Korkotukilainan yleiset ehdot
Lainanmyöntäjän korkotukilainasta
perimä korko saa olla enintään sen koron
suuruinen, mitä yleisesti kulloinkin sovelletaan riskiltään
ja ehdoiltaan vastaaviin lainoihin.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä korkotukilainan
yleisistä ehdoista.
7 §
Korkotuki
Korkotuen määrästä ja maksuajasta
säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Valtiokonttori maksaa korkotuen lainanmyöntäjälle
tai tämän valtuuttamalle yhteisölle. Valtiokonttori
voi antaa tarkempia ohjeita korkotuen hakumenettelystä.
8 §
Korkotukilainan hyväksyvä viranomainen
Valtion asuntorahasto päättää lainan
hyväksymisestä korkotukilainaksi. Asuntorahaston
on tarkastettava, että 4 §:ssä säädetyt
yleiset edellytykset ovat olemassa.
Valtion asuntorahasto voi antaa tarkempia ohjeita korkotukilainamenettelystä.
2 luku
Vuokra-asuntolainojen korkotuki
9 §
Vuokra-asuntojen korkotukilainat
Laina voidaan hyväksyä vuokra-asuntojen korkotukilainaksi,
kun se myönnetään:
1) vuokratalon uudisrakentamista varten (vuokratalokorkotukilaina);
2) vuokratalon hankintaa varten (vuokratalon hankintakorkotukilaina);
3) vuokra-asuntona käytettävän
asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavia osakkeita varten rakenteilla
olevasta tai vastavalmistuneesta korkotukilainoituskelpoiseksi hyväksytystä asunto-osakeyhtiöstä
(vuokra-asuntokorkotukilaina);
4) vuokra-asuntona käytettävän
asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankintaa varten
olemassa olevasta asunto-osakeyhtiötalosta (vuokra-asunnon
hankintakorkotukilaina); tai
5) vuokratalon tai vuokra-asuntona käytettävän
asuinhuoneiston perusparannusta varten (vuokra-asumisen perusparannuskorkotukilaina).
Jos vuokra-asunto hankitaan muun kuin asunnottoman,
pakolaisen, romanin tai vastaavan erityiseen väestöryhmään
kuuluvan henkilön vuokra-asunnoksi, hankintalainan korkotukilainaksi hyväksymisen
edellytyksenä on,
1) että asuntojen rakentaminen kyseiselle
alueelle ei ole perusteltua pitkän aikavälin asunnontarve
huomioon ottaen, jollei lainansaajana ole kunta tai kunnan tosiasiallisesti
omistama yhtiö; ja
2) että asunnon hankkiminen on edullisempaa
kuin vastaavan uuden asunnon rakentaminen.
10 §
Vuokra-asuntojen korkotukilainan suuruus
Vuokra-asuntojen korkotukilainan suuruus on enintään
90 prosenttia kohteen hyväksytyistä rakentamis-,
hankinta- tai perusparannuskustannuksista. Rakentamiskustannuksiin
voidaan hyväksyä myös tontin hankkimisesta
sekä kunnallisteknisestä kuntoonpanosta aiheutuvat
kohtuulliset kustannukset. Perusparannuskustannuksiin voidaan hyväksyä myös
kuntoarvion ja pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman
laatimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.
Vuokra-asumisen perusparannuskorkotukilaina voi olla myös
vuokrataloa, vuokrahuoneistoa tai niiden asuinneliömetriä kohden
säädetty euromääräinen
enimmäislaina.
Tarkempia säännöksiä lainoitusosuuden
ja enimmäislainan sekä hyväksyttävien
tonttikustannusten suuruudesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
11 §
Asuinkäyttö
Asuntoa, jonka rakentamista, hankkimista tai perusparantamista
varten korkotukilaina on myönnetty, on käytettävä vuokra-asuntona.
Asukkaiden valinnan perusteena korkotukivuokra-asuntoihin on
sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja taloudellinen tarve. Valtioneuvosto
vahvistaa tarkemmat asukkaiden valintaperusteet sekä perusteet,
joiden nojalla voidaan erityisestä syystä tai
tilapäisesti poiketa valintaperusteista. Kunta valvoo valtioneuvoston
vahvistamien perusteiden noudattamista.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa tarkempia säännöksiä hakumenettelystä. Kunnalla
on oikeus saada valvontaa varten tarvittavat tiedot korkotukilainansaajalta.
12 §
Käyttötarkoituksen muutos
Kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan käyttää asuntoa
muuhun kuin asuintarkoitukseen, kun lupa koskee vähäistä asuntomäärää. Lupa
voidaan myöntää rakennuksen tai rakennusryhmän
asuntojen jäljelle jäävästä huoneistoalasta
riippumatta. Kunnan on ennen käyttötarkoituksen
muutosta ilmoitettava luvasta valtiokonttorille, joka voi määrätä,
että luvassa tarkoitettua asuntoa vastaavaan osaan korkotukilainaa kohdistuva
korkotuki lakkautetaan. Korkotukea ei voida lakkauttaa, jos asuintiloja
muutetaan asukkaiden yhteistiloiksi tai muuhun asukkaiden asumisolosuhteita
parantavaan käyttöön.
13 §
Vuokra
Vuokralaisilta saa periä asuinhuoneistosta vuokraa
enintään määrän, joka
tarvitaan muiden tuottojen ohella vuokra-asuntojen sekä niihin liittyvien
tilojen rahoituksen ja hyvän kiinteistönpidon
mukaisiin menoihin. Tällaisia ovat muun muassa menot, jotka
aiheutuvat:
1) uudisrakentamisesta, hankinnasta tai perusparantamisesta
aiheutuvista pääomamenoista;
2) kiinteistön ja rakennusten sekä asuntojen ylläpidosta,
hoidosta ja korjaamisesta;
3) varautumisesta perusparantamiseen tai 2 kohdassa
tarkoitettuihin toimenpiteisiin;
4) 15 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuille
omille varoille maksettavasta korosta; sekä
5) omistajalle lain mukaan kuuluvista velvoitteista,
jotka eivät johdu siitä, että omistaja olisi
toiminut tämän tai muun lain vastaisesti.
Vuokralaisilta ei saa asuinhuoneiston vuokrissa periä korkotukilainan
tai sen tilalle otetun muun lainan lyhennyksiä enempää kuin
valtioneuvoston asetuksella säädetään.
Saman omistajan omistamien tämän lain tai aravalain
(1189/1993) nojalla lainoitettujen vuokratalojen ja vuokra-asuntojen
vuokrat voidaan tasata.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä omistajan
sijoittamille omille varoille maksettavan koron suuruudesta. Ympäristöministeriö voi
antaa tarkempia ohjeita vuokrien tasaamisesta sekä 1 momentin
soveltamisesta. Kunta valvoo vuokran enimmäismäärää koskevien
periaatteiden toteutumista. Kunnalla on oikeus vaatia valvonnan
suorittamiseksi tarvittavat tiedot lainansaajalta.
Vuokraan sovelletaan muutoin, mitä asuinhuoneiston
vuokrauksesta annetussa laissa (481/1995) säädetään.
14 §
Luovutus
Korkotukivuokra-asunto tai tällaisen asunnon
hallintaan oikeuttavat osakkeet taikka korkotukivuokratalo tai korkotukivuokrataloyhtiön
osakkeet
saadaan luovuttaa:
1) kunnalle; tai
2) kunnan nimeämälle luovutuksensaajalle, jolle
voitaisiin myöntää vuokra-asuntojen korkotukilaina.
Lisäksi omaisuus voidaan myydä pakkohuutokaupalla
siten kuin konkurssisäännössä (31/1868)
tai ulosottolaissa (37/1895) säädetään tai
pantatusta osakkeesta panttaussopimuksessa määrätään.
Muu luovutus on mitätön.
Jos 1 momentissa tarkoitettu omaisuus siirtyy yhteisen esineen
jakamisen tai oikeushenkilön lakkaamisen vuoksi uudelle
omistajalle, uuden omistajan on viipymättä ilmoitettava
saannosta kunnalle. Kunnalla on tässä momentissa
tarkoitetussa tilanteessa oikeus lunastaa omaisuus 90 päivän
kuluessa omistusoikeuden siirrosta tiedon saatuaan maksamalla 15 §:n
mukainen luovutushinta.
Valtiokonttori voi antaa ohjeita luovutusmenettelystä.
Kunnan on ilmoitettava sen tietoon tulleista luovutuksista valtiokonttorille.
15 §
Luovutushinta
Korkotukivuokra-asunnon tai tällaisen asunnon hallintaan
oikeuttavan osakkeen taikka korkotukivuokratalon tai korkotukivuokrataloyhtiön
osakkeen korkein sallittu luovutushinta on tämän
pykälän mukaisesti laskettu luovutuskorvaus, jonka
kunta vahvistaa.
Luovutuskorvausta laskettaessa otetaan huomioon:
1) korkotukivuokra-asunnon tai sen hallintaan oikeuttavan
osakkeen taikka korkotukivuokratalon tai korkotukivuokrataloyhtiön
osakkeen omistajan sijoittamat omat varat, jotka on tarvittu asunnon
tai kiinteistön hyväksyttyjen rakennus-, hankinta-
tai perusparannuskustannusten rahoittamiseksi korkotukilainan lisäksi;
2) rakennuskustannusindeksin muutoksen mukaan tilastokeskuksen
kuukausittain vahvistamien kertoimien perusteella laskettu indeksitarkistus
omille varoille;
3) korkotukilaina siltä osin kuin se jää luovuttajan
vastattavaksi;
4) perusparannusten tai muiden hyväksyttävien
menojen rahoittamiseksi otettu laina siltä osin kuin se
jää luovuttajan vastattavaksi; sekä
5) omien varojen lisäys, joka on tehty perusparannusten
tai muiden hyväksyttävien menojen rahoittamiseksi.
Valtiokonttori voi antaa ohjeita luovutuskorvauksen laskemisesta.
Vuokrataloyhtiön osakkeen tai asunnon hallintaan oikeuttavan
osakkeen sallittu luovutushinta lasketaan koko osakekannan luovutushinnasta
osakkeiden lukumäärien suhteessa.
Jos omaisuus myydään julkisella huutokaupalla,
saa se, jonka lukuun huutokauppa toimitetaan, myynnistä enintään
sallitun luovutushinnan.
Sallitun luovutushinnan ylittävä myyntihinnan
osa on maksettava kunnalle, jonka tulee tilittää varat
viipymättä valtion asuntorahastoon.
16 §
Rajoitusmerkintä
Korkotukivuokra-asunnon tai tällaisen asunnon hallintaan
oikeuttavan osakkeen taikka korkotukivuokratalon tai korkotukivuokrataloyhtiön
osakkeen käyttö- ja luovutusrajoituksista sekä niiden
päättymispäivästä on
tehtävä merkintä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin
sekä osakekirjoihin ja osakeluetteloon.
17 §
Rajoitusaika
Korkotukivuokra-asunnon tai tällaisen asunnon hallintaan
oikeuttavan osakkeen taikka korkotukivuokratalon tai korkotukivuokrataloyhtiön
osakkeen luovutusta sekä korkotukivuokra-asunnon käyttöä koskevat
rajoitukset päättyvät, kun 45 vuotta
on kulunut lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi (käyttö-
ja luovutusrajoitusaika).
Vuokran määritystä koskevat 13 §:n
mukaiset rajoitukset lakkaavat korkotukilainan tultua maksetuksi
takaisin asetuksella säädettyjen lyhennysehtojen
mukaisesti. Jos korkotukilaina maksetaan takaisin ennenaikaisesti,
vuokran määritystä koskevat rajoitukset
lakkaavat, kun 35 vuotta on kulunut lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi.
18 §
Rajoituksista vapauttaminen
Valtion asuntorahasto voi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta
asettamillaan ehdoilla osaksi tai kokonaan vapautuksen tämän
luvun mukaisista rajoituksista.
19 §
Yhtiöjärjestyksen määräyksen
tehottomuus
Asunto-osakeyhtiön tai osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä oleva
yhtiön taikka osakkeenomistajan tai muun henkilön
etuosto- tai lunastusoikeutta koskeva määräys
on tehoton, kunnes luovutusta koskevat 14 §:n säännökset
ovat lakanneet olemasta voimassa.
3 luku
Asumisoikeustalolainojen korkotuki
20 §
Asumisoikeustalolainojen korkotuki
Laina voidaan hyväksyä asumisoikeusasunnoista
annetun lain 1 §:ssä tarkoitetun asumisoikeustalon
korkotukilainaksi, kun se myönnetään:
1) asumisoikeustalon uudisrakentamiseen (asumisoikeustalon
rakentamiskorkotukilaina);
2) asumisoikeustalon hankintaan (asumisoikeustalon
hankintakorkotukilaina ) tai
3) asumisoikeustalon perusparantamiseen (asumisoikeustalon
perusparannuskorkotukilaina).
21 §
Korkotukilainan suuruus
Asumisoikeustalon korkotukilainan suuruus on enintään
85 prosenttia kohteen hyväksytyistä rakennus-,
hankinta- tai perusparannuskustannuksista. Rakentamiskustannuksiin
voidaan hyväksyä myös tontin hankkimisesta
ja kunnallisteknisestä kuntoonpanosta aiheutuvat kohtuulliset
kustannukset. Perusparannuskustannuksiin voidaan hyväksyä myös
kuntoarvion ja pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman
laatimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.
Asumisoikeustalon perusparannuskorkotukilaina voi olla myös
asumisoikeustaloa tai asuinhuoneistoa taikka niiden asuinneliömetriä kohden
määrätty euromääräinen
enimmäislaina.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä lainoitusosuuden
ja enimmäislainan sekä hyväksyttävien
tonttikustannusten suuruudesta.
22 §
Käyttövastikkeen määräytyminen
Asumisoikeuden haltijoilta ei saa käyttövastikkeissa
periä korkotukilainan tai sen tilalle otetun muun lainan
lyhennyksiä enempää kuin valtioneuvoston
asetuksella säädetään. Muutoin asumisoikeuden
haltijalta perittävän käyttövastikkeen
määräytymisestä säädetään
asumisoikeusasunnoista annetussa laissa ja asumisoikeusyhdistyksistä annetussa
laissa (1072/1994).
23 §
Asumisoikeustalon korkotukilainaan liittyvät rajoitukset
Asumisoikeustalon korkotukilainalla lainoitetun talon käytöstä ja
luovutuksesta sekä asumisoikeustalon omistavan yhtiön
osakkeita taikka omistajan yhteisömuodon muuttamista koskevista
rajoituksista sekä niistä tehtävistä merkinnöistä säädetään
asumisoikeusasunnoista annetussa laissa.
5 luku
Valtion täytetakaus
28 §
Valtion vastuu
Valtio on lainanmyöntäjälle vastuussa
korkotukilainan pääoman ja koron lopullisista
menetyksistä, jotka johtuvat velallisen maksukyvyttömyydestä siltä osin
kuin lainan vakuuksista kertyvät varat eivät riitä kattamaan
lainasta maksamatta olevia lyhennyksiä ja korkoja.
29 §
Valtion vastuun kesto
Valtion vastuu koskee sellaisia erääntyneitä, maksamatta
jääneitä lyhennys- ja korkomaksuja, jotka
ovat erääntyneet 45 vuoden kuluessa korkotukilainan
tai sen ensimmäisen erän nostamisesta lukien sekä näille
erille kertyviä viivästyskorkoja siihen asti,
kunnes lainanmyöntäjä saa suorituksen
saamisistaan.
Jos lainansaaja ottaa 17 §:ssä tarkoitetun
rajoitusajan kuluessa korkotukilainan tilalle uuden lainan, jonka
valtion asuntorahasto hyväksyy korkotukilainaksi, valtion
vastuun kesto lasketaan alkuperäisen lainan tai sen ensimmäisen erän
nostamisesta lukien.
30 §
Korkotukilainan vakuus
Korkotukilainalla tulee olla valtion asuntorahaston hyväksymä muita
lainoja paremmalla etuoikeudella oleva kiinnitysvakuus tai muu valtion
asuntorahaston hyväksymä vähintään
yhtä turvaava vakuus ellei lainansaajana ole kunta tai kuntayhtymä.
31 §
Lainanmyöntäjän velvollisuudet
Valtion vastuun voimassaolon edellytyksenä on, että lainanmyöntäjä huolehtii
korkotukilainasta ja sen vakuuksista tämän lain
ja sen nojalla annettujen säännösten
ja määräysten mukaisesti sekä hyvää pankkitapaa
noudattaen. Lainanmyöntäjä on valtion
vastuun voimassaoloaikana myös velvollinen ilmoittamaan
lainansaajan maksuviivästyksistä valtiokonttorille
sen antamien määräysten mukaisesti.
Lainanmyöntäjä on velvollinen valvomaan valtion
etua ja noudattamaan valtiokonttorin antamia määräyksiä,
kun korkotukilainan vakuutena oleva omaisuus muutetaan rahaksi pakkohuutokaupassa
tai konkurssimenettelyssä. Akordi tai siihen verrattava
muu järjestely taikka korkotukilainan vakuutena olevan
omaisuuden vapaaehtoinen rahaksi muuttaminen lainan takaisinperintää vaarantavalla
tavalla saadaan tehdä vain valtiokonttorin suostumuksella.
32 §
Hyvityksen maksaminen
Valtiokonttori suorittaa valtion varoista lainanmyöntäjälle
28 §:ssä tarkoitetun hyvityksen sitten, kun lopullinen
menetys on velallisen ja mahdollisen takaajan maksukyvyttömyyden
toteamisen ja vakuutena olevan omaisuuden myynnin jälkeen
selvitetty. Vakuuden myyntiä ei kuitenkaan edellytetä,
jos velallinen saa yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993)
tarkoitetussa saneerausmenettelyssä säilyttää vakuutena
olevan omaisuuden.
Jos lainanmyöntäjä saa hyvityksen
maksamisen jälkeen perityksi lainansaajalta kertymättä jääneitä lyhennyksiä ja
korkoja, lainanmyöntäjän tulee tilittää ne
valtiokonttorille.
Valtiokonttori voi periä lainanmyöntäjälle maksamansa
hyvitykset takaisin lainansaajalta sekä periä maksamastaan
hyvityksestä lainansaajalta vuotuista korkoa korkolain
(633/1982) 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun
korkokannan mukaan. Tästä on otettava merkintä velkakirjaan.
Hyvitys menetyksistä voidaan jättää suorittamatta
tai hyvityksen määrää alentaa,
jos korkotukilainan myöntämisessä, sen
hoitamisessa tai sen vakuuden hoitamisessa ei ole noudatettu tätä lakia
tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja
määräyksiä taikka hyvää pankkitapaa.
6 luku
Erinäiset säännökset
33 §
Indeksin käyttö
Korkotukilainan lyhennysten ja lainansaajan maksettavaksi jäävän
koron yhteismäärän kehittyminen voidaan
valtioneuvoston asetuksella säätää riippuvaksi
hintojen, palkkojen, ansioiden tai muiden kustannusten kehitystä kuvaavan indeksin
muutoksesta.
34 §
Päätöksen tiedoksianto
Valtion asuntorahaston, valtiokonttorin ja kunnan päätös
voidaan toimittaa asianomaiselle tiedoksi postitse. Tiedoksisaannin
katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei muuta näytetä,
seitsemäntenä päivänä siitä,
kun päätös asianomaisen ilmoittamalla
postiosoitteella varustettuna on annettu postin kuljetettavaksi.
Muutoin on noudatettava, mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa
laissa (232/1966) säädetään.
35 §
Korkotukitalon tai -asunnon purkaminen
Valtion asuntorahasto voi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta
asettamillaan ehdoilla luvan purkaa rajoitusten alainen
vuokratalo tai -asunto taikka asumisoikeustalo edellyttäen,
että valtio vapautetaan takausvastuusta.
36 §
Korkotuen lakkaaminen
Jos korkotukilaina maksetaan takaisin, korkotuen maksaminen
lakkaa lainan takaisinmaksupäivästä lukien.
Korkotuen maksaminen lakkaa myös, jos lainansaajalle myönnetään
18 §:n mukaisesti vapautus 2 luvun mukaisista rajoituksista.
Jos vuokratalo tai -asunto taikka asumisoikeustalo puretaan
35 §:n nojalla, korkotuen maksaminen lakkaa siltä osin
kuin laina kohdistuu purettavaan taloon tai asuntoon. Lainoituksen
kohteen luovutuksen jälkeen korkotukea voidaan maksaa vain,
jos talon uusi omistaja on 5 §:ssä tarkoitettu
yhteisö, joka ottaa korkotukilainan vastattavakseen.
37 §
Korkotuen lakkauttaminen
Jos korkotukilainan saaja on käyttänyt lainavaroja
muuhun kuin tämän lain mukaiseen tarkoitukseen
tai asuntoa vastoin 11 §:n tai asumisoikeusasunnoista annetun
lain säännöksiä taikka korkotukilainaksi
hyväksymistä hakiessaan antanut olennaisesti virheellisiä tietoja
tai salannut lainan hyväksymiseen olennaisesti vaikuttavia
seikkoja, voi valtiokonttori lakkauttaa korkotuen suorittamisen.
Edellä mainituissa tapauksissa ja milloin 11 §:ssä tarkoitetun
käyttörajoitusajan alaisen asunnon tai sen hallintaan
oikeuttavien osakkeiden omistusoikeus luovutetaan vastiketta vastaan
muulle kuin 5 §:ssä tarkoitetulle omistajalle
tai vuokratalo tai -asunto taikka asumisoikeustalo puretaan ilman
lupaa ennen käyttörajoitusajan kulumista, voi
valtiokonttori velvoittaa lainansaajan kokonaan tai osittain suorittamaan
valtion asuntorahastoon sen korkotuen, jonka valtio on lainasta
maksanut.
Lainansaajan on suoritettava 1 momentin perusteella takaisin
maksettavalle korkotuelle korkotuen kulloisenkin erän maksupäivästä takaisinmaksupäivään
saakka korkoa korkolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun
korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.
Jos palautusta tai korkoa ei makseta määräajassa,
erääntyneelle määrälle
on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n
3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
Jos 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun lainansaajayhteisön
nimeäminen peruutetaan 27 §:n, aravalain
15 d §:n, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain
2 d §:n tai asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun
lain (1205/1993) 4 d §:n nojalla, valtion asuntorahasto
voi päättää, että yhteisöllä tai
sen kanssa samaan konserniin kuuluvalla 25 §:ssä tarkoitetulla
yhteisöllä olevien vuokra-asuntolainojen tai asumisoikeustalolainojen
korkotuen suorittaminen lakkautetaan kokonaan tai osittain kuuden kuukauden
kuluttua nimeämisen peruuttamisesta, jollei syy nimeämisen
peruuttamiseen poistu tänä aikana.
38 §
Takausmaksu
Jos korkotuen maksaminen lakkaa 36 §:n nojalla tai
lakkautetaan 37 §:n nojalla, mutta korkotukilainaa ei makseta
takaisin, lainansaajan on maksettava valtion takauksesta valtioneuvoston asetuksella
säädettävä takausmaksu lainan
jäljellä olevasta pääomasta.
Valtion asuntorahasto voi erityisestä syystä asettamillaan
ehdoilla hakemuksesta päättää,
ettei takausmaksua peritä.
Takausmaksut tuloutetaan valtion asuntorahastoon.
39 §
Valvonta
Valtion asuntorahaston, valtiokonttorin, kunnan ja lainanmyöntäjän
on valvottava, että lainavarojen käyttö ja
korkotuki ovat tämän lain mukaiset.
Lainanmyöntäjä ja -saaja ovat velvollisia
antamaan valtion asuntorahastolle, valtiokonttorille ja kunnalle
tietoja, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, että korkotukilaina
on käytetty hyväksyttyyn tarkoitukseen sekä tämän
lain ja sen nojalla annettujen säännösten
ja määräysten mukaisesti ja lainaehtoja
on muutenkin noudatettu.
40 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset tämän
lain täytäntöönpanosta annetaan
tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.
41 §
Muutoksenhaku
Hakija, joka on tyytymätön valtion asuntorahaston,
valtiokonttorin, kunnan taikka kunnanhallituksen tai lautakunnan
alaisen viranhaltijan tekemään päätökseen
tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitetussa
asiassa, saa hakea päätökseen oikaisua
14 päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on tehtävä päätöksen
tehneelle viranomaiselle ja kunnanhallituksen tai lautakunnan alaisen
viranhaltijan päätöksestä kunnanhallitukselle
tai lautakunnalle. Päätökseen, johon
saa hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.
Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä.
Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen, joka
koskee valtion asuntorahaston 8 §:n nojalla tekemää päätöstä,
ei saa hakea valittamalla muutosta. Oikaisuvaatimuksesta annettuun
muuhun päätökseen saa hakea muutosta
valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Vuokralaisen valintaa tai hyväksymistä koskevaan
päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.
42 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta
.
Tällä lailla kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1980
annettu laki vuokra-asuntolainojen korkotuesta sekä 17
päivänä joulukuuta 1993 annettu laki
asumisoikeustalolainojen korkotuesta niihin myöhemmin tehtyine
muutoksineen.
43 §
Siirtymäsäännökset
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt päätökset
yhteisön nimeämisestä vuokra-asuntolainojen
korkotuesta annetun lain 2 §:n ja asumisoikeustalolainojen
korkotuesta annetun lain 4 §:n mukaisesti säilyvät
voimassa. Tämän lain 24—27 §:ää ja
34 §:ää sovelletaan myös näihin lainansaajiin.
Yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen tuoton
tuloutuksesta 22 päivänä joulukuuta 1999
annettua valtioneuvoston päätöstä (1203/1999)
sovelletaan tämän lain 24 §:n 3 kohdan
mukaiseen tuoton tuloutukseen, kunnes valtioneuvoston kyseisen säännöksen
nojalla antama asetus tulee voimaan.
Valittaessa asukkaita tämän lain mukaisiin vuokra-asuntoihin
sovelletaan omistusaravalainan myöntämisessä,
omistuskorkotukilainaksi hyväksymisessä sekä asukkaaksi
valitsemisessa sovellettavista perusteista annettua valtioneuvoston
päätöstä (1135/1995)
ja sen 17 §:n 2 momentissa säädettyjä ylempiä tulorajoja,
kunnes valtioneuvoston 11 §:n nojalla antama asetus tulee
voimaan.
Ennen tämän lain voimaantuloa vuokra-asunnon
tai asumisoikeustalon korkotukilainaksi hyväksyttyihin
lainoihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa
voimassa olleita säännöksiä.