1 luku
Yleisiä säännöksiä
1 §
Soveltamisala
Tässä laissa säädetään
aluksella käytettävistä laivavarusteista
annetun neuvoston direktiivin N:o 96/98/EY, jäljempänä laivavarustedirektiivi,
liitteessä A.1 mainituista varusteista.
Tätä lakia sovelletaan suomalaiseen
alukseen, jolle myönnetään turvallisuuskirjat
jonkin seuraavan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti:
1) ihmishengen turvallisuudesta merellä tehty vuoden
1974 kansainvälinen yleissopimus (SopS 11/1981),
jäljempänä SOLAS-yleissopimus;
2) alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna
1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen
liittyvä vuoden 1978 pöytäkirja (SopS
51/1983), jäljempänä MARPOL
73/78 -yleissopimus;
3) kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen
ehkäisemiseksi merellä tehty vuoden 1972 kansainvälinen
yleissopimus (SopS 30/1977), jäljempänä COLREG-yleissopimus;
4) vuoden 1966 kansainvälinen lastiviivayleissopimus
(SopS 52/1968).
2 §
Määritelmät
Tässä laissa ja sen nojalla annetuissa
säädöksissä tarkoitetaan:
1) testausstandardeilla Kansainvälisen merenkulkujärjestön
(IMO), Kansainvälisen standardisointijärjestön
(ISO), Kansainvälisen sähkötekniikan
toimikunnan (IEC), Euroopan standardointikomitean (CEN), Euroopan
sähkötekniikan standardointikomitean (Cenelec)
ja Euroopan telealan standardointilaitoksen (ETSI) laatimia, kulloinkin
voimassa olevia standardeja, jotka on laadittu testausmenetelmien
ja testaustulosten määrittelemiseksi kansainvälisten yleissopimusten
ja IMO:n päätöslauselmien ja kiertokirjeiden
mukaisesti, sellaisina kuin ne ovat laivavarustedirektiivin liitteessä A.1;
2) kansainvälisillä oikeudellisilla
asiakirjoilla kansainvälisiä yleissopimuksia
ja IMO:n päätöslauselmia ja kiertokirjeitä sekä 1
kohdassa tarkoitettuja kansainvälisiä testausstandardeja;
3) laivavarusteella niitä laivavarustedirektiivin
liitteessä A.1 mainittuja varusteita, joiden on kansainvälisten
oikeudellisten asiakirjojen mukaisesti oltava aluksella käytössä tai
jotka vapaaehtoisesti sijoitetaan alukselle käytettäväksi;
4) vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyllä laivavarustedirektiivin
mukaista menettelyä, joka on:
a) EY-tyyppitarkastus (moduuli B) sekä valmistajan
tai tämän Euroopan unionin alueelle sijoittautuneen
valtuutetun edustajan ennen varusteen markkinoille saattamista tekemän
valinnan mukaan sellainen EY:n vaatimustenmukaisuusvakuutus, joka
koskee tyypinmukaisuutta (moduuli C), tuotannon laadunvarmistusta
(moduuli D), tuotteen laadunvarmistusta (moduuli E) tai tuotekohtaista
tarkastusta (moduuli F);
b) täydellinen EY-laadunvarmistus (moduuli H);
c) yksikkökohtainen EY-tarkastus (moduuli G), jos varuste-eriä valmistetaan
yksittäin tai pieniä määriä eikä sarja-
tai massatuotantona.
3 §
Muu lainsäädäntö
Aluksen teknisistä turvallisuusvaatimuksista, lastiviivasta,
katsastuksesta, aluksen mittauksesta sekä aluksen turvallisesta
käytöstä säädetään aluksen
teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetussa
laissa (1686/2009).
Alusten ympäristönsuojelua koskevista laitteista
ja järjestelyistä säädetään
merenkulun ympäristönsuojelulaissa (1672/2009).
Alusturvallisuutta koskevien säännösten
ja määräysten noudattamisen valvonnasta
säädetään alusturvallisuuden
valvonnasta annetussa laissa (370/1995).
Radiolaitteen, jonka vaatimustenmukaisuutta ei varmisteta laivavarusteena,
vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta ja markkinoille saattamisesta
säädetään radiotaajuuksista
ja telelaitteista annetussa laissa (1015/2001).
Suomen vesialueella ja Saimaan kanavan vuokra-alueella käytettävän
vesikulkuneuvon rakenteesta, varusteista ja kunnosta säädetään vesiliikennelaissa
(463/1996).
Alukseen asennettavista painelaitteista ja niille suoritettavista
tarkastuksista säädetään painelaitelaissa
(869/1999).
2 luku
Laivavarusteelle asetetut vaatimukset
4 §
Laivavarusteisiin kohdistuvat vaatimukset
Alukseen asennettujen tai sijoitettujen laivavarusteiden on
täytettävä kansainvälisissä oikeudellisissa
asiakirjoissa edellytetyt vaatimukset siten kuin laivavarustedirektiivissä säädetään.
Laivavarusteen valmistajan on todistettava 1 momentissa
tarkoitettujen vaatimusten täyttäminen laivavarustedirektiivin
liitteessä A.1 tarkoitettujen kansainvälisten
testausstandardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen mukaisesti.
Sellaisen laivavarustedirektiivin liitteessä A.1 mainitun
laivavarusteen alukseen asentaminen, kiinnittäminen
tai markkinoille saattaminen, joka ei täytä 1
tai 2 momentissa asetettuja edellytyksiä, on kielletty.
Liikenteen turvallisuusviraston on varmistettava aluksen turvallisuus-
ja todistuskirjoja myöntäessään
ja uusiessaan, että aluksen laivavarusteet täyttävät
niille tässä laissa säädetyt vaatimukset.
5 §
Vaatimustenmukaisuusmerkki
Laivavarusteen valmistajan tai tämän edustajan
on kiinnitettävä laivavarustedirektiivin mukainen
vaatimustenmukaisuusmerkki sellaiseen laivavarusteeseen, joka täyttää 4 §:n
1 momentissa säädetyt vaatimukset ja joka on valmistettu
4 §:n 2 momentissa tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn
mukaisesti.
Vaatimustenmukaisuusmerkin kiinnittäminen
sellaiseen laivavarustedirektiivin liitteessä A.1 mainittuun
laivavarusteeseen, joka ei täytä 4 §:n
1 ja 2 momentissa asetettuja edellytyksiä, on kielletty.
Vaatimustenmukaisuusmerkki on kiinnitettävä tuotannon
loppuvaiheessa laivavarusteeseen tai sen kilpeen siten, että se
on näkyvä, luettavissa varusteen käyttöpaikalla
sen ollessa asennettuna ja pysyy laivavarusteeseen kiinnitettynä koko
varusteen ennakoitavissa olevan käyttöiän ajan.
Jos merkin kiinnittäminen laivavarusteeseen tai sen kilpeen
ei varusteen ominaisuuksien vuoksi ole mahdollista tai perusteltua,
merkki on kiinnitettävä tuotteen pakkaukseen,
etikettiin tai esitteeseen.
Vaatimustenmukaisuusmerkin jäljessä on oltava
vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn suorittaneen ilmoitetun
laitoksen tunnusnumero, jos laitos on ollut mukana tuotannon tarkastusvaiheessa,
sekä merkin kiinnittämisvuoden kaksi viimeistä numeroa.
Ilmoitettu laitos vastaa tunnusnumeron kiinnittämisestä.
Tunnusnumeron voi ilmoitetun laitoksen vastuulla kiinnittää myös
laivavarusteen valmistaja tai tämän edustaja.
Sellaisen merkin tai merkinnän kiinnittäminen,
jota ulkopuoliset voivat merkityksen tai kirjoitustavan vuoksi erehtyä pitämään
vaatimustenmukaisuusmerkkinä, on kielletty.
6 §
Laivavarusteiden vapaa liikkuvuus
Vaatimustenmukaisuusmerkillä varustettu laivavaruste
voidaan vapaasti saattaa markkinoille sekä asentaa tai
sijoittaa alukseen.
Markkinoille saatettavan laivavarusteen mukana on oltava vaatimustenmukaisuuden
vakuutus sekä laivavarusteen asennusta, käyttöä ja huoltoa
koskevat ohjeet. Asennusta, käyttöä ja huoltoa
koskevien ohjeiden on oltava ainakin suomen ja ruotsin kielellä.
3 luku
Valvonta
7 §
Valvontaviranomaiset
Tämän lain noudattamista valvoo Liikenteen turvallisuusvirasto.
Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo nimeämiään
ilmoitettuja laitoksia.
8 §
Valvontaviranomaisen tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus
Sen estämättä, mitä tietojen
salassapidosta säädetään, liikenne-
ja viestintäministeriöllä ja Liikenteen
turvallisuusvirastolla on oikeus saada tämän lain
noudattamisen valvontaa varten tarpeelliset tiedot laivavarusteen
valmistajalta tai tämän edustajalta ja ilmoitetulta
laitokselta, joita tämän lain velvoitteet koskevat.
Liikenteen turvallisuusvirastolla on oikeus saada valvontaa varten
tarpeellisia tietoja Viestintävirastolta.
Liikenteen turvallisuusvirastolla on oikeus tarkastaa alue,
huoneisto ja muu tila, jos se on tässä laissa
tarkoitetun valvonnan kannalta tarpeen, sekä tehdä siellä muita
valvonnan edellyttämiä toimenpiteitä.
Tarkastusta ei kuitenkaan saa tehdä pysyväisluonteiseen
asumiseen käytetyissä tiloissa.
9 §
Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen
Sen estämättä, mitä tietojen
salassapidosta säädetään:
1) ilmoitetut laitokset ovat velvollisia antamaan ilmoitettujen
laitosten yhteistoiminnan kannalta tarpeellisia tietoja toisille
tässä laissa tarkoitetuille ilmoitetuille laitoksille;
2) Liikenteen turvallisuusvirasto saa luovuttaa tässä laissa
tarkoitettuja tehtäviä hoidettaessa
saatuja tietoja syyttäjälle, poliisille ja tulliviranomaiselle
rikoksen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.
10 §
Vaatimustenmukaisuusmerkillä merkityn laivavarusteen
tarkastus
Liikenteen turvallisuusvirasto voi kustannuksellaan tarkastaa
markkinoille saatettuja vaatimustenmukaisuusmerkillä varustettuja
laivavarusteita sen varmistamiseksi, että laivavarusteet
täyttävät niille asetetut vaatimukset,
jos niitä ei ole vielä asennettu tai sijoitettu
alukseen.
Laivavarusteessa olevasta vaatimustenmukaisuusmerkistä huolimatta
Liikenteen turvallisuusvirasto voi arvioida alukseen asennetun tai sijoitetun
laivavarusteen, jos kansainvälistä turvallisuutta
tai ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat
kansainväliset oikeudelliset asiakirjat edellyttävät
käyttötestejä aluksella eikä jo
suoritettuja vaatimuksenmukaisuuden arviointimenettelyjä toisteta.
Laivavarusteen valmistajan tai tämän edustajan
on pyydettäessä annettava Liikenteen turvallisuusvirastolle
laivavarusteen tarkastus- ja testausselosteet.
11 §
Tekninen keksintö
Liikenteen turvallisuusvirasto voi sallia poikkeuksellisena
teknisenä keksintönä pidettävän laivavarusteen
asentamisen tai sijoittamisen alukseen, vaikka laivavaruste ei täytä 4 §:n 2 momentissa
säädettyjä edellytyksiä. Edellytyksenä on,
että laivavarusteen valmistaja tai tämän
edustaja osoittaa Liikenteen turvallisuusvirastolle, että laivavaruste
on vähintään yhtä tehokas kuin
vastaavaan käyttöön tarkoitettu vaatimustenmukaisuusmerkillä varustettu
laivavaruste. Liikenteen turvallisuusvirasto voi laivavarusteen
valmistajan tai tämän edustajan kustannuksella
käyttää ulkopuolisia testaus- tai tarkastuspalveluja
taikka muita palveluja vastaavan tehokkuuden osoittamiseksi. Mitä edellä tässä momentissa
säädetään, sovelletaan myös
Euroopan unionin jäsenvaltion rekisteristä Suomen
alusrekisteriin siirrettävään
alukseen.
Jos 1 momentissa tarkoitettu tekninen keksintö on radiolaite,
Liikenteen turvallisuusviraston on varmistettava, että se
täyttää ominaisuuksiltaan ja tekniseltä rakenteeltaan
radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain perusteella annetut
radiotaajuuksien käyttöä koskevat määräykset.
Liikenteen turvallisuusviraston on annettava 1 ja 2 momentissa
tarkoitettua laivavarustetta koskeva todistus, joka on pidettävä varusteen mukana.
Laivavaruste on asennettava tai sijoitettava alukseen todistuksessa
mainittujen ehtojen ja määräysten
mukaisesti.
Liikenteen turvallisuusviraston on ilmoitettava 1 ja 2 momentin
mukaisesta toimenpiteestä Euroopan komissiolle ja Euroopan
unionin jäsenvaltioille sekä annettava niille
tiedoksi kaikki suoritettuja kokeita, arviointeja ja vaatimustenmukaisuuden
arviointimenettelyjä koskevat selosteet.
12 §
Varusteen kokeilu
Liikenteen turvallisuusvirasto voi sallia, että alukseen
asennetaan tai sijoitetaan kokeiltavaksi lyhyeksi määräajaksi
laivavaruste, joka ei täytä sille 4 §:n
2 momentissa asetettuja edellytyksiä eikä ole
11 §:ssä tarkoitettu tekninen keksintö.
Edellytyksenä on, että alukselle on asennettu tai
sijoitettu vastaava toimintakuntoinen ja välittömään
käyttöön valmis vaatimustenmukaisuusmerkillä varustettu
laivavaruste.
Jos 1 momentissa tarkoitettu kokeiltava varuste on radiolaite,
Liikenteen turvallisuusviraston on varmistettava, että se
täyttää ominaisuuksiltaan ja tekniseltä rakenteeltaan
radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain perusteella annetut
radiotaajuuksien käyttöä koskevat määräykset.
Liikenteen turvallisuusviraston on annettava 1 ja 2 momentissa
tarkoitettuja kokeiltavaa laivavarustetta koskeva todistus, joka
on pidettävä varusteen mukana. Kokeiltava laivavaruste
on asennettava tai sijoitettava alukseen todistuksessa mainittujen
ehtojen ja määräysten mukaisesti.
13 §
Poikkeukselliset olosuhteet
Alukselle voidaan poikkeuksellisissa olosuhteissa
Euroopan unionin ulkopuolella asentaa tai sijoittaa muu kuin EY-tyyppihyväksytty
laivavaruste. Edellytyksenä on, että:
1) EY-tyyppihyväksytyn laitteen asentaminen
tai sijoittaminen aiheuttaisi kohtuuttomasti kustannuksia tai kohtuuttoman
viivästyksen;
2) laivavarusteen mukana on ilmoitettua laitosta vastaavan
tunnustetun laitoksen antamat asiakirjat ja Euroopan unioni on tehnyt
tunnustetun laitoksen sijaintimaan kanssa sopimuksen laitoksen vastavuoroisesta
tunnustamisesta tai toissijaisesti asiakirjat on myöntänyt
IMO:n jäsenvaltio, jonka on kansainvälisten yleissopimusten
osapuolena noudatettava varustetta koskevia IMO:n vaatimuksia; ja
3) laivavaruste testausasiakirjoineen täyttää sille
kansainvälisissä oikeudellisissa asiakirjoissa
asetetut vaatimukset.
Laivanisännän on välittömästi
ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle 1 momentissa tarkoitetusta
laivavarusteesta sekä perusteista sen asentamiselle tai
sijoittamiselle alukseen.
Liikenteen turvallisuusviraston on viipymättä 2
momentissa tarkoitetun ilmoituksen saatuaan varmistettava,
että 1 momentissa säädetyt edellytykset
laivavarusteen asentamiselle tai sijoittamiselle täyttyvät.
14 §
Ulkomaisen aluksen siirtyminen Suomen lipun alle
Jos Euroopan unionin ulkopuolisen maan lipun alla purjehtiva
alus siirretään Suomen lipun alle, Liikenteen
turvallisuusviraston on peruskatsastuksen yhteydessä varmistettava,
että aluksen laivavarusteiden kunto vastaa aluksen turvallisuus-
ja todistuskirjoja ja että sen laivavarusteet on varustettu
vaatimustenmukaisuusmerkillä. Liikenteen turvallisuusviraston
on lisäksi varmistettava, että aluksen radiolaite
täyttää ominaisuuksiltaan ja tekniseltä rakenteeltaan
radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain perusteella annetut
radiotaajuuksien käyttöä koskevat määräykset.
Jos Liikenteen turvallisuusvirasto katsoo siirrettävän
aluksen vaatimustenmukaisuusmerkillä varustamattoman laivavarusteen
vastaavan vaatimustenmukaisuusmerkillä varustettua laivavarustetta,
Liikenteen turvallisuusviraston on annettava vastaavaksi katsomalleen
varusteelle todistus, jota on säilytettävä varusteen
mukana ja johon on sisällyttävä lupa
varusteen asentamiseen tai sijoittamiseen alukselle luvassa
mainittujen edellytysten mukaisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto
voi laivanisännän kustannuksella käyttää ulkopuolisia
testaus-, tarkastus- tai muita palveluja vastaavuuden osoittamiseksi.
Liikenteen turvallisuusviraston on määrättävä laivanisäntä vaihtamaan
siirrettävän aluksen laivavaruste, jos laivavaruste
ei ole varustettu vaatimustenmukaisuusmerkillä eikä Liikenteen turvallisuusvirasto
katso sen vastaavan vaatimustenmukaisuusmerkillä varustettua
laivavarustetta.
15 §
Velvollisuus ilmoittaa vaarallisesta laivavarusteesta
Jos laivavarusteen valmistaja tai tämän edustaja
saa tietoonsa tai hänen tulisi hallussaan olevien tietojen
perusteella pystyä päättelemään, että vaatimustenmukaisuusmerkillä varustettu laivavaruste
voi vaarantaa laivaväen, matkustajien tai muiden
terveyden tai turvallisuuden tai vaikuttaa haitallisesti meriympäristöön,
sen on ilmoitettava tästä välittömästi
Liikenteen turvallisuusvirastolle. Laivavarusteen valmistajan tai tämän
edustajan on samalla ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin se on vaaran
johdosta ryhtynyt sekä tehtävä yhteistyötä Liikenteen
turvallisuusviraston kanssa vaaran torjumiseksi.
16 §
Virka-apu
Tämän lain noudattamiseksi poliisi, tulli
ja Viestintävirasto ovat kukin toimialallaan velvollisia
pyydettäessä antamaan virka-apua Liikenteen turvallisuusvirastolle.
4 luku
Ilmoitetut laitokset
17 §
Ilmoitetun laitoksen nimeäminen
Liikenne- ja viestintäministeriö nimeää hakemuksesta
laivavarustedirektiivin mukaiseen laivavarusteiden vaatimustenmukaisuuden
arviointiin osallistuvat ilmoitetut laitokset ja huolehtii
niiden ilmoittamisesta Euroopan komissiolle ja Euroopan
unionin jäsenvaltioille.
Nimeämispäätöksessä määritellään
ilmoitetun laitoksen pätevyysalue, vahvistetaan laitoksen
valvontaan liittyvät järjestelyt sekä asetetaan
tarvittaessa muitakin sellaisia sen toimintaa koskevia vaatimuksia,
rajoituksia ja ehtoja, jotka ovat välttämättömiä tehtävien
asianmukaiseksi suorittamiseksi. Ilmoitettu laitos voidaan nimetä myös
määräajaksi.
18 §
Ilmoitetun laitoksen nimeämisen edellytykset
Ilmoitetun laitoksen nimeämisen edellytyksenä on,
että:
1) se on toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumaton;
2) sillä on käytössään
riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä,
jonka toiminnan riippumattomuus on tarkastustehtävien osalta
varmistettu;
3) sillä on käytettävissään
toiminnan edellyttämät laitteet, välineet
ja järjestelmät;
4) sillä on toiminnan laatu ja laajuus huomioon
ottaen riittävä vastuuvakuutus tai muu vastaava
riittäväksi katsottava järjestely;
5) se täyttää ISO/IEC
17000 -standardisarjan asianmukaiset vaatimukset;
6) se on Suomessa rekisteröity oikeushenkilö tai
sen osa.
Ilmoitetun laitoksen on osoitettava Mittatekniikan keskuksen
akkreditointiyksikön akkreditoinnilla täyttävänsä 1
momentissa säädetyt edellytykset. Akkreditointitodistus
on liitettävä 17 §:ssä tarkoitettuun
hakemukseen.
Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava liikenne- ja viestintäministeriölle
ja Mittatekniikan keskuksen akkreditointiyksikölle kaikista
sellaisista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta 1 momentissa
säädettyjen edellytysten täyttymiseen.
Mittatekniikan keskuksen akkreditointiyksikkö arvioi
säännöllisin väliajoin akkreditointimenettelyjen
mukaisesti, että ilmoitettu laitos edelleen täyttää 1
momentissa asetetut vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen on toimitettava Mittatekniikan
keskuksen akkreditointiyksikölle pätevyyden arvioimista
varten tarpeelliset tiedot.
Ilmoitetun laitoksen on vuosittain toimitettava liikenne- ja
viestintäministeriölle selvitys tässä laissa
tarkoitetusta toiminnastaan ja sen tuloksista.
19 §
Ilmoitetun laitoksen tehtävät
Ilmoitetun laitoksen tehtävänä on
suorittaa sellaiset tässä laissa tarkoitettujen
laivavarusteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen ja varmentamiseen
liittyvät tehtävät, joilla varmistetaan,
että laivavarusteet täyttävät
niille tässä laissa asetetut vaatimukset.
Ilmoitettu laitos voi käyttää apunaan
ulkopuolisia testaus- tai tarkastuspalveluja taikka muita palveluja,
jos ulkopuolinen palveluntuottaja täyttää 18 §:ssä säädetyt
edellytykset. Ilmoitettu laitos vastaa ulkopuolisella teettämistään
toimenpiteistä ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kokonaisuudesta.
Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava käyttämistään
ulkopuolisista palveluista liikenne- ja viestintäministeriölle
ja Mittatekniikan keskuksen akkreditointiyksikölle.
20 §
Ilmoitetun laitoksen tehtävien suorittaminen
Ilmoitetun laitoksen on tehtäviään
suorittaessaan otettava huomioon kohdetta koskevat säännökset
ja yleisesti hyväksytyt suositukset sekä seurattava
niiden kehittymistä toimialallaan.
Ilmoitetun laitoksen on toimittava yhteistyössä toimialansa
muiden laitosten kanssa toimintatapojen riittävän
yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.
Ilmoitetun laitoksen tässä laissa tarkoitettuja julkisia
hallintotehtäviä hoitaessaan noudatettavista hyvän
hallinnon periaatteista säädetään
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999),
henkilötietolaissa (523/1999), sähköisestä asioinnista
viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), hallintolaissa (434/2003),
kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003).
Ilmoitetun laitoksen työntekijään sovelletaan
julkisia hallintotehtäviä suorittaessaan rikosoikeudellista
virkavastuuta koskevia säännöksiä.
Vahingonkorvausvastuusta säädetään
vahingonkorvauslaissa (412/1974).
5 luku
Kiellot ja rajoitukset
21 §
Puutteellisuuden korjaaminen
Jos vaatimustenmukaisuusmerkillä varustettu laivavaruste,
sitä koskevat asiakirjat tai siitä annettavat
tiedot eivät ole tämän lain mukaisia, Liikenteen
turvallisuusvirasto voi määrätä laivavarusteen
valmistajan tai tämän edustajan korjaamaan puutteellisuuden
viraston asettamassa määräajassa.
Liikenteen turvallisuusviraston on ilmoitettava välittömästi
toimenpiteistään ja niiden perusteista Euroopan
komissiolle ja Euroopan unionin jäsenvaltioille sekä asianomaiselle
ilmoitetulle laitokselle.
22 §
Vaarallinen laivavaruste
Liikenteen turvallisuusvirasto voi määräajaksi
kieltää vaatimustenmukaisuusmerkillä varustetun
laivavarusteen valmistajaa tai tämän edustajaa
saattamasta laivavarustetta markkinoille tai määrätä sen
poistettavaksi markkinoilta tai kieltää tai rajoittaa
laivanisäntää käyttämästä laivavarustetta,
jos laivavaruste voi vaarantaa laivaväen, matkustajien
tai muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden
taikka vaikuttaa haitallisesti meriympäristöön
siitä huolimatta, että laivavaruste on asennettu
ja huollettu oikein ja sitä on käytetty tarkoituksensa
mukaisesti.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun päätöksen saajan
on annettava Liikenteen turvallisuusvirastolle tämän
määräämässä ajassa
selvitys päätöksen toimeenpanosta.
Liikenteen turvallisuusviraston on ilmoitettava välittömästi
toimenpiteistään ja niiden perusteista Euroopan
komissiolle ja Euroopan unionin jäsenvaltioille sekä asianomaiselle
ilmoitetulle laitokselle.
23 §
Laivavarusteen korjaaminen, vaihtaminen tai kaupan purkaminen
Liikenteen turvallisuusvirasto voi, turvatakseen
laivanisännän oikeudellisen aseman sekä torjuakseen
laivavarusteeseen liittyvää vahingonvaaraa, määrätä 22 §:ssä tarkoitetun
kieltopäätöksen saaneen laivavarusteen
valmistajan tai tämän edustajan:
1) korjaamaan kysymyksessä olevan laivavarusteen
niin, että se ei ole 22 §:ssä tarkoitetulla
tavalla vaarallinen tai haitallinen;
2) ottamaan takaisin laivavaruste ja antamaan
sen tilalle sellainen samanlainen tai samankaltainen tuote, joka
ei ole 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla vaarallinen
tai haitallinen; taikka
3) purkamaan kauppa.
24 §
Tiedottamisvelvollisuus kiellosta tai määräyksestä
Liikenteen turvallisuusvirasto voi velvoittaa laivavarusteen
valmistajan tai tämän edustajan tiedottamaan 21
tai 22 §:ssä tarkoitetusta kiellosta tai määräyksestä sekä laivavarusteeseen
tai sen käyttämiseen liittyvästä vaarasta.
Liikenteen turvallisuusvirasto voi asettaa tiedottamiselle
määräajan ja määrätä muutoinkin
tiedottamisessa noudatettavista menettelyistä.
25 §
Ilmoitetun laitoksen nimeämisen peruuttaminen
Jos ilmoitettu laitos ei enää täytä 18 §:ssä säädettyjä edellytyksiä tai
ei noudata 17 §:ssä tarkoitetussa päätöksessä asetettuja
vaatimuksia, rajoituksia tai ehtoja taikka toimii säännösten vastaisesti,
liikenne- ja viestintäministeriön on asetettava
määräaika asian korjaamiseksi. Liikenne-
ja viestintäministeriön on peruutettava nimeäminen,
jos laitos ei ole korjannut puutetta määräajassa
ja puute on vakava.
Liikenne- ja viestintäministeriön on ilmoitettava
Euroopan komissiolle ja Euroopan unionin jäsenvaltioille
ilmoitetun laitoksen nimeämisen peruuttamisesta.
6 luku
Pakkokeinot ja seuraamukset
26 §
Hallinnolliset pakkokeinot
Liikenteen turvallisuusvirasto voi tehostaa tämän
lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla
taikka teettämis- tai keskeyttämisuhkalla siten
kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
Liikenteen turvallisuusvirasto on välittömästi
ilmoitettava toimenpiteistään Euroopan komissiolle
ja Euroopan unionin jäsenvaltioille.
27 §
Laivavarustesäännösten rikkominen
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta
1) asentaa tai kiinnittää alukseen
tai saattaa markkinoille sellaisen laivavarusteen, joka ei täytä sille
4 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjä vaatimuksia,
2) kiinnittää 5 §:ssä tarkoitetun
vaatimustenmukaisuusmerkin laivavarusteeseen, joka ei täytä sille
4 §:ssä säädettyjä vaatimuksia,
3) rikkoo 5 §:n 4 momentissa, 14 §:n
3 momentissa tai 22 §:n 1 momentissa säädettyä kieltoa
tai määräystä,
4) jättää tekemättä 13 §:n
2 momentissa tai 15 §:ssä tarkoitetun
ilmoituksen tai
5) jättää noudattamatta
24 §:ssä säädettyä tiedotusvelvoitetta,
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa
rangaistusta, laivavarustesäännösten
rikkomisesta sakkoon.
Joka rikkoo 14 §:n 3 momentissa tai 22 §:n 1 momentin
nojalla määrättyä, uhkasakolla
tehostettua kieltoa tai määräystä,
voidaan jättää tuomitsematta rangaistukseen
samasta teosta.
7 luku
Muutoksenhaku
28 §
Muutoksenhaku ministeriön ja valvontaviranomaisen päätöksestä
Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenteen
turvallisuusviraston tämän lain nojalla tekemään
päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen
siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996)
säädetään. Päätöstä on
muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei valitusviranomainen
toisin määrää.
29 §
Muutoksenhaku ilmoitetun laitoksen päätöksestä
Ilmoitetun laitoksen tekemään päätökseen
saa vaatia oikaisua ilmoitetulta laitokselta siten kuin hallintolain
7 a luvussa säädetään.
Ilmoitetun laitoksen oikaisumenettelyssä antamaan päätökseen
haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään. Hallinto-oikeuden
päätökseen saa hakea muutosta valittamalla
vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.