2 luku
Rautatieliikenteen harjoittaminen
5 §
Toimilupa
Rautatieliikenteen harjoittamista varten on oltava liikenne-
ja viestintäministeriön (ministeriö)
myöntämä toimilupa, johon voidaan sisällyttää erityisesti
harjoitettavan liikenteen laajuuteen ja luonteeseen liittyviä tämän
lain säännöksiä tai lain nojalla
annettuja säännöksiä tai määräyksiä täydentäviä ehtoja.
Toimilupa voidaan hakemuksesta myöntää rajoitettuna
koskemaan ainoastaan henkilö- tai tavaraliikennettä.
Ministeriö tarkastaa toimiluvan ja sen ehdot joka viides
vuosi sen myöntämisestä. Lisäksi ministeriö voi
tarkastaa, noudattaako rautatieyritys sille tässä laissa
tai tämän lain nojalla rautatieliikenteen harjoittamista
varten asetettuja velvoitteita, jos on syytä vakavasti
epäillä, ettei velvoitteita noudateta.
Yhdessä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa
myönnetty toimilupa on voimassa koko Euroopan talousalueella.
Ministeriö ilmoittaa asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle,
jos muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan
saanut rautatieyritys ei enää täytä luvan
saamisen edellytyksiä.
6 §
Toimiluvan myöntämisen edellytykset
Ministeriö myöntää toimiluvan
Suomeen sijoittautuneelle hakijalle rautatieliikenteen harjoittamiseen,
jos:
1) hakijan tarkoituksena on päätoimenaan harjoittaa
rautaliikennettä hallinnassaan olevalla liikkuvalla kalustolla
tai tarjota vetovoimapalveluja;
2) hakijalla on Rautatieviraston antama tai hyväksymä 31 §:ssä tarkoitettu
turvallisuustodistus tai se antaa toiminnastaan vastaavan selvityksen;
3) hakija on luotettava ja sen liikkeenjohtotehtäviin
määrätyt henkilöt ovat hyvämaineisia ja
ammatillisesti päteviä;
4) hakija on riittävän vakavarainen,
niin että se kykenee tiedossa olevien seikkojen perusteella
arvioiden täyttämään vähintään
vuoden ajalta todelliset ja odotettavissa olevat velvoitteensa ja sitoumuksensa;
5) hakijalla on 11 §:ssä tarkoitettu
riittävä vastuuvakuutus tai muu sitä vastaava
järjestely.
Liikkeenjohtotehtäviin määrätty
henkilö ei täytä 1 momentin 3 kohdassa
tarkoitettua hyvämaineisuuden vaatimusta, jos hänet
on tuomittu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana vankeusrangaistukseen
tai viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana sakkorangaistukseen
vakavasta työsuhdetta, elinkeinon harjoittamista, kirjanpitoa,
velkasuhdetta, liikenteen harjoittamista taikka liikenneturvallisuutta
koskevien säännösten tai määräysten
rikkomisesta ja teko osoittaa hänen olevan ilmeisen sopimaton
harjoittamaan rautatieliikennettä. Sama koskee tullimääräysten
rikkomista siinä tapauksessa, että hakijan tarkoituksena
on ryhtyä harjoittamaan kansainvälistä rautatieliikennettä.
Liikkeenjohtotehtäviin määrätyllä henkilöllä on
oikeus saada toimiluvan myöntämistä varten
itseään koskeva ote rikosrekisterilaissa (770/1993)
tarkoitetusta rikosrekisteristä sekä sakon täytäntöönpanosta annetussa
laissa (672/2002) tarkoitetusta sakkorekisteristä.
Hakija täyttää 1 momentin
3 kohdassa tarkoitetun ammatillista pätevyyttä koskevan
vaatimuksen, kun:
1) hakijalla on tarvittavat tiedot ja kokemus rautatieliikenteen
turvalliseen harjoittamiseen ja sen valvontaan hakemuksen edellyttämässä laajuudessa;
2) hakijan turvallisuudesta vastaavalla henkilökunnalla
on tehtävien edellyttämä pätevyys; sekä
3) hakija voi taata korkean turvallisuustason tarjoamissaan
palveluissa henkilöstönsä, liikkuvan
kalustonsa ja organisaationsa osalta.
Hakija ei täytä 1 momentin 4 kohdassa
tarkoitettua vakavaraisuuden vaatimusta, jos:
1) hakija tai sen liikkeenjohtotehtäviin määrätty
henkilö on asetettu konkurssiin tai määrätty
liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) mukaiseen
liiketoimintakieltoon;
2) liikkeenjohtotehtäviin määrätty
henkilö on hakenut yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun
lain (57/1993) mukaista velkajärjestelyä; tai
3) hakijalla on toiminnastaan aiheutuneita huomattavia
erääntyneitä ja maksamattomia veroja
tai lakisääteisiä sosiaalimaksuja.
Ministeriö voi erityisestä syystä poiketa
4 momentissa säädetystä vaatimuksesta.
7 §
Toimiluvan hakeminen ja myöntäminen
Hakijan on toimitettava hyvämaineisuuden, ammatillisen
pätevyyden ja vakavaraisuuden arvioimiseksi ministeriölle
tiedot:
1) hakijan liikkeenjohtotehtäviin määrätyn henkilön
hyvämaineisuudesta;
2) liikkuvan kaluston ominaispiirteistä ja
ylläpidosta, erityisesti turvallisuusvaatimusten osalta;
3) turvallisuudesta vastaavan henkilöstön
pätevyydestä ja ammatillisesta koulutuksesta;
4) varoistaan ja veloistaan;
5) omasta ja vieraasta pääomastaan
riittävästi eriteltyinä;
6) toiminnasta saatavista tuloistaan ja siitä aiheutuvista
menoistaan mukaan lukien rautateiden liikkuvan kaluston, rakennusten,
rakennelmien sekä maa-alueiden hankinnasta johtuvat menot.
Ministeriö voi vaatia hakijalta kauppakamarin tai Keskuskauppakamarin
hyväksymän tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön
arvioinnin hakijan taloudellisesta tilasta.
Päätös toimilupahakemukseen on tehtävä kolmen
kuukauden kuluessa siitä, kun ministeriölle on
toimitettu kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot.
8 §
Hakemusmaksu
Hakijan on suoritettava valtiolle toimilupahakemuksen yhteydessä hakemusmaksu,
joka on 1 000 euroa.
9 §
Toimiluvan peruuttaminen
Jos luvanhaltija ei enää täytä luvan
saamisen edellytyksiä, ministeriön on varattava
luvanhaltijalle mahdollisuus korjata puute kohtuullisessa määräajassa,
joka ei saa olla kahta kuukautta lyhyempi siitä lukien,
kun ministeriö on saanut tiedon puutteellisuudesta. Jos
luvanhaltija ei ole korjannut puutteellisuutta asetetussa määräajassa
tai jos luvanhaltija on asetettu konkurssiin eikä luvanhaltijan
taloudellista asemaa voida saada luvan mukaisen rautatieliikenteen
harjoittamisen edellyttämälle tasolle kohtuullisessa ajassa,
ministeriön on peruutettava toimilupa kokonaan tai määräajaksi.
Todetessaan, ettei toimiluvan haltija enää täytä taloudellista
vakavaraisuutta koskevaa vaatimusta, ministeriö voi samalla
päättää, että rautatieliikenteen
harjoittamista saadaan jatkaa toimiluvan mukaisesti tai rajoitettuna
enintään kuuden kuukauden ajan. Lupaa rautatieliikenteen harjoittamisen
jatkamiseen ei saa kuitenkaan antaa, jos toiminnan jatkaminen voi
vaarantaa rautatieliikenteen turvallisuutta.
Ministeriö voi peruuttaa toimiluvan kokonaan tai määräajaksi,
jos luvanhaltija on toimivaltaisen viranomaisen huomautuksesta huolimatta
rikkonut vakavasti ja toistuvasti toimiluvassa asetettuja ehtoja
tai rautatieliikennettä koskevia säännöksiä tai
määräyksiä. Jos rikkomukset
ovat vähäisiä, ministeriö voi
antaa luvanhaltijalle varoituksen.
10 §
Rautatieliikenteen harjoittamiseen vaikuttavat muutokset rautatieyrityksen
toiminnassa
Jos rautatieyritys aikoo muuttaa tai laajentaa toimintaansa
merkittävästi, sen on toimitettava ministeriölle
uusi hakemus tai ministeriön pyytämä lisäselvitys.
Ministeriö voi hakemuksen perusteella myöntää uuden
toimiluvan tai lisäselvityksen perusteella antaa suostumuksen
toiminnan jatkamiseen.
Ministeriö voi vaatia selvityksen, jos luvanhaltijan
oikeudellinen asema muuttuu siten, että sillä voi
olla vaikutusta luvan mukaisen rautatieliikenteen harjoittamiseen.
Ministeriön on arvioitava toiminnan jatkamisen
edellytykset mahdollisimman pian saatuaan luvanhaltijalta tarvittavan
selvityksen.
Jos ministeriö katsoo, että rautatieturvallisuus
voi 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa muutostilanteessa vaarantua,
sen on peruutettava toimilupa noudattaen vastaavasti, mitä 9 §:ssä säädetään.
11 §
Vakuuttamisvelvollisuus
Rautatieliikenteen harjoittajalla ja lain 53 §:ssä tarkoitetulla
radanpidon töitä tekevällä yhtiöllä tai
muulla yrityksellä on oltava voimassa oleva riittävä vastuuvakuutus
tai muu sitä vastaava järjestely raidekulkuneuvon
käyttämisestä rataverkolla toiselle aiheutuneen
sellaisen vahingon varalle, josta toiminnan harjoittaja on lain
tai sopimuksen perusteella vastuussa. Vakuutuksen tai muun sitä vastaavan
järjestelyn riittävyyttä arvioitaessa
on otettava huomioon harjoitettavan toiminnan luonne ja laajuus
sekä toiminnasta aiheutuvat riskit. Vakuutuksen on oltava
voimassa koko sinä aikana, jolloin toimintaa harjoitetaan.
12 §
Rautatieliikenteen harjoittamisen aloittaminen ja keskeyttäminen
Toimiluvan haltijalla on oikeus rautatieliikenteen
harjoittamisen aloittamiseen edellyttäen, että:
1) toimiluvan haltijalla on 31 §:n
mukainen Rautatieviraston myöntämä tai
hyväksymä turvallisuustodistus, joka kattaa kaikki
ne rautatiereitit, joilla liikennettä aiotaan harjoittaa;
2) toimiluvan haltijalle on myönnetty aiottua liikennettä varten
tarvittava ratakapasiteetti;
3) toimiluvan haltija on tehnyt Ratahallintokeskuksen
kanssa 25 §:ssä tarkoitetun rataverkon
käyttösopimuksen;
4) tämän lain tai sen nojalla säädetyt
tai määrätyt rautatieliikenteen harjoittamisen
edellytykset täyttyvät muutoin.
Toimiluvan haltijan on aloitettava toimintansa kuuden kuukauden
kuluessa toimiluvan myöntämisestä. Ministeriö voi
toimiluvan haltijan pyynnöstä ottaen huomioon
tarjottavien palvelujen erityinen luonne päättää,
että toiminta saadaan aloittaa myöhemmin kuin
kuuden kuukauden kuluessa toimiluvan myöntämisestä.
Jos toimiluvan haltija ei ole aloittanut toimintaansa kuuden kuukauden
kuluessa toimiluvan myöntämisestä tai
on keskeyttänyt toimintansa yhtäjaksoisesti vähintään
kuudeksi kuukaudeksi, ministeriö voi pyytää toimiluvan
haltijalta lisäselvitystä toimiluvan voimassaolon
edellytysten selvittämiseksi.
4 luku
Rataverkon käyttö ja ratakapasiteetti
16 §
Rataverkolle pääsyyn oikeutetut rautatieyritykset
ja rautatieyritysten kansainväliset yhteenliittymät
Tämän luvun mukaisesti myönnettyä ratakapasiteettia
saavat käyttää seuraavat rautatieyritykset
ja rautatieyritysten kansainväliset yhteenliittymät
harjoitettavan rautatieliikenteen mukaisesti:
1) Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden
välisessä kansainvälisessä rautatieliikenteessä 2 §:n
1 kohdassa tarkoitettu rautatieyritys, jolla on Euroopan talousalueella
myönnetty asianomainen toimilupa, tai tällaisten
rautatieyritysten kansainvälinen yhteenliittymä;
2) kotimaan tavaraliikenteessä 1 kohdassa tarkoitettu
rautatieyritys tai tällaisten rautatieyritysten kansainvälinen
yhteenliittymä;
3) kotimaan henkilöliikenteessä sekä Suomen
ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä rataverkolla
Valtionrautateiden muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun
lain (20/1995) 1 §:ssä tarkoitetun
osakeyhtiön rautatieliikennettä harjoittava tytäryhtiö.
Tämän pykälän 1 momentissa
tarkoitetut rautatieyritykset ja rautatieyritysten kansainväliset yhteenliittymät
saavat käyttää rataverkon liikennepaikkoja
harjoittamaansa liikennettä varten 25 §:ssä tarkoitetun
rataverkon käyttösopimuksen mukaisin ehdoin. Myös
muu yritys tai yhteisö saa käyttää rataverkon
yksittäistä liikennepaikkaa rautatieliikenteeseen
edellyttäen, että liikennöinti palvelee
liikennepaikkaan liitettyä yksityisraidetta ja että liikennöinnistä on
sovittu Ratahallintokeskuksen kanssa.
17 §
Puitesopimus ja sen julkisuus
Ratahallintokeskus voi tehdä ratakapasiteetin hakijan
kanssa ratakapasiteetin käytöstä puitesopimuksen,
jonka tarkoituksena on määrittää hakijan
tarvitseman ratakapasiteetin ominaispiirteet. Puitesopimus ei kuitenkaan
oikeuta ratakapasiteetin hakijaa saamaan sopimuksen mukaista ratakapasiteettia.
Ratahallintokeskuksen tulee myöntää myös
puitesopimuksen mukainen ratakapasiteetti hakemuksesta tämän
luvun mukaisessa menettelyssä ja tässä luvussa
säädetyin perustein. Puitesopimus ei muutoinkaan
rajoita tämän luvun muiden säännösten
soveltamista muihin ratakapasiteetin hakijoihin.
Puitesopimus on tehtävä enintään
viideksi vuodeksi. Ratahallintokeskus voi erityisestä syystä tehdä pitempiaikaisia
puitesopimuksia. Viittä vuotta pitempien sopimusten tekemisen perusteena
voivat kuitenkin olla vain sopijapuolen kuljetusliiketoimintaan
liittyvät sopimukset, erityisinvestoinnit tai erityiset
liiketoimintariskit sekä erityisen painavat syyt, jotka
perustuvat sopijapuolen laajoihin ja pitkäaikaisiin investointeihin
ja tällaisiin toimiin sisältyviin sopimussitoumuksiin.
Siitä riippumatta, mitä viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään,
julkisia ovat tieto puitesopimuksesta ja pääpiirteet
siinä sovitusta ratakapasiteetista.
Rautatievirastolla on kuitenkin oikeus saada tiedot salassapitosäännösten
estämättä puitesopimuksia koskevista
neuvotteluista, sopimusten tekemisestä ja niiden perusteista
sekä puitesopimusten ehdoista, jos tietojen saaminen on
viraston tehtävien kannalta välttämätöntä.
18 §
Ratakapasiteetin hakeminen
Ratakapasiteettia on haettava Ratahallintokeskukselta kutakin
aikataulukautta varten valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävässä määräajassa.
Uutta ratakapasiteettia tai ratakapasiteetin muutosta voidaan hakea
säännöllistä liikennettä varten
myös ratakapasiteetin jakamista koskevan päätöksen
antamisen jälkeen aikataulukauden aikana.
Tarkemmat säännökset ratakapasiteetin
hakemisesta ja hakuajoista sekä rautatieliikenteen aikataulukaudesta,
muutosajankohdista aikataulukauden aikana ja niihin liittyvistä määräajoista annetaan
valtioneuvoston asetuksella noudattaen, mitä kapasiteetti-
ja ratamaksudirektiivin liitteessä III säädetään.
Ratahallintokeskus voi antaa tarkemmat määräykset
ratakapasiteettihakemuksesta.
Rautatieyritys ja rautatieyritysten kansainvälinen
yhteenliittymä voivat hakea Ratahallintokeskukselta ratakapasiteettia
myös sellaista Euroopan talousalueen kansainvälistä rautatiereittiä varten,
josta vain osa kuuluu tässä laissa tarkoitettuun
rataverkkoon.
19 §
Ratakapasiteettihakemusten etusijajärjestykset
Jos muulle liikenteelle on osoitettavissa riittävästi
vaihtoehtoisia rautatiereittejä, voidaan tietty rautatiereitti
tai sen osa osoittaa Ratahallintokeskuksen antamalla määräyksellä erikoistuneeksi
ratakapasiteetiksi noudattaen, mitä siitä kapasiteetti-
ja ratamaksudirektiivin 24 artiklassa säädetään.
Erikoistuneen ratakapasiteetin rautatiereitillä tai sen
osalla ratakapasiteetin etusija on liikenteellä, jota varten
ratakapasiteetti on erikoistunut.
Jos haetun ratakapasiteetin yhteensovittaminen ei ole 20 §:n
1 momentissa tarkoitetulla tavalla mahdollista, Ratahallintokeskuksen
on päätöksellään tällöin
todettava rautatiereitti tai sen osa tältä osin
ylikuormitetuksi ratakapasiteetiksi. Ratakapasiteetti voidaan todeta
ylikuormitetuksi myös, jos ratakapasiteetin ylikuormittuminen
on aikataulukauden aikana ilmeistä. Ratahallintokeskus
voi antaa tarkemmat määräykset rautatiereitin
etusijajärjestyksistä, joiden mukaisesti määrätty
liikennetyyppi voi saada etusijan ylikuormittuneen ratakapasiteetin
jakamisessa.
20 §
Yksittäistä etusijajärjestystä koskeva
päätös
Jos samaa ratakapasiteettia on hakenut useampi hakija
tai haettu ratakapasiteetti vaikuttaa toisen hakijan hakemaan ratakapasiteettiin,
Ratahallintokeskuksen
on ensisijaisesti pyrittävä sovittelemaan ratakapasiteetin
hakemista koskeva asia hakijoiden kesken. Ratahallintokeskus voi
tällöin tarjota hakijalle sellaista ratakapasiteettia,
joka ei oleellisesti poikkea tämän hakemasta ratakapasiteetista.
Jos 1 momentissa tarkoitetussa ratakapasiteettihakemusten yhteensovittamismenettelyssä
ei
saada hakijoiden kesken sovintoa, Ratahallintokeskus voi aikatauluehdotuksen
laatimista varten ratkaista yksittäistapausta koskevan
etusijajärjestyksen tässä luvussa säädetyin
perustein. Ratahallintokeskuksen on ratkaistava etusijajärjestys
kymmenen päivän kuluessa 1 momentissa tarkoitetun
sovittelun päättymisestä.
Ylikuormitetun ratakapasiteetin osalta Ratahallintokeskus voi
etusijajärjestystä koskevalla päätöksellään
poiketa tämän luvun mukaisesta etusijajärjestyksestä sellaisen
hakijan eduksi, joka harjoittaa kansainvälistä liikennettä tai
jonka harjoittama liikenne ylläpitää tai
parantaa rautatiekuljetusjärjestelmän tai joukkoliikenteen
toimivuutta muutoin taikka jonka hakemuksen hylkääminen
aiheuttaa hakijalle tai sen asiakkaan liiketoiminnalle
kohtuutonta haittaa.
21 §
Aikatauluehdotuksen laadinta ja asianosaisten kuuleminen
Ratahallintokeskuksen on laadittava hakemusten perusteella aikatauluehdotus
seuraavaa aikataulukautta varten neljän kuukauden kuluessa
ratakapasiteetin hakuajan päättymisestä.
Aikatauluehdotukseen voidaan sisällyttää tiedot hakijalle
myönnettäväksi ehdotettavasta ratakapasiteetista
ainoastaan siinä laajuudessa ja sellaisin rajoituksin kuin
mitä ratakapasiteetin käyttö liikenteenohjauksen
toteuttamiseksi edellyttää.
Aikatauluehdotuksen tulee perustua ensisijaisesti haetun ratakapasiteetin
myöntämiseen edellyttäen, että ratakapasiteetin
mukaisilla aikatauluilla voidaan harjoittaa rautatieliikennettä teknisten
vaatimusten ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Ratahallintokeskus
voi kuitenkin tarjota ratakapasiteetinjaon parantamiseksi hakijalle
sellaista ratakapasiteettia, joka ei oleellisesti poikkea tämän
hakemasta ratakapasiteetista. Ratakapasiteetti voidaan jättää myös
jakamatta, jos aikataulukautta varten tarvitaan varakapasiteettia
rautatieliikenteen etusijajärjestyksen vuoksi.
Ratahallintokeskuksen on toimitettava aikatauluehdotus tiedoksi
ratakapasiteetin hakijoille viimeistään 1 momentissa
tarkoitettuun määräaikaan mennessä ja
varattava hakijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Kuulemisaika on
30 päivää aikatauluehdotuksen tiedoksiannosta.
Tavaraliikenteen rautatiekuljetuspalveluita hankkivilla asiakkailla
ja rautatiekuljetuspalveluiden ostajia edustavilla yhteisöillä on
oikeus antaa lausunto aikatauluehdotuksesta 30 päivän
kuulemisaikana, joka alkaa kulua näiden asianosaisten osalta
Ratahallintokeskuksen määräyskokoelmassa
julkaistavasta aikatauluehdotuksen valmistumista koskevasta ilmoituksesta.
22 §
Ratakapasiteetin jakaminen
Ratahallintokeskuksen on päätettävä aikatauluehdotuksen
ja 21 §:n 3 momentin mukaisen kuulemisen perusteella
ratakapasiteetin jakamisesta tasapuolisin ja syrjimättömin
perustein. Ratahallintokeskuksen on tällöin otettava
erityisesti huomioon henkilö- ja tavaraliikenteen sekä radanpidon
tarpeet samoin kuin rataverkon tehokas käyttö.
Päätöstä tehtäessä on
otettava huomioon myös erikoistuneen ja ylikuormittuneen ratakapasiteetin
mukaan määräytyvät etusijajärjestykset,
jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu.
Päätös säännöllisen
liikenteen ratakapasiteetin muuttamisesta tai uudelleenjakamisesta
aikataulukauden aikana on tehtävä 1 momentin mukaisin
perustein noudattaen, mitä menettelystä 18 §:n
1 ja 2 momentissa ja niiden nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa
säädetään.
23 §
Kiireellinen ratakapasiteetti
Ratakapasiteetin hakija ja museoliikennettä harjoittava
yhteisö voivat hakea Ratahallintokeskukselta kiireellistä ratakapasiteettia,
jos hakija tarvitsee viipymättä ratakapasiteettia
tilapäisesti yhtä tai useampaa rautatiereittiä varten. Tässä pykälässä tarkoitettua
ratakapasiteettia voidaan hakea Ratahallintokeskukselta valtioneuvoston
asetuksella säädettävässä määräajassa.
Ratahallintokeskuksen on tällöin annettava päätös
hakemukseen viiden työpäivän kuluessa hakemuksen
jättämisestä.
Ratahallintokeskuksen on myönnettävä haettu
ratakapasiteetti, jos hakemuksessa tarkoitettuun käyttöön
on osoitettavissa riittävästi ratakapasiteettia.
Jollei 22 §:n 1 momentista muuta johdu, ratakapasiteetti
on myönnettävä sitä ensin hakeneelle.
Kiireellinen ratakapasiteettihakemus on tehtävä kirjallisesti.
Hakemus voidaan saattaa käsiteltäväksi
kuitenkin myös sähköisesti siten kuin siitä säädetään
sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
annetussa laissa (13/2003). Lain säännöksistä poiketen
sähköisesti vireille tulleeseen hakemukseen annettu
ratkaisu voidaan antaa hakijalle tiedoksi myös telekopiona tai
sähköpostina. Päätös
katsotaan tällöin annetuksi tiedoksi, kun telekopio
tai sähköposti on lähetetty hakijalle.
24 §
Ratakapasiteetin käyttö ja peruuttaminen
Ratakapasiteetin hakija ei saa luovuttaa myönnettyä ratakapasiteettia
toiselle. Jos rautatieyritys käyttää myönnettyä ratakapasiteettia
tämän momentin vastaisesti, Ratahallintokeskuksen
on tältä osin peruutettava hakijalle myönnetty
ratakapasiteetti.
Ratahallintokeskus antaa tarkemmat määräykset
rautatiereittikohtaisista ratakapasiteetin vähimmäiskäytön
kynnysmääristä. Ratahallintokeskus voi
peruuttaa hakijalle myönnetyn ratakapasiteetin tai osan
siitä, jos hakija on käyttänyt ratakapasiteettia
vähintään 30 päivän
aikana vähemmän kuin rautatiereitin tai sen osan
mukainen kynnysmäärä edellyttää.
Ratakapasiteettia ei saa kuitenkaan peruuttaa, jos käyttämättä jättäminen
on johtunut hakijasta tai ratakapasiteettia käyttävästä rautatieyrityksestä riippumattomista
muista kuin taloudellisista syistä. Ratahallintokeskus
voi peruuttaa ratakapasiteetin aina siltä ajalta, jolloin
rautatieyrityksellä ei ole turvallisuustodistusta rautatieliikenteen
harjoittamista varten.
Ratahallintokeskus voi poistaa ratakapasiteetin käytöstä kokonaan
tai osittain sellaisella rautatiereitillä, joka on rataverkon
teknisestä viasta taikka onnettomuudesta tai vauriotapahtumasta johtuvasta
syystä tilapäisesti poissa käytöstä. Ratahallintokeskuksen
on tällöin mahdollisuuksien mukaan tarjottava
vaihtoehtoisia rautatiereittejä ratakapasiteetin haltijalle.
Ratahallintokeskus ei ole kuitenkaan velvollinen korvaamaan ratakapasiteetin
haltijalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa, jollei 25 §:n
nojalla ole muuta sovittu.
25 §
Rataverkon käyttösopimus
Ratahallintokeskuksen tulee tehdä rautatieliikenteen
harjoittajan kanssa rataverkon käyttöä koskeva
sopimus. Siinä tulee sopia 13 §:ssä tarkoitettujen
Ratahallintokeskuksen tarjoamien palveluiden käytöstä ja
muista tarvittavista käytännön järjestelyistä.
Ratahallintokeskuksen tulee tehdä käyttösopimus
jokaisen rautatieliikenteen harjoittajan kanssa tasapuolisin ja
kohtuullisin ehdoin. Käyttösopimus tehdään
kutakin aikataulukautta varten ottaen huomioon aikataulukaudelle
myönnetty ratakapasiteetti. Käyttösopimusta
voidaan muuttaa, jos aikataulukauden aikana tehdyt ratakapasiteetin
jakamista koskevat päätökset tai muut
sopimukseen vaikuttavat seikat sitä edellyttävät.
Ratahallintokeskus ei saa tehdä käyttösopimusta
ennen kuin rautatieliikenteen harjoittaja täyttää 12 §:ssä säädetyt
edellytykset rautatieliikenteen aloittamiselle.
26 §
Liikenteenohjaus
Ratahallintokeskus vastaa rataverkon liikenteenohjauksesta.
Ratahallintokeskus järjestää liikenteenohjauksen
tai hankkii liikenteenohjauspalvelut julkisilta tai yksityisiltä palvelujen
tuottajilta. Ratahallintokeskus voi myös sopia yksityisraiteen
haltijan kanssa liikenteenohjauksen järjestämisestä yksityisraiteella
tai jollakin sen osalla.
5 luku
Rautatiejärjestelmän turvallisuus ja yhteentoimivuus
27 §
Rautatiejärjestelmän turvallisuuden ja yhteentoimivuuden
perusteet
Rautatiejärjestelmän on oltava mahdollisimman
turvallinen ja teknisesti yhteentoimiva. Rautatiejärjestelmän
turvallisuustasoa ja yhteentoimivuutta on kehitettävä alan
teknisen ja muun rautatiejärjestelmän turvallisuuteen
ja yhteentoimivuuteen vaikuttavan kehityksen mahdollistamalla tavalla.
Ratahallintokeskus, rautatieliikenteen harjoittaja ja radanpidon
töitä tekevä yritys vastaavat toiminnassaan
rautatiejärjestelmän turvallisesta käytöstä ja
siihen liittyvien riskien hallinnasta. Ratahallintokeskuksella ja
rautatieyrityksellä on oltava turvallisuuden takaava organisaatio
ja 30 §:ssä tarkoitettu turvallisuusjohtamisjärjestelmä.
Rautatiejärjestelmän vähimmäisturvallisuustaso
määritellään rautatieturvallisuusdirektiivin 7
artiklassa tarkoitetuissa yhteisissä turvallisuustavoitteissa.
Rautatieviraston on tarvittaessa muutettava rautatieturvallisuutta
koskevat määräyksensä siten,
että yhteiset turvallisuustavoitteet voidaan saavuttaa.
Yhteisten turvallisuustavoitteiden saavuttamista ja muiden turvallisuutta
koskevien vaatimusten noudattamista arvioidaan rautatieturvallisuusdirektiivin
6 artiklassa tarkoitetuissa yhteisissä turvallisuusmenetelmissä.
Yhteisiä turvallisuusmenetelmiä käytetään
turvallisuuden tason ja turvallisuustavoitteiden saavuttamisen ja
muiden turvallisuutta koskevien vaatimusten noudattamisen arvioinnissa.
Rautatiejärjestelmässä käytettävien
osajärjestelmien ja yhteentoimivuuden osatekijöiden
on oltava olennaisten vaatimusten ja niitä täydentävien
yhteentoimivuuden teknisten eritelmien tai Rautatieviraston antamien
määräysten mukaisia. Näitä vaatimuksia
on noudatettava osajärjestelmän ja yhteentoimivuuden
osatekijän suunnittelussa, valmistuksessa, markkinoille saattamisessa,
käyttöönotossa, parantamisessa, uudistamisessa
ja käytössä.
28 §
Rautatiejärjestelmää koskevat vaatimukset
Rautatiejärjestelmässä on noudatettava
niitä turvallisuutta, luotettavuutta ja käyttökuntoa, terveyttä,
ympäristönsuojelua ja teknistä yhteensopivuutta
koskevia olennaisia vaatimuksia, joista säädetään
tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuusdirektiivin
liitteessä III ja suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän
yhteentoimivuusdirektiivin liitteessä III. Valtioneuvoston
asetuksella annetaan tarkemmat säännökset rautatiejärjestelmää koskevista
olennaisista vaatimuksista.
Rautatievirasto voi antaa rautatiejärjestelmän turvallisuuden
ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi tarkemmat määräykset:
1) rataverkolla tapahtuvasta liikennöinnistä;
2) radanpidosta, ratalaitteista ja ratarakenteista;
3) liikkuvasta kalustosta ja sen käyttämisestä liikenteeseen.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut määräykset voivat
koskea myös yksityisraiteilla olevia radan rakenteita ja
laitteita, yksityisraiteilla käytettävää liikkuvaa
kalustoa ja liikennöintiä yksityisraiteilla.
Rautatievirasto antaa tarkemmat määräykset yhteentoimivuuden
teknisten eritelmien täytäntöönpanosta
Suomessa. Liikenneturvallisuustehtäviä rataverkolla
hoitavien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksia koskevien yhteentoimivuuden teknisten
eritelmien täytäntöönpanosta
on kuitenkin voimassa, mitä niistä muutoin säädetään.
29 §
Turvallisuustavoitteiden saavuttamisen seuranta
Rautatievirasto seuraa yhteisten turvallisuustavoitteiden saavuttamista
ja rautatieturvallisuuden kehittymistä. Se esittää vuosikertomuksessaan
rautatieturvallisuusdirektiivin liitteessä I luetellut
turvallisuusindikaattorit. Virasto julkaisee vuosikertomuksen edellisen
vuoden toiminnasta ja toimittaa sen 30 päivään
syyskuuta mennessä ministeriölle ja Euroopan rautatievirastolle.
Ratahallintokeskuksen ja rautatieyritysten on laadittava vuosittain
turvallisuuskertomus, joka sisältää tiedot
edellisen vuoden turvallisuustavoitteiden saavuttamisesta. Kertomus
on toimitettava Rautatievirastolle 30 päivään
kesäkuuta mennessä.
Tarkempia säännöksiä yhteisistä turvallisuusindikaattoreista,
Rautatieviraston vuosikertomuksesta ja Ratahallintokeskuksen ja
rautatieyrityksen turvallisuuskertomuksesta voidaan antaa valtioneuvoston
asetuksella.
30 §
Turvallisuusjohtamisjärjestelmä
Rautatieyrityksellä ja Ratahallintokeskuksella on oltava
rautatieturvallisuutta koskevien säännösten
ja määräysten mukainen turvallisuusjohtamisjärjestelmä,
joka täyttää rautatieturvallisuusdirektiivin
liitteessä III turvallisuusjohtamisjärjestelmälle
asetetut vaatimukset. Turvallisuusjohtamisjärjestelmällä on
varmistettava organisaation toimintaan oleellisesti kuuluvien riskien
hallinta.
Rautatieyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää laadittaessa
on otettava huomioon sen harjoittaman toiminnan luonne ja laajuus.
Ratahallintokeskuksen turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on
otettava huomioon rautatieyritysten toiminnan vaikutukset rataverkkoon
sekä huolehdittava siitä, että kaikki
rautatieyritykset voivat toimia yhteentoimivuuden teknisten eritelmien
ja kansallisten turvallisuusmääräysten
sekä turvallisuustodistuksessa vahvistettujen edellytysten
mukaisesti. Rautatieyrityksen ja Ratahallintokeskuksen on ilmoitettava
välittömästi Rautatievirastolle turvallisuusjohtamisjärjestelmään
tehdyistä merkittävistä muutoksista.
Rautatieyrityksen toimitusjohtaja tai muu liikkeenjohtamisesta
vastaava henkilö ja Ratahallintokeskuksen ylijohtaja vastaavat
turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöön
ottamisesta ja ylläpitämisestä johtamassaan
organisaatiossa.
Tarkemmat säännökset rautatieturvallisuusdirektiivin
liitteessä III turvallisuusjohtamisjärjestelmälle
asetettavista vaatimuksista annetaan valtioneuvoston asetuksella.
31 §
Rautatieyrityksen turvallisuustodistus
Rautatieyrityksellä on oltava rautatieliikenteen harjoittamista
varten turvallisuustodistus, joka voi kattaa rataverkon kokonaan
tai osan siitä. Rautatieviraston on tässä pykälässä säädetyin
edellytyksin hakemuksesta myönnettävä turvallisuustodistus
tai hyväksyttävä muualla Euroopan talousalueella
myönnetty turvallisuustodistus enintään
viideksi vuodeksi kerrallaan. Muualla Euroopan talousalueella myönnetyn turvallisuustodistuksen
osalta Rautatievirasto voi edellyttää hakijalta
lisäselvitystä Suomessa harjoitettavaksi aiotusta
liikenteestä tai muusta toiminnasta.
Rautatievirasto myöntää hakijalle
turvallisuustodistuksen, jos:
1) hakijalla on turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja
muu vastaava järjestelmä hakijan sisäisistä järjestelyistä,
joilla varmistetaan rautatieliikenteen harjoittamista koskevien
säännösten ja määräysten
noudattaminen;
2) hakijan liikenneturvallisuudesta vastaava johto
ja henkilöstö on tehtäväänsä pätevä ja
ammatillisesti koulutettu;
3) hakijan liikkuva kalusto täyttää sille
asetetut vaatimukset ja sen huolto ja kunnossapito on järjestetty
asianmukaisesti;
4) hakijalla on 11 §:ssä tarkoitettu
riittävä vakuutus tai muu järjestely.
Hakijan on turvallisuustodistuksen myöntämiseksi
tai hyväksymiseksi toimitettava Rautatievirastolle selvitykset
2 momentissa säädettyjen edellytysten täyttymisestä sekä tarvittaessa rautatieturvallisuusdirektiivin
liitteessä IV tarkoitetut selvitykset turvallisuustodistuksen verkkokohtaisen
osan saamiseksi.
Rautatievirasto hyväksyy turvallisuustodistuksella
tai erillisellä päätöksellä rautatieyrityksen
turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja ne rautatieyrityksen
sisäiset ohjeet, jotka koskevat rautatieyrityksen liikennöinnin
ja sen harjoittaman muun toiminnan turvallisuuden varmistamista.
Rautatievirasto voi myöntää tai hyväksyä rautatieyrityksen
turvallisuustodistuksen koskemaan valtion rataverkkoa kokonaisuudessaan
tai yksittäisiä rautatiereittejä. Turvallisuustodistukseen
voidaan muutoinkin sisällyttää rautatieliikenteen
turvallisuutta koskevia ehtoja, joiden perusteena on rautatieliikenteen
turvallisuuden varmistaminen ottaen huomioon hakijan harjoittaman
toiminnan luonne ja laajuus. Rautatievirasto voi tarkistaa turvallisuustodistuksen
tai sen osan, jos rautatiejärjestelmän turvallisuutta
koskevia säännöksiä tai määräyksiä muutetaan
olennaisesti.
Jos rautatieyrityksen harjoittaman rautatieliikenteen luonne
tai laajuus muuttuu oleellisesti, sen on haettava uusi turvallisuustodistus
tai pyydettävä Rautatievirastoa hyväksymään
turvallisuustodistuksen uudelleen.
32 §
Ratahallintokeskuksen turvallisuuslupa
Ratahallintokeskuksella on oltava valtion rataverkon suunnittelua,
rakentamista ja kunnossapitämistä varten Rautatieviraston
myöntämä turvallisuuslupa. Rautatieviraston
on tässä pykälässä säädetyin
edellytyksin myönnettävä Ratahallintokeskukselle
turvallisuuslupa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Rautatievirasto myöntää turvallisuusluvan,
jos Ratahallintokeskus osoittaa turvallisuusjohtamisjärjestelmällään
ja muilla järjestelyillä voivansa varmistaa rataverkon
turvallisen suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon. Lisäksi
Ratahallintokeskuksella on oltava palveluksessaan asiantunteva ja
pätevä turvallisuudesta vastaava johto ja muu henkilöstö.
Ratahallintokeskuksen on turvallisuusluvan myöntämiseksi
toimitettava Rautatievirastolle tiedot:
1) turvallisuusjohtamisjärjestelmästä ja
sen muista sisäisistä turvallisuusjärjestelyistä,
joilla varmistetaan valtion rataverkon turvallinen suunnittelu,
rakentaminen ja kunnossapito sekä rataverkon hallinnointia
koskevien säännösten ja määräysten
noudattaminen;
2) turvallisuudesta vastaavan johdon ja henkilöstön
pätevyydestä ja ammatillisesta koulutuksesta.
Rautatievirasto hyväksyy myöntämällään
turvallisuusluvalla tai erillisellä päätöksellä Ratahallintokeskuksen
turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja ne Ratahallintokeskuksen
sisäiset ja muut ohjeet, jotka koskevat rataverkon turvallisen suunnittelun,
kunnossapidon ja rataverkon käytön kannalta välttämättömiä erityisvaatimuksia.
Rautatievirasto voi tarkistaa Ratahallintokeskuksen turvallisuusluvan,
jos rautatiejärjestelmän turvallisuutta koskevia
säännöksiä ja määräyksiä muutetaan
olennaisesti.
33 §
Turvallisuustodistusta ja -lupaa koskevan asian käsittely
ja niiden muuttaminen tai peruuttaminen
Rautatieviraston on ratkaistava turvallisuustodistuksen ja -luvan
myöntämistä tai hyväksymistä koskeva
hakemus neljän kuukauden kuluessa siitä,
kun hakija on toimittanut sille kaikki hakemuksen käsittelyä varten
tarpeelliset tiedot. Turvallisuustodistusta ja -lupaa koskeva päätös
on kuitenkin aina tehtävä 12 kuukauden kuluessa
hakemuksen vastaanottamisesta.
Rautatieyrityksen on ilmoitettava välittömästi
Rautatievirastolle turvallisuustodistukseen vaikuttavista muutoksista
ja kun se ottaa palvelukseensa uusia turvallisuustehtäviä hoitavia henkilöstöryhmiä
tai
ottaa käyttöönsä uutta liikkuvaa
kalustoa. Ratahallintokeskuksen on ilmoitettava välittömästi
Rautatievirastolle rataverkon ja sillä olevien laitteiden
tai kunnossapidon tai sitä koskevien menettelyjen oleellisista
muutoksista sekä muista turvallisuuslupaan vaikuttavista
merkittävistä muutoksista.
Rautatievirasto voi turvallisuustodistuksen haltijaa kuultuaan
muuttaa rautatieyrityksen turvallisuustodistusta ja Ratahallintokeskusta
kuultuaan Ratahallintokeskuksen turvallisuuslupaa, jos turvallisuustodistuksen
tai -luvan myöntämisen edellytykset ovat muuttuneet.
Rautatievirasto voi turvallisuustodistuksen haltijaa kuultuaan
peruuttaa toistaiseksi tai määräajaksi
rautatieyrityksen turvallisuustodistuksen ja Ratahallintokeskusta
kuultuaan Ratahallintokeskuksen turvallisuusluvan tai muualla Euroopan
talousalueella myönnetyn turvallisuustodistuksen
hyväksynnän, jos todistuksen- tai luvanhaltija
ei enää täytä turvallisuustodistuksen
tai -luvan saamisen edellytyksiä tai toimii vakavasti vastoin
sille säädettyjä tai määrättyjä velvollisuuksia.
34 §
Liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden
kelpoisuusvaatimukset
Rautateiden liikkuvan kaluston kuljettajilla, liikenteenohjaukseen
osallistuvilla sekä muilla välittömästi
rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä hoitavilla
henkilöillä tulee olla tehtävien asianmukaisen
hoitamisen vaatima terveys, koulutus ja muu kelpoisuus sen mukaan kuin
siitä erikseen säädetään
tai määrätään.
Muilla rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuuteen
vaikuttavia tehtäviä hoitavilla henkilöillä on
oltava tehtävien asianmukaisen hoitamisen vaatima terveys,
koulutus ja muu kelpoisuus. Heidän on oltava vähintään
18 vuoden ja enintään 65 vuoden ikäisiä ja
muutoinkin sopivia hoitamaansa tehtävään.
Rautatieyrityksen, rautatieyritysten kansainvälisen
yhteenliittymän ja radanpitoa harjoittavan yrityksen on
annettava palveluksessaan olevalle 2 momentissa säädetyt
kelpoisuusvaatimukset täyttävälle henkilölle
kelpoisuustodistus. Kelpoisuustodistuksen antajan on pidettävä palveluksessaan
olevista kelpoisuustodistuksen saaneista henkilöistä kelpoisuusrekisteriä.
Rekisterin pitämiseen sovelletaan, mitä rautatiejärjestelmän
liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain (1167/2004)
16—20 §:ssä säädetään.
Rautatievirasto voi antaa tarkemmat määräykset
2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden kelpoisuusvaatimuksista,
jollei niistä muuta säädetä tai
määrätä. Rautatievirasto voi
erityisestä syystä myöntää tämän
momentin nojalla antamistaan määräyksistä erivapauden.
Erivapauden myöntämisellä ei saa vaarantaa
rautatieliikenteen turvallisuutta.
35 §
Rakenteellisen osajärjestelmän käyttöönottolupa
Rautatiejärjestelmässä käytettävän
rakenteellisen osajärjestelmän käyttöön
ottamiseen on oltava Rautatieviraston myöntämä käyttöönottolupa,
jollei Suomea koskevasta kansainvälisestä velvoitteesta
muuta johdu. Tämän pykälän säännökset
rakenteellisen osajärjestelmän käyttöönottoluvasta
koskevat myös yksityisraiteilla käytettäviä rakenteellisia
osajärjestelmiä.
Rautatieviraston on myönnettävä käyttöönottolupa
sellaiselle rakenteelliselle osajärjestelmälle,
joka täyttää yhteentoimivuuden teknisen eritelmän
vaatimukset. Lisäksi osajärjestelmän on
täytettävä Rautatieviraston 28 §:n
nojalla antamien määräysten vaatimukset,
jos ne koskevat asianomaista osajärjestelmää.
Rautatievirasto voi hyväksyä rakenteellisen osajärjestelmän käyttöön
otettavaksi myös turvallisuusjohtamisjärjestelmän
hyväksymisen yhteydessä.
Rautatievirasto voi myöntää käyttöönottoluvan
määräaikaisena sekä sisällyttää siihen
sellaisia rajoituksia ja ehtoja, joilla varmistetaan yhteentoimivuuden
teknisten eritelmien tai tässä laissa säädettyjen
tai sen nojalla määrättyjen vaatimusten
noudattaminen. Käyttöönottoluvan ehdot
eivät saa olla ristiriidassa olennaisten vaatimusten kanssa.
Jos rakenteellista osajärjestelmää parannetaan
tai uudistetaan käyttöönottoluvan myöntämisen
jälkeen, siitä on ilmoitettava Rautatievirastolle.
Jos rakenteellista osajärjestelmää parannetaan
tai uudistetaan olennaisesti, sitä ei saa ottaa käyttöön
ennen kuin sille on myönnetty uusi käyttöönottolupa.
36 §
Rakenteellisen osajärjestelmän käyttöönottolupaa
ja yhteentoimivuuden osatekijän hyväksyntää koskevat
erinäiset säännökset
Jos rakenteellinen osajärjestelmä ei kuulu
yhteentoimivuuden teknisen eritelmän soveltamisalan piiriin,
sen on täytettävä 28 §:n nojalla
säädetyt tai määrätyt
vaatimukset, jollei Suomea koskevasta kansainvälisestä velvoitteesta
muuta johdu. Tämän pykälän säännökset
rakenteellisen osajärjestelmän käyttöönottoluvasta
koskevat myös yksityisraiteilla käytettäviä rakenteellisia
osajärjestelmiä.
Rakenteellisella osajärjestelmällä,
jolle on myönnetty käyttöönottolupa
muualla Euroopan talousalueella tai talousalueen ulkopuolisessa valtiossa,
on oltava Rautatieviraston myöntämä käyttöönottolupa
ennen sen ottamista käyttöön.
Suomen ja Venäjän välisessä rautateiden
yhdysliikenteessä käytettävältä liikkuvalta
kalustolta ei vaadita 35 §:ssä tarkoitettua käyttöönottolupaa.
Yhdysliikenteessä käytettävästä liikkuvasta
kalustosta on ilmoitettava tässä laissa vaaditut
rekisteröintitiedot 37 §:ssä tarkoitettuun liikkuvan
kaluston rekisteriin ennen kuin kalusto voidaan ottaa käyttöön
Suomen rataverkolla. Lisäksi kaluston on oltava tarkastettu
siten kuin Suomen ja Venäjän välisestä rautatieyhdysliikenteestä on
sovittu ennen sen käyttöönottoa Suomen
rataverkolla.
Rautatievirasto voi hakemuksesta myöntää yhteentoimivuuden
osatekijälle tyyppikohtaisen hyväksynnän,
jos osatekijä täyttää 28 §:n
nojalla säädetyt tai määrätyt
vaatimukset, jollei Suomea koskevasta kansainvälisestä velvoitteesta muuta
johdu.
37 §
Liikkuvan kaluston rekisteri
Rautatievirasto pitää rautatiejärjestelmän
turvallisuuden edistämiseksi ja liikkuvan kaluston yksilöimiseksi
rekisteriä, jonka avulla valvotaan liikkuvan kaluston kelpoisuutta
ja liikenneturvallisuutta. Liikkuva kalusto rekisteröidään Rautatieviraston
ylläpitämään rekisteriin, jos liikkuva
kalusto on saanut käyttöönottoluvan Suomessa.
Rekisteriin merkitään myös sellainen
valtion rataverkolla käytettävä liikkuva
kalusto, joka on saanut käyttöönottoluvan
muualla Euroopan talousalueella tai talousalueen ulkopuolisessa
valtiossa, sekä yksityisraiteilla käytettävä liikkuva
kalusto.
Rautatievirasto voi rekisteröidä liikkuvan
kaluston hakemuksesta myös määräajaksi.
Myös sellainen liikkuva kalusto, joka on saanut käyttöönottoluvan
toisessa valtiossa, voidaan rekisteröidä määräajaksi,
jos sille on myönnetty käyttöönottolupa
Suomessa ja sitä käytetään valtion rataverkolla
ainoastaan väliaikaisesti.
Liikkuvan kaluston rekisteriin on merkittävä tiedot
liikkuvan kaluston omistajasta, haltijasta ja vuokraajasta. Muista
liikkuvan kaluston rekisteriin merkittävistä tiedoista
annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston
asetuksella.
Suomen ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä käytettävästä liikkuvasta
kalustosta on rekisteriin merkittävä tiedot kulkuneuvon omistajasta
tai vuokraajasta, kulkuneuvon käyttöön
liittyvistä mahdollisista rajoituksista sekä kulkuneuvon
huoltosuunnitelmaan liittyvistä turvallisuuden kannalta
olennaisista tiedoista.
38 §
Liikkuvan kaluston rekisteröinti ja kaluston poistaminen
rekisteristä
Liikkuvan kaluston rekisteröintiä haetaan Rautatievirastolta.
Hakemukseen on liitettävä selvitys siitä,
että 37 §:ssä säädetyt
rekisteröinnin edellytykset täyttyvät,
ja muut rekisteröintiä varten tarvittavat selvitykset,
joista Rautatievirasto antaa tarkemmat määräykset.
Jos liikkuvan kaluston omistaja, haltija tai vuokraaja vaihtuu
tai muut rekisteriin merkityt tiedot tai muut rekisteröinnin
edellytykset muuttuvat, rautatieyrityksen tai muun liikkuvasta kalustosta
vastaavan yhtiön tai yhteisön on ilmoitettava
siitä Rautatievirastolle. Muutoksesta on ilmoitettava Rautatievirastolle
14 päivän kuluessa siitä, kun rautatieyritys
tai muu liikkuvasta kalustosta vastaava yhtiö tai yhteisö on
saanut muutoksesta tiedon. Jollei ilmoitusta ole tehty tässä momentissa
säädetyssä määräajassa,
Rautatievirasto voi kieltää liikkuvan kaluston
käyttämisen valtion rataverkolla.
Rautatieviraston on poistettava liikkuva kalusto
rekisteristä, jos:
1) rekisteröinnin edellytykset eivät
enää täyty;
2) liikkuva kalusto on tuhoutunut, romutettu tai muuten
poistettu käytöstä; tai
3) rekisteriin merkityn liikkuvan kaluston katsastus
ei ole ollut voimassa kahteen vuoteen eikä liikkuvaa kalustoa
ole sen jälkeen Rautatieviraston määräämässä ajassa
uudelleen todettu liikennekelpoiseksi.
39 §
Liikkuvan kaluston katsastusjärjestelmä
Rataverkolla kansallisessa liikenteessä käytettävä liikkuva
kalusto kuuluu Rautatieviraston katsastusjärjestelmän
piiriin, jos sille ei ole myönnetty 35 §:ssä tarkoitettua
osajärjestelmän käyttöönottolupaa.
Rautatievirasto järjestää katsastuksen
tai hankkii katsastuspalvelut julkisilta tai yksityisiltä palvelujen
tuottajilta. Rautatievirasto antaa kuitenkin katsastusta koskevat
ja siihen liittyvät hallintopäätökset.
40 §
Ratarekisteri
Ratahallintokeskus pitää yhteentoimivuuden edistämiseksi
ratarekisteriä, johon on sisällytettävä tiedot
osajärjestelmistä ja niiden ominaisuuksista sekä muut
asianomaisessa yhteentoimivuuden teknisessä eritelmässä edellytetyt
tiedot.
41 §
Ilmoitetun laitoksen nimeäminen ja nimeämisen peruuttaminen
Rautatievirasto nimeää hakemuksesta
ilmoitetun laitoksen tavanomaista rautatiejärjestelmää ja
suurten nopeuksien rautatiejärjestelmää varten
määräajaksi tai toistaiseksi. Laitoksen
nimeämisen edellytyksenä on, että:
1) laitos on viranomainen tai suomalainen oikeushenkilö;
2) laitos on luotettava sekä toiminnallisesti, kaupallisesti
ja taloudellisesti rautatiejärjestelmämarkkinoiden
osapuolista riippumaton;
3) laitoksella on toiminnan laajuuden kannalta riittävä vastuuvakuutus
tai muu vastaava järjestely;
4) laitoksella on käytössään
riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä sekä toiminnan
edellyttämät järjestelmät, laitteet
ja välineet.
Jos ilmoitetun laitoksen tehtäviä hoitaa erillinen
ja tunnistettavissa oleva osa oikeushenkilöä,
laitoksen ei 1 momentin 2 kohtaa sovellettaessa katsota
tämän perusteella menettävän riippumattomuuttaan.
Rautatievirasto voi sisällyttää ilmoitetun
laitoksen nimeämistä koskevaan päätökseen
sellaisia laitoksen toimintaan liittyviä rajoituksia tai ehtoja,
joilla varmistetaan, että laitokselle kuuluvat tehtävät
hoidetaan asianmukaisesti.
Rautatievirasto voi peruuttaa ilmoitetun laitoksen nimeämisen
kokonaan tai määräajaksi, jos laitos
ei täytä säädettyjä vaatimuksia
taikka jos laitos toimii olennaisesti tämän lain
tai tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuusdirektiivin
tai suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuusdirektiivin
vastaisesti.
Tarkemmat säännökset ilmoitetulle
laitokselle asetettavista vaatimuksista annetaan valtioneuvoston
asetuksella.
42 §
Ilmoitetun laitoksen tehtävät ja valvonta
Ilmoitettu laitos tekee osajärjestelmien vaatimuksenmukaisuuden
tarkastuksia ja antaa tarkastuksia koskevia vaatimuksenmukaisuustodistuksia
sekä yhteentoimivuuden osatekijöille vaatimuksenmukaisuuden
tai käyttöönsoveltuvuuden arviointeja
ja antaa niitä koskevia vaatimuksenmukaisuus- ja tarkastustodistuksia.
Tarkemmat säännökset tässä momentissa
tarkoitetuissa tarkastuksissa sovellettavasta menettelystä sekä vaatimuksenmukaisuus-
ja tarkastustodistusten antamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Ilmoitettu laitos voi teettää alihankkijalla
osatoimenpiteitä tässä pykälässä tarkoitettujen
tehtäviensä suorittamisessa, jos alihankkija täyttää 41 §:n
1 momentin mukaiset ilmoitetun laitoksen nimeämistä koskevat
edellytykset lukuun ottamatta 1 kohdan vaatimusta ja jos alihankkija suorittaa
tehtävän tässä laissa tai sen
nojalla säädettyjen tai määrättyjen
vaatimusten mukaisesti. Ilmoitettu laitos vastaa alihankintana teettämistään
toimenpiteistä.
Ilmoitetun laitoksen edustajalla on tässä pykälässä tarkoitettuja
tehtäviä suorittaessaan oikeus päästä tarkastuksen
kohteena olevalle työmaalle, tuotantolaitokseen, varastoalueelle,
testauslaitoksiin ja muihin sellaisiin paikkoihin, joihin pääsy
on välttämätöntä tarkastuksen
suorittamiseksi. Ilmoitetulla laitoksella on tarkastuksia suorittaessaan
salassapitosäännösten estämättä oikeus
saada tutkittavakseen tarkastusta varten tarvittavat toteuttamissuunnitelmat
ja muut tarvittavat asiakirjat.
Ilmoitettua laitosta voidaan käyttää liikkuvan kaluston
sekä radan laitteen ja rakenteen vaatimuksenmukaisuuden
arviointiin ja tarkastukseen myös silloin, kun liikkuva
kalusto sekä radan laite ja rakenne eivät kuulu
yhteentoimivuuden teknisen eritelmän soveltamisalan piiriin.
Rautatievirasto valvoo ilmoitetun laitoksen toimintaa. Rautatievirastolla
on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada
valvontatehtävänsä suorittamiseksi tarpeelliset
tiedot laitoksen hallinnosta, taloudesta, henkilökunnan
teknisestä pätevyydestä, laitoksen tekemistä arvioinneista
sekä tämän lain mukaisista arviointimenettelyistä ja
laitoksen antamista vaatimuksenmukaisuustodistuksista ja tarkastustodistuksista.
Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava Rautatievirastolle sellaisista
toimintansa muutoksista, joilla voi olla vaikutusta ilmoitettuna
laitoksena toimimisen edellytyksiin.
43 §
Hyvän hallinnon vaatimukset ilmoitetun laitoksen toiminnassa
Ilmoitetun laitoksen on noudatettava tässä laissa
tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan, mitä hallintolaissa
(434/2003), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa
laissa, sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
annetussa laissa ja kielilaissa (423/2003) säädetään.
Vaatimuksenmukaisuustodistuksessa ja tarkastustodistuksessa voidaan
kuitenkin käyttää sitä kieltä,
jolla arviointia koskevat tekniset asiakirjat on laadittu. Ilmoitetun
laitoksen tai tämän alihankkijan palveluksessa
olevaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen
suorittaessaan 42 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä.
44 §
Osajärjestelmän ja yhteentoimivuuden osatekijän
vaatimuksenmukaisuuden tarkastaminen ja arviointi
Rautatiejärjestelmän osajärjestelmän
ja yhteentoimivuuden osatekijän vaatimuksenmukaisuus arvioidaan
28 §:n nojalla annettujen vaatimusten perusteella. Jos
yhteisön oikeuden nojalla on muutoin asetettu yhteentoimivuuden
osatekijöihin sovellettavia teknisiä vaatimuksia,
vaatimuksenmukaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon myös
nämä vaatimukset.
Osajärjestelmän vaatimuksenmukaisuus voidaan
osoittaa EY-tarkastusvakuutuksella, jos ilmoitettu laitos on antanut
tätä varten osajärjestelmää koskevan
vaatimuksenmukaisuustodistuksen. Yhteentoimivuuden osatekijän
vaatimuksenmukaisuus voidaan osoittaa EY-vaatimuksenmukaisuusvakuutuksella
tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksella,
jos ilmoitettu laitos on antanut tätä varten yhteentoimivuuden osatekijää koskevan
tarkastustodistuksen.
Osajärjestelmälle annettavasta EY-tarkastusvakuutuksesta
sekä yhteentoimivuuden osatekijälle annettavasta
EY-vaatimuksenmukaisuusvakuutuksesta ja EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksesta
sekä niiden antamisen edellytyksistä ja antamista
koskevasta menettelystä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
45 §
Osajärjestelmän ja yhteentoimivuuden osatekijän
markkinakelpoisuus sekä vaatimuksenmukaisuusolettama
Jos osajärjestelmä tai yhteentoimivuuden osatekijä ei
täytä olennaisia vaatimuksia, osajärjestelmää tai
yhteentoimivuuden osatekijää ei saa saattaa markkinoille,
pitää kaupan, myydä tai muutoin luovuttaa
toiselle rautatiejärjestelmässä käytettäväksi
tai käyttää tässä järjestelmässä. Olennaiset
vaatimukset täyttävän osajärjestelmän
tai yhteentoimivuuden osatekijän saattamista markkinoille,
kaupan pitämistä, myyntiä tai muuta luovutusta
taikka käyttöä ei saa kieltää,
rajoittaa tai vaikeuttaa muulla kuin tässä laissa
säädetyllä tai lain nojalla määrätyllä olennaisten
vaatimusten noudattamisesta johtuvalla tai muussa laissa säädetyllä perusteella.
Jos osajärjestelmällä on EY-tarkastusvakuutus
tai vastaava muu Euroopan talousalueella annettu vakuutus taikka
yhteentoimivuuden osatekijällä EY-vaatimuksenmukaisuusvakuutus
tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutus tai
vastaava muu Euroopan talousalueella annettu vakuutus ja vakuutusta
osajärjestelmälle tai yhteentoimivuuden osatekijälle
annettaessa on otettu huomioon 28 §:n nojalla
säädetyt tai määrätyt
vaatimukset, osajärjestelmää tai yhteentoimivuuden osatekijää on
pidettävä olennaisten vaatimusten mukaisena. Tämä vaatimuksenmukaisuusolettama
on voimassa, jollei näytetä, että osajärjestelmä tai
yhteentoimivuuden osatekijä on olennaisten vaatimusten
vastainen.
46 §
Turvallisuuden ja yhteentoimivuuden valvonta
Rautatievirasto on tässä laissa tarkoitettu
valvontaviranomainen, ja se vastaa rautatiejärjestelmän
turvallisuuden ja yhteentoimivuuden valvonnasta. Virasto valvoo
turvallisuutta ja yhteentoimivuutta myös yksityisraiteilla.
Rautatievirasto valvoo, että rautatieyrityksen ja Ratahallintokeskuksen
turvallisuusjohtamisjärjestelmät täyttävät
tässä laissa ja rautatieturvallisuusdirektiivin
liitteessä III turvallisuusjohtamisjärjestelmälle
asetetut vaatimukset. Onnettomuustutkintakeskus voi onnettomuustutkinnan
toimittamiseksi tarkastaa rautatieyrityksen ja Ratahallintokeskuksen
turvallisuusjohtamisjärjestelmän.
Rautatievirastolla on oikeus valvontatehtävän
hoitamiseksi päästä Ratahallintokeskuksen, rautatieliikenteen
harjoittajan, yksityisraiteen haltijan, radanpidon töitä tekevän
yrityksen, liikenteenohjauspalveluja tarjoavan yrityksen ja rautateiden
liikkuvan kaluston katsastuspalveluja tarjoavan yrityksen hallinnassa
oleviin tiloihin, tarkastaa 30 §:ssä tarkoitettu
turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja saada salassapitosäännösten
estämättä nähtäväkseen
valvonnan toimittamiseksi tarvittavat rekisterit, luettelot ja muut asiakirjat.
Rautatievirasto voi käyttää valvonnassa
asiantuntijan apua, jos se on valvonnan toimittamiseksi tarpeellista.
Poliisin tulee tarvittaessa antaa virka-apua tämän
lain tai sen nojalla annettujen säännösten
ja määräysten valvontaa koskevissa asioissa.
Edellä 3 momentissa tarkoitettujen yritysten ja yhteisöjen
on salassapitosäännösten estämättä annettava
Rautatievirastolle sen valvontatehtävän hoitamiseksi
tarvitsemat tiedot.
47 §
Osajärjestelmän ja yhteentoimivuuden osatekijän
markkinavalvonta
Rautatievirasto valvoo rautatiejärjestelmän yhteentoimivuusvaatimusten
noudattamista. Virastolla on oikeus salassapitosäännösten
estämättä saada valvontatehtävänsä suorittamiseksi tarvittavat
tiedot ilmoitetulta laitokselta, osajärjestelmien ja yhteentoimivuuden
osatekijöiden valmistajalta, näiden edustajalta,
niiltä, jotka saattavat osajärjestelmiä tai
yhteentoimivuuden osatekijöitä markkinoille, pitävät
kaupan, myyvät tai muutoin luovuttavat niitä,
sekä niiltä, jotka ottavat käyttöön
tai käyttävät osajärjestelmiä ja
yhteentoimivuuden osatekijöitä.
Jos 44 §:ssä tarkoitettu vakuutus ei ole asianmukainen
taikka osajärjestelmä tai yhteentoimivuuden osatekijä ei
muutoin vastaa tässä laissa tai sen nojalla säädettyjä ja
määrättyjä vaatimuksia, Rautatieviraston
on vaadittava 1 momentissa tarkoitettua yhteisöä tai
muuta tahoa ryhtymään toimenpiteisiin osajärjestelmän
tai yhteentoimivuuden osatekijän saattamiseksi vaatimusten
mukaiseksi. Jos osajärjestelmän tai yhteentoimivuuden
osatekijän vaatimuksenmukaisuuden vastaisuus vaarantaa
rautatiejärjestelmän turvallisuuden tai vaatimuksenmukaisuuden vastaisuus
on muutoin olennainen, viraston on ryhdyttävä toimenpiteisiin
osajärjestelmän tai yhteentoimivuuden osatekijän
käytön rajoittamiseksi tai kieltämiseksi
taikka sen poistamiseksi markkinoilta. Viraston on ilmoitettava
tässä momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä Euroopan
yhteisöjen komissiolle.
48 §
Onnettomuuden tai muun uhkaavan tilanteen estäminen
Rautatievirastolla on oikeus keskeyttää rautatieliikennettä tai
rautateitä uhkaava toimenpide tai muu tapahtuma, jos on
perusteltua syytä olettaa, että rautatieliikenteen
tai rautateiden turvallisuus tai ihmisten henki tai terveys on uhattuna. Samoin
perustein Rautatievirasto voi keskeyttää huomattavaa
omaisuus- tai ympäristövahinkoa aiheuttavan toimenpiteen
tai tapahtuman.
49 §
Rautateitä uhkaavaan vaaraan ja onnettomuuteen varautuminen
Rautatieliikenteen harjoittajan, Ratahallintokeskuksen ja radanpitoon
liittyvää liikennettä harjoittavan yrityksen
on riittävällä tavalla varauduttava rautateitä uhkaavan
vaaran tai onnettomuuden varalta. Rautatievirasto voi antaa tarkempia
määräyksiä varautumisesta onnettomuuteen
ja vaaratilanteeseen.
Rautatievirasto voi velvoittaa rautatieyrityksen ja sen, joka
suorittaa liikenneturvallisuuteen liittyviä tehtäviä rautatieliikenteessä,
osallistumaan pelastusharjoituksiin ja rautatieliikenteen pelastustoimintaan,
kuitenkin enintään viideksi vuorokaudeksi vuodessa.
50 §
Rautatieonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta
Rautatiellä tapahtuneen onnettomuuden ja vaaratilanteen
tutkinnasta säädetään onnettomuuksien
tutkinnasta annetussa laissa (373/1985).
Rautatieliikenteen harjoittajan ja Ratahallintokeskuksen on
ilmoitettava onnettomuustutkintakeskukselle ja Rautatievirastolle
viipymättä niiden tietoon tulleista onnettomuuksista
ja vaaratilanteista.
Rautatievirasto voi tutkia muut kuin 1 momentin mukaan tutkittavana
olevat vaaratilanteet ja tapahtumat, jos se on tarpeen rautateiden turvallisuuden
edistämiseksi.
7 luku
Erinäiset säännökset
53 §
Radanpitoon liittyvä liikenne
Radanpitoon liittyvän liikenteen edellytyksiin ja sen
harjoittamiseen sovelletaan, mitä liikennöinnistä,
rautatieliikenteen harjoittamisesta, rautatieliikenteen harjoittajan
vakuutuksista ja liikenneturvallisuustehtävistä tässä laissa
tai muussa laissa säädetään
taikka niiden nojalla säädetään
tai määrätään. Radanpitoon
liittyvään liikenteeseen ei vaadita 5 §:n
mukaista toimilupaa.
Radanpitoon liittyvä liikenne voidaan järjestää Ratahallintokeskuksen
liikenteenohjauksen johdolla siten, että radanpidon liikenne
ei vaikuta ratakapasiteetin hakijoiden oikeuteen käyttää näille
myönnettyä ratakapasiteettia.
54 §
Museoliikenne
Museoliikenteen harjoittamisen edellytyksiin ja museoliikenteen
harjoittamiseen sovelletaan, mitä liikennöinnistä,
rautatieliikenteen harjoittamisesta, rautatieliikenteen harjoittajan
vakuutuksista ja liikenneturvallisuustehtävistä tässä laissa
tai muussa laissa säädetään
taikka niiden nojalla säädetään
tai määrätään. Museoliikenteen
harjoittajalta ei kuitenkaan vaadita 5 §:n mukaista toimilupaa.
Museoliikenteen harjoittajaan sovelletaan lisäksi, mitä 12 §:n
1 momentin 2—4 kohdassa säädetään
toimiluvan haltijan oikeudesta aloittaa rautatieliikenteen harjoittaminen
sekä 24 §:ssä ratakapasiteetin
hakijasta. Museoliikenteen harjoittajan ratakapasiteettihakemus
käsitellään aina kiireellisenä sen
mukaan kuin 23 §:ssä säädetään.
55 §
Liikennöintilupa
Tämän lain 53 §:ssä tarkoitettua
radanpitoon liittyvää liikennöintiä ja
54 §:ssä tarkoitettua museoliikennettä varten
on oltava Rautatieviraston myöntämä liikennöintilupa.
Liikennöintilupa myönnetään
hakemuksesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan,
jos:
1) hakijalla on 11 §:ssä tarkoitettu
vastuuvakuutus tai muu vastaava järjestely;
2) hakijan liikennöintiä hoitavilla
henkilöillä on tehtäviin vaadittu kelpoisuus;
3) hakijan liikennöintiin käyttämä kalusto
on hyväksytty ja täyttää sille
asetetut vaatimukset;
4) hakijalla on järjestelmä, jolla
varmistetaan organisaation toimintaan oleellisesti kuuluvien riskien
hallinta.
56 §
Yksityisraiteiden liityntä valtion rataverkkoon
Rautatieyritykset ja muut yksityisoikeudelliset yhtiöt
tai yhteisöt sekä kunnat ja valtion viranomaiset
voivat liittää raiteitaan valtion rataverkkoon,
jos Ratahallintokeskus myöntää liityntää varten
yksityisraideliityntäluvan. Liitynnän käyttöönotosta
ja ylläpidosta on sovittava Ratahallintokeskuksen ja luvan
saajan kesken.
57 §
Velvollisuus palvelujen tarjoamiseen
Rautatieyritys, rautatieyritysten kansainvälinen yhteenliittymä ja
rautatieliikenteen palveluja tarjoava yhtiö tai muu yhteisö on
velvollinen tarjoamaan kapasiteetti- ja ratamaksudirektiivin liitteen
II 2 kohdassa tarkoitettuja rataverkon käyttömahdollisuuksiin
kuuluvia palveluja raideyhteyksineen rautatieliikenteen harjoittajan käyttöön
tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla
korvausta vastaan, jos palveluja tarjoaa ainoastaan yksi
yhtiö tai muu yhteisö eikä palveluja
voida muutoin kohtuudella järjestää.
Velvollisuutta palvelujen tarjoamiseen ei kuitenkaan ole, jos palvelu
on yrityksen tai muun yhteisön omassa käytössä ja
palvelu on välttämätön yrityksen
tai muun yhteisön omaa tarvetta varten.
Korvauksen tulee olla tasapuolinen kaikkia rautatieyrityksiä kohtaan
ja kohtuullinen ottaen huomioon palveluista aiheutuneet kustannukset ja
kohtuullinen voitto. Palveluiden hinnoittelussa ei saa olla perusteettomia
tai kilpailua ilmeisesti rajoittavia ehtoja tai rajauksia.
Rautatieyrityksellä on oikeus käyttää yksityisraiteita,
jotka johtavat useampaan kuin yhtä loppukäyttäjää palveleviin
terminaaleihin ja satamiin, ja tarjota terminaaleissa ja satamissa asiakkailleen
palveluja.
Tarkemmat säännökset tässä pykälässä tarkoitetuista
palveluista ja raideyhteyksistä annetaan valtioneuvoston
asetuksella.
58 §
Velvollisuus koulutuspalvelujen tarjoamiseen
Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun
lain 7 §:ssä tarkoitettuja liikenneturvallisuuteen
liittyviä koulutuspalveluja tai muita rautatieliikenteen
koulutuspalveluja tarjoavan yhtiön tai muun yhteisön
on tarjottava tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla
korvausta vastaan koulutuspalveluja muille tässä laissa tarkoitettua
toimintaa harjoittaville yhtiöille ja muille yhteisöille,
jos koulutus on tarpeellista turvallisuustodistuksen saamista koskevien
vaatimusten täyttämiseksi. Korvauksen tulee olla tasapuolinen
ja kohtuullinen ottaen huomioon koulutuksesta aiheutuneet kustannukset
ja kohtuullinen voitto.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuista koulutuspalveluista
voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella.
59 §
Ratakapasiteettia koskeva arviointi ja ratakapasiteetin
vahvistamissuunnitelma
Jos Ratahallintokeskus toteaa rautatiereitin 19 §:n
2 momentin nojalla ylikuormitetuksi, sen on laadittava kuuden kuukauden
kuluessa ylikuormittumisen toteamisesta ratakapasiteettia koskeva
arviointi. Arvioinnissa on selvitettävä rautatiereitin
ylikuormittumisen syyt sekä ne Ratahallintokeskuksen toimenpiteet,
joilla se voi poistaa tai vähentää ylikuormittumista
arvioitavana olevalla rautatiereitillä.
Jos Ratahallintokeskus on tehnyt 1 momentissa tarkoitetun ratakapasiteettia
koskevan arvioinnin, sen on tämän jälkeen
tehtävä ratakapasiteetin vahvistamissuunnitelma
kuuden kuukauden kuluessa arvioinnin valmistumisesta. Ratakapasiteetin
vahvistamissuunnitelmassa on yksilöitävä ylikuormituksen
syyt, rautatieliikenteen todennäköinen kehittyminen,
rataverkon kehittämistä koskevat rajoitukset sekä ratakapasiteetin
vahvistamisen vaihtoehdot ja kustannukset ottaen huomioon kustannus-hyötyanalyysiin
perustuvat arviot esitetyistä vaihtoehdoista sekä edellytykset
ratamaksuun liittyvien maksujen muuttamiseen.
60 §
Liikenteenohjauspalveluille ja rautateiden liikkuvan kaluston
katsastuspalveluille asetettavat vaatimukset
Liikenteenohjauspalveluja ja rautateiden liikkuvan kaluston
katsastuspalveluja tarjoavalla yrityksellä tulee olla Rautatieviraston
hyväksymä turvallisuuden takaava organisaatio
ja järjestelmä, jolla varmistetaan organisaation
toimintaan oleellisesti kuuluvien riskien hallinta. Järjestelmään
tehdyistä merkittävistä muutoksista on
ilmoitettava välittömästi Rautatievirastolle. Palveluja
on tarjottava tasapuolisesti kaikille rautatieyrityksille. Liikenteenohjauspalveluja
tarjoavan
yrityksen toiminnassa on noudatettava hyvän hallinnon vaatimuksia.
Rautateiden liikkuvan kaluston katsastustehtäviä hoitavien
henkilöiden on oltava tehtäviin sopivia ja ammatillisesti
päteviä. Liikkuvan kaluston katsastustehtäviä hoitavan
yrityksen on toiminnassaan soveltuvin osin noudatettava, mitä hallintolaissa,
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, sähköisestä asioinnista
viranomaistoiminnassa annetussa laissa ja kielilaissa säädetään.
Tämän pykälän 1 momentissa
tarkoitetun yrityksen palveluksessa olevaan henkilöön
sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen
suorittaessaan 26 tai 39 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä.
61 §
Varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin
Rautatieviraston, Ratahallintokeskuksen ja rautatieyrityksen
on varautumisen avulla huolehdittava siitä, että niiden
toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi
myös valmiuslaissa (1080/1991) tarkoitetuissa
poikkeusoloissa sekä niihin verrattavissa normaaliolojen
häiriötilanteissa. Oman toimintansa varmistamisen
lisäksi Rautatieviraston ja Ratahallintokeskuksen tulee varmistaa
rataverkon liikennöitävyys myös erilaisissa
poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa.
Varautumistoimenpiteitä johtaa ja sovittaa yhteen ministeriö,
joka antaa tarpeelliset ohjeet varautumiseen ja valmiussuunnitteluun
liittyvistä yksityiskohdista.
62 §
Viranomaisen tiedonsaantioikeus ratamaksun määräämistä,
tilastointia ja tutkimusta varten
Rautatieliikenteen harjoittajan on pyynnöstä annettava
Ratahallintokeskukselle ratamaksun määräämistä varten
sekä tilastointia ja tutkimusta varten tarpeelliset tiedot
taloudestaan ja harjoittamastaan liikenteestä. Sama oikeus
tiedonsaantiin on Rautatievirastolla tilastointia ja tutkimusta
varten.
63 §
Rautatieyrityksen kirjanpito
Rautatieyrityksen on kirjanpidossaan noudatettava asiaa koskevia
Euroopan yhteisössä ja Suomessa voimassa olevia
säännöksiä. Lisäksi rautatieyrityksen
on tehtävä tavaraliikenteen kannattavuutta koskeva
laskelma sekä sen tuotantovälineiden määrää,
arvoa ja niihin liittyviä taloudellisia vastuita koskeva
vuotuinen yhteenveto, joka on julkaistava. Julkisina palveluina ostettavasta
henkilöliikenteestä saatavat tulot on kirjattava
erikseen, eikä niitä saa käyttää muun liiketoiminnan
kulujen kattamiseen.
64 §
Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka
Rautatievirasto ja Ratahallintokeskus voivat asettaa tämän
lain nojalla antamansa velvoitteen tai kiellon tehosteeksi uhkasakon,
teettämisuhan tai keskeyttämisuhan siten
kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
65 §
Oikaisuvaatimus
Asianosainen saa hakea oikaisua Rautatievirastolta,
jos päätös koskee:
1) yksittäistä etusijajärjestystä ratakapasiteetin
jaossa;
2) ratamaksua;
3) ratakapasiteetin jakamista;
4) kiireellisen ratakapasiteetin myöntämistä; tai
5) ilmoitetun laitoksen vaatimuksenmukaisuustodistuksen
tai tarkastustodistuksen myöntämistä.
Päätökseen, johon saa hakea oikaisua,
ei saa hakea valittamalla muutosta. Päätökseen
on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Oikaisua
on haettava 30 päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaamisesta.
Rautatieviraston on ratkaistava tässä pykälässä tarkoitettu
oikaisuvaatimus kahden kuukauden kuluessa siitä, kun oikaisuvaatimuksen
tekijä on toimittanut sille kaikki ratkaisun tekemiseksi
tarvittavat tiedot. Päätös oikaisuvaatimukseen
on yksittäistä etusijajärjestystä,
ratakapasiteetin jakamista ja kiireellistä ratakapasiteetin myöntämistä koskevassa
asiassa kuitenkin annettava 10 päivän kuluessa
kaikkien tarvittavien tietojen toimittamisesta.
66 §
Muutoksenhaku
Rautatieviraston ja Ratahallintokeskuksen 64 §:n
nojalla tekemään päätökseen
haetaan muutosta siten kuin uhkasakkolaissa säädetään. Rautatieviraston
päätökseen, jonka Rautatievirasto tekee
57 ja 58 §:ssä tarkoitettujen palvelujen tarjoamista
tai niiden hinnoittelua koskevan erimielisyyden ratkaisemiseksi
52 §:n nojalla, haetaan muutosta valittamalla
markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996)
säädetään. Rautatieviraston
65 §:ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen
johdosta tai muutoin antamaan päätökseen
samoin kuin Ratahallintokeskuksen ja ministeriön päätökseen haetaan
muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään.
Jos ministeriö ei ole antanut päätöstä toimilupahakemukseen
7 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa
tai Rautatievirasto ratkaissut oikaisupyyntöä 65 §:n
3 momentissa säädetyssä määräajassa
taikka ratkaissut turvallisuustodistuksen tai -luvan myöntämistä tai
hyväksymistä koskevaa asiaa 33 §:ssä säädetyssä määräajassa, hakija
voi tehdä valituksen. Valituksen katsotaan tällöin
kohdistuvan hakemuksen hylkäävään
päätökseen. Tällaisen valituksen
voi tehdä, kunnes hakemukseen on annettu päätös.
Ministeriön ja Rautatieviraston on ilmoitettava päätöksen
antamisesta valitusviranomaiselle. Tässä momentissa
tarkoitetun valituksen tekemisestä ja käsittelystä on
muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa
säädetään.
67 §
Lain suhde kilpailulainsäädäntöön
Jos Rautatieviraston käsiteltävänä oleva
asia koskee menettelyä, joka saattaa rikkoa kilpailunrajoituksista
annetun lain (480/1992) kilpailunrajoituksia koskevia säännöksiä,
Rautatievirasto voi siirtää asian kilpailunrajoituksia
koskevilta osin käsiteltäväksi mainitun
lain mukaisesti.
Rautatiemarkkinoilla ilmeneviä kilpailunrajoituksia
ja niiden vahingollisia vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon
tämän lain ja sen nojalla annetut säännökset
ja määräykset.
68 §
Rangaistussäännökset
Joka harjoittaa luvanvaraista rautatieliikennettä ilman
asianmukaista toimilupaa, on tuomittava luvattomasta rautatieliikenteen
harjoittamisesta sakkoon.
Joka tahallaan
1) harjoittaa rautatieliikennettä 12 §:n
mukaisten edellytysten puuttuessa,
2) käyttää ratakapasiteettia
22 §:n vastaisesti,
3) harjoittaa radanpitoon liittyvää liikennettä tai
museoliikennettä ilman 55 §:ssä tarkoitettua liikennöintilupaa,
4) liikkuu tai oleskelee asiattomasti ratapiha-alueella,
ratalinjalla, rautatiesillalla tai rautatietunnelissa, joka ei ole
yleisön käytettävissä,
on tuomittava, jollei teko ole vähäinen
tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa
rangaistusta, rautatielainsäädännön
rikkomisesta sakkoon.
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta 35 §:n 1
momentin tai 45 §:n 1 momentin vastaisesti tai 28 §:n
2 momentin nojalla annetun määräyksen vastaisesti
ottaa käyttöön, parantaa tai uudistaa osajärjestelmän
tai yhteentoimivuuden osatekijän tai käyttää sitä,
saattaa sen markkinoille, pitää kaupan, myy tai
muuten luovuttaa sen, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen
tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa
rangaistusta, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuusvaatimusten
rikkomisesta sakkoon.
Sitä, joka rikkoo tämän lain nojalla
määrättyä uhkasakolla, teettämisuhalla
tai keskeyttämisuhalla tehostettua velvoitetta
tai kieltoa, ei voida tuomita 3 momentin nojalla rangaistukseen samasta
teosta.
69 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20 .
Tällä lailla kumotaan 7 päivänä maaliskuuta 2003
annettu rautatielaki (198/2003) ja Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän
yhteentoimivuudesta 28 päivänä kesäkuuta
2002 annettu laki (561/2002) niihin myöhemmin
tehtyine muutoksineen.
Tämän lain 16 §:n 1 momentin 2 kohtaa
ja 34 §:n 3 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta
2007.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimiin.
70 §
Siirtymäsäännökset
Tällä lailla kumotun rautatielain, jäljempänä vanha
laki, 5 §:n nojalla myönnetty toimilupa on voimassa
yhden vuoden ajan tämän lain voimaantulosta tässä laissa
tarkoitettuna toimilupana. Toimiluvan haltijalla on tämän
jälkeen oltava tämän lain mukainen toimilupa
rautatieliikenteen harjoittamiseksi.
Vanhan lain 11 §:n nojalla myönnetyt turvallisuustodistukset
ovat sellaisinaan voimassa 1 päivään
toukokuuta 2007, jonka jälkeen rautatieyrityksellä on
oltava tämän lain 31 §:ssä tarkoitettu
turvallisuustodistus.
Ratahallintokeskuksella on oltava 32 §:ssä tarkoitettu
turvallisuuslupa sekä radanpitoon liittyvää liikennettä harjoittavalla
yhtiöllä tai muulla yhteisöllä ja
museoliikenteen harjoittajalla 55 §:ssä tarkoitettu
liikennöintilupa 1 päivään
toukokuuta 2007 mennessä.
Valtion rataverkosta, radanpidosta ja rataverkon käytöstä annetun
lain (21/1995) 6 §:n nojalla ja Euroopan laajuisen
rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetun
lain 3 §:n 2 ja 3 momentin nojalla annettuja Ratahallintokeskuksen määräyksiä sovelletaan
sellaisinaan siihen saakka, kunnes niiden soveltamisesta muuta säädetään
tai määrätään. Valtion
rataverkosta, radanpidosta ja rataverkon käytöstä annetun
lain 12 §:ään perustuvat tai
Ratahallintokeskuksen myöntämät yksityisraideliittymät
jäävät sellaisinaan voimaan.
Vanhan lain 4 luvun mukaisesti tehtyjä ratakapasiteetin
jakamista koskevia Ratahallintokeskuksen päätöksiä sovelletaan
sellaisinaan siihen saakka, kunnes ratakapasiteetin jakamisesta 22 §:n
nojalla muuta päätetään.
Vanhan lain 4 luvun mukaisesti myönnettyä ratakapasiteettia
kotimaisessa tavaraliikenteessä saa käyttää ainoastaan
Valtionrautateiden muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun
lain (20/1995) 1 §:ssä tarkoitetun
osakeyhtiön rautatieliikennettä harjoittava tytäryhtiö 31
päivään joulukuuta 2006 saakka.
Vanhan lain 26 §:n 5 momentin nojalla annettuja Ratahallintokeskuksen
määräyksiä sovelletaan sellaisinaan
siihen saakka, kunnes niiden soveltamisesta 34 §:n 4 momentin
nojalla muuta säädetään tai
määrätään.