1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus ja soveltamisala
Suomessa asuvan alle 18-vuotiaan lapsen elatus turvataan elatustuella
siten kuin tässä laissa säädetään.
Tässä laissa säädetään
myös elatusavun perimisestä silloin, kun elatustuki
on maksettu lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975)
tarkoitetun elatusavun laiminlyönnin perusteella.
Siitä, onko lasta pidettävä Suomessa
asuvana, säädetään asumiseen
perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetussa laissa (1573/1993).
Tätä lakia sovelletaan kuitenkin myös
silloin, kun lapsi ei oleskele Suomessa, mutta lapsella on oikeus
tässä laissa tarkoitettuun elatustukeen sen perusteella,
mitä sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta
yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin,
itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetussa neuvoston
asetuksessa (ETY) N:o 1408/71 säädetään.
2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) elatusavulla rahasuoritusta, jolla lapsen vanhemman
on elatusvelvollisuutensa nojalla määräajoin
osallistuttava lapsen elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja jonka
maksamisvelvollisuus on vahvistettu lapsen elatuksesta annetussa
laissa tarkoitetulla sopimuksella tai tuomiolla taikka
sellaisella vieraassa valtiossa annetulla päätöksellä,
sopimuksella, virallisella asiakirjalla tai muulla asiakirjalla,
joka voitaisiin panna täytäntöön
Suomessa tai siinä vieraassa valtiossa, jossa elatusvelvollisella
on asuinpaikka;
2) elatusvelvollisella lapsen vanhempaa, joka on
1 kohdassa tarkoitetun asiakirjan mukaan velvollinen maksamaan lapselle
elatusapua;
3) elatustuella lapsen elatusta varten 6 §:ssä säädetyin
edellytyksin maksettavaa avustusta;
4) elatustuen saajalla elatustuen nostajaa;
5) takautumissaatavalla 11 §:n
1 momentissa tarkoitettua elatustukeen perustuvaa saatavaa elatusvelvolliselta;
sekä
6) elatusapusaatavalla takautumissaatavaa sekä lapselle
kuuluvaa takautumissaatavan ylittävää elatusavun
osaa.
3 §
Toimeenpano
Kansaneläkelaitos vastaa tämän lain
toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä sekä seuraa
ja valvoo lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista.
Lisäksi Kansaneläkelaitos vahvistaa lain toimeenpanossa
tarvittavat lomakkeet.
4 §
Rahoitus
Valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle tämän lain
nojalla maksettavista elatustuista aiheutuvat kustannukset.
Kansaneläkelaitoksen on neljä arkipäivää ennen
16 §:ssä tarkoitettua elatustuen maksupäivää ilmoitettava
valtiolle määrä, joka tarvitaan Kansaneläkelaitoksen
arvion mukaan maksukuukautena maksettavien elatustukien maksamiseen.
Kalenterikuukautena maksettujen elatustukien yhteismäärän
ja saman kuukauden ennakkojen erotus otetaan huomioon maksukuukautta seuraavan
toisen kuukauden ennakkoa määrättäessä.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun arvion yhteydessä Kansaneläkelaitoksen
on ilmoitettava valtiolle edellisenä kuukautena perittyjen
elatusapujen määrä. Kalenterikuukautena
maksettujen elatustukien yhteismäärän
sekä saman kuukauden ennakkojen ja perittyjen elatusapujen
erotus otetaan huomioon maksukuukautta seuraavan toisen kuukauden
ennakkoa määrättäessä.
Valtion on 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen perusteella
maksettava Kansaneläkelaitokselle ilmoituksen mukainen
rahamäärä viimeistään
yhtä pankkipäivää ennen elatustukien maksupäivää.
5 §
Toimintamenot
Valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle tämän lain
toimeenpanosta aiheutuvat kustannukset.
2 luku
Oikeus elatustukeen
6 §
Elatustuen saamisen edellytykset
Lapsella on oikeus elatustukeen, kun:
1) elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun
maksamisen;
2) elatusapua ei ole vahvistettu maksettavaksi elatusvelvollisen
puutteellisen elatuskyvyn vuoksi;
3) elatusapu on vahvistettu maksettavaksi 9 §:ssä tarkoitettua
täysimääräistä elatustukea pienempänä elatusvelvollisen
puutteellisen elatuskyvyn vuoksi;
4) isyyttä avioliiton ulkopuolella syntyneeseen
lapseen nähden ei ole lainvoimaisesti vahvistettu;
5) elatusapua ei ole voitu vahvistaa samanaikaisesti
isyyden vahvistamisen kanssa; tai
6) ottovanhempi on yksin ottanut lapsen ottolapsekseen,
eikä lapsi ole ottovanhemman puolison lapsi tai ottolapsi
taikka sellaisen henkilön lapsi, jonka kanssa ottovanhempi
elää avioliitonomaisissa olosuhteissa.
7 §
Elatustukioikeuden alkaminen ja päättyminen
Elatustuki myönnetään hakemuksesta
sen kalenterikuukauden alusta, jonka alkaessa 6 §:ssä säädetyt
elatustuen maksamisen edellytykset ovat olleet olemassa. Elatustukea
ei ilman erityisen painavaa syytä myönnetä takautuvasti
pidemmältä kuin kolmen kalenterikuukauden ajalta
ennen sen hakemista.
Lapsella on oikeus elatustukeen siihen päivään
asti, jona hän täyttää 18 vuotta,
jollei 17 §:stä muuta johdu.
Kun elatustuki myönnetään 6 §:n
5 kohdan perusteella, elatustukeen on oikeus enintään isyyden
lainvoimaista vahvistamista seuraavien kuuden kalenterikuukauden
ajan, jollei kannetta elatusavun vahvistamiseksi ole pantu vireille mainitun
ajan kuluessa.
8 §
Elatustuen saamisen esteet
Lapsella ei ole oikeutta elatustukeen, jos:
1) lapsi asuu elatusvelvollisen tai 6 §:n
2, 3 tai 5 kohdassa tarkoitetun vanhempansa luona;
2) elatusvelvollinen tai 6 §:n 2, 3 tai 5
kohdassa tarkoitettu vanhempi on kuollut; tai
3) lapsi kykenee itse elättämään
itsensä.
Lapsen katsotaan kykenevän elättämään
itsensä, mikäli hänellä on säännöllisiä ansio-
tai pääomatuloja vähintään
700 euroa kuukaudessa tai asuessaan itsenäisesti vähintään
1 000 euroa kuukaudessa.
3 luku
Elatustuen määrä
9 §
Täysimääräinen elatustuki
Elatustuen täysi määrä yhdelle
lapselle on kunkin elatusvelvollisen osalta 129,91 euroa kalenterikuukaudessa,
jollei jäljempänä toisin säädetä.
10 §
Vähennetty elatustuki
Kun elatustukea maksetaan 6 §:n 3 kohdan perusteella,
tuki maksetaan täysimääräisen
elatustuen ja elatusavun määrän erotuksen
suuruisena.
Kun elatustukea maksetaan elatusavun maksamisen laiminlyönnin
perusteella ja kun elatusavun määrä on
täysimääräistä elatustukea
alhaisempi muusta kuin 6 §:n 3 kohdassa tarkoitetusta syystä,
tuki maksetaan vain vahvistetun elatusavun suuruisena.
Elatustuen määrästä vähennetään
lapselle sotilasavustuslain (781/1993) 13 §:n
nojalla myönnetty sotilasavustus.
4 luku
Elatustuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen
11 §
Elatustuen hakeminen
Elatustukea haetaan kirjallisesti Kansaneläkelaitokselta.
Hakemuksen voi tehdä lapsen huoltaja, edunvalvoja tai
muu henkilö, jonka hoidossa lapsi tosiasiallisesti on,
sekä 15 vuotta täyttänyt itsenäisesti
asuva lapsi itse. Muun kuin huoltajan tekemän hakemuksen
johdosta on kuultava huoltajaa.
Kun elatustukea haetaan elatusavun maksamisen laiminlyönnin
perusteella, hakemukseen on liitettävä 2 §:n
1 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanokelpoinen
asiakirja tai selvitys siitä, että asiakirja on
ulosottoviranomaisen hallussa.
Kunta voi hakea elatustuen maksamista itselleen, jos lapsi on
kunnan kustantamassa ympärivuorokautisessa hoidossa kodin
ulkopuolella kalenterikuukautta pitemmän ajan. Elatustuki maksetaan
tällöin kunnalle aikaisintaan hoidon alkamista
seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Kunnan on haettava myönnetyn
elatustuen maksamista itselleen vähintään
kaksi viikkoa ennen 16 §:n mukaista maksupäivää.
12 §
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen lausunto
Jos elatustuen hakija on muu kuin lapsen huoltaja ja huoltaja
vastustaa elatustuen myöntämistä, Kansaneläkelaitoksen
on pyydettävä ennen asian ratkaisemista sosiaalihuoltolain (710/1982)
6 §:ssä tarkoitetulta lapsen kotikunnan
toimielimeltä lausunto tuen maksamisesta muulle kuin lapsen
huoltajalle.
Jos elatustukea haetaan maksettavaksi muulle kuin tuen saajalle
ja tuen saaja vastustaa tätä, Kansaneläkelaitoksen
on ennen asian ratkaisemista pyydettävä 1 momentissa
tarkoitetulta kunnan toimielimeltä lausunto lapsen edun
mukaisesta elatustuen maksamisesta sekä varattava tuen
saajalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.
Kansaneläkelaitoksen on ratkaistava asia 1 ja 2 momentissa
tarkoitetuissa tilanteissa kunnan toimielimeltä saadun
lausunnon mukaisesti.
13 §
Tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus
Elatustuen hakijan on annettava Kansaneläkelaitokselle
tiedot, jotka ovat tarpeen etuuden myöntämiseksi
ja maksamiseksi sekä elatusavun perimiseksi elatusvelvolliselta.
Elatustuen saajan on ilmoitettava viipymättä Kansaneläkelaitokselle
elatustuen maksamiseen vaikuttavissa olosuhteissa tapahtuneista
muutoksista sekä tiedossaan olevista elatusavun perintään
liittyvistä muutoksista.
Elatusvelvollisen on Kansaneläkelaitoksen pyynnöstä annettava
selvitys olinpaikastaan, työpaikastaan, tuloistaan, varoistaan
ja muista maksukykyynsä vaikuttavista seikoista Kansaneläkelaitoksen
asettamassa määräajassa.
14 §
Hakemuksen tiedoksianto elatusvelvolliselle
Kun elatustukea haetaan elatusavun maksamisen laiminlyönnin
perusteella, Kansaneläkelaitoksen on viipymättä annettava
tieto hakemuksesta elatusvelvolliselle ja varattava hänelle tilaisuus
tulla kuulluksi hakemuksen johdosta. Jos elatusvelvollisen olinpaikkaa
ei ole voitu selvittää, elatustuki voidaan myöntää häntä kuulematta.
15 §
Elatustukea koskeva päätös
Kansaneläkelaitoksen tulee antaa elatustuen myöntämistä,
epäämistä, tarkistamista ja lakkauttamista
koskevassa asiassa kirjallinen päätös
elatustuen hakijalle, saajalle ja elatusvelvolliselle. Elatustuen
takaisinperintää koskevassa asiassa päätös
annetaan elatustuen saajalle, jolle elatustukea on maksettu aiheetta
tai määrältään liian
suurena.
Päätöstä ei anneta, jos
elatustuen tarkistaminen johtuu yksinomaan indeksitarkistuksesta
tai tarkistamiseen on muu vastaava lain tai asetuksen nojalla suoraan
määräytyvä peruste, ellei tuen
saaja tai elatusvelvollinen päätöstä erikseen
vaadi.
Kansaneläkelaitoksen elatustukea koskeva päätös
on maksuton.
16 §
Maksupäivä ja maksutapa
Elatustuen maksupäivä on kunkin kalenterikuukauden
10 päivänä.
Jos 1 momentissa tarkoitettu maksupäivä on pyhäpäivä tai
arkilauantai, maksupäivä on sanottuja päiviä välittömästi
edeltävä Suomessa sijaitsevien rahalaitosten aukiolopäivä.
Jos elatustukea maksetaan takautuvasti, maksupäivä voi
olla myös muu kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitettu Suomessa
sijaitsevien rahalaitosten aukiolopäivä.
Elatustuki maksetaan hakijan ilmoittamalle tilille Suomessa
toimivaan rahalaitokseen. Jos tilille maksaminen ei ole mahdollista
tai jos hakija esittää Kansaneläkelaitokselle
erityisen syyn, elatustuki voidaan maksaa muullakin tavalla.
Elatustukierää ei makseta, jos sen kuukausierän
suuruus on pienempi kuin 5 euroa.
17 §
Elatustuen tarkistaminen ja lakkauttaminen
Jos elatustuen maksamiseen vaikuttavissa olosuhteissa tapahtuu
muutoksia, Kansaneläkelaitoksen on tarvittaessa tarkistettava
elatustuen määrä tai lopetettava sen
maksaminen.
Elatusavun maksamisen laiminlyöntiin perustuva elatustuen
maksaminen voidaan lopettaa, kun elatusapuvelkaa ei ole jäljellä ja
on todennäköistä, että vastaisuudessa
elatusvelvolliselta saadaan perityksi säännöllisesti
vähintään kuukausittain erääntyvää elatusapua
vastaava määrä.
18 §
Maksamisen väliaikainen keskeyttäminen
Elatustuen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää,
jos on ilmeistä, että lapsella ei olosuhteiden
muuttumisen tai muun syyn perusteella ole siihen enää oikeutta.
Keskeyttämisestä on välittömästi
ilmoitettava elatustuen saajalle ja elatustukea koskeva päätös
on annettava viivytyksettä.
5 luku
Elatusavun periminen
19 §
Oikeus elatusavun perimiseen
Kun elatustukea maksetaan elatusavun maksamisen laiminlyönnin
perusteella, Kansaneläkelaitokselle siirtyy oikeus elatusapuun
maksetun elatustuen määrää vastaavalta
osalta (takautumissaatava). Lapsella on oikeus saada takautumissaatavan
ylittävä osa elatusavusta.
Sen jälkeen, kun Kansaneläkelaitos on antanut
päätöksen elatustuen myöntämisestä elatusavun
maksamisen laiminlyönnin perusteella, sillä on
oikeus periä elatusvelvolliselta kaikki maksamatta olevat
elatusapuerät niille lapsen elatuksesta annetun lain 16 b §:n
mukaisesti laskettuine viivästyskorkoineen. Kansaneläkelaitoksen
oikeus elatusavun perimiseen jatkuu niin kauan kuin perittävissä olevaa
takautumissaatavaa on jäljellä tai, jos kysymys
on palkan ulosmittauksesta, kunnes ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun
57 §:n 3 momentissa säädetyt
edellytykset ovat täyttyneet.
Elatusvelvollinen, joka on saanut tiedon elatustuen myöntämisestä,
voi sinä aikana, kun oikeus elatusavun perimiseen kuuluu
Kansaneläkelaitokselle, täyttää maksuvelvollisuutensa
ainoastaan maksamalla elatusapuerät Kansaneläkelaitokselle.
20 §
Elatusavun periminen ulosottotoimin
Jos elatusvelvollinen ei Kansaneläkelaitoksen asettamassa
kohtuullisessa määräajassa maksa ennen
elatustuen hakemista erääntyneitä ja
maksamatta olevia elatusapueriä Kansaneläkelaitokselle
tai ala riittävässä määrin
maksaa elatusapua vapaaehtoisesti, Kansaneläkelaitoksen
on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin elatusavun
perimiseksi ulosottotoimin. Toimenpiteisiin ei kuitenkaan tarvitse
ryhtyä silloin, kun on ilmeistä, että perintä jäisi
tuloksettomaksi.
21 §
Takautumissaatavan perimättä jättäminen
Kansaneläkelaitoksen on elatusvelvollisen hakemuksesta
jätettävä takautumissaatava perimättä siltä osin
kuin elatusavun maksamisen laiminlyönti on johtunut elatusvelvollisen
maksukyvyttömyydestä.
Elatusvelvollista pidetään maksukyvyttömänä,
jos hänen tulonsa ovat työkyvyttömyydestä, työttömyydestä tai
muusta elatusvelvollisesta riippumattomasta syystä elatusavun
maksamisen laiminlyönnin ajankohtana olleet enintään 1000
euroa kuukaudessa. Tulorajaa korotetaan 250 eurolla jokaista elatusvelvollisen
huollettavana olevaa alle 18-vuotiasta lasta kohti lukuun ottamatta
lasta, jolle elatustuki on myönnetty.
Edellä 2 momentissa tarkoitettuina tuloina
pidetään kaikkia elatusvelvollisen tuloja tulon
lähteestä ja veronalaisuudesta riippumatta, kuitenkin
lukuun ottamatta:
1) vammaisetuuksista annetun lain (570/ 2007)
mukaisia vammaisetuuksia;
2) erityisistä kustannuksista saatuja korvauksia,
kuten ylläpitokorvauksia, matkapäivärahoja,
matkakustannusten korvauksia ja sairaanhoitokustannusten korvauksia;
3) sosiaalietuuksien yhteydessä maksettavia lapsikorotuksia;
4) toimeentulotuesta annetun lain (1412/ 1997)
mukaista toimeentulotukea;
5) maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain (1192/2002)
mukaista erityistukea;
6) muuta 1—5 kohdassa mainittua tuloa vastaavaa
tuloa.
Takautumissaatava jätetään perimättä vähintään
yhdeltä kalenterikuukaudelta. Perimättä jätetään
koko kalenterikuukauden aikana kertynyt jäljellä oleva
takautumissaatava. Maksuvapautusta ei myönnetä ilman
erityisen painavaa syytä takautuvasti pidemmältä kuin
yhden vuoden ajalta ennen sen hakemista.
22 §
Takautumissaatavan vanhentuminen
Takautumissaatava on perittävä elatusvelvolliselta
viiden vuoden kuluessa sitä seuranneen vuoden alusta, jona
elatusapu, jonka maksamisen laiminlyönnin perusteella elatustuki
on maksettu, on erääntynyt. Muutoin oikeus maksun saamiseen
on menetetty.
Jos elatusvelvollinen on 1 momentissa mainitun ajan
kuluessa asetettu konkurssiin, saatavan perimiseksi on toimitettu
ulosmittaus tai se on valvottu julkisessa haasteessa, sanotun ajan
umpeen kuluminen ei estä maksun saamista ulosmitatuista
varoista tai konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta
taikka niistä varoista, joista julkisessa haasteessa ilmoitetut
saamiset on maksettava.
23 §
Varojen jakaminen elatusavun saajan ja elatustuen maksajan kesken
Elatusvelvolliselta saaduista varoista maksetaan ensin elatusavun
saajalle elatusapu siltä osin kuin se ylittää maksetun
elatustuen sekä tälle elatusavulle kertynyt viivästyskorko.
Elatusvelvolliselta saadut varat kohdennetaan vanhimmalta perittävissä olevalta
kalenterivuodelta olevan elatusavun ja sille kertyneen viivästyskoron suoritukseksi.
Kun lapsen saatavaa ei ole enää jäljellä,
käytetään elatusvelvolliselta saadut
varat takautumissaatavan korvaukseksi.
24 §
Varojen kohdentaminen takautumissaatavan suoritukseksi
Elatusvelvolliselta saadut varat kohdennetaan vanhimmalta perittävissä olevalta
kalenterivuodelta olevan takautumissaatavan suoritukseksi.
6 luku
Elatustuen ja elatusavun takaisinperintä
25 §
Takaisinperintä
Jos elatustukea on maksettu aiheetta tai määrältään
liian suurena, aiheettomasti maksettu elatustuki on perittävä takaisin
tuen saajalta.
Mitä 1 momentissa säädetään
aiheettomasti maksetusta elatustuesta, koskee myös sellaista elatusapua,
jonka Kansaneläkelaitos on tilittänyt aiheettomasti
elatustuen saajalle, vaikka se olisi kuulunut takautumissaatavan
suoritukseksi. Aiheettomasti maksettua elatusapua vastaava määrä vähennetään
takautumissaatavan määrästä.
Takaisinperittävä määrä voidaan
kuitata Kansaneläkelaitoksen myöhemmin maksamasta etuudesta.
Ilman elatustuen saajan suostumusta takaisin perittävä määrä voidaan
kuitata vain samasta lapsesta elatustuen saajalle myöhemmin maksettavista
elatustukieristä.
Takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös
saadaan panna täytäntöön kuten
lainvoimainen tuomio.
26 §
Takaisinperintäsaatavan vanhentuminen
Päätös 25 §:n 1 ja 2 momentissa
tarkoitetun aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on
tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien.
Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu
saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen
antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.
Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun
saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta
annetun lain (728/2003) 10 ja 11 §:ssä säädetään.
Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua
uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
27 §
Takaisinperinnästä luopuminen
Edellä 25 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun aiheettomasti
maksetun etuuden takaisinperinnästä voidaan luopua
kokonaan tai osittain, jos se katsotaan etuuden saajan ja lapsen
olosuhteet huomioiden kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen
ole johtunut etuuden saajan vilpillisestä menettelystä,
taikka jos aiheettomasti maksettu määrä on
vähäinen. Takaisinperinnästä voidaan luopua
kokonaan takaisinperintää koskevan päätöksen
antamisen jälkeen myös silloin, kun takaisinperintää ei
etuuden saajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole enää tarkoituksenmukaista
jatkaa tai kun perinnän jatkamisesta aiheutuisi perimättä olevaan
etuuden määrään nähden
kohtuuttomat kustannukset.
7 luku
Muutoksenhaku
28 §
Muutoksenhakuoikeus
Kansaneläkelaitoksen päätökseen
tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla
sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Sosiaaliturvan
muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön
saa hakea siihen muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen.
Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa
hakea muutosta valittamalla.
Kansaneläkelaitoksen päätöstä on
muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella
päätöksellä ratkaistu.
29 §
Valitusaika ja valituksen myöhästyminen
Valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle
30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja
on saanut päätöksestä tiedon.
Jollei muuta näytetä, valittajan katsotaan saaneen
päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen
päivän jälkeen, jona päätös
on postitettu valittajan ilmoittamaan osoitteeseen.
Kansaneläkelaitoksen ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan
päätös annetaan tiedoksi lähettämällä se
postitse kirjeellä vastaanottajalle hänen ilmoittamaansa
postiosoitteeseen.
Vaikka sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle
tehtävä valitus on saapunut säädetyn
määräajan jälkeen, valitus voidaan
ottaa tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut
painavia syitä.
30 §
Itseoikaisu
Jos Kansaneläkelaitos hyväksyy kaikilta osin sille
toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava
asiasta oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen
saa hakea muutosta siten kuin 28 ja 29 §:ssä säädetään.
Jos Kansaneläkelaitos ei voi oikaista valituksen kohteena
olevaa päätöstä 1 momentissa
mainituin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan
päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja
lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi.
Kansaneläkelaitos voi tällöin väliaikaisella
päätöksellä oikaista aikaisemman
päätöksensä siltä osin
kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos
valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, väliaikaisesta
päätöksestä on ilmoitettava
sille viipymättä. Väliaikaiseen päätökseen
ei saa hakea muutosta.
Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määräajasta
voidaan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisäselvityksen
hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen
hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava
valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin
aina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle 60 päivän
kuluessa valitusajan päättymisestä.
31 §
Asiavirheen korjaaminen
Jos Kansaneläkelaitoksen päätös
perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen
tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka
päätöstä tehtäessä on
tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa
virheellisen päätöksensä ja
ratkaista asian uudelleen.
Päätös voidaan korjata asianosaisen
eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen
asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu
päätöksen korjaamiseen.
32 §
Lainvoimaisen päätöksen oikaisu
Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai
myönnetyn edun lisäämisestä,
ilmenee uutta selvitystä, Kansaneläkelaitoksen
on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläkelaitos voi aikaisemman
lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn
edun taikka myöntää edun aikaisempaa
suurempana. Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta
ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa
käsitellessään. Päätökseen
saa hakea muutosta siten kuin 28 ja 29 §:ssä säädetään.
33 §
Päätöksen poistaminen
Jos Kansaneläkelaitoksen antama lainvoimainen päätös
perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on
ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta
voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta
poistaa päätöksen ja määrätä asian
uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan
on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluiksi ennen asian ratkaisemista.
Tällaiseen päätökseen saa hakea muutosta
siten kuin 28 ja 29 §:ssä säädetään.
Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden
antama lainvoimainen päätös perustuu
virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti
lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen
vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian
uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden
on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluiksi ennen asian
ratkaisemista.
Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen
poistamista koskevan vaatimuksen, se voi keskeyttää etuuden
maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisena siihen asti, kunnes
asia on uudelleen ratkaistu.
Päätöksen poistamista on haettava
viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös
sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös
voidaan poistaa määräajan jälkeenkin
tehdystä hakemuksesta.
8 luku
Tietojen saaminen ja luovuttaminen
34 §
Oikeus tietojen saamiseen
Kansaneläkelaitoksella ja tämän
lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten
ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada
maksutta välttämättömät
tiedot elatustuen ratkaisemiseksi tai muiden tässä laissa
taikka Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa tai sosiaaliturvaa
koskevassa muussa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen
tehtävien toimeenpanemiseksi:
1) valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta
julkisoikeudelliselta yhteisöltä;
2) Eläketurvakeskukselta, eläke-
ja vakuutuslaitokselta sekä muulta eläkkeen tai
muun korvauksen myöntäjältä tai
maksajalta;
3) Potilasvakuutuskeskukselta ja Liikennevakuutuskeskukselta;
sekä
4) työnantajalta, työttömyyskassalta
ja työpaikkakassalta.
35 §
Muuta etuutta varten saatujen tietojen käyttäminen
Kansaneläkelaitoksella on oikeus yksittäistapauksessa
käyttää elatustukiasiaa käsitellessään muiden
sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten
saamiaan tietoja, jos on ilmeistä, että ne vaikuttavat
elatustukeen ja tiedot on lain mukaan otettava huomioon päätöksenteossa
ja Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus saada tiedot muutoinkin
tämän lain nojalla.
36 §
Oikeus tietojen luovuttamiseen
Kansaneläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään,
salassapitosäännösten ja muiden tiedon
saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa
ministeriölle, verohallinnolle sekä sellaiselle
lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle
laitokselle tai yhteisölle, jonka hoidettavaksi kuuluvaan
sosiaaliturvaetuuteen elatustuki vaikuttaa, elatustukea saaneen
henkilön henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot,
tiedot maksetusta tuesta sekä muut näihin rinnastettavat
tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaaliturvaan
kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten
selvittämiseksi suoritettavaa henkilötietojen
yhdistämistä ja muuta kertaluonteista valvontatointa
varten.
Kansaneläkelaitoksella on oikeus antaa 1 momentissa
mainittuja tietoja myös poliisi- ja syyttäjäviranomaiselle,
jos tiedot ovat välttämättömiä rikosten
selvittämistä ja syytteeseenpanoa varten.
37 §
Tekninen käyttöyhteys
Kansaneläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetun lain 29 §:n 3
momentissa säädetään, oikeus
mainitussa momentissa säädetyin edellytyksin avata
tekninen käyttöyhteys rekisteriensä salassa
pidettäviin tietoihin, jotka sillä on oikeus 36 §:n perusteella
antaa mainitussa pykälässä tarkoitetuille
tiedon saajille.
Mitä 1 momentissa säädetään
teknisen käyttöyhteyden avaamisesta ja tietojen
luovuttamisesta sen avulla, koskee myös Kansaneläkelaitoksen
oikeutta saada teknisen käyttöyhteyden avulla
34 §:ssä tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja.
Tämän pykälän perusteella
avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea
myös salassa pidettäviä tietoja ilman
sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus
on säädetty. Ennen teknisen käyttöyhteyden
avaamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys
siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan
asianmukaisesti.
38 §
Ilmoitusvelvollisuus
Kansaneläkelaitoksen on annettava elatustuen
hakijalle etukäteen sopivin tavoin tiedot siitä,
mistä häntä koskevia tietoja voidaan
hankkia ja mihin niitä voidaan säännönmukaisesti
luovuttaa.
9 luku
Erinäiset säännökset
39 §
Indeksisidonnaisuus
Tässä laissa säädetyt rahamäärät,
lukuun ottamatta 16 §:n 5 momentin mukaista rahamäärää, sidotaan
hintatason muutoksiin siten kuin eräiden elatusapujen sitomisesta
elinkustannuksiin annetussa laissa ( / ) säädetään.
Edellä 9 §:ssä säädetty
täysimääräisen elatustuen määrä vastaa
sitä elinkustannusindeksin (1938:8—1939:7=100)
indeksilukua, jonka mukaan vuoden 2007 tammikuussa maksettavina olleiden
elatustukien suuruus on laskettu eräiden elatusapujen sitomisesta
elinkustannusindeksiin annetun lain (660/1966) nojalla.
Edellä 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut lapsen omien
tulojen määrät sekä 21 §:n
2 momentissa tarkoitettu elatusvelvollisen tulojen määrä ja lapsesta
tehtävän tulorajan korotuksen määrä vastaavat
elinkustannusindeksin (1951:10=100) lokakuun 2008 pistelukua.
40 §
Ulosmittaus- ja siirtokielto
Elatustukea ei saa ulosmitata.
Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin perustuvan
oikeuden siirtämistä toiselle henkilölle,
on mitätön.
10 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
41 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta
2009.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.
42 §
Kumottavat säädökset
Tällä lailla kumotaan 7 päivänä elokuuta
1998 annettu elatusturvalaki (671/1998) siihen myöhemmin
tehtyine muutoksineen sekä 7 päivänä joulukuuta
2007 annettu laki Kansaneläkelaitoksen oikeudesta saada
elatusturvaa koskevia asiakastietoja (1201/2007).
43 §
Elatustuen maksamista ja takautumissaatavaa koskevat siirtymäsäännökset
Kansaneläkelaitoksen on muutettava hakemuksetta elatusturvalain
nojalla myönnetyt elatustuet tämän lain
voimaan tullessa tämän lain mukaisiksi elatustuiksi.
Elatusturvalakiin perustuvat kunnan takautumissaatavat siirtyvät
tämän lain voimaan tullessa Kansaneläkelaitokselle.
Kansaneläkelaitos siirtyy mainitusta ajankohdasta lukien
ulosottokaaressa tarkoitetuksi ulosoton hakijaksi kunnan sijasta.
Kansaneläkelaitos siirtyy kunnan sijasta hakijaksi myös
ulkomaisissa täytäntöönpanoasioissa.
44 §
Takautumissaatavan siirron korvaaminen kunnille
Kunnille korvataan vuosittain viiden vuoden ajan osuus, jonka
Kansaneläkelaitos on edeltävän vuoden
aikana saanut perittyä elatusvelvollisilta tämän
lain 19 §:n 1 momentin mukaisesta saatavasta. Korvaus suoritetaan
vuosien 2009—2013 aikana toteutuneiden perintöjen
mukaisesti. Korvaukset kohdennetaan kunnille valtionosuusjärjestelmän
kautta niiden asukasluvun mukaisessa suhteessa.
45 §
Henkilöstön asema
Kansaneläkelaitoksen palvelukseen siirtyvän henkilöstön
määrän ratkaisee Kansaneläkelaitos neuvoteltuaan
kuntasektoria edustavan tahon kanssa.
Siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen
ehdot perustuvat Kansaneläkelaitoksessa siirtymähetkellä voimassa
oleviin työehtosopimuksiin. Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten
soveltaminen siirtyvään henkilöstöön
lakkaa siirtymähetkellä. Siirtyvä henkilö säilyttää hänellä siirtymähetkellä olevan
euromääräisen palkkansa. Jos henkilöllä Kansaneläkelaitoksen
tehtävään siirtymishetkellä on
oikeus kunnallisen eläkelain muuttamisesta annetun lain
(713/2004) voimaantulosäännöksen
19 momentissa tarkoitettuun lisäeläkeosuuteen,
tämä oikeus säilyy, jos palvelus Kansaneläkelaitoksessa
jatkuu välittömästi siirtymisestä lukien
valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain (1296/2006)
3 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla
yhdenjaksoisesti kunnallisen eläkelain muuttumisesta annetun lain
voimantulosäännöksen 17 momentissa tarkoitettuun
henkilökohtaiseen vanhuuseläkeikään
tai työkyvyttömyyden alkamiseen saakka.
Tämän lain toimeenpanoa koskevien uudelleenjärjestelyjen
perusteella työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa henkilön
palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun
3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta
annetun lain (304/2003) 37 §:ssä tarkoitetuilla
taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä tai viranhaltija
voidaan kuitenkin
irtisanoa, jos hän kieltäytyy ottamasta vastaan
työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain
7 luvun 4 §:n tai kunnallisesta viranhaltijasta
annetun lain 37 §:n mukaista uutta tehtävää tai
virkaa. Tämä kielto on voimassa viisi vuotta tämän lain
voimaantulosta. Kielto koskee kunnan palvelukseen jäävää elatusturvalain
mukaisia tehtäviä hoitanutta henkilöstöä sekä 1 momentin perusteella
Kansaneläkelaitoksen palvelukseen siirtynyttä henkilöstöä kokonaisuudessaan.
46 §
Muut siirtymäsäännökset
Kunta käsittelee ja ratkaisee elatustukihakemukset
ja takautumissaatavan perimättä jättämistä koskevat
hakemukset, jotka ovat saapuneet ennen tämän lain
voimaantuloa. Kunta käsittelee myös elatustuen
tarkistukset ja elatustuen takaisinperintää koskevat
asiat ajalta ennen lain voimaantuloa. Kunnan ratkaisemissa elatustukiasioissa
sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa
olevaa lakia (vanha laki). Kunta maksaa elatustuen tämän
lain voimaantuloon saakka.
Kansaneläkelaitos käsittelee ja ratkaisee
tämän lain voimaantulosta lukien tämän
lain mukaisesti kaikki muut kuin kunnan käsiteltäväksi säädetyt
elatustukiasiat. Tämän lain mukaista elatustukea
ei ilman erityisen painavaa syytä myönnetä ajalta
ennen lain voimaantuloa.
Tämän lain voimaan tullessa kunnan toimielimessä tai
hallinto-oikeudessa vireillä olevat muutoksenhakuasiat
käsitellään kunnan toimielimessä ja
hallinto-oikeudessa vanhan lain mukaisesti. Myös sellaiset
muutoksenhakuasiat, jotka tulevat vireille tämän
lain voimaantulon jälkeen, mutta jotka koskevat päätöstä,
joka on annettu vanhan lain nojalla, käsitellään
vanhan lain muutoksenhakua koskevien säännösten
mukaisesti.
Kunnan on viipymättä annettava Kansaneläkelaitokselle
tieto elatustukiasioista, jotka se tai muutoksenhakuelin on 1 ja
3 momentissa mainituissa tilanteissa ratkaissut sen jälkeen,
kun elatustukea koskevat asiakastiedot on siirretty kunnalta Kansaneläkelaitokselle.
Elatusapusuoritukset tulee 1 päivästä maaliskuuta
2009 lukien maksaa Kansaneläkelaitokselle.
Kansaneläkelaitos laskee elatusapusaatavan viivästyskoron
1 päivästä tammikuuta 2009 lukien.
Kunnan on luovutettava Kansaneläkelaitoksen tarvitsemat
tiedot koron laskemiseksi.
Niiden takautumissaatavien osalta, jotka kunnat saavat perityksi
tammikuun ja helmikuun 2009 aikana, ei suoriteta varojen jakoa kuntien kesken.
Kunnat eivät myöskään enää siirrä tammikuun
ja helmikuun 2009 aikana elatustukiasiaa toiseen kuntaan
lapsen kotikunnan muuttumisen takia.
Ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksetun elatustuen tai
elatusavun perusteella syntyneen takaisinperintäsaatavan
vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain
voimaantuloa kulunut aika.
Lain voimaan tullessa kunnalla takautumissaatavan panttina oleva
omaisuus ei siirry Kansaneläkelaitokselle.
Kunnan on säilytettävä elatustukea
koskevat asiakirjat ja tietovarastot kymmenen vuoden ajan lain voimaantulosta
lukien.
47 §
Soveltamissäännös
Jos muussa laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä viitataan
elatusturvalakiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan
tämän lain vastaavia säännöksiä,
jollei tästä laista muuta johdu.