3 luku
Eläkkeeseen oikeuttavat ansiot
11 §
Eläkkeeseen oikeuttavat 1 §:n mukaan
vakuutettavat työansiot, jotka työntekijä on
ansainnut 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan
kalenterikuukauden alusta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden
loppuun mennessä. Eläkkeeseen eivät kuitenkaan
oikeuta työkyvyttömyyden alkamisvuoden työansiot,
jos työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä tuleva
aika on luettu eläkkeeseen oikeuttavaksi siten kuin 12 §:ssä säädetään.
11 a §
Eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan
huomioon palkka tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena
työstä. Tällainen vastike katsotaan eläkkeen
perusteena olevaan työansioon kuuluvaksi myös
silloin, kun sen suorittaa työntekijälle työnantajan
sijasta konkurssipesä, merimiesten palkkaturvalaissa (1108/2000)
tarkoitettu palkkaturvasta huolehtiva viranomainen tai muu maksaja
(sijaismaksaja).
Jos työstä suoritettava vastike
on sovittu osaksi tai kokonaan hyvitettäväksi
1) yleisöltä saatavilla palvelurahoilla
tai vapaaehtoisilla lahjoilla, tai;
2) vakuutuskassalaissa (1164/1992) tarkoitetun
sairauskassan maksamalla päivärahalla, jota työntekijä saa
laissa säädetyn tai työehto- tai muussa
sopimuksessa sovitun palkan sijasta,
myös tällainen tulo luetaan eläkkeen
perusteena olevaan työansioon.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuna vastikkeena
työstä ei pidetä muun muassa:
1) työnantajalta saatua henkilökuntaetua;
2) korkoetua työsuhteen perusteella saadusta lainasta;
3) etua työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta
merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan
hintaan, jos etu on henkilöstön enemmistön
käytettävissä;
4) tuloverolain 66 §:ssä tarkoitettua
työsuhdeoption käyttämisestä syntyvää etua
tai sellaista työsuhteeseen perustuvaa suoritusta, joka määräytyy
yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella;
5) työmatkasta saatua päivärahaa
tai muuta kustannusten korvausta;
6) merimieslain 18 §:n 5 momentissa
tarkoitettua odotusajan palkkaa;
7) työsopimuksen päättämisestä maksettavaa korvausta
tai muuta vahingonkorvausta;
8) henkilöstörahastolaissa (814/1989)
tarkoitettuja voittopalkkioeriä, jotka on siirretty henkilöstörahastoon
tai nostettu käteisenä tai henkilöstörahastosta
nostettua rahasto-osuutta;
9) eriä, jotka maksetaan työntekijälle
yhtiökokouksen päätöksen perusteella
voitonjakona tai käteisenä voittopalkkiona edellyttäen,
että käteinen voittopalkkio maksetaan koko henkilöstölle
eikä sillä pyritä korvaamaan työehtosopimuksen
tai työsopimuksen edellyttämää palkkausjärjestelmää,
ja että käteisen voittopalkkion määräytymisperusteet
ovat henkilöstörahastolain 2 §:n
2 momentin mukaiset ja että yhtiön vapaan pääoman
määrä on suurempi kuin yhtiökokouksessa
päätettävän käteisen
voittopalkkion ja osakkeenomistajille maksettavien osinkojen yhteismäärä;
eikä
10) yhtiön osakkaan nostamaa voitto-osuutta tai
osinkoa.
Edellä 3 momentin 9 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa
edellytetään lisäksi, että voittopalkkion
maksamisesta ei ole tehty työnantajaa velvoittavaa sopimusta
ja että omistajat tekevät sitovan päätöksen
käteisen voittopalkkion maksamisesta yhtiökokouksessa
tilikauden päätyttyä ja että voittopalkkiot
maksetaan tämän jälkeen. Lisäksi
edellytyksenä on, että asia käsitellään yhteistoiminnasta
yrityksissä annetun lain (725/1978) mukaisella
tai muulla vastaavalla tavalla.
11 b §
Eläkkeeseen oikeuttavat myös ne
jäljempänä 1—9 kohdissa mainitut
etuudet, jotka työntekijä on saanut 18 vuoden
iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden
alusta eläketapahtumaa edeltävän vuoden
loppuun mennessä. Edellytyksenä on, että työntekijällä on
ennen eläketapahtumavuoden alkua työntekijäin
eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitetun
eläkelain tai eläkesäännön
mukaan vakuutettuja työansioita vähintään 12
566,70 euroa. Etuudet eivät kuitenkaan oikeuta eläkkeeseen
siltä ajalta, jolta työntekijä on saanut
työntekijäin eläkelain 8 §:n
4 momentissa mainitun lain tai eläkesäännön
mukaista muuta kuin perhe-eläkettä. Tässä pykälässä tarkoitettu
eläkeoikeus määräytyy etuuksien
perusteena olevien työ- ja ansiotulojen mukaan seuraavasti:
1) äitiys-, erityisäitiys-, isyys-
tai vanhempainrahan perusteena oleva sairausvakuutuslain (364/1963)
mukainen työtulo;
2) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen
vuorottelukorvauksen perusteena oleva ansio;
3) työttömyysturvalain (1290/2002)
mukaisen ansioon suhteutetun päivärahan perusteena oleva
ansio edellyttäen, että päivärahaa
on saatu joko työttömyysturvalaissa tarkoitettuna
palkansaajana tai mainitun lain 1 luvun 6 §:n
2 momentissa tarkoitettuna yrittäjänä,
siltä osin kuin päivärahaa on saatu ennen
63 vuoden iän täyttämistä;
4) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002)
mukaisen ansiotuen perusteena oleva ansio;
5) työttömyysturvalain 10 luvussa
tarkoitetun koulutuspäivärahan perusteena oleva
ansio;
6) aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000)
mukaisen aikuiskoulutustuen perusteena oleva ansio;
7) työntekijäin eläkelain
8 §:n 4 momentissa mainitun lain tai eläkesäännön
taikka kuntoutusrahalain (611/1991) mukaisen kuntoutusrahan tai
tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien
säännösten perusteella myönnetyn
ansionmenetyskorvauksen perusteena oleva työansio siltä ajalta,
jolta etuus on maksettu työntekijälle, ei kuitenkaan,
jos kuntoutusraha on maksettu eläkkeen lisänä;
8) sairauspäivärahan ja erityishoitorahan
perusteena oleva sairausvakuutuslaissa tarkoitettu työtulo
siltä ajalta, jolta etuus on maksettu työntekijälle;
9) tapaturma-, liikenne- tai sotilastapaturmavakuutusta
koskevien säännösten mukaisen ansionmenetyskorvauksen
perusteena oleva työansio siltä ajalta, jolta
päiväraha on maksettu työntekijälle,
jos työntekijälle ei makseta sairausvakuutuslain
mukaista sairauspäivärahaa tämän ansionmenetyskorvauksen
vuoksi.
Siltä ajalta, jolta 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu
etuus on maksettu työntekijälle, eläkkeen
perusteena on mainitun etuuden perusteena oleva työtulo
korotettuna kertoimella 1,17. Ajalta, jolta etuus on maksettu työnantajalle, eläkkeen
perusteena on mainitun etuuden perusteena oleva työtulo
muunnettuna kertoimella 0,17. Jos kuitenkin etuus on ansiotulojen
puuttumisen tai niiden vähäisyyden vuoksi maksettu vähimmäispäivärahan
suuruisena, eläkkeen perusteena on 523,61 euroa kuukaudessa.
Jos etuus on työhön paluun vuoksi maksettu vähimmäispäivärahan
suuruisena, etuuden perusteena on työntekijälle
maksetun vähimmäispäivärahan määrä.
Eläkkeen perusteena on 75 prosenttia 1 momentin 2 ja
3 kohdassa tarkoitetun etuuden perusteena olevasta ansiosta ja 65
prosenttia 4—9 kohdassa tarkoitetun etuuden perusteena
olevasta ansiosta tai työtulosta.
Jos työntekijällä on oikeus eläkkeeseen
kahden tai useamman työntekijäin eläkelain
8 §:n 4 momentissa mainitun lain tai eläkesäännön
mukaan, otetaan edellä 1 momentissa tarkoitettujen etuuksien
perusteena olevat työ- ja ansiotulot huomioon vain kertaalleen.
Niistä karttuneen eläkkeen osan maksaa 2 §:ssä tarkoitettu
eläkelaitos.
12 §
Työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä luetaan
eläkkeeseen oikeuttavaksi myös aika sen kalenterivuoden
alusta, jona työntekijä on tullut työkyvyttömäksi,
sen kalenterikuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää 63
vuotta (tuleva aika). Eläkekassan ollessa 2 §:n
mukaisesti toimivaltainen käsittelemään
eläkehakemuksen, tuleva aika lasketaan kuitenkin sen kalenterikuukauden
loppuun, jona työntekijä olisi saavuttanut 14 §:n
2 momentissa säädetyn alennetun eläkeiän
ollessaan yhdenjaksoisesti tämän lain alaisessa
työsuhteessa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan
kuukauden alusta mainitun eläkeiän saavuttamiseen
saakka, jos näin laskettu eläkeikä on
63 vuotta alempi. Edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijällä on
työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneen
kymmenen kalenterivuoden aikana työntekijäin eläkelain
8 §:n 4 momentissa mainitun lain tai eläkesäännön
alaisia työansioita vähintään
12 566,70 euroa.
Tulevan ajan eläkkeen perusteena oleva työansio
(tulevan ajan ansio) määrätään
niiden työntekijäin eläkelain 8 §:n
4 momentissa mainitun lain tai eläkesäännön
mukaisten työansioiden perusteella, jotka työntekijällä on
ollut työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden
viiden kalenterivuoden aikana (tarkasteluaika). Tulevan
ajan ansiota määrättäessä vuosityöansiot
tarkistetaan työntekijäin eläkelain 7
b §:n mukaisesti. Tulevan ajan ansio on tarkasteluaikana
saatujen, näin tarkistettujen työansioiden summa
jaettuna kuudellakymmenellä.
Tulevan ajan ansiota määrättäessä siihen
luetaan myös tarkasteluaikaan kohdistuva 11 b §:ssä mainitun
etuuden perusteena oleva ansio tai työtulo tarkistettuna
palkkakertoimella.
Jos työntekijä on tarkasteluaikana saanut työttömyysturvalain
mukaista peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea
tai työttömyysturvalain peruspäivärahan
suuruista työvoimapoliittista koulutustukea tai koulutuspäivärahaa
tai julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista perustukea,
otetaan tulevan ajan ansiota määrättäessä työansiona
huomioon 1 047,22 euroa jokaiselta täydeltä kuukaudelta,
jolta mainittua etuutta on suoritettu. Vastaavalla tavalla otetaan huomioon
myös sairausvakuutuslain mukainen päiväraha,
jos se on myönnetty työttömyysturvalain
mukaisen peruspäivärahan suuruisena.
Jos tulevan ajan ansiota määrättäessä tarkasteluaikana
työntekijällä ei ole 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen
ansioiden lisäksi 2 momentissa tarkoitettuja työansioita,
työntekijällä ei ole oikeutta tulevan
ajan eläkkeeseen.
Jos työntekijän työansiot ovat tarkasteluaikana
hänen vakiintunutta ansiotasoaan pienemmät alle
kolmivuotiaan lapsen hoitamisen vuoksi ja tämän
seikan johdosta hänen eläketurvansa olisi alentunut
vähintään 20 prosenttia, käytetään
sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään,
työntekijän hakemuksesta 12 §:n
1 momentin mukaisena ansiona sitä työansiota,
jota lapsenhoitoaika ei ole pienentänyt. Tällöin työansioita
otetaan kuitenkin huomioon enintään viimeiseltä kymmeneltä vuodelta.
12 a §
Sen estämättä, mitä 12 §:n
2 momentissa säädetään, tulevan
ajan ansiota määrättäessä otetaan
huomioon myös työkyvyttömyyden alkamisvuoden
ansiot sen kalenterikuukauden loppuun asti, jona työntekijä on
tullut työkyvyttömäksi, jos:
1) työntekijällä ei ole
tarkasteluaikana yhtenäkään vuonna sellaisia
työansioita, jotka 12 §:n 2, 3 ja 6 momentin
mukaan otetaan huomioon tulevan ajan ansiota määrättäessä;
tai
2) työntekijällä on 1 kohdassa
tarkoitettuja työansioita vain työkyvyttömyyden
alkamisvuonna tai sitä edeltävänä vuonna.
Jos työntekijä on tullut työkyvyttömäksi
ennen sen kalenterivuoden päättymistä,
jona hän täyttää 23 vuotta,
tarkasteluaika on sen estämättä, mitä 12 §:n
2 momentissa säädetään, 18 vuoden
täyttämistä seuraavan kuukauden alkamisen ja
sen kuukauden, jona työntekijä on tullut työkyvyttömäksi,
päättymisen välinen aika. Tällöin tulevan
ajan ansio on tänä tarkasteluaikana saatujen,
työntekijäin eläkelain 7 b §:n
mukaan tarkistettujen työansioiden summa jaettuna samaan ajanjaksoon
sisältyvien kuukausien lukumäärällä.
Tämän lain alainen tulevan ajan ansio on sama
suhteellinen osuus 12 §:n 2—4 ja 6 momentissa
sekä edellä 1 ja 2 momentissa määritellystä tulevan
ajan ansioiden yhteismäärästä kuin mikä tämän
lain alaisten työansioiden osuus on työntekijäin
eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittujen
lakien ja eläkesäännön mukaisten
ansioiden yhteismäärästä 12 §:n
2 momentin sekä edellä 2 momentin mukaisena tarkasteluaikana.
Eläketurvakeskus antaa eläkekassalle tarkemmat
ohjeet 12 ja 12 a §:n soveltamisesta.
12 b §
Jos työkyvyttömyyseläkettä saaneelle
työntekijälle myöhemmin on suoritettava
vanhuuden tai uuden työkyvyttömyyden perusteella
eläkettä, eläkkeeseen oikeuttavaksi lasketaan
myös aika, jolta hänellä oli oikeus saada
aikaisempaa eläkettä. Eläkkeeseen oikeuttavaksi
ei kuitenkaan lasketa aikaa, jolta 23 §:n 5 momentin
mukaan ei ole oikeutta eläkkeeseen. Määrättäessä tämän
lain mukaista eläkettä työkyvyttömyyseläkkeen
ajalta käytetään perusteena sitä suhteellista
osuutta tulevan ajan ansiosta, joka vastaa tämän
lain mukaan vakuutettujen työansioiden määrää työntekijäin
eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittujen
lakien tai eläkesäännön mukaisten
työansioiden yhteismäärästä.
Jos työkyvyttömyyseläkettä saaneelle
työntekijälle myöhemmin on suoritettava
eläkettä sellaisen uuden työkyvyttömyyden
perusteella, joka on alkanut ennen kuin aikaisemman eläkkeen
päättymisestä on kulunut kaksi vuotta,
tai jos eläke myönnetään saman
sairauden, vian tai vamman perusteella kuin aikaisempi eläke,
uusi eläke määrätään
samojen perusteiden mukaan kuin aikaisempi eläke. Jos vanhuuseläke
alkaa ennen kuin työkyvyttömyyseläkkeen
päättymisestä on kulunut kaksi vuotta,
vanhuuseläke määrätään
samojen perusteiden mukaan kuin aikaisempi työkyvyttömyyseläke.
Jos tämän lain mukaista kuntoutusrahaa saaneelle
työntekijälle myönnetään
työkyvyttömyyseläke sellaisen työkyvyttömyyden
perusteella, joka on alkanut ennen kuin kuntoutusrahakauden päättymisestä on
kulunut kaksi vuotta, eläke määrätään
niillä perusteilla, joiden mukaan se olisi määrätty,
jos työkyvyttömyys olisi alkanut kuntoutusrahakauden
alkaessa.
12 c §
Työkyvyttömyyseläkettä tai
kuntoutustukea korotetaan jäljempänä mainitulla
kertoimella sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä eläkettä tai
kuntoutustukea on maksettu yhteensä viideltä täydeltä kalenterivuodelta.
Tämä kertakorotus lasketaan työntekijälle
myönnetyn työntekijäin eläkelain
8 §:n 4 momentin 1, 2 tai 10—13 kohdassa
mainittujen lakien mukaisten eläkkeiden yhteismäärän
perusteella. Korotus määrätään
sen mukaan, minkä ikäinen työntekijä on korotusvuoden
alussa siten, että iän ollessa 24—26
vuotta korotusprosentti on 21. Korotusprosentti pienenee kutakin
ikävuotta kohden 0,7 prosenttiyksiköllä.
Iän ollessa yli 55 vuotta korotusta ei tehdä.
Jos 1 momentissa tarkoitettu kertakorotus ei sisältynyt
edunjättäjän eläkkeeseen tai
jos edunjättäjä ei ollut eläkkeellä kuollessaan,
lisätään perhe-eläkkeen perusteeksi
laskettavaan edunjättäjän työkyvyttömyyseläkkeeseen
se kertakorotus, jonka edunjättäjä olisi
saanut, jos työkyvyttömyyseläke olisi
jatkunut 1 momentissa tarkoitetun ajan. Kertakorotus lisätään
perhe-eläkkeeseen sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä edunjättäjän
työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki
olisi jatkunut yhteensä viisi täyttä kalenterivuotta.
13 §
Eläketurva sopeutetaan eliniän odotteen muutokseen
vuoden 2009 jälkeen siten, että vanhuuseläkkeen
alkaessa eläke muunnetaan työntekijän
62 vuoden iän täyttämisvuodelle vahvistetulla
elinaikakertoimella. Jos vanhuuseläke kuitenkin alkaa ennen
62 vuoden iän täyttämisvuotta, vanhuuseläke
muunnetaan eläkkeen alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.
Leskeneläke muunnetaan eläkesovitusta tehtäessä kyseiselle
vuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Kun työkyvyttömyyseläke
muuttuu vanhuuseläkkeeksi 62 vuoden iässä tai
sen jälkeen, eläke tarkistetaan työntekijän
62 vuoden iän täyttämisvuodeksi vahvistetulla
elinaikakertoimella.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta elinaikakertoimesta
säädetään tarkemmin työntekijäin eläkelain
7 h §:ssä.
14 §
Työntekijällä on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle
63 ja 68 vuoden iän täyttämisen välisenä aikana.
Edellytyksenä on, ettei työntekijä enää ole
siinä työsuhteessa, josta hän jää eläkkeelle.
Työntekijällä on kuitenkin oikeus
saada vanhuuseläkettä alennetussa eläkeiässä,
päällystöön kuuluva aikaisintaan
60 vuotta ja miehistöön kuuluva 55 vuotta täytettyään
siten, että jokaista kuukautta kohden, jolla 6 momentissa säädetyllä tavalla
laskettu aika ylittää 324 kuukautta, eläkeikä alenee
63 vuoden iästä yhdellä kuukaudella.
Lisäksi edellytetään, että työntekijän
työsuhde päättyy hänen saavuttaessaan
sanotulla tavalla lasketun alennetun eläkeiän
ja että hän on ollut kolmen vuoden aikana ennen
eläkkeeseen oikeuttavan työsuhteen päättymistä tämän
lain mukaisessa työsuhteessa vähintään
18 kuukauden ajan.
Vanhuuseläke myönnetään
hakemuksesta varhennettuna enintään yhdellä vuodella
laskettuna 63 vuoden iästä tai työntekijän
eläkkeen alkamisajankohtaan mennessä saavuttamasta
2 momentin mukaisesta alennetusta eläkeiästä, kuitenkin
aikaisintaan sitä seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana
työntekijä on täyttänyt 55 vuotta.
Tällöin eläke myönnetään
siten vähennettynä kuin 22 §:n
2 momentissa säädetään. Vanhuuseläke
myönnetään lykättynä 68
vuoden iän täyttämisen jälkeen
siten korotettuna kuin 22 §:n 1 momentissa säädetään.
Varhennettuun ja lykättyyn vanhuuseläkkeeseen
sovelletaan muutoin, mitä vanhuuseläkkeestä säädetään.
Vanhuuseläke myönnetään
seuraavan kuukauden alusta sen jälkeen, kun oikeus eläkkeen saamiseen
on syntynyt, kuitenkin aikaisintaan sen kuukauden alusta, joka lähinnä seuraa
eläkkeen hakemista. Jos vanhuuseläkettä on
haettu kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä,
eläke myönnetään kuitenkin työsuhteen
päättymistä lähinnä seuraavan
kuukauden alusta.
Vanhuuseläkkeen aikaisista työansioista karttuneeseen
eläkkeeseen on oikeus aikaisintaan 68 vuoden iän
täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden
alusta.
Edellä 2 momentissa säädetyn alennetun
eläkeiän laskemista varten palveluajaksi luetaan kunkin
työsuhteen osalta erikseen aika työsuhteen alkamisesta
työsuhteen päättymiseen. Palveluajaksi
muunnetaan, siten kuin merityöaikalaissa (296/1976)
säädetään ja työehtosopimuksissa
on sovittu, lisäksi aika, jonka perusteella vastikkeena
tai muuna vastaavana suoritettava ylityökorvaus maksetaan
työsuhteen päättyessä. Palveluaikaa
tämän momentin mukaan laskettaessa työsuhteen
katsotaan päättyneen sen päivän
lopussa, jolta sen perusteella viimeksi maksettiin palkkaa ennen
työsuhteen katkeamista taikka 15 §:ssä tarkoitetun
työkyvyttömyyden alkamista. Jos työnteko
ja palkanmaksu ovat yhdenjaksoisesti keskeytyneinä enintään
vuoden ajan, palveluajan katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisesti. Jos
työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneinä yhdenjaksoisesti
kuitenkin yli vuoden ajan, työsuhteen katsotaan palveluaikaa
laskettaessa päättyneen sen päivän
lopussa, jolta työntekijälle on viimeksi maksettu
11 a §:ssä tarkoitettuihin työansioihin
luettavia eriä mainitun vuoden kuluessa työnteon
ja palkanmaksun keskeytymisestä.
14 a §
Jos työntekijän työsuhde on päättynyt
ennen 14 §:n 2 momentissa säädetyn
alennetun eläkeiän täyttämistä ja
tämä on johtunut aluksen myymisestä,
liikenteestä poistamisesta tai työvoiman supistamisesta
taikka siitä, että työntekijä on
irtisanonut työsopimuksensa tai purkanut sen merimieslain
46 tai 49 §:ssä säädetyllä perusteella,
työntekijän oikeus siirtyä vanhuuseläkkeelle
työsuhteen päättymiseen mennessä ansaitsemassaan
14 §:n 2 momentissa säädetyssä alennetussa
eläkeiässä säilyy ja myönnettävä vanhuuseläke
määräytyy 16 §:n mukaisesti
edellyttäen, että työntekijä täyttää 14 §:n
2 momentissa säädetyn alennetun eläkeiän
viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä ja
että hänellä on tältä ajalta
oikeus saada työttömyysturvalain mukaista päivärahaa
tai työmarkkinatukea taikka 15 e §:n
mukaista työttömyyseläkettä. Työttömyyspäivärahan,
työmarkkinatuen tai eläkkeen maksamisen keskeytyminen
jätetään kuitenkin huomioon ottamatta,
jos keskeytyminen ei ole jatkunut yhdenjaksoisena 60 päivää pitempää aikaa.
Jos työntekijä on ottanut vastaan työvoimaviranomaisen
tarjoaman työttömyysturvalain 2 luvun 12 §:ssä tarkoitetun
työn, josta hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan
työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen
taikka jos hän on siirtynyt työhön 1 §:ssä tarkoitettuun
ulkomaiseen alukseen, oikeutta vanhuuseläkkeeseen määrättäessä noudatetaan,
mitä 1 momentissa säädetään,
edellyttäen, että vakuutettu on työvoimaviranomaisen
välityksellä jatkuvasti hakenut 1 §:ssä tarkoitettua
työtä.
14 b §
Oikeus saada osa-aikaeläkettä on
osa-aikatyöhön siirtyneellä 58—67-vuotiaalla
työntekijällä edellyttäen, että:
1) hänellä ei ole oikeutta saada
työntekijäin eläkelain 8 §:n
4 momentissa tarkoitettua peruseläkettä tai muuta
siihen verrattavaa työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa
eläkettä eikä tämän lain
mukaisen työsuhteen päättymisen jälkeen kunnallisen
eläkelain 14 §:n 1 momentin 2 kohdassa
tai valtion eläkelain 9 d §:n
1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kokoaikaisen palvelun perusteella
oikeutta mainittujen lakien mukaiseen osa-aikaeläkkeeseen;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4) hänelle on osa-aikaeläkkeen alkamista
välittömästi edeltäneiden 15
kalenterivuoden aikana karttunut työntekijäin
eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettua
peruseläkettä tai muuta siihen verrattavaa työ-
tai virkasuhteeseen perustuvaa eläkettä yhteensä viisi
vuotta; ansioiden perusteella karttumisaikaa otetaan tällöin
huomioon siten kuin lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien
työntekijäin eläkelain 4 §:n
4 momentissa säädetään;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8) hänen työansionsa on vähentynyt
siten, että hänen 5 tai 6 kohdassa tarkoitetusta
osa-aikatyöstä saamansa työansiot ovat
vähintään 35 ja enintään
70 prosenttia 3 momentissa tarkoitetusta vakiintuneesta ansiosta;
työajan vähentyminen ei kuitenkaan saa olennaisesti
poiketa työansioissa tapahtuneesta vähennyksestä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vakiintuneena ansiotulona pidetään osa-aikaeläkettä määrättäessä sitä edellä 12 §:ssä
tarkoitettua
tulevan ajan ansiota, jonka perusteella työntekijän
työkyvyttömyyseläke laskettaisiin, jos
työntekijä osa-aikaeläkkeen alkamishetkellä olisi
tullut työkyvyttömäksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
14 c §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Osa-aikaeläke lakkautetaan, jos työntekijä ei enää täytä 14
b §:ssä säädettyjä eläkkeen
saamisen edellytyksiä. Jos työkyvyttömyys-
tai työttömyyseläke myönnetään
samalta ajalta, jolta on maksettu osa-aikaeläkettä,
katsotaan osa-aikaeläke työkyvyttömyys-
tai työttömyyseläkkeen osasuoritukseksi.
Jos työntekijä täytettyään
68 vuotta edelleen jatkaa osa-aikatyötä, muutetaan osa-aikaeläke,
sen estämättä, mitä muualla
tässä laissa säädetään,
saman suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi. Työntekijän
lopettaessa osa-aikatyön maksetaan vanhuuseläkkeen
lykkääntynyt osa siten korotettuna kuin 22 §:n
1 momentissa säädetään ja lisättynä 16 §:ssä tarkoitetulla
määrällä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
15 §
Oikeus saada työkyvyttömyyseläkettä on työntekijällä,
jonka työkyvyn voidaan sairauden, vian tai vamman johdosta
arvioida, kun otetaan huomioon myös jo kulunut aika, olevan
yhdenjaksoisesti ainakin vuoden ajan alentunut vähintään
kahdella viidenneksellä. Työkyvyn alentumista
arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva
kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella
työllä, jonka suorittamista voidaan häneltä kohtuudella
edellyttää silmällä pitäen
hänen koulutustaan, aikaisempaa toimintaansa, ikäänsä ja
asumisolosuhteitaan sekä näihin verrattavia muita
seikkoja. Työkyvyn vaihdellessa otetaan huomioon vuotuinen
ansio.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työkyvyttömyyseläke myönnetään
toistaiseksi tai 4 momentissa tarkoitettuna kuntoutustukena määräajaksi.
Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi
63 vuoden iän täyttämistä seuraavan
kuukauden alusta lukien. Tällöin osatyökyvyttömyyseläke
muuttuu täyden työkyvyttömyyseläkkeen
suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi. Jos kuitenkin työntekijä on
täyttänyt 63 vuotta ennen sairausvakuutuslain
27 §:ssä tarkoitetun ensisijaisuusajan
täyttymistä, työkyvyttömyyseläkkeen
sijaan eläke lasketaan ja myönnetään
vanhuuseläkkeenä 63 vuoden iän täyttämistä seuraavan
kuukauden alusta. Työkyvyttömyyseläkkeen
aikana ansaittuun eläkkeeseen on oikeus hakemuksesta aikaisintaan
63 vuoden iän täyttämistä seuraavan
kuukauden alusta lukien edellyttäen, ettei työntekijä ole enää siinä työsuhteessa,
josta hän on siirtymässä eläkkeelle,
tai siitä ajankohdasta, jona työkyvyttömyyseläkkeen
päätyttyä myönnetään
sellainen uusi eläke, johon ei sovelleta 12 b §:n
2 tai 3 momenttia.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työntekijällä on oikeus saada työkyvyttömyyseläkettä ja
ennen vuotta 1944 syntyneellä työntekijällä yksilöllistä varhaiseläkettä myös silloin,
kun hänelle tämän lain alaisen työsuhteen
päätyttyä on myönnetty myöhempään
virka- tai työsuhteeseen perustuva eläke valtion eläkelain
9 tai 9 c §:n, kunnallisen eläkelain
24 tai 33 §:n, evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain
1 §:n tai Kansaneläkelaitoksesta annetun lain
13 §:n nojalla, jollei 2 §:n
6 momentista muuta johdu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
15 c §
Jos edunjättäjä kuollessaan ei ollut
täyttänyt 67 vuotta ja jos hänellä kuollessaan
olisi ollut oikeus 16 §:n mukaisesti määräytyvään
työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hän
kuolinpäivänään olisi tullut
työkyvyttömäksi, tai jos hän
kuollessaan sai mainittua eläkettä tai 16 §:n
mukaisesti määräytyvää vanhuuseläkettä,
suoritetaan hänen leskelleen tai, mikäli hän
kuollessaan ei ollut avioliitossa, hänen kuolinpesälleen
jäljempänä säädetyin
poikkeuksin hautausavustusta alla olevan taulukon mukaisesti:
Edunjättäjän
ikä kuollessa
|
Hautausavustuksen määrä,
euroa
|
—50 |
10 190 |
51—55 |
7 643 |
56—60 |
5 096 |
61—66 |
2 548 |
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
15 e §
Ennen vuotta 1950 syntyneellä pitkäaikaisesti
työttömällä työntekijällä on
oikeus saada työttömyyseläkettä 60
vuotta täytettyään siihen saakka kunnes
hän täyttää 63 vuotta edellyttäen, että:
1) hänelle on 3 momentissa tarkoitettua eläketapahtumapäivää välittömästi
edeltäneiden 15 kalenterivuoden aikana karttunut työntekijäin eläkelain
8 §:n 4 momentissa tarkoitettua peruseläkettä tai
muuta siihen verrattavaa työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa
eläkettä yhteensä vähintään
viideltä vuodelta; ansioiden perusteella karttumisaikaa
otetaan tällöin huomioon siten kuin lyhytaikaisissa
työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain
4 §:n 4 momentissa säädetään;
2) hän esittää työttömyyskassan
tai Kansaneläkelaitoksen todistuksen siitä, ettei
hänellä ole enää oikeutta työttömyyspäivärahaan
työttömyysturvalain 6 luvun 7 tai 9 §:n
mukaan; ja että
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työttömyyseläke on yhtä suuri
kuin se tämän lain mukainen työkyvyttömyyseläke,
joka työntekijälle olisi myönnetty, jos
hänellä eläketapahtumahetkellä olisi
ollut oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Tulevan ajan eläkettä laskettaessa sovelletaan
kuitenkin 12 a, 12 b ja 16 a— 16 c §:ää sellaisena
kuin mainitut lainkohdat ovat voimassa 31 päivänä joulukuuta
2004. Työttömyyseläkkeeseen ei kuitenkaan
lisätä tulevan ajan eläkettä.
Eläketapahtuman katsotaan sattuneen sinä päivänä,
jona työntekijä täyttää kaikki
1 momentissa tarkoitetut työttömyyseläkkeen
saamisen edellytykset.
Työttömyyseläke myönnetään
toistaiseksi. Työttömyyseläkettä ei
kuitenkaan makseta:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläkkeensaaja
on ansiotyössä ansaiten vähintään 523,61
euroa kuukaudessa; eikä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi
63 vuoden iän täyttämistä seuraavan
kuukauden alusta lukien. Työttömyyseläkkeen
muuttuessa vanhuuseläkkeeksi ei kuitenkaan sovelleta,
mitä 13 §:ssä säädetään.
Jos työttömyyseläkettä määrättäessä oli
sovellettu 3 momentin toista virkettä, vanhuuseläkkeeseen
lisätään tulevan ajan eläke.
Vanhuuseläkkeeseen lisätään tulevan
ajan eläke myös silloin, kun edellisessä virkkeessä tarkoitettu
työttömyyseläke on 9 momentin nojalla
muutettu työkyvyttömyyseläkkeeksi.
Jos työntekijä täyttää edellä tässä pykälässä säädetyt
edellytykset 62 vuotta täytettyään, hänelle
myönnetään vanhuuseläke siten
kuin 22 §:n 3 momentissa säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 §
Eläkettä karttuu siten kuin 2—7
momentissa säädetään edellyttäen,
että:
1) työntekijä jää vanhuuseläkkeelle
tämän lain alaisesta työsuhteesta, tai;
2) työntekijällä on oikeus
työkyvyttömyyseläkkeeseen, jota koskevan
eläkehakemuksen eläkekassa on 2 §:n
mukaisesti toimivaltainen käsittelemään
ja työntekijän tämän lain mukaiset
työansiot eläketapahtumakuukauden ja sitä edeltäneen
kolmenkymmenenkuuden kalenterikuukauden aikana ovat yhteensä vähintään 16 800
euroa.
Eläkettä karttuu vuodessa tämän
lain alaisista kunkin vuoden eläkkeen perusteena olevista työansioista:
1) 1,6 prosenttia sen kalenterikuukauden loppuun, jona
työntekijä täyttää 53
vuotta, ja niistä eläkkeen perusteena olevista
työansioista, jotka eläkkeensaaja on saanut työntekijäin
eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainitun
lain tai eläkesäännön mukaisen
työkyvyttömyys-, työttömyys-
tai vanhuuseläkkeen tai maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeen,
luopumiskorvauksen tai luopumistuen taikka niitä vastaavan
ulkomailta maksettavan eläkkeen aikana;
2) 2,0 prosenttia sitä seuraavan kalenterikuukauden
alusta, jona työntekijä täyttää 53
vuotta sen kalenterikuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää 63
vuotta;
3) 4,5 prosenttia sitä seuraavan kalenterikuukauden
alusta, jona työntekijä täyttää 63
vuotta, ei kuitenkaan, jos työntekijä saa tänä aikana
eläkettä muuna kuin osa-aikaeläkkeenä;
4) 1,5 prosenttia 11 b §:ssä tarkoitetusta
eläkkeen perusteesta.
Tulevan ajan eläke on 12 §:ssä tarkoitetusta tulevan
ajan ansiosta:
1) 1,6 prosenttia vuotta kohden siltä osin
kuin eläkkeeseen luetaan tuleva aika 50 vuoden iän täyttämiskuukauden
loppuun;
2) 1,4 prosenttia vuotta kohden siltä osin
kuin tuleva aika luetaan 50 vuoden iän täyttämistä seuraavan
kalenterikuukauden alun ja 63 vuoden iän täyttämiskuukauden
lopun väliseltä ajalta.
Ajalta, jolta työntekijä on saanut
työkyvyttömyyseläkettä, eläkettä karttuu
työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta eläkkeen
päättymiskuukauden loppuun 12 §:ssä tarkoitetun
tulevan ajan ansion perusteella siten kuin 12 b §:n
1 momentissa säädetään:
1) 1,6 prosenttia vuotta kohden siltä osin
kuin eläkkeeseen luetaan aika 50 vuoden iän täyttämiskuukauden
loppuun;
2) 1,4 prosenttia vuotta kohden siltä osin
kuin eläkkeeseen luetaan 50 vuoden iän täyttämistä seuraavan
kalenterikuukauden alun ja 63 vuoden iän täyttämiskuukauden
lopun välinen aika.
Kun eläkekarttuma lasketaan kuukautta kohden, karttumisprosenttina
käytetään 1/12 edellä 2—4
momentissa mainitusta määrästä.
Osa-aikaeläkkeen rinnalla tehdystä osa-aikatyöstä karttuu
eläkettä siten kuin 2 momentissa säädetään.
Osa-aikaeläkettä saaneen työntekijän
työkyvyttömyyseläkkeeseen lisätään
16/120 prosenttia ja vanhuuseläkkeeseen 1/16
prosenttia jäljempänä säädetystä ansion
alenemasta jokaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on
saanut osa-aikaeläkettä. Tällöin
eläkettä määrättäessä ansion alenema
on se 16 g §:n 1 momentin mukainen työansioiden
erotus, jonka perusteella työntekijän osa-aikaeläke
on ensimmäisen kerran laskettu. Jos osa-aikaeläkkeen
rinnalla tehdystä osa-aikatyöstä karttuvaan
eläkkeeseen luetaan mukaan tulevan ajan eläke,
tulevalta ajalta eläke lasketaan 3 momentin 2 kohdan mukaisesti
myös edellä tarkoitetusta ansion alenemasta.
16 f §
Perhe-eläke määrätään
edunjättäjän tämän lain
vähimmäisehtojen mukaisen vanhuuseläkkeen
tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen
perusteella, jota hän sai kuollessaan. Tällöin
edunjättäjän vanhuuseläkkeessä ei
oteta huomioon 13 §:n mukaista eläkkeen
muuntoa. Jos edunjättäjän saama eläke
oli sellainen työttömyyseläke tai 15
e §:n 9 momentissa tarkoitettu työkyvyttömyyseläke,
johon ei ollut lisätty 15 e §:n 3 momentissa
tarkoitettua tulevan ajan eläkkeenosaa, tämä eläkkeenosa
lisätään perhe-eläkkeen perusteeksi
laskettavaan edunjättäjän eläkkeeseen. Niinikään
perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän
eläkkeeseen lisätään edunjättäjän
eläkkeellä ollessa ansaitsema uusi eläke. Jollei
edunjättäjä saanut ensimmäisessä virkkeessä mainittua
eläkettä, edunjättäjän
eläke lasketaan siten kuin se olisi laskettu, jos hän
olisi kuolinpäivänään tullut
täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen
oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi,
jollei edunsaaja muuta selvitä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 g §
Osa-aikaeläkkeen määrä on,
jollei 2 ja 3 momentista muuta johdu, 50 prosenttia 14 b §:n
3 momentin mukaan määritellyn vakiintuneen ansiotulon
ja työntekijäin eläkelain 8 §:n
4 momentissa tarkoitettujen lakien tai eläkesäännön piiriin
kuuluvasta osa-aikaisesta ansiotyöstä saadun ansiotulon
erotuksesta.
Jos työntekijällä on oikeus saada
osa-aikaeläkettä myös muun työntekijäin
eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitetun
lain tai eläkesäännön perusteella,
tämän lain mukainen osa-aikaeläke on sama
suhteellinen osuus 1 momentissa tarkoitetusta määrästä kuin
tämän lain mukaan vakuutettujen työansioiden
osuus on vakiintuneessa ansiossa huomioon otetuista niiden lakien
mukaisista työansioista, joiden perusteella osa-aikaeläke myönnetään.
Osa-aikaeläkkeen enimmäismäärä on
75 prosenttia siitä työntekijäin eläkelain
8 §:n mukaisesti yhteensovitetusta eläkkeestä,
joka työntekijälle on karttunut työntekijäin
eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen
lakien tai eläkesääntöjen sekä valtion
varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan
lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003)
mukaan osa-aikaeläkkeen alkamisajankohtaan mennessä.
Jos työntekijällä on oikeus
saada osa-aikaeläkettä myös muun lain
tai eläkesäännön mukaan ja tässä tarkoitettu
rajaus vähentää osa-aikaeläkettä,
vähennys tehdään näiden lakien
ja sääntöjen kesken vakiintuneessa ansiotulossa
huomioon otettujen työansioiden suhteessa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
17 §
Jos tämän lain alaisuuteen kuuluneella työntekijällä ei
ole oikeutta 16 §:n mukaisesti määräytyvään
vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen,
eläkettä karttuu siten kuin 2—7 momentissa
säädetään.
Eläkettä karttuu vuodessa tämän
lain alaisista kunkin vuoden eläkkeen perusteena olevista työansioista:
1) 1,5 prosenttia sen kalenterikuukauden loppuun, jona
työntekijä täyttää 53
vuotta, ja niistä eläkkeen perusteena olevista
työansioista, jotka eläkkeensaaja on saanut työntekijäin
eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainitun
lain tai eläkesäännön mukaisen
työkyvyttömyys-, työttömyys-
tai vanhuuseläkkeen tai maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeen,
luopumiskorvauksen tai luopumistuen taikka niitä vastaavan
ulkomailta maksettavan eläkkeen aikana sekä 11 b §:ssä tarkoitetusta
eläkkeen perusteesta;
2) 1,9 prosenttia sitä seuraavan kalenterikuukauden
alusta, jona työntekijä täyttää 53
vuotta sen kalenterikuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää 63
vuotta;
3) 4,5 prosenttia sitä seuraavan kalenterikuukauden
alusta, jona työntekijä täyttää 63
vuotta, ei kuitenkaan, jos työntekijä saa tänä aikana
eläkettä muuna kuin osa-aikaeläkkeenä.
Tulevan ajan eläke on 12 §:ssä tarkoitetusta tulevan
ajan ansiosta:
1) 1,5 prosenttia vuotta kohden siltä osin
kuin eläkkeeseen luetaan tuleva aika 50 vuoden iän täyttämiskuukauden
loppuun;
2) 1,3 prosenttia vuotta kohden siltä osin
kuin tuleva aika luetaan 50 vuoden iän täyttämistä seuraavan
kalenterikuukauden alun ja 63 vuoden iän täyttämiskuukauden
lopun väliseltä ajalta.
Ajalta, jolta työntekijä on saanut
työkyvyttömyyseläkettä, eläkettä karttuu
työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta eläkkeen
päättymiskuukauden loppuun 12 §:ssä tarkoitetun
tulevan ajan ansion perusteella siten kuin 12 b §:n
1 momentissa säädetään:
1) 1,5 prosenttia vuotta kohden siltä osin
kuin eläkkeeseen luetaan aika 50 vuoden iän täyttämiskuukauden
loppuun;
2) 1,3 prosenttia vuotta kohden siltä osin
kuin eläkkeeseen luetaan 50 vuoden iän täyttämistä seuraavan
kalenterikuukauden alun ja 63 vuoden iän täyttämiskuukauden
lopun välinen aika.
Kun eläkekarttuma lasketaan kuukautta kohden, karttumisprosenttina
käytetään 1/12 edellä 2—4
momentissa mainitusta määrästä.
Osa-aikaeläkkeen rinnalla tehdystä osa-aikatyöstä karttuu
eläkettä siten kuin 2 momentissa säädetään.
Osa-aikaeläkettä saaneen työntekijän
työkyvyttömyyseläkkeeseen lisätään
1/8 prosenttia ja vanhuuseläkkeeseen 1/16
prosenttia edellä säädetystä ansion
alenemasta jokaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on
saanut osa-aikaeläkettä. Tällöin
eläkettä määrättäessä ansion
alenema on se 16 g §:n 1 momentin mukainen työansioiden erotus,
jonka perusteella työntekijän osa-aikaeläke
on ensimmäisen kerran laskettu. Jos osa-aikaeläkkeen
rinnalla tehdystä osa-aikatyöstä karttuvaan
eläkkeeseen luetaan mukaan tulevan ajan eläke,
tulevalta ajalta eläke lasketaan 3 momentin 2 kohdan mukaisesti
myös edellä tarkoitetusta ansion alenemasta.
17 a §
Eläkekassan on asianomaisen työnantajan hakemuksesta
annettava päätös siitä, onko
työntekijälle maksettava palkka tai muu vastike
sellaista 11 a §:ssä tarkoitettua, eläkettä kartuttavaa
työansiota, joka on vakuutettava tämän
lain mukaan. Lisäksi eläkekassan on työnantajan
hakemuksesta annettava päätös siitä,
miltä ajalta työntekijän työansiot
on vakuutettava tämän lain mukaan.
Tässä pykälässä tarkoitettuun
päätökseen saa hakea muutosta niin kuin
59 §:ssä säädetään.
17 b §
Jos työntekijällä on oikeus saada
eläkettä kahden tai useamman työsuhteen
perusteella, hänen oikeutensa eläkkeeseen määräytyy
kunkin työsuhteen osalta viimeiseen työsuhteeseen
liittyvien ehtojen mukaisesti. Mikäli eläketurvan
pääoma-arvo tällöin huomattavasti
muuttuisi ja työntekijän viimeinen työsuhde
on vakuutettu työntekijäin eläkelain,
maatalousyrittäjien eläkelain tai yrittäjien
eläkelain mukaisesti, muutetaan tämän
lain mukaisen eläkkeen määrä siten, että alkuperäinen
pääoma-arvo säilyy.
Mitä 1 momentissa säädetään,
koskee myös sellaisen työntekijän, jonka
viimeinen työ- tai virkasuhde on vakuutettu kunnallisen
eläkelain tai valtion eläkelain mukaisesti, ansaittua
vanhuuseläkettä, jos viimeisen työ- tai
virkasuhteen eläkeikä on alempi kuin 62 vuotta
ja sen pätevyysvaatimuksena on ollut tämän
lain mukaisen meripalvelun edellyttävä tutkinto
tai tietty määrä tämän
lain mukaista meripalvelua.
Eläkkeen ehdot ja sen laskemista varten tarvittavat
perusteet vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö eläkekassan
esityksestä.
18 §
Tässä laissa säädetyt rahamäärät
ja ansiorajat sekä eläkettä laskettaessa
kunkin vuoden työansioita tarkistetaan siten kuin työntekijäin
eläkelain 7 b §:ssä säädetään.
Eläkkeeseen tehdään indeksitarkistus
siten kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetään.
22 §
Jos vanhuuseläke alkaa myöhemmin kuin 68 vuoden
täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, korotetaan
eläkettä 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta,
jolla eläkkeen alkaminen lykkääntyy.
Jos vanhuuseläke myönnetään
14 §:n 3 momentin mukaisesti varhennettuna, eläkettä vähennetään
0,6 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkettä maksetaan
ennen 14 §:ssä tarkoitetun eläkeiän
täyttämiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden
alkua. Vähennys lasketaan eläkkeestä,
joka työntekijälle on karttunut eläkkeen
alkamisajankohtaan mennessä.
Sen estämättä, mitä 14 §:n
3 momentissa ja edellä 2 momentissa säädetään,
työntekijällä, joka saa työttömyyspäivärahaa
työttömyysturvalain 6 luvun 9 §:n
2 momentin perusteella, on oikeus saada vanhuuseläke 62
vuoden iässä vähentämättömänä.
23 §
Työkyvyttömyyseläke myönnetään
joko täytenä eläkkeenä tai osatyökyvyttömyyseläkkeenä.
Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään työntekijälle,
jonka työkyvyn on 15 §:n 1 momentin mukaisesti
arvioitu olevan ainakin vuoden ajan alentunut vähintään
kolmella viidenneksellä. Muussa tapauksessa työkyvyttömyyseläke
myönnetään osatyökyvyttömyyseläkkeenä.
Täyden työkyvyttömyyseläkkeen
suuruus määrätään 16 §:n
2—4 momentin tai 17 §:n 2—4 momentin
mukaan. Osatyökyvyttömyyseläke on puolet
täydestä eläkkeestä.
Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan
työkyky muuttuu vähintään vuoden
ajaksi siten, että muutoksella on 1 momentin mukaan vaikutusta eläkkeen
suuruuteen, eläke tarkistetaan muutosta lähinnä seuraavan
kuukauden alusta, jollei 28 §:stä muuta
johdu.
Jos eläkkeensaajan työkyky on siinä määrin palautunut,
ettei hän enää täytä eläkkeen
saamisen edellytyksiä, työkyvyttömyyseläke
lakkautetaan työkyvyn palautumista seuraavan kalenterikuukauden
alusta lukien. Työkyvyttömyyseläkkeen
maksaminen voidaan keskeyttää tai lakkauttaa,
jos eläkkeensaaja on ansiotyössä. Kuntoutusraha
lakkautetaan, jos sen saaja on ilman pätevää syytä kieltäytynyt
ammatillisesta kuntoutuksesta tai hän ilman pätevää syytä on keskeyttänyt
tällaisen kuntoutuksen.
Eläkkeensaajan työkyvyn muuttumista tai palautumista
arvioitaessa taikka työkyvyttömyyseläkkeen
keskeyttämistä harkittaessa otetaan huomioon hänen
työansioissaan tapahtuneet muutokset. Osatyökyvyttömyyseläkkeeseen
ei ole oikeutta aikana, jolloin työansiot ovat enemmän
kuin 60 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista
edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta eikä täyteen
työkyvyttömyyseläkkeeseen aikana, jolloin
työansiot ovat enemmän kuin 40 prosenttia mainitusta
keskiansiosta eikä ansiorajan ylitys ole tilapäistä.
Jos työansioita on vähintään
40 mutta enintään 60 prosenttia 5 momentissa mainitusta
keskiansiosta, eläke tarkistetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi.
Jos työansioita on yli 60 prosenttia mainitusta keskiansiosta,
työkyvyttömyyseläke lakkautetaan tai
sen maksaminen keskeytetään.
Työkyvyttömyyseläke tarkistetaan,
keskeytetään tai lakkautetaan eläkkeensaajan
hakemuksesta tai eläkekassan aloitteesta edellä 1
ja 3—6 momentissa säädetyin edellytyksin.
Eläkettä ei kuitenkaan tarkisteta, keskeytetä tai
lakkauteta pitemmältä ajalta kuin eläkkeensaajan
tarkistushakemusta tai eläkekassan tarkistustoimenpiteisiin
ryhtymistä lähinnä seuraavaa kalenterikuukautta
edeltävän vuoden ajalta. Jos sellainen työkyvyttömyyseläke
lakkautetaan, jonka maksaminen on keskeytetty, eläke lakkautetaan
keskeyttämisajankohdasta lukien.
Jos työkyvyttömyyseläke lakkautetaan
tai kuntoutustuki päättyy, eläkettä voidaan
työhön paluun tukemiseksi jatkaa osatyökyvyttömyyseläkkeen
suuruisena kuntoutustukena vuotta lyhyemmältäkin
ajalta. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan
maksaa täytenä eläkkeenä 25 §:ssä tarkoitetun
kuntoutuksen ajalta.
23 a §
Työntekijällä on oikeus
saada ennakkopäätös siitä, täyttääkö hän:
1) osatyökyvyttömyyseläkkeen
15 §:n 1 momentissa ja 23 a §:n
1 momentissa mainitut; tai
2) ammatillisen kuntoutuksen 25 §:n
1 ja 2 momentissa mainitut saamisen edellytykset.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu ennakkopäätös
on eläkekassaa sitova, jos siihen perustuva eläkehakemus
tehdään yhdeksän kuukauden tai työnantajan
ja työntekijän sopiman sitä pidemmän
ajan kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi
tulosta. Mainitun momentin 2 kohdassa tarkoitettu ennakkopäätös
on eläkekassaa sitova, jos kuntoutussuunnitelma toimitetaan
eläkekassaan yhdeksän kuukauden kuluessa päätöksen
lainvoimaiseksi tulosta.
Ennakkopäätökseen saa hakea muutosta
niin kuin 59 §:ssä säädetään.
25 §
Työntekijällä on oikeus
saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai
työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista
ammatillista kuntoutusta, jos:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) työntekijän eläkkeeseen
sisältyvän 12 §:ssä tarkoitetun
tulevan ajan ansiot ovat vähintään 25 133,40
euroa, jos hän olisi tullut työkyvyttömäksi
ajankohtana (kuntoutustapahtumapäivä),
jona hakemus tehtiin tai jona hakijan kuntoutustarve on viimeistään
selvitettävä kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun
lain (610/1991) 6 §:n mukaan; jos työntekijä jo
saa työkyvyttömyyseläkettä,
edellytetään, että tulevan ajan ansiot
ovat vähintään edellä mainitun
rajamäärän suuruiset tai että eläkkeessä on
otettu huomioon 12 a ja 12 b §:n mukainen tuleva
aika sellaisena kuin lainkohdat ovat voimassa 31 päivänä joulukuuta
2004; kuntoutustapahtumapäivä on kuitenkin kuntoutustoimenpidettä edeltävä päivä,
jos kuntoutusta haetaan kuntoutustoimenpiteen jo alettua, tai sairausloman
ensimmäinen päivä, jos hakija on jäänyt
sairauslomalle työsuhteessa ollessaan ja kuntoutustarve
oli olemassa jo sairausloman alkaessa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
28 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sen estämättä, mitä 3 momentissa
säädetään, täyttä työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan
1 momentin mukaisesti, jos eläkehakemus on tehty ennen
kuin sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa on
maksettu 3 momentissa mainituilta 150 ensimmäiseltä suorituspäivältä.
Tällöin kuitenkin täyden työkyvyttömyyseläkkeen
suorittamisen edellytyksenä on, ettei eläkehakemuksen
tekemistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä tai,
jos tänä aikana on haettu sairausvakuutuslain
mukaista päivärahaa, sen hakemista seuraavan kalenterikuukauden
loppuun mennessä ole myönnetty vähintään
kuukauden ajalta yhdenjaksoisesti maksettavaa päivärahaa,
joka kohdistuu työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen
aikaan tai, jos tähän aikaan kohdistuva päivärahahakemus
on hylätty, sen hylkäämisen jälkeiseen
aikaan. Jos päivärahan suorittaminen lakkaa ensisijaisuusaikana
sairausvakuutuslain 15 a §:n perusteella sen vuoksi,
että työntekijälle myönnetty
työntekijäin eläkelain 8 §:n
4 momentissa tarkoitetun muun lain, eläkeohjesäännön
tai eläkesäännön mukainen vanhuuseläke
alkaa, työntekijälle suoritetaan täyttä työkyvyttömyyseläkettä sanotun
eläkkeen alkamisesta lukien, kuitenkin aikaisintaan 1 momentissa
säädetystä ajankohdasta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos täysi työkyvyttömyyseläke
myönnetään takautuvasti 3 momentin mukaisesti,
suoritetaan eläke sairausvakuutusrahastolle siltä osin
kuin se vastaa samalta ajalta maksettua sairausvakuutuslain mukaista
päivärahaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos työkyvyttömyyseläke 28 b §:n
5 momentin mukaisesti suoritetaan kertasuorituksena, työkyvyttömyyseläkkeeseen
ei sovelleta, mitä edellä tässä pykälässä säädetään.
28 c §
Jos työntekijä on saanut työttömyysturvalain mukaista
työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea
tai koulutuspäivärahaa taikka julkisesta työvoimapalvelusta
annetun lain mukaista koulutustukea samalta ajalta, jolta hänelle
myönnetään eläkettä takautuvasti,
eläkekassan on työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen
vaatimuksesta suoritettava takautuvasti maksettava eläke
työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle
siltä osin kuin se vastaa samalta ajalta maksettua työttömyyspäivärahan,
työmarkkinatuen, koulutustuen tai koulutuspäivärahan
määrää.
Jos työntekijä on väliaikaisesti
saanut Kansaneläkelaitoksen maksamaa eläkettä kansaneläkelain
45 §:n 2 momentin mukaan samalta ajalta, jolta
hänelle myönnetään 59 §:ssä tarkoitetun
valituksen johdosta eläkettä takautuvasti, eläkekassan
on suoritettava takautuva eläke Kansaneläkelaitokselle
siltä osin kuin se vastaa Kansaneläkelaitoksen
samalta ajalta liikaa maksaman eläkkeen määrää.
Samoin voidaan menetellä, jos eläkekassa jatkaa
59 §:ssä tarkoitetun valituksen johdosta
myönnettyä kuntoutustukea takautuvasti tai silloin,
kun työntekijä on saanut kansaneläkelain
mukaista eläkettä samalta ajalta, jolta eläkekassa
61 §:n 2 momentin mukaisesti oikaisee aikaisemman
päätöksen tai muutoin tarkistaa myönnetyn
eläkkeen määrän tai oikaisupäätöksen
jälkeen myöntää kuntoutustuelle
jatkoa takautuvasti.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos henkilölle myönnetään
vanhuuseläke takautuvasti samalle ajalle, jolta hän
on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa,
maksetaan eläke sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin
se vastaa samalta ajalta maksetun päivärahan määrää.
Eläke maksetaan 1—6 momentissa tarkoitetuissa
tapauksissa työttömyyskassalle, Kansaneläkelaitokselle,
3 momentissa tarkoitetulle toimielimelle, kunnalle, kuntayhtymälle
tai sairausvakuutusrahastolle, kuitenkin vain sillä edellytyksellä,
että eläkkeen maksamista koskeva ilmoitus on tehty
eläkekassalle vähintään kaksi
viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.
63 a §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Etuuden korotusta, jonka määrä on
pienempi kuin 5,39 euroa, ei makseta. Edellä mainittua
rahamäärää tarkistetaan vuosittain
työntekijäin eläkelain 7 b §:ssä säädetyllä palkkakertoimella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
64 §
Jollei tästä laista muuta johdu, soveltuvin
osin on lisäksi voimassa, mitä työntekijäin
eläkelain 12 d ja 17 §:ssä,
17 a §:n 1 momentissa, 17 b—17e §:ssä,
17 f §:n 1, 2 ja 4 momentissa, 17 h §:ssä,
17 i §:n 1 ja 3—5 momentissa
sekä 17 j §:ssä säädetään.
64 a §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden
lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden
valmisteluun eläkekassassa on osallistuttava yhden tai
useamman laillistetun lääkärin. Eläkekassan
lääkäri voi merkitä kannanottonsa
asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia
ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2005. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain toimeenpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tätä lakia sovelletaan eläkkeisiin,
joissa eläketapahtuma sattuu tämän lain
tultua voimaan. Kuitenkin sellaiseen työkyvyttömyys-,
työttömyys- ja perhe-eläkkeeseen, jonka
eläketapahtuma on vuonna 2005, taikka sellaiseen vanhuuseläkkeeseen,
jossa työntekijä on täyttänyt
merimieseläkelain 14 §:n 1 tai 2 momentissa
säädetyn vanhuuseläkeiän ennen
tämän lain voimaantuloa, sovelletaan ennen tämän
lain voimaantuloa voimassa olevia säännöksiä.
Jos kuitenkin työntekijä on täyttänyt
63 vuotta ennen työkyvyttömyyden alkamista, hänelle
myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen
sijaan vanhuuseläke vähentämättömänä.
Jos työntekijä täyttää 63 vuotta
ennen sairausvakuutuslain 27 §:ssä säädetyn
ensisijaisuusajan täyttymistä, työkyvyttömyyseläkkeen
sijaan eläke lasketaan ja myönnetään
vanhuuseläkkeenä 63 vuoden iän täyttämistä seuraavan
kuukauden alusta myös vuonna 2005. Jos työntekijä on
62-vuotias täyttäessään tämän
lain 15 e §:ssä tarkoitetut työttömyyseläkkeen
edellytykset vuonna 2005, hänelle myönnetään
työttömyyseläkkeen sijaan vanhuuseläke vähentämättömänä siten
kuin tämän lain 22 §:n 3 momentissa
säädetään, jollei 11 momentista muuta
johdu.
Tämän lain 1 §:n 4 momentin
2 kohtaa sovelletaan siten, että työnantajan velvollisuus
järjestää tämän lain
mukainen eläketurva alle 18-vuotiaalle työntekijälle
päättyy 1 päivänä tammikuuta
2005. Tämän lain 11 b §:ssä mainitun etuuden
perusteella eläkettä karttuu tämän
lain voimaantulosta lähtien.
Ennen tämän lain voimaantuloa alkanut ja lain
voimaan tullessa jatkuva työsuhde päätetään
31 päivänä joulukuuta 2004 ja työsuhteesta karttunut
eläkeoikeus lasketaan ennen tämän lain
voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan.
Samoin ennen tämän lain voimaantuloa merimieseläkelain
16 e §:n mukaan työeläkelisään
oikeuttavien etuuksien perusteella karttunut eläkeoikeus
lasketaan soveltuvin osin ennen tämän lain voimaantuloa
voimassa olleiden säännösten mukaan.
Eläketurvakeskus antaa tarkemmat ohjeet työeläkelisän
laskemisesta. Eläkettä myönnettäessä karttunut
eläkeoikeus korotetaan vastaamaan laskentahetkeä työntekijäin eläkelain
7 b §:n mukaisella palkkakertoimella.
Tämän lain mukaan karttuneen eläkkeen
määräytyessä 16 §:n
mukaisesti, ajalta ennen tämän lain voimaantuloa
karttunut eläkeoikeus määräytyy
siten kuin tämän momentin 1—3 kohdassa
säädetään soveltaen merimieseläkelain 16 §:n,
20 §:n 1 momentin ja 22 a §:n
säännöksiä sellaisina kuin ne
ovat ennen tämän lain voimaantuloa sekä merimieseläkelain
muuttamisesta annetun lain (1745/1995) voimaantulosäännöksen
7 momenttia:
1) kunkin työsuhteen osalta erikseen määrätyt
eläkkeet lasketaan yhteen; ajalta ennen tämän
lain voimaantuloa karttuneen eläkkeen enimmäismäärä on
kuitenkin 50 prosenttia työntekijän kymmenen viimeisen
meripalveluvuoden eri työsuhteiden yhteenlaskettujen palkkojen
keskimääräisestä kuukausipalkasta;
kymmentä viimeistä meripalveluvuotta laskettaessa otetaan
huomioon vuosi 2004 ja sitä edeltäneet kalenterivuodet
kuitenkin siten, että ajalta ennen vuotta 1996 otetaan
huomioon enintään neljä kalenterivuotta;
kymmentä viimeistä meripalveluvuotta laskettaessa
jätetään kuitenkin huomioon ottamatta
sellaiset meripalveluvuodet, joilta työntekijälle
on maksettu 14 b §:ssä tarkoitettua osa-aikaeläkettä;
keskimääräinen kuukausipalkka määräytyy
kuitenkin niiden kalenterivuosien ja niiden ansioiden perusteella
kuin se olisi määräytynyt jos työntekijä olisi
tullut työkyvyttömäksi 31 päivänä joulukuuta
2004; jos edellä mainittu keskimääräinen
kuukausipalkka on olennaisesti alhaisempi tai korkeampi kuin se palkka,
jota vakuutettu on saanut merimiestoimesta niin pitkänä aikana,
että korkeampaa palkkaa tai alhaisempaa palkkaa on voitu
pitää vakiintuneena, pidetään
keskimääräisenä kuukausipalkkana
sitä keskimääräistä työansiota,
joka hänellä olisi ollut, jollei muutosta olisi
esiintynyt;
2) karttunut eläkeoikeus lasketaan kuten 1 kohdassa
säädetään; näin laskettu
eläkkeen määrä muunnetaan kertoimella,
joka saadaan jakamalla tämän lain 16 §:n
2 momentin 1 kohdassa säädetyn eläkkeen
karttumisprosentin osoittama luku 1,6 luvulla 2;
3) karttunut eläkeoikeus määräytyy
soveltaen merimieseläkelain 22 a §:n
säännöksiä sellaisina kuin ne
ovat ennen tämän lain voimaantuloa.
Tämän lain mukaan karttuneen eläkkeen
määräytyessä 16 §:n
mukaisesti tämän lain mukaan karttuneen eläkkeen
määrän ja edellä 5 momentissa
säädetyn ajalta ennen tämän
lain voimaantuloa karttuneen eläkkeen määrän
myönnettävä yhteismäärä määräytyy
siten kuin 1, 2 tai 3 kohdassa säädetään
soveltaen sitä 1, 2 tai 3 kohdan sääntöä,
jonka mukaan eläkkeen määrä muodostuu
suurimmaksi:
1) tämän lain mukaan karttuneen eläkkeen määrä lisätään
edellä 5 momentin 1 kohdassa säädettyyn
ajalta ennen tämän lain voimaantuloa karttuneen
eläkkeen määrään; näin
laskettuna myönnettävän vanhuus- tai
työkyvyttömyyseläkkeen määrä voi
kuitenkin ylittää edellä 5 momentin 1
kohdassa säädetyn enimmäismäärän
ainoastaan siltä osin kuin tämän lain
mukainen eläke on karttunut sen kalenterikuukauden päättymisen
jälkeen, jonka aikana työntekijä on täyttänyt
tämän lain 14 §:n 1 momentissa säädetyn
63 vuoden iän tai 14 §:n 2 momentissa säädetyn
alennetun eläkeiän;
2) tämän lain mukaan karttuneen eläkkeen määrä lisätään
edellä 5 momentin 2 kohdassa säädettyyn
ajalta ennen tämän lain voimaantuloa karttuneen
eläkkeen määrään;
3) tämän lain mukaan karttuneen eläkkeen määrä lisätään
edellä 5 momentin 3 kohdassa säädettyyn
ajalta ennen tämän lain voimaantuloa karttuneen
eläkkeen määrään.
Tämän lain mukaan karttuneen eläkkeen
määräytyessä 17 §:n
mukaisesti ennen tämän lain voimaantuloa karttunut
eläkeoikeus määräytyy siten
kuin tämän momentin 1 tai 2 kohdassa säädetään
soveltaen merimieseläkelain 17 §:n ja 20 §:n
1 momentin säännöksiä sellaisina
kuin ne ovat ennen tämän lain voimaantuloa sekä merimieseläkelain
muuttamisesta annetun lain (1745/1995) voimaantulosäännöksen
7 momenttia:
1) karttunut eläkeoikeus määräytyy
siten kuin edellä 5 momentin 1 kohdassa säädetään;
2) karttunut eläkeoikeus määräytyy
soveltaen merimieseläkelain 17 §:n säännöksiä sellaisina kuin
ne ovat ennen tämän lain voimaantuloa siltä osin
kuin eläkkeeseen oikeuttava aika kohdistuu 31 päivän
joulukuuta 1990 jälkeiseen aikaan; ennen 1 päivää tammikuuta
1991 ansaitulta eläkkeeseen oikeuttavalta maksukuukaudelta eläkkeen
määrä on 1/8 prosenttia eläkkeen
perusteena olevasta palkasta.
Tämän lain mukaan karttuneen eläkkeen
määräytyessä 17 §:n
mukaisesti tämän lain mukaan karttuneen eläkkeen
määrän ja edellä 7 momentissa
säädetyn ajalta ennen tämän
lain voimaantuloa karttuneen eläkkeen määrän
myönnettävä yhteismäärä määräytyy
siten kuin 1 tai 2 kohdassa säädetään
soveltaen sitä 1 tai 2 kohdan sääntöä,
jonka mukaan eläkkeen määrä muodostuu suuremmaksi:
1) tämän lain mukaan karttuneen eläkkeen määrä lisätään
edellä 7 momentin 1 kohdassa säädettyyn
ajalta ennen tämän lain voimaantuloa karttuneen
eläkkeen määrään; näin
laskettuna myönnettävän vanhuus- tai
työkyvyttömyyseläkkeen määrä voi
kuitenkin olla enintään edellä 5 momentin
1 kohdassa säädetyn enimmäismäärän
suuruinen;
2) tämän lain mukaan karttuneen eläkkeen määrä lisätään
edellä 7 momentin 2 kohdassa säädettyyn
ajalta ennen tämän lain voimaantuloa karttuneen
eläkkeen määrään.
Jos 6 momentin 1 kohdassa tai 8 momentin 1 kohdassa säädetyllä tavalla
lasketun vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen
sekä tämän lain 11 b §:n
mukaan karttuneen eläkkeen ja valtion varoista suoritettavasta
eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon
tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) mukaan karttuneen
eläkkeen yhteismäärä ylittää 5
momentin 1 kohdassa säädetyn enimmäismäärän,
vähennetään merimieseläkelain
mukaisesta vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeestä määrä,
joka vastaa edellä mainitun enimmäismäärän
ylittävän määrän. Eläkkeiden
yhteismäärää laskettaessa ei kuitenkaan
huomioida sitä 6 momentin 1 kohdassa säädettyä tämän
lain mukaan karttunutta eläkettä, joka on karttunut
sen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen,
jonka aikana työntekijä on täyttänyt
tämän lain 14 §:n 1 momentissa säädetyn
63 vuoden iän tai 14 §:n 2 momentissa säädetyn
alennetun eläkeiän.
Ennen vuotta 1950 syntyneellä työntekijällä on
oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen ennen tämän
lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten
mukaan 62 vuoden iän täyttämiseen asti.
Sen estämättä, mitä tässä laissa
säädetään, ennen vuotta 1944
syntyneellä työntekijällä on
oikeus saada yksilöllistä varhaiseläkettä ennen
tämän lain voimaantuloa voimassa olleen merimieseläkelain
15 ja 23 a §:n mukaan, kuitenkin siten, että hänelle
myönnetään 63 vuotta täytettyään
vanhuuseläke. Yksilöllisen varhaiseläkkeen
edellytyksenä oleva tulevan ajan oikeus määritellään
ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olevan
merimieseläkelain 12 a ja 12 b §:n mukaan. Eläkettä laskettaessa
noudatetaan kuitenkin 12 ja 12 a §:n työkyvyttömyyseläkettä koskevia
säännöksiä. Yksilöllinen
varhaiseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden
iässä. Tällöin vanhuuseläkkeeseen
ei kuitenkaan sovelleta 13 §:ää.
Sen estämättä, mitä tässä laissa
säädetään, sovelletaan merimieseläkelain
muuttamisesta annetun lain (1745/1995) voimaantulosäännöksen 3
momentissa tarkoitettuun henkilöön merimieseläkelain
16 §:n 1 momenttia, 17 §:n 3 momenttia ja 22 a §:n
1 momenttia sellaisina kuin ne ovat voimassa mainitun lain voimaan
tullessa. Mainittuun henkilöön ja merimieseläkelain muuttamisesta
annetun lain (1268/1999) voimaantulosäännöksen
6 ja 7 momentissa tarkoitettuun henkilöön sovelletaan
merimieseläkelain 15 e §:n 3 momenttia sellaisena
kuin se on voimassa viimeksi mainitun lain voimaan tullessa sekä merimieseläkelain
3 a §:n 2 momentin 2 kohtaa, 11, 12, 12 a—12 c,
16, 16 a—16 d, 17, 20 ja 22 a §:ää sekä työntekijäin
eläkelain 8 §:ää sellaisina
kuin ne ovat voimassa ennen tämän lain voimaantuloa.
Sen estämättä, mitä tämän
lain 14 b §:n 3 momentissa säädetään,
jos osa-aikaeläkkeen eläketapahtuma on vuonna
2005, vakiintunut ansio määrätään
ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olevien
säännösten mukaan. Lisäksi ennen
vuotta 1947 syntyneen työntekijän osa-aikaeläkkeeseen
ja sen jälkeen myönnettävään
vanhuuseläkkeeseen sovelletaan, mitä merimieseläkelain
14 §:ssä, 14 b §:n 1 momentin johdantokappaleessa
sekä 14 c §:n 2 momentissa, sellaisena kuin ne
ovat voimassa ennen tämän lain voimaantuloa, sekä 16 §:n
4 momentissa ja 17 §:n 7 momentissa sellaisena
kuin ne ovat voimassa 31 päivänä joulukuuta
2002, säädetään. Tällaisella
työntekijällä on oikeus varhennettuun
vanhuuseläkkeeseen ennen tämän lain voimaantuloa
voimassa olleiden säännösten mukaan,
kuitenkin siten, että työntekijällä on
oikeus saada vanhuuseläke vähentämättömänä 63 vuotta
täytettyään. Jos työntekijä kuitenkin
jatkaa osa-aikatyössä 65 vuotta täytettyään,
osa-aikaeläke muuttuu saman suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi
65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden
alusta. Sen estämättä, mitä tämän
lain 16 §:n 2 momentin 3 kohdassa ja 17 §:n
2 momentin 3 kohdassa säädetään,
eläkettä karttuu työansioista 2 prosenttia
vuodessa sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona
työntekijä täyttää 63
vuotta, sen kalenterikuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää 65
vuotta, ja 1,6 prosenttia vuodessa 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan
kuukauden alun ja 68 vuoden iän täyttämiskuukauden
lopun välisenä aikana työntekijän
jatkaessa osa-aikatyössä 63 vuotta täytettyään.
Jos osa-aikatyöstä karttunut vanhuuseläke alkaa
myöhemmin kuin 68 vuoden täyttämistä seuraavan
kuukauden alusta, lykättyä eläkkeen osaa
korotetaan siten kuin tämän lain 22 §:n
1 momentissa säädetään. Mitä edellä tässä momentissa
säädetään, sovelletaan myös
sellaisen osa-aikaeläkkeen, jonka eläketapahtuma
on ennen tämän lain voimaantuloa, jälkeen
myönnettävään eläkkeeseen.
Jos työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke
on määrätty ennen tämän
lain voimaantuloa voimassa olevien säännösten
mukaan, eläkkeen aikana saaduista ansioista karttuu uutta
eläkettä sen estämättä,
mitä 2 momentissa säädetään,
tämän lain 16 §:n 2 momentin 1 kohdan
mukaisesti tai 17 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti, ja näin
karttunut eläke myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen
tai työttömyyseläkkeen muuttuessa
vanhuuseläkkeeksi 65 vuoden iässä.
Sen estämättä, mitä 2 momentissa
säädetään, vanhuuseläkkeen
aikana saaduista ansioista karttuu uutta eläkettä tämän
lain 16 §:n 2 momentin 1 kohdan tai 17 §:n 2 momentin
1 kohdan mukaisesti tämän lain voimaantulosta
lukien ja näin karttunut eläke myönnetään
tämän lain 14 §:n 5 momentin mukaan,
vaikka työntekijä on täyttänyt
merimieseläkelain 14 §:n 1 tai 2 momentissa säädetyn
vanhuuseläkeiän ennen tämän
lain voimaantuloa.
Tämän lain 11 §:n 1 momentissa säädettyä 18 vuoden
alaikärajaa sovelletaan vuoden 1986 jälkeen syntyneen
työntekijän työansioihin, jotka on ansaittu
tämän lain voimaan tullessa tai sen jälkeen.
Samassa lainkohdassa tarkoitettua 68 vuoden ikärajaa sovelletaan
työntekijän työansioihin, jotka
on ansaittu tämän lain voimaantullessa tai sen
jälkeen.
Sen estämättä, mitä tässä laissa
säädetään, ennen vuotta 1933
syntyneellä työntekijällä on
oikeus lapsikorotukseen edelleen tämän lain voimaan
tullessa voimassa olleiden säännösten
mukaan.
Tämän lain 12, 12 a ja 12 b §:ää sovelletaan eläketapahtumaan,
joka sattuu 1 päivänä tammikuuta 2006
tai sen jälkeen. Jos eläketapahtuma sattuu vuosina
2006—2009, tulevan ajan ansiota määrättäessä otetaan
vuoden 2004 työansiona huomioon vuosiansioksi muutettuna
se eläkepalkka, jonka perusteella tulevan ajan eläkeosuus
olisi laskettu, jos työntekijä olisi tullut työkyvyttömäksi
31 päivänä joulukuuta 2004, ja vuoden
2005 työansiot otetaan huomioon siten kuin tämän
lain 12 ja 12 a §:ssä säädetään.
Tällöin myös tarkasteluaikana käytetään
vastaavasti tulevan ajan ansion perusteena huomioon otettavien vuosien
määrää. Jos eläketapahtuma
sattuu vuonna 2010, otetaan vuoden 2005 työansiot huomion
siten kuin tämän lain 12, 12 a ja 12 b §:ssä säädetään
ja tarkasteluaika määrätään vastaavasti
vuosien 2005—2010 perusteella. Kuitenkin tämän
lain 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua ansioedellytystä määrättäessä otetaan
huomioon työansioita kuntoutustapahtumapäivää edeltävän
viiden kalenterivuoden ajalta.
Tämän lain 12 c §:n mukainen korotus
myönnetään myös työkyvyttömyyseläkkeeseen,
jossa eläketapahtuma on sattunut ennen tämän
lain voimaantuloa. Jos perhe-eläke määrätään
edellä tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen
perusteella, korotus lisätään myös
perhe-eläkkeen perusteena olevaan työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Tällöin korotus myönnetään
sen tämän lain 12 c §:ssä tarkoitetun
korotusprosentin mukaisesti, joka vastaa työntekijän
ikää vuoden 2010 alussa. Korotus myönnetään
työntekijäin eläkelain muuttamisesta
annetun lain (634/2003) 8 tai 8 a §:n mukaan yhteensovitettuun
eläkkeeseen. Jos perhe-eläke määrätään
ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olevien
säännösten mukaan, korotus myönnetään
työntekijäin eläkelain 8 tai 8 a §:n
mukaan yhteensovitettuun perhe-eläkkeeseen, sellaisina
kuin mainitut lainkohdat ovat voimassa ennen tämän
lain voimaantuloa.
Sen estämättä, mitä tämän
lain 16 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään,
ennen vuotta 1950 syntyneellä työntekijällä on
oikeus tämän lain 16 §:n 2—7
momentin mukaisesti määräytyvään työkyvyttömyyseläkkeeseen
tai työttömyyseläkkeeseen edellyttäen,
että eläkekassa on merimieseläkelain
2 §:n mukaisesti toimivaltainen käsittelemään
eläkettä koskevan hakemuksen ja työntekijällä olisi
eläketapahtumahetkellä oikeus tulevaan
aikaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa
olevan merimieseläkelain 12 a—12 c §:n
mukaan.
Työntekijäin eläkelain muuttamisesta
annetun lain (634/2003) 9 §:ää sovelletaan
myös eläkkeeseen, jossa eläketapahtuma
on sattunut ennen tämän lain voimaantuloa.
Edellä 12 momentissa tarkoitettuja eläkkeitä vuoteen
2011 saakka laskettaessa sovelletaan indeksiä, jossa palkkatason
muutoksen painokerroin on 0,5 ja hintatason muutoksen painokerroin
0,5 ja siten kuin työntekijäin eläkeasetuksen
9 §:ssä säädetään,
sellaisena kuin se on voimassa ennen tämän lain
voimaantuloa.
Mitä tämän lain 11 a §:ssä säädetään
eläkkeen perusteena olevista työansioista, sovelletaan
myös eläkkeeseen, joka tämän
lain voimaantulosäännöksen 2, 12 tai
13 momentin nojalla määrätään
ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olevien
säännösten mukaan.
Sen estämättä, mitä tässä laissa
säädetään, lain voimaan tullessa
tai sen jälkeen sattuneen eläketapahtuman yhteydessä voidaan
harkinnanvaraisesti tarkistaa ennen tämän lain
voimaantuloa päättyneen työsuhteen eläkepalkka
ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olevan
16 d §:n mukaan ja ennen vuotta 1996 päättyneen
työsuhteen eläkepalkka merimieseläkelain
muuttamisesta annetun lain (1745/1995) voimaantulosäännöksen
8 momentin mukaan.
Tämän lain 3 a §:n 2 momentin 2 kohdassa, 11 b §:n
1 ja 2 momentissa, 12 §:n 1 ja 4 momentissa, 15 c §:n
1 momentissa, 15 e §:n 4 momentin 2 kohdassa, 16 §:n
1 momentin 2 kohdassa, 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja
63 a §:n 4 momentissa säädetyt rahamäärät
vastaavat työntekijäin eläkelain 7 b §:ssä tarkoitetun
palkkakertoimen arvoa yksi (1,000) vuonna 2004.
Sen estämättä, mitä 3 a §:n
2 momentin 2 kohdassa säädetään,
12 §:ssä tarkoitetun tarkasteluajan kahden viimeisen
kalenterivuoden asemesta tarkasteluaikana on vuosi 2005, jos työkyvyttömyyseläkkeen
eläketapahtuma on vuonna 2006.
Sellaisen työkyvyttömyyseläkkeen,
jonka eläketapahtuma on ennen tämän lain
voimaantuloa tai vuonna 2005, tarkistamiseen osatyökyvyttömyyseläkkeestä täydeksi
työkyvyttömyyseläkkeeksi tai täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä osatyökyvyttömyyseläkkeeksi
taikka eläkkeen lakkauttamiseen tai keskeyttämiseen
sovelletaan merimieseläkelain 15 §:n 1 ja 3 momentin, 17 §:n
1 momentin sekä 23 §:n 1 ja 3 momentin säännöksiä sellaisina,
kuin ne ovat voimassa ennen tämän lain voimaantuloa.
Sen estämättä, mitä tämän
lain 2 §:n 2—6 momentissa säädetään,
viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei
sovelleta, jos järjestelyn piiriin kuuluvat eläkelaitokset
soveltavat, toinen eläkelaitos ennen tämän
lain voimaantuloa voimassa olevia säännöksiä ja
toinen eläkelaitos vuoden 2005 alusta voimaan tulevia säännöksiä,
elleivät eläkelaitokset sovi viimeisen eläkelaitoksen
järjestelyn noudattamisesta. Sama koskee tilannetta, jossa
yksityisten alojen eläkelaitos olisi viimeinen eläkelaitos
ja työntekijä hakee työkyvyttömyyseläkettä,
joka myönnetään tämän
lain 15 §:n 3 momentin perusteella työkyvyttömyyseläkkeen
sijaan vähentämättömänä vanhuuseläkkeenä.