1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on turvata Suomessa
asuvan eläkkeensaajan toimeentuloa maksamalla hänelle
valtion varoista eläkettä, jos hänen eläkkeensä eivät
muutoin riitä kohtuulliseen toimeentuloon (takuueläke).
2 §
Suomessa asuminen
Eläkkeensaaja on Suomessa asuva, jos hän asumiseen
perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön
soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 3, 3 a ja 4 §:n
mukaisesti asuu Suomessa.
3 §
Suhde Euroopan unionin lainsäädäntöön
Takuueläkettä myönnettäessä huomioon otettavista
seikoista säädetään lisäksi
sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetussa
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 883/2004
ja sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön
alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin,
itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetussa
neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1408/71.
4 §
Asumisaikavaatimus
Takuueläkkeen myöntämisen edellytyksenä on,
että hakija on asunut Suomessa vähintään kolmen
vuoden ajan 16 vuotta täytettyään.
Kolmen vuoden asumista Suomessa ei kuitenkaan edellytetä henkilöltä,
jonka työkyvyttömyys on alkanut hänen
asuessaan Suomessa ja ennen kuin hän on täyttänyt
19 vuotta. Kolmen vuoden asumista Suomessa ei myöskään
edellytetä työkyvyttömyyseläkkeen
hakijalta, joka on saanut vammaisetuuksista annetussa laissa (570/2007)
tarkoitettua alle 16-vuotiaan vammaistukea 16 vuotta täyttäessään.
5 §
Maahanmuuttaja
Tässä laissa maahanmuuttajalla tarkoitetaan 16
vuotta täyttänyttä Suomeen muuttanutta
henkilöä, joka ei saa kansaneläkettä sen
vuoksi, että hänellä ei ole kansaneläkkeeseen
vaikuttavaa asumisaikaa.
6 §
Toimeenpano
Tämän lain mukaiset tehtävät
hoitaa Kansaneläkelaitos, joka myös vahvistaa
tarvittavat lomakkeet.
2 luku
Takuueläkkeen määräytymisperusteet
7 §
Oikeus takuueläkkeeseen
Takuueläkkeeseen on oikeus henkilöllä,
joka:
1) on täyttänyt 62 vuotta ja saa vanhuuseläkettä tai
varhennettua vanhuuseläkettä;
2) saa kansaneläkelain (568/2007) mukaista työkyvyttömyyseläkettä;
3) saa työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä mainittujen
lakien mukaista tai muuta vastaavaa työ- tai virkasuhteeseen
perustuvaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä;
4) saa täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä lakisääteisen
tapaturmavakuutuksen, sotilastapaturmalain (1211/1990),
liikennevakuutusta koskevan lainsäädännön
tai sotilasvammalain (404/1948) mukaista jatkuvaa tapaturmaeläkettä,
elinkorkoa tai työkyvyttömyyseläkettä tai
sellaista ansionmenetyksen korvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingon
sattumisesta on kulunut vuosi;
5) saa työttömyyseläkettä;
tai
6) saa maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun
lain (612/2006) tai maatalousyrittäjien luopumistuesta
annetun lain (1293/1994) mukaista luopumistukea (luopumistuki).
Takuueläkkeeseen on oikeus myös
maahanmuuttajalla, joka on täyttänyt:
1) 65 vuotta; tai
2) 16 vuotta ja on kansaneläkelain 12 §:n
mukaan työkyvytön, mutta ei mainitun pykälän 4 momentissa
tarkoitettu henkilö.
Maahanmuuttajalle työkyvyttömyyden perusteella
myönnettävään takuueläkkeeseen
sovelletaan, mitä kansaneläkelain 13—16
ja 18 §:ssä säädetään
työkyvyttömyyseläkkeestä.
Takuueläkkeen myöntämisen edellytyksenä on
lisäksi, että hakija osoittaa hakeneensa Suomesta
ja ulkomailta ne 9 §:ssä tarkoitetut eläkkeet
ja korvaukset, joihin hänellä voi olla oikeus.
8 §
Takuueläkkeen määrä
Täysimääräinen takuueläke
on 593,79 euroa kuukaudessa.
Jos takuueläke myönnetään
ennen kuin hakija täyttää 65 vuotta,
täysimääräistä takuueläkettä vähennetään
pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolta
takuueläke varhennetaan siitä, kun hakija täyttäisi
65 vuotta. Takuueläkettä ei kuitenkaan vähennetä,
jos hakija saa 7 §:n 1 momentin 2—6 kohdan
mukaista eläkettä tai korvausta taikka takuueläke
myönnetään maahanmuuttajalle
7 §:n 2 momentin perusteella.
Poiketen siitä, mitä 2 momentissa
säädetään, täysimääräistä takuueläkettä vähennetään
takuueläkkeen alkaessa maksussa olevan:
1) kansaneläkkeen varhennusvähennysprosentilla;
tai
2) työ- tai virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan
perustuvan varhennetun vanhuuseläkkeen varhennusvähennysprosentilla,
jos eläkkeenhakija ei saa kansaneläkettä varhennettuna vanhuuseläkkeenä.
Takuueläkettä ei makseta, jos sen määrä kuukaudessa
on pienempi kuin 5,38 euroa.
9 §
Eläketulojen vaikutus takuueläkkeeseen
Täysimääräisestä tai
8 §:n 2 tai 3 momentin mukaan lasketusta takuueläkkeen
määrästä vähennetään
seuraavien hakijan jatkuvasti tai vuosittain toistuvasti saamien
eläketulojen (vuositulo) määrä:
1) kansaneläke ja kansaneläkelain mukainen perhe-eläke;
2) kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain (569/2007)
2 §:n mukainen työttömyyseläke
sekä mainitun lain 4 ja 5 §:n mukainen leskeneläke;
3) työ- tai virkasuhteeseen, yrittäjätoimintaan
tai luottamustehtävään perustuva eläke
ja perhe-eläke;
4) kansanedustajain eläkelain (329/1967) ja kansanedustajain
perhe-eläkelain (107/1990) mukainen eläke
ja perhe-eläke;
5) maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun
lain ja maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain
mukainen luopumistuki;
6) luopumiseläkelain (16/1974) mukainen luopumiseläke;
7) tapaturmavakuutukseen tai sotilastapaturmaan perustuva
tapaturmaeläke, perhe-eläke, elinkorko ja huoltoeläke;
8) liikennevakuutusta koskevan lainsäädännön
mukainen työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke
sekä ansionmenetyksen korvaus, viimeksi mainittu kuitenkin
vasta vuoden kuluttua vahingon sattumisesta;
9) tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta
annetun lain (625/1991) mukainen tapaturmaeläke
ja elinkorko sekä liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta
annetun lain (626/1991) mukainen työkyvyttömyyseläke
ja ansionmenetyskorvaus, viimeksi mainittu kuitenkin vasta vuoden kuluttua
vahingon sattumisesta;
10) sotilasvammalain mukainen elinkorko ja huoltoeläke;
11) potilasvahinkolain (585/1986) ja rikosvahinkolain
(1204/2005) perusteella maksettava perhe-eläke;
12) valtion ylimääräinen sanomalehtimies-
ja taiteilijaeläke ja perhe-eläke;
13) taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista
annetun lain (734/1969) mukainen eläke ja perhe-eläke;
sekä
14) ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettavasta
erityiskorvauksesta annetun lain (657/1989) mukainen erityiskorvaus.
Takuueläkkeen määrää vähennetään
myös 1 momentissa tarkoitettua eläkettä tai
korvausta vastaavan taikka takuueläkettä vastaavan
ulkomailta maksettavan jatkuvan eläkkeen ja korvauksen
määrällä.
10 §
Takuueläkkeen tarkistaminen
Takuueläke tarkistetaan, jos takuueläkkeen saajalle
myönnetään takuueläkkeeseen
vaikuttava 9 §:n mukainen eläke tai korvaus
taikka eläketulona huomioon otettavassa eläkkeessä tai korvauksessa
tapahtuu muu kuin indeksisidonnaisuudesta johtuva muutos. Jos eläkkeen
tai korvauksen määrä vaihtelee jatkuvasti,
eläketulon määrän
muuttuminen otetaan huomioon, kun takuueläkettä seuraavan
kerran tarkistetaan muusta syystä.
Takuueläke voidaan 1 momentissa tarkoite-tuissa tapauksissa
tarkistaa ilman hakemusta. Takuueläkkeen saajaa on kuultava.
Jos muutos tapahtuu kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä,
takuueläke tarkistetaan kyseisen kuukauden alusta. Muutoin
takuueläke tarkistetaan muutosta seuraavan kuukauden alusta.
Maahanmuuttajalle 7 §:n 2 momentin perusteella myönnetty
takuueläke tarkistetaan myös, kun takuueläkkeen
alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut
kaksi vuotta (määräaikaistarkistus).
Määräaikaistarkistuksen toteuttamiseksi
Kansaneläkelaitos lähettää maahanmuuttajalle
tarkistushakemuksen, joka on palautettava määräajassa.
3 luku
Toimeenpano
11 §
Takuueläkkeen hakeminen
Takuueläkettä haetaan Kansaneläkelaitokselta.
Jos takuueläkkeen myöntämisen tai korottamisen
edellytykset ovat Kansaneläkelaitoksen tiedossa, takuueläke
tai sen korotus voidaan myöntää ilman
hakemusta.
Jos hakija sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen
syyn takia ei pysty itse hakemaan eläkettä tai
muutoin huolehtimaan eläkettä koskevista eduistaan
ja oikeuksistaan eikä hänellä ole
edunvalvojaa, voi Kansaneläkelaitoksen hyväksymä eläkkeen
hakijan lähiomainen tai muukin henkilö, joka pääasiallisesti
on huolehtinut hakijasta, käyttää puhevaltaa
hakijan takuueläkettä koskevassa asiassa.
12 §
Takuueläkkeen alkaminen
Takuueläkettä maksetaan sen kuukauden alusta,
jona oikeus takuueläkkeeseen on syntynyt. Maahanmuuttajalle
takuueläkettä maksetaan 65 ikävuoden
täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.
Takuueläkettä ei makseta ilman erityistä syytä pitemmältä kuin
kuuden kalenterikuukauden ajalta ennen takuueläkkeen hakemista.
Samoin menetellään takuueläkettä korotettaessa.
13 §
Ilmoitusvelvollisuus
Takuueläkehakemuksessa on ilmoitettava:
1) hakijan henkilöllisyystiedot;
2) tiedot hakijan hakemista ja saamista muista eläkkeistä ja
korvauksista.
Takuueläkkeen saajan on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle:
1) takuueläkkeeseen vaikuttavien eläkkeiden ja
korvausten myöntämisestä ja lakkaamisesta sekä niiden
määrien muuttumisesta;
2) työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään
jättämisestä sekä luopumistuen
maksamisen keskeyttämisestä;
3) osoitteen muuttumisesta ja ulkomaille muutosta.
Takuueläkkeen hakijan ja saajan on annettava Kansaneläkelaitokselle
myös muut hakemuksen ratkaisemiseksi ja eläkkeen
maksamiseksi välttämättömät
tiedot.
14 §
Työkyvyttömyyden selvittäminen ja
ilmoitusvelvollisuus
Sen lisäksi, mitä 13 §:ssä säädetään,
takuueläkettä työkyvyttömyyden
perusteella hakevan maahanmuuttajan on annettava tiedot:
1) terveydentilastaan;
2) häntä hoitaneista lääkäreistä sekä laitoksista;
3) ammatistaan, työhistoriastaan, koulutuksestaan ja
kuntoutuksestaan;
4) siitä, onko hän hakenut kuntoutusrahaa, sairauspäivärahaa
tai sairausajan palkkaa Suomesta tai ulkomailta.
Työkyvyttömyyden perusteella takuueläkettä hakevan
maahanmuuttajan on liitettävä hakemukseensa lääkärinlausunto,
joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman.
Kansaneläkelaitos voi hankkia lääkärinlausunnon
kustannuksellaan, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai laitoksessa
taikka jos siihen on muu erityinen syy.
Kansaneläkelaitos voi määrätä työkyvyttömyyden
perusteella takuueläkettä hakevan tai saavan maahanmuuttajan
käymään työkyvyttömyyden
selvittämistä tai uudelleen arvioimista varten
tutkittavana Kansaneläkelaitoksen nimeämän
lääkärin luona tai Kansaneläkelaitoksen
nimeämässä terveydenhuollon toimintayksikössä taikka
tutkimuslaitoksessa, jos siihen on perusteltu syy. Kansaneläkelaitos
maksaa tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset.
Työkyvyttömyyden perusteella takuueläkettä saava
maahanmuuttaja on velvollinen ilmoittamaan Kansaneläkelaitokselle
terveydentilansa ja työkykynsä olennaisesta parantumisesta, ammattiopetuksen
saamisesta sekä ryhtymisestään työhön
tai kuntoutuksen keskeyttämisestään.
15 §
Hakemuksen ratkaiseminen käytettävissä olevien
tietojen perusteella
Takuueläkettä koskeva hakemus voidaan ratkaista
Kansaneläkelaitoksen käytettävissä olevien
tietojen perusteella, jos hakija kieltäytyy antamasta hakemuksen
ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja tai esittämästä selvitystä,
joka häneltä voidaan kohtuudella vaatia.
Samoin menetellään, jos takuueläkkeen
hakija tai saaja ei noudata 14 §:n 3 momentissa tarkoitettua
lääkärintutkimuksessa, terveydenhuollon
toimintayksikössä tai tutkimuslaitoksessa
käyntiä koskevaa määräystä.
16 §
Maksaminen
Takuueläke maksetaan kuukausittain eläkkeensaajan
ilmoittamalle tilille Suomessa toimivaan rahalaitokseen. Takuueläke
voidaan maksaa muullakin tavalla, jollei tilille maksaminen ole
mahdollista tai jos eläkkeen hakija tai saaja esittää muulle
maksutavalle erityisen syyn.
Jos takuueläkkeeseen oikeutettu kuolee, ennen
kuin hakemus on ratkaistu, takuueläke maksetaan leskelle,
pesänselvittäjälle tai kuolinpesän
osakkaiden valtuutuksella muulle kuolinpesän edustajalle
enintään sen kuukauden loppuun, jona
hakija kuoli.
Takuueläke maksetaan kunkin kuukauden 22 päivänä tai,
jos se ei ole pankkipäivä, sitä edeltävänä pankkipäivänä.
Takautuvalta ajalta maksettavat takuueläke-erät
voidaan kuitenkin maksaa myös muuna pankkipäivänä.
17 §
Keskeyttäminen vankeusrangaistuksen vuoksi
Ehdotonta vankeusrangaistusta vankilassa suorittavan henkilön
takuueläkkeen maksaminen keskeytetään,
kun vankeusrangaistusta tai sen ohella suoritettavaa sakon muuntorangaistusta
on suoritettu kolme kuukautta. Jos rangaistuksen täytäntöönpanoa
välittömästi edeltänyt tutkintavankeusaika
vähennetään rangaistuksesta, eläkkeen
maksaminen keskeytetään vastaavasti, kun rangaistuksen
täytäntöönpanon ja vähennyksen
yhteenlaskettu aika on kestänyt kolme kuukautta, aikaisintaan
kuitenkin rangaistuksen suorittamisen laskettua alkamisajankohtaa
seuraavan kuukauden alusta.
Keskeytettyä takuueläkettä aletaan
maksaa vapautumista seuraavan kuukauden alusta. Jos henkilö vapautuu
kuukauden ensimmäisenä päivänä,
eläkettä maksetaan kuitenkin kyseisen kuukauden
alusta.
Keskeytetty takuueläke tai osa siitä voidaan maksaa
toimeentulon turvaamiseksi eläkkeensaajan avio- tai avopuolisolle
ja 16 vuotta nuoremmille lapsille.
18 §
Maksaminen kunnan toimielimelle
Kansaneläkelaitos voi päättää,
että takuueläke maksetaan saajan asuinkunnan
sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa
tarkoitetulle toimielimelle käytettäväksi
eläkkeensaajan ja hänen 17 §:n 3 momentissa
tarkoitettujen omaistensa elatukseen, jos eläkkeen maksaminen
saajalle itselleen vaarantaa eläkkeensaajan tai hänen
omaistensa toimeentulon. Näin maksettua eläkettä ei
saa ilman eläkkeensaajan nimenomaista suostumusta käyttää muuhun
kuin sen kuukauden aikana annettavaan elatukseen, jolta eläke
on maksettu.
Esityksen takuueläkkeen maksamisesta kunnan toimielimelle
voi tehdä eläkkeensaaja, hänen
avio- tai avopuolisonsa, muu omaisensa tai henkilö, joka
hänestä pääasiallisesti huolehtii,
taikka kunnan asianomainen toimielin.
19 §
Takautuvan takuueläkkeen maksaminen
Takautuvasti myönnetty takuueläke
on pidätettävä Kansaneläkelaitokselle
tai maksettava työttömyyskassalle näiden
maksamaa etuutta vastaavilta osin, jos Kansaneläkelaitos
myöntää takuueläkkeen takautuvasti
ajalle, jona eläkkeensaaja on saanut:
1) työttömyysturvalain (1290/2002)
mukaista työttömyysetuutta;
2) kansaneläkettä tai kansaneläkelain
mukaista perhe-eläkettä;
3) sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa;
tai
4) Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista
annetun lain (566/2005) mukaista kuntoutusrahaa.
Takautuvasti maksettava takuueläkkeen korotus on pidätettävä Kansaneläkelaitokselle
myös, kun Kansaneläkelaitos korottaa takuueläkettä ajalta,
jolta eläkkeensaaja on saanut kansaneläkettä tai
perhe-eläkettä.
Takuueläke maksetaan työttömyyskassalle kuitenkin
vain sillä edellytyksellä, että työttömyysturvalain
11 luvun 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty
vähintään kaksi viikkoa ennen takuueläkkeen
maksupäivää.
20 §
Takuueläkkeen myöntäminen väliaikaisesti
Jos takuueläkkeen hakija on hakenut eläkettä tai
korvausta myös muusta valtiosta, takuueläke voidaan
myöntää väliaikaisesti asian
käsittelyn ajaksi. Kun muusta valtiosta haetusta eläkkeestä tai
korvauksesta on saatu tieto, Kansaneläkelaitos antaa lopullisen
päätöksen takuueläkkeestä.
Takuueläke voidaan myöntää väliaikaisena, jos
takuueläkkeessä tulona huomioon otettavaa 9 §:n
1 momentin 3, 4, 7, 9 ja 10 kohdassa tarkoitettua muuta eläketuloa
kuin perhe-eläkettä tai huoltoeläkettä koskeva
muutoksenhaku on vireillä. Jos edellä tarkoitettua
eläkettä tai korvausta myönnetään
takautuvasti, Kansaneläkelaitos saa periä takaisin
samalta ajalta liikaa maksetun takuueläkkeen tällaisesta
eläkkeestä tai korvauksesta. Kansaneläkelaitos
saa periä liikaa maksetun takuueläkkeen myös
silloin, kun työeläkelaitos jatkaa muutoksenhaun
perusteella myönnettyä kuntoutustukea.
Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava 2 momentissa tarkoitetuissa
tapauksissa eläkelaitokselle tai muulle korvauksen maksajalle
vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen
tai korvauksen maksamista, että eläke tai korvaus
tai osa siitä on maksettava Kansaneläkelaitokselle.
21 §
Takuueläkkeen periminen takautuvasti maksettavasta
eläkkeestä tai korvauksesta
Kansaneläkelaitoksella on oikeus periä 9 §:n 1
momentin 3—10 kohdassa mainitun eläkkeen tai korvauksen
maksajalta tämän takautuvasti suorittaman eläkkeen
tai korvauksen siltä osin kuin se vastaa liikaa maksettua
takuueläkettä, jos eläkkeen tai korvauksen
maksaja:
1) oikaisee tai tarkistaa eläkkeen tai korvauksen määrän;
2) myöntää oikaisupäätöksen
jälkeen kuntoutustuelle jatkoa; tai
3) myöntää perhe-eläkkeen
tai huolto-eläkkeen.
Kansaneläkelaitos voi pidättää takautuvasti maksettavan
kansaneläkkeen tai kansaneläkelain mukaisen perhe-eläkkeen
taikka perhe-eläkkeen tai kansaneläkkeen
korotuksen siltä osin kuin se vastaa liikaa maksettua takuueläkettä,
jos Kansaneläkelaitos myöntää,
oikaisee tai tarkistaa kansaneläkkeen tai perhe-eläkkeen taikka
myöntää kuntoutustuelle jatkoa.
Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava 1 momentin 3 kohdassa
tarkoitetuissa tapauksissa eläkelaitokselle tai muulle
korvauksen maksajalle vähintään kaksi
viikkoa ennen eläkkeen tai korvauksen maksamista, että eläke
tai korvaus tai osa siitä on maksettava Kansaneläkelaitokselle.
22 §
Maksamisen väliaikainen keskeyttäminen
Takuueläkkeen maksaminen voidaan väliaikaisesti
keskeyttää osittain tai kokonaan, jos on ilmeistä,
että eläkkeensaajalla ei olosuhteiden muuttumisen
tai muun syyn perusteella ole oikeutta takuueläkkeeseen.
Jos eläkkeensaaja ei toimita pyydettyä lisäselvitystä,
asia ratkaistaan niiden selvitysten perusteella, jotka ovat Kansaneläkelaitoksen
käytettävissä.
Takuueläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää väliaikaisesti,
jos eläkkeensaaja ei pyynnöstä huolimatta
toimita maksuosoitettaan.
Jos keskeytettyä takuueläkettä aletaan
maksaa uudelleen, sitä ei makseta ilman erityistä syytä pidemmältä kuin
kuuden kuukauden ajalta takautuvasti.
23 §
Takuueläkkeen lakkaaminen
Takuueläke lakkautetaan muutosta seuraavan kuukauden
alusta, jos:
1) eläkkeensaaja muuttaa pysyvästi tai yli vuoden
ajaksi ulkomaille;
2) takuueläkkeeseen oikeuttava 7 §:n mukainen
eläke tai korvaus lakkaa;
3) eläkkeensaajan luopumistuen maksaminen keskeytetään
siitä syystä, että eläkkeensaajan
ansiot ylittävät ansiotulorajan;
4) eläkkeensaaja ei muutoin täytä takuueläkkeen
myöntämisedellytyksiä; tai
5) eläkkeensaaja kuolee.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, maahanmuuttajalle
7 §:n 2 momentin perusteella myönnetty takuueläke
lakkautetaan määräaikaistarkistuksen
ajankohdasta, jos eläkkeensaaja ei ole palauttanut hänelle
10 §:n 4 momentin perusteella lähetettyä tarkistushakemusta määräajassa.
4 luku
Muutoksenhaku
24 §
Muutoksenhakuoikeus
Kansaneläkelaitoksen tässä laissa
säädettyä etuutta koskevaan päätökseen
tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturvan
muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella. Sosiaaliturvan
muutoksenhakulautakunnan päätökseen saa
hakea muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996)
säädetään. Vakuutusoikeuden päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla.
Kansaneläkelaitoksen päätöstä on
muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella
päätöksellä ratkaistu.
Kansaneläkelaitoksen antamaan väliaikaiseen
päätökseen ei saa hakea muutosta.
25 §
Muutoksenhakuaika
Valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle
viimeistään 30:ntenä päivänä sen
päivän jälkeen, jona asianosaisen katsotaan
saaneen päätöksestä tiedon.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon
seitsemäntenä päivänä sen
päivän jälkeen, jona päätös
on postitettu hänen ilmoittamaansa osoitteeseen, jos muutoksenhaun
yhteydessä ei muuta näytetä.
26 §
Itseoikaisu
Jos Kansaneläkelaitos hyväksyy kaikilta osin sille
toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava
asiasta oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen
saa hakea muutosta siten kuin 24 ja 25 §:ssä säädetään.
Jos Kansaneläkelaitos ei oikaise valituksen kohteena
olevaa päätöstä 1 momentissa
mainituin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan
päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja
lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi.
Kansaneläkelaitos voi tällöin väliaikaisella
päätöksellä oikaista aikaisemman
päätöksensä siltä osin
kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen.
Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, väliaikaisesta
päätöksestä on ilmoitettava
sille viipymättä.
Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määräajasta
voidaan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisäselvityksen
hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen
hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava
valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin
aina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle 60 päivän
kuluessa valitusajan päättymisestä.
27 §
Muutoksenhakuajan jälkeen tullut valitus
Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle
annettava valitus on saapunut 25 §:ssä säädetyn
määräajan jälkeen, valitus voidaan
ottaa tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut
painava syy.
28 §
Asiavirheen korjaaminen
Jos Kansaneläkelaitoksen päätös
perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen
tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka
päätöstä tehtäessä on
tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos
voi poistaa virheellisen päätöksensä ja
ratkaista asian uudelleen.
Päätös voidaan korjata asianosaisen
eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen
asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu
päätöksen korjaamiseen.
29 §
Lainvoimaisen päätöksen oikaisu
Jos etuus on osittain tai kokonaan evätty ja asiassa
ilmenee uutta selvitystä, Kansaneläkelaitoksen
on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläkelaitos
voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen
estämättä myöntää evätyn
edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana.
Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus
voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään.
Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin
24 ja 25 §:ssä säädetään.
30 §
Asian uudelleen ratkaiseminen eläkkeen tai korvauksen
myöntämisen johdosta
Jos takuueläkkeen saajalle on takautuvasti myönnetty
9 §:ssä tarkoitettu tulona huomioon otettava eläke
tai korvaus tai tällaista etuutta on korotettu, Kansaneläkelaitos
voi ilman 31 §:n mukaista päätöksen
poistamista tai 28 §:n 2 momentin mukaista asianosaisen
suostumusta asianosaista kuultuaan ratkaista asian uudelleen.
31 §
Lainvoimaisen päätöksen poistaminen
Jos tässä laissa tarkoitettua etuutta koskeva lainvoimainen
päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen
selvitykseen taikka on ilmeisesti lainvastainen, sosiaaliturvan
muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen
vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian
uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan
muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla
kuulluiksi ennen asian ratkaisemista. Tällaiseen
päätökseen saa hakea muutosta siten kuin
24 ja 25 §:ssä säädetään.
Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen
poistamista koskevan vaatimuksen, se voi keskeyttää etuuden
maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisesti siihen asti,
kunnes asia on uudelleen ratkaistu.
Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden
tämän lain perusteella antama lainvoimainen päätös
perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti
lainvastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen
vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen
käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava
asianosaisille tilaisuus tulla kuulluiksi ennen asian ratkaisemista.
Päätöksen poistamista on haettava
viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös
sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan
poistaa määräajan jälkeenkin
tehdystä hakemuksesta.
5 luku
Erinäiset säännökset
32 §
Takuueläkettä koskevat menettelysäännökset
Kansaneläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999)
säädetään, salassapitosäännösten
ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa
14 §:n 3 momentissa tarkoitetulle lääkärille,
terveydenhuollon toimintayksikölle ja tutkimuslaitokselle
tutkimuksiin lähetettävän terveydentilaa,
sairautta, hoitotoimenpiteitä, ammattia, työolosuhteita
ja työn laatua koskevia tietoja.
Takuueläkkeeseen sovelletaan soveltuvin osin kansaneläkelain
63 §:ää päätöksen
antamisesta, 75 ja 76 §:ää takaisinperinnästä ja
takaisinperittävän saatavan vanhentumisesta, 13
luvun säännöksiä tietojen saamisesta,
luovuttamisesta ja salassapidosta sekä 106 ja
107 §:ää viivästyskorotuksesta
ja viivästysajasta, kuitenkin siten, että viivästysajan
katsotaan alkavan vasta, kun yksi kalenterikuukausi on kulunut sen kuukauden
päättymisestä, jona ilmoitus 9 §:ssä mainitusta
eläkkeestä tai korvauksesta on tullut Kansaneläkelaitokselle.
33 §
Indeksisidonnaisuus
Takuueläkkeen 8 §:n mukaiset määrät
sidotaan hintatason muutoksiin siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa
laissa (456/2001) säädetään.
Tämän lain 8 §:ssä säädetyt
rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin
sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina
olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
34 §
Rahamäärien pyöristäminen
Takuueläkkeen määräytymiseen
vaikuttavat vuotuiset tuloerät pyöristetään
lähimpään euroon.
Maksettava takuueläke pyöristetään
lähimpään senttiin.
35 §
Ulosmittaus- ja siirtokielto
Takuueläkettä ei saa ulosmitata.
Sopimus, joka tarkoittaa takuueläkkeen siirtämistä toiselle,
on mitätön.
36 §
Rahoitus
Takuueläkkeestä Kansaneläkelaitokselle
aiheutuvat kulut korvataan valtion varoista.
Valtion on suoritettava kuukausittain valtion osuuden ennakkoa
Kansaneläkelaitokselle siten kuin valtioneuvoston asetuksella
tarkemmin säädetään.
37 §
Toimintakulut
Tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat toimintakulut
luetaan kansaneläkerahastosta maksettaviksi Kansaneläkelaitoksen
toimintakuluiksi.
6 luku
Voimaantulo
38 §
Soveltamissäännös
Jos muussa laissa tai sen nojalla annetussa säännöksessä viitataan
maahanmuuttajan erityistuesta annettuun lakiin (1192/2002)
tai sen nojalla myönnettyyn tai maksettavaan etuuteen, viittauksen
on katsottava tarkoittavan tämän lain mukaisia
vastaavia säännöksiä ja tämän
lain mukaista etuutta, jollei tästä laista muuta
johdu.
39 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tällä lailla kumotaan laki maahanmuuttajan erityistuesta
(1192/2002).
40 §
Siirtymäsäännökset
Tämän lain voimaan tullessa maksussa oleva maahanmuuttajan
erityistuesta annetun lain mukainen maahanmuuttajan erityistuki
lakkautetaan 1 päivästä maaliskuuta 2011.
Maahanmuuttajan erityistukea saaneelle myönnetään takuueläke
ilman hakemusta 1 päivästä maaliskuuta
2011. Tällöin ulkomailta maksettavat eläkkeet
otetaan tulona huomioon sellaisina kuin ne on otettu huomioon viimeisimmässä maahanmuuttajan
erityistuen tarkistuksessa.
Kun lain voimaan tullessa maahanmuuttajan erityistukea työkyvyttömyyden
perusteella saaneelle henkilölle myönnetään
takuueläke työkyvyttömyyden
perusteella, työkyvyttömyyttä ei arvioida
uudelleen.
Liikaa maksettu maahanmuuttajan erityistuki voidaan kuitata
Kansaneläkelaitoksen myöhemmin maksamasta takuueläkkeestä.
Jos maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain mukainen etuus
myönnetään tai tarkistetaan ajalta ennen
1 päivää maaliskuuta 2011, sovelletaan
maahanmuuttajan erityistuesta annettua lakia.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.