EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2005 vp

EV 93/2005 vp - HE 17/2005 vp

Hallituksen esitys laiksi tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta

Asia

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta (HE 17/2005 vp).

Valiokuntakäsittely

Maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (MmVM 3/2005 vp).

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lausumat:

1.

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa uudistuksen tilakohtaisia, alueellisia ja tuotantosuuntakohtaisia vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi kansallisin toimin, jotta tukimenetykset eivät johda tilanteisiin, joissa tilojen toimeentulo ja kehittäminen vaarantuvat.

2.

Eduskunta edellyttää, että elintarvikeomavaraisuuden ja teollisuuden kotimaisen raaka-aineen saannin turvaaminen on jatkossakin keskeinen tavoite hallituksen maamme maa- ja elintarviketaloutta koskevassa päätöksenteossa.

3.

Eduskunta edellyttää, että Euroopan yhteisön päätöksenteossa Suomen kannanottojen eräänä keskeisenä tavoitteena on maataloushallinnon byrokratian karsiminen ja että tilatukijärjestelmän toimeenpanon edellyttämiin organisaatio- ja henkilöstökustannuksiin osoitetaan varat siten, etteivät kustannukset rasita maataloustuottajille kohdennettavia tukivaroja.

4.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla uusille, tuotantoansa laajentaville ja tuotantosuuntaansa vaihtaville viljelijöille taataan yhteisön säännösten puitteissa mahdollisuudet saada tukioikeuksia, siten, että viljelijöiden yhdenvertaisuus toteutuu.

5.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ruokohelven ja muiden monivuotisten kasvien energiaviljelyn saattamiseksi tukikelpoiseksi tuotantomuodoksi luonnonmukaisen tuotannon yhteydessä tavanomaisella viljelymenetelmällä.

6.

Eduskunta edellyttää sen selvittämistä, aiheutuuko tilatukijärjestelmän tukioikeuksien siirtokelpoisuudesta vaikutuksia jo kiinnitettyjen maatalouskiinteistöjen vakuusarvoihin siten, että vakuuksien riittävyydestä syntyy epävarmuutta.

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:

Laki

tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön

Tilatukijärjestelmää koskevassa Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen täytäntöönpanossa sovelletaan tätä lakia siltä osin kuin siitä ei säädetä erikseen Euroopan yhteisön säädöksissä tai Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetussa laissa (1100/1994).

Tätä lakia sovelletaan tukioikeusrekisterin hallinnoinnissa siltä osin kuin siitä ei erikseen säädetä maaseutuelinkeinorekisteristä annetussa laissa (1515/1994).

2 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) tilatukijärjestelmällä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003, jäljempänä tilatukiasetus, III osastossa tarkoitettua tukijärjestelmää;

2) yhdistelmämallilla maatalousuudistuksen tukimallia, jossa tilatuki maksetaan tasatuen ja tilakohtaisen tuen yhdistelmänä;

3) maitopalkkiolla tilatukiasetuksen 95 artiklan mukaista lypsylehmäpalkkiota;

4) sonni- ja härkäpalkkiolla tilatukiasetuksen 123 artiklan mukaista erityispalkkiota;

5) kesannointioikeudella tilatukiasetuksen 53 artiklan ja 63 artiklan 2 kohdan mukaista viljelijälle myönnettävää hehtaarikohtaista tukioikeutta; ja

6) erityistukioikeudella tilatukiasetuksen 47 ja 48 artiklan mukaista oikeutta.

2 luku

Tilatukijärjestelmän täytäntöönpano

3 §

Yhdistelmämalli ja täytäntöönpanomuoto

Tilatukijärjestelmä otetaan käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2006 ja maatilojen neuvontajärjestelmä 1 päivänä tammikuuta 2007.

Yhdistelmämallissa tukioikeus muodostetaan tasatukiosasta ja mahdollisesta tilakohtaisesta lisäosasta, joiden lisäksi voidaan muodostaa kesannointioikeuksia sekä erityistukioikeuksia. Tukioikeuksiin voi valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävissä tapauksissa sisältyä tilatukiasetuksen 60 artiklan mukainen oikeus. Tilakohtainen lisäosa muodostetaan viitekaudella 2000—2002 sonni- ja härkäpalkkiota saaneille tiloille, viitekaudella 2000—2002 tärkkelysperunan tukea saaneille tiloille, 31 päivänä maaliskuuta 2006 maitopalkkioon oikeutetuille tiloille sekä tiloille, jotka ovat oikeutettuja saamaan tilakohtaisen lisäosan kansallisesta varannosta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin uudistuksen täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanon ajankohdasta.

Tilakohtaiseen lisäosaan sisällytetään 100 prosenttia maitopalkkiosta, 30 prosenttia sonni- ja härkäpalkkiosta sekä 40 prosenttia tärkkelysperunan tuotantoon sitomattomasta tuesta. Lisäosat säilyvät ennallaan vuosina 2006—2010. Vuosina 2011—2013 lisäosien suuruus on 70 prosenttia ja vuosina 2014 ja 2015 35 prosenttia alkuperäisestä tasosta. Vuodesta 2016 alkaen lisäosia ei makseta. Siirtymäkaudesta, lisäosien ja erityistukioikeuksien asteittaisesta alentamisesta sekä vastaavasta tasatuen korottamisesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Tilatukiasetuksen 62 artiklan mukaisesta maitopalkkiosta ja sen lisäpalkkiosta johtuvat määrät sisällytetään kokonaan tilatukijärjestelmään vuodesta 2006 alkaen.

Tilatukiasetuksen 67—70 artiklan mukaisista tukimuodoista, tuen myöntämisen perusteista, tukimääristä, yksikkötukien tasoista sekä muista kyseisten tukien ehdoista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

4 §

Enimmäismäärät, tukialueet ja viitemäärät

Kansallinen enimmäismäärä jaetaan tukialueille vuosien 2000—2002 EU:n tulotukeen oikeuttavan tuotannon perusteella lasketun tukimäärän mukaisesti. Maidon osalta määräytymisperusteena on maidon tilakohtainen viitemäärä 31 päivänä maaliskuuta 2006.

Tasatuki vahvistetaan viljelijöiden vuoden 2006 tukioikeuksien haussa ilmoittamille kyseisen alueen tukikelpoisille hehtaareille.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään alueellisista enimmäismääristä, alueellisen tasatuen määrästä ja tilatukiasetuksen 58 artiklan mukaisista tukialueista.

Valtioneuvoston asetuksella vahvistetaan tilatukiasetuksessa sekä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 795/2004, jäljempänä komission asetus II, tarkoitettujen viitemäärien laskemisen perusteet.

5 §

Kansallinen varanto

Kansallista varantoa hallinnoidaan kansallisella tasolla.

Kansallisen varannon perustamiseen käytetään valtioneuvoston asetuksella vahvistettava prosenttiosuus kansallisesta enimmäismäärästä. Tukioikeuksia on myös niiden vahvistamisen jälkeen vähennettävä lineaarisesti tilatukiasetuksen 42 artiklan 7 kohdan mukaisesti, jos kansallinen varanto ei ole riittävä tukioikeuksien ja viitemäärien myöntämiseksi tilatukiasetuksen 42 artiklan 3 ja 4 kohdan tapausten kattamiseksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tilatukiasetusta ja komission asetusta II tarkentavia säännöksiä tukioikeuksien arvon vähennyksestä, jos kansallinen varanto ei ole riittävä.

Tukioikeuksia voidaan tarvittaessa leikata tilatukiasetuksen 42 artiklan 9 kohdan, 46 artiklan 3 kohdan ja komission asetuksen II 9, 10, 44 ja 45 artiklan mukaisesti. Näissä artikloissa tarkoitetuista tukioikeuksien leikkauksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

6 §

Pysyvät laitumet

Pysyvien laitumien säilyttämisvelvollisuudesta, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004, jäljempänä komission asetus I, 4 artiklasta johtuvien tilakohtaisten muuttamiskieltojen perusteista, ennakkolupien myöntämisen perusteista, maan takaisin pysyväksi laitumeksi muuttamisen velvoitteiden perusteista sekä muista vastaavista pysyviin laitumiin liittyvistä seikoista tilatasolla annetaan tilatukiasetusta sekä komission asetuksia I ja II tarkentavia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

7 §

Lakisääteisten hoitovaatimusten valvonta

Työvoima- ja elinkeinokeskus valvoo luonnonsuojelulain (1096/1996) ja metsästyslain (615/1993) noudattamista siltä osin kuin on kyse tilatukiasetuksen 4 artiklassa tarkoitettujen lakisääteisten hoitovaatimusten noudattamisen valvonnasta. Tilatukiasetuksen mukaisten lakisääteisten hoitovaatimusten noudattamisen valvonnasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

3 luku

Tukioikeudet ja kesannointioikeudet

8 §

Tukioikeuksien myöntäminen ja vahvistaminen

Viljelijälle voidaan myöntää tukioikeuksia, jos viljelijä osoittaa valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävällä menettelyllä olevansa tukioikeuksia koskevan hakemuksen jättämisajankohtana viljelijä tilatukiasetuksen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä ja jos hän ilmoittaa ensimmäisen toimeenpanovuoden hakemuksella tukikelpoisia hehtaareita. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää pellon hallinnassa olon ajankohdasta sekä antaa tilatukiasetusta ja komission asetuksia I ja II tarkentavia säännöksiä tukikelpoisuusedellytyksistä.

Tukioikeuksien vahvistamista pyytävän viljelijän tilan maatalousmaan vähimmäisala on 0,3 hehtaaria. Vähimmäisalaa ei kuitenkaan vahvisteta erityistukioikeuksien osalta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan vahvistaa tukikelpoisten hehtaarien määrä ja muut neuvoston ja komission asetuksissa tarkoitetut hehtaarimäärät.

Kansallista varantoa käytetään viitemäärien vahvistamiseksi viljelijöille, jotka ovat tilatukiasetuksen 42 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa komission määrittelemässä erityistilanteessa. Kansallista varantoa voidaan lisäksi käyttää myönnettäessä viitemääriä viljelijöille, jotka ovat aloittaneet maataloustoimintansa 31 päivän joulukuuta 2002 jälkeen tai vuonna 2002 saamatta mitään suoraa tukea kyseisenä vuotena. Viitemääriä voidaan myös vahvistaa viljelijöille, jotka toimivat sellaisilla alueilla, joihin sovelletaan johonkin julkiseen interventioon liittyvää rakenneuudistus- tai kehitysohjelmaa maan viljelemättä jättämisen välttämiseksi tai jotta voitaisiin korvata näillä alueilla toimiville viljelijöille koituvia erityisiä haittoja. Kansallisen varannon käyttämisestä voidaan antaa tilatukiasetusta ja komission asetusta II tarkentavia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin tilatukiasetuksen 42 artiklan 3 ja 5 kohdassa ja komission asetuksen II 3 luvun 3 jaksossa tarkoitetuissa tapauksissa viljelijöille jaettavien oikeuksien määrän ja yksikköarvon korottamisen perusteista.

Valtioneuvoston asetuksella vahvistetaan alueellinen keskiarvo, joka perustuu kyseisen alueen viljelijöille myönnettyjen tukioikeuksien arvoon, sekä säädetään alueellisen keskiarvon vahvistamisajankohta.

9 §

Viljelylohkojen hallinta

Viljelijä voi valita tilatukiasetuksen 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun 10 kuukauden jakson alkamisajankohdan vuosittain helmikuun 1 päivän ja huhtikuun 30 päivän väliltä.

10 §

Tukioikeuksien käyttö ja siirrot

Viljelijä, jolla on erityistukioikeuksia, voi poiketa velvollisuudestaan esittää tukioikeuksien määrää vastaava tukikelpoisten hehtaarien määrä, jos hän säilyttää vähintään 50 prosenttia viitekaudella harjoitetusta maataloustoiminnasta nautayksikköinä ilmaistuna. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin 50 prosentin säännön määrittelyn perusteista.

Tilatukiasetuksen 63 artiklan 1 kohdan mukaisina tukioikeuksien kauppa-alueina käytetään tilatukiasetuksen 58 artiklan mukaisia tukialueita.

Tukioikeuden siirtäjän on ilmoitettava tapahtuneesta siirrosta asianomaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle valtioneuvoston asetuksella vahvistettavan määräajan kuluessa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää lisäksi tilatukiasetusta ja komission asetusta II tarkentavia säännöksiä tukioikeuden siirtämisen edellytyksistä.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksella on oikeus suorittaa komission asetuksen I 73 a artiklan mukaisissa tapauksissa tukioikeuksien palauttamiseen liittyvät toimet. Tukioikeuksien palauttamiseen liittyvästä menettelystä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Viljelijän luovuttaessa vuokralle ottamansa tukikelpoisen maatalousmaan perusteella vahvistettavan tukioikeuden vastikkeetta vuokranantajalle, luovutusta ei pidetä perintö- ja lahjaverolaissa (378/1940) tarkoitettuna lahjana, kun tukioikeuden luovutus tapahtuu 28 päivänä huhtikuuta 2006 voimassa olevan vuokrakauden päättyessä, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

11 §

Sukupolvenvaihdoksia koskevat tilanteet

Sen lisäksi, mitä perintökaaren (40/1965) 6 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetään, ennakkoperintönä pidetään tilatukiasetuksen 33 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 43 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa myös sellaista vuonna 2003 tai sen jälkeen tehtyä:

1) maatilan tai sen osan kauppaa, jonka rahoittamiseen on myönnetty nuoren viljelijän aloitustukeen kuuluva avustus, laina tai molemmat;

2) maatilan kauppaa, jossa ostaja on myyjän perillinen suoraan alenevassa polvessa, sisar tai veli taikka näiden perillinen suoraan alenevassa polvessa, ottolapsi taikka edellä mainittujen puoliso edellyttäen, että kauppahinta on selvästi alempi kuin vastaavassa kaupassa ilman edellä tarkoitettua myyjän ja ostajan välistä suhdetta muuten olisi ollut; sekä

3) maatilan osan kauppaa, joka tehdään perintökaaren 25 luvun 1 b §:n 3 momentin mukaisesti.

12 §

Kesannointioikeudet

Valtioneuvoston asetuksella vahvistetaan alueelliset kesannointivelvoiteprosentit. Kesantoalalle voidaan kylvää siemeniä 15 päivästä heinäkuuta alkaen valtioneuvoston asetuksella erikseen vahvistettavien ympäristönäkökohtien mukaisesti.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tilatukiasetuksen 54 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, joilla estetään kesannointioikeuksiin oikeutetun kokonaisalan huomattava kasvu.

Kansallisena tukena voidaan maksaa tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella vahvistettava osuus niistä menoista, jotka aiheutuvat biomassatuotantoon tarkoitettujen monivuotisten kasvien viljelyalojen perustamisesta kesannoidulla maalla. Osuus voi kuitenkin olla enintään 50 prosenttia.

4 luku

Tukioikeusrekisteri

13 §

Rekisterin muodostaminen

Tukioikeusrekisterin perustamista varten voidaan käyttää maaseutuelinkeinorekisterissä olevia tietoja. Rekisteröityminen tukioikeusrekisteriin on maksutonta.

14 §

Rekisterin pitäjä, käyttäjät ja käyttötarkoitus

Tukioikeusrekisterin pidosta vastaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Maa- ja metsätalousministeriöllä, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksella, työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastoilla ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilla on oikeus saada rekisteristä tietoja salassapitosäännösten estämättä, jos kysymys on tilatukiasetuksen 21 artiklan mukaisesta tukioikeuksien tarkastamisesta ja ristiintarkastuksista sekä muussa tilatukiasetuksen edellyttämässä tukioikeuksien hallinnoinnissa.

15 §

Rekisteriin merkittävät tiedot

Rekisteriin voidaan merkitä seuraavat tiedot:

1) tilan yksilöintitiedot;

2) tukioikeuden haltija ja omistaja, yhteystiedot, henkilötunnus tai yrityksen tunnistetiedot;

3) tukioikeuden tyyppi ja arvo;

4) tukioikeuden saamispäivä;

5) tukioikeuden viimeisimmän aktivoinnin päivämäärä;

6) tukioikeuden hallinnan muutos;

7) tukioikeuksien leikkaaminen varantoon ja jakaminen varannosta;

8) tukioikeuden alkuperä; sekä

9) alueelliset rajoitukset.

Rekisteriin voidaan lisäksi merkitä muita tietoja, jos Euroopan yhteisön säännökset sitä edellyttävät ja tiedot ovat välttämättömiä tukioikeusrekisterin hallinnoinnin kannalta.

16 §

Rekisterin julkisuus ja tietojen luovuttaminen rekisteristä

Tukioikeusrekisterin tietojen julkisuuteen, niiden luovuttamiseen ja luovuttamisesta perittäviin maksuihin sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) ja henkilötietojen osalta soveltuvin osin henkilötietolakia (523/1999).

17 §

Rekisteritietojen korjaaminen

Rekisterissä olevien virheellisten, tarpeettomien, puutteellisten tai vanhentuneiden henkilötietojen oikaisuun, poistamiseen ja täydentämiseen sovelletaan, mitä henkilötietolain 29 §:ssä säädetään. Virheellinen tieto on merkittävä virheelliseksi ja tiedon saa säilyttää viiden vuoden ajan virheen havaitsemisesta, jos se on tarpeen rekisteröidyn, rekisterinpitäjän tai muun asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi. Tällaista tietoa saa käyttää ainoastaan näiden oikeuksien turvaamisen tarkoituksessa. Jos kuitenkin Euroopan yhteisön säännökset edellyttävät tietojen säilyttämistä viittä vuotta kauemmin, noudatetaan soveltuvin osin näitä säännöksiä.

18 §

Tietojen säilyttäminen

Tiedot säilytetään rekisterissä Euroopan yhteisön säännöksissä edellytetyn ajan tai niin kauan kuin niiden käyttö tilatukiasetuksen edellyttämässä tukioikeuksien hallinnoinnissa muutoin on välttämätöntä.

5 luku

Erinäiset säännökset

19 §

Tarkemmat säännökset

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tukioikeusrekisterin hallinnoinnista sekä tilaneuvontajärjestelmän toteuttamisesta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tätä lakia tarkemmat säännökset myös muista Euroopan yhteisön asetuksissa jäsenvaltioiden päätettäväksi jätetyistä seikoista.

20 §

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä      kuuta 200 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Maatalousmaata ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn maanvuokrasopimuksen perusteella hallinnassaan pitävälle viljelijälle tämän lain mukaan myönnetty muu kuin tilatukiasetuksen 60 artiklan mukaisen oikeuden sisältävä tukioikeus siirtyy vuokranantajalle vuokrakauden päättyessä, jollei vuokrasuhdetta jatketa taikka vuokralaisen ja vuokranantajan välillä ole muuta sovittu tai sovita eikä vuokranantaja itsestään riippumattomasta syystä saa tukioikeutta kansallisesta varannosta.

Edellä 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa vuokranantajan tulee korvata vuokralaiselle vuosittain vuokrakauden päättymisen jälkeen edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun siirtymäkauden aikana alueellisen tasatukioikeuden ja vuokralaiselle vahvistettavan lisäosallisen tukioikeuden hehtaarikohtaisten arvojen erotus, jollei vuokralaisen ja vuokranantajan välillä muuta sovita.

_______________

Laki

tuloverolain 48 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 48 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1465/1994, 896/2001 ja 728/2004, uusi 7 momentti seuraavasti:

48 §

Verovapaat luovutusvoitot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään maatalouteen kuuluvan kiinteän omaisuuden luovutuksesta, sovelletaan vastaavasti maatalousmaan luovutuksen yhteydessä samalle luovutuksensaajalle luovutettavaa maatalousmaata vastaavan CAP-maatilatukioikeuden luovutukseen.

_______________

Tämä laki tulee voimaan      päivänä      kuuta 200 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa.

_______________

Laki

perintö- ja lahjaverolain 55 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 55 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 576/2004 ja

lisätään lain 55 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1110/1994, 507/1998 ja 909/2001 sekä mainitussa laissa 576/2004, uusi 6 momentti seuraavasti:

55 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Maksuunpanematta jätettävän veron osan laskemiseksi tämän lain mukaan määrätystä verosta vähennetään vero, joka perintöosuudesta tai lahjasta olisi määrättävä, jos maatilan maatalousmaa ja sitä vastaava CAP-maatilatukioikeus, metsä, rakennukset, rakennelmat, koneet, kalusto ja laitteet sekä niihin kohdistuvat velat samoin kuin muuhun yritykseen kuin maatilaan kuuluva yritysvarallisuus arvostettaisiin määrään, joka vastaa 40 prosenttia verovelvollisuuden alkamista edeltäneeltä vuodelta toimitetussa varallisuusverotuksessa noudatettujen perusteiden mukaista määrää. Edellä tarkoitettu erotus tai, jos se on suurempi kuin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun perintö- ja lahjaveron 850 euron ylimenevä osa, viimeksi mainittu määrä jätetään maksuunpanematta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä 2 momenttia sovellettaessa maatalousmaa ja samalla luovutettava maatalousmaata vastaava CAP-maatilatukioikeus arvostetaan yhdessä määrään, joka vastaa 40 prosenttia maatalousmaan varallisuusverotuksessa noudatetusta arvosta.

_______________

Tämä laki tulee voimaan      päivänä      kuuta 200 .

Lakia sovelletaan tapauksiin, joissa verovelvollisuus on alkanut lain tultua voimaan.

_______________

Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2005