2 luku
Tilatukijärjestelmän täytäntöönpano
3 §
Yhdistelmämalli ja täytäntöönpanomuoto
Tilatukijärjestelmä otetaan käyttöön
1 päivänä tammikuuta 2006 ja maatilojen
neuvontajärjestelmä 1 päivänä tammikuuta
2007.
Yhdistelmämallissa tukioikeus muodostetaan tasatukiosasta
ja mahdollisesta tilakohtaisesta lisäosasta, joiden lisäksi
voidaan muodostaa kesannointioikeuksia sekä erityistukioikeuksia. Tukioikeuksiin
voi valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävissä tapauksissa
sisältyä tilatukiasetuksen 60 artiklan mukainen
oikeus. Tilakohtainen lisäosa muodostetaan viitekaudella 2000—2002
sonni- ja härkäpalkkiota saaneille tiloille, viitekaudella
2000—2002 tärkkelysperunan tukea saaneille tiloille,
31 päivänä maaliskuuta 2006 maitopalkkioon
oikeutetuille tiloille sekä tiloille, jotka ovat oikeutettuja
saamaan tilakohtaisen lisäosan kansallisesta varannosta. Valtioneuvoston
asetuksella voidaan säätää tarkemmin
uudistuksen täytäntöönpanosta
sekä täytäntöönpanon
ajankohdasta.
Tilakohtaiseen lisäosaan sisällytetään
100 prosenttia maitopalkkiosta, 30 prosenttia sonni- ja härkäpalkkiosta
sekä 40 prosenttia tärkkelysperunan tuotantoon
sitomattomasta tuesta. Lisäosat säilyvät
ennallaan vuosina 2006—2010. Vuosina 2011—2013
lisäosien suuruus on 70 prosenttia ja vuosina 2014 ja 2015
35 prosenttia alkuperäisestä tasosta. Vuodesta
2016 alkaen lisäosia ei makseta. Siirtymäkaudesta,
lisäosien ja erityistukioikeuksien asteittaisesta alentamisesta
sekä vastaavasta tasatuen korottamisesta voidaan säätää tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella.
Tilatukiasetuksen 62 artiklan mukaisesta maitopalkkiosta ja
sen lisäpalkkiosta johtuvat määrät
sisällytetään kokonaan tilatukijärjestelmään vuodesta
2006 alkaen.
Tilatukiasetuksen 67—70 artiklan mukaisista tukimuodoista,
tuen myöntämisen perusteista, tukimääristä,
yksikkötukien tasoista sekä muista kyseisten tukien
ehdoista säädetään valtioneuvoston
asetuksella.
4 §
Enimmäismäärät, tukialueet
ja viitemäärät
Kansallinen enimmäismäärä jaetaan
tukialueille vuosien 2000—2002 EU:n tulotukeen oikeuttavan
tuotannon perusteella lasketun tukimäärän
mukaisesti. Maidon osalta määräytymisperusteena
on maidon tilakohtainen viitemäärä 31
päivänä maaliskuuta 2006.
Tasatuki vahvistetaan viljelijöiden vuoden 2006 tukioikeuksien
haussa ilmoittamille kyseisen alueen tukikelpoisille hehtaareille.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
alueellisista enimmäismääristä,
alueellisen tasatuen määrästä ja
tilatukiasetuksen 58 artiklan mukaisista tukialueista.
Valtioneuvoston asetuksella vahvistetaan tilatukiasetuksessa
sekä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista
yhteisistä säännöistä ja
tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa
neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädetyn
tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa
koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa
komission asetuksessa (EY) N:o 795/2004, jäljempänä komission asetus
II, tarkoitettujen viitemäärien laskemisen perusteet.
5 §
Kansallinen varanto
Kansallista varantoa hallinnoidaan kansallisella tasolla.
Kansallisen varannon perustamiseen käytetään
valtioneuvoston asetuksella vahvistettava prosenttiosuus kansallisesta
enimmäismäärästä. Tukioikeuksia
on myös niiden vahvistamisen jälkeen vähennettävä lineaarisesti
tilatukiasetuksen 42 artiklan 7 kohdan mukaisesti, jos kansallinen
varanto ei ole riittävä tukioikeuksien ja viitemäärien
myöntämiseksi tilatukiasetuksen 42 artiklan 3
ja 4 kohdan tapausten kattamiseksi. Valtioneuvoston asetuksella
voidaan antaa tilatukiasetusta ja komission asetusta II tarkentavia
säännöksiä tukioikeuksien arvon
vähennyksestä, jos kansallinen varanto ei ole
riittävä.
Tukioikeuksia voidaan tarvittaessa leikata tilatukiasetuksen
42 artiklan 9 kohdan, 46 artiklan 3 kohdan ja komission asetuksen
II 9, 10, 44 ja 45 artiklan mukaisesti. Näissä artikloissa
tarkoitetuista tukioikeuksien leikkauksista säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
6 §
Pysyvät laitumet
Pysyvien laitumien säilyttämisvelvollisuudesta,
yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista
yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden
tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa
(EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien
ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän
soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun
komission asetuksen (EY) N:o 796/2004, jäljempänä komission
asetus I, 4 artiklasta johtuvien tilakohtaisten muuttamiskieltojen
perusteista, ennakkolupien myöntämisen perusteista,
maan takaisin pysyväksi laitumeksi muuttamisen velvoitteiden
perusteista sekä muista vastaavista pysyviin laitumiin
liittyvistä seikoista tilatasolla annetaan tilatukiasetusta
sekä komission asetuksia I ja II tarkentavia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella.
7 §
Lakisääteisten hoitovaatimusten valvonta
Työvoima- ja elinkeinokeskus valvoo luonnonsuojelulain
(1096/1996) ja metsästyslain (615/1993)
noudattamista siltä osin kuin on kyse tilatukiasetuksen
4 artiklassa tarkoitettujen lakisääteisten hoitovaatimusten
noudattamisen valvonnasta. Tilatukiasetuksen mukaisten lakisääteisten
hoitovaatimusten noudattamisen valvonnasta säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
3 luku
Tukioikeudet ja kesannointioikeudet
8 §
Tukioikeuksien myöntäminen ja vahvistaminen
Viljelijälle voidaan myöntää tukioikeuksia, jos
viljelijä osoittaa valtioneuvoston asetuksella tarkemmin
säädettävällä menettelyllä olevansa tukioikeuksia
koskevan hakemuksen jättämisajankohtana viljelijä tilatukiasetuksen
2 artiklan a alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä ja
jos hän ilmoittaa ensimmäisen toimeenpanovuoden hakemuksella
tukikelpoisia hehtaareita. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää pellon
hallinnassa olon ajankohdasta sekä antaa tilatukiasetusta
ja komission asetuksia I ja II tarkentavia säännöksiä tukikelpoisuusedellytyksistä.
Tukioikeuksien vahvistamista pyytävän viljelijän
tilan maatalousmaan vähimmäisala on 0,3 hehtaaria.
Vähimmäisalaa ei kuitenkaan vahvisteta erityistukioikeuksien
osalta.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan vahvistaa tukikelpoisten
hehtaarien määrä ja muut neuvoston ja
komission asetuksissa tarkoitetut hehtaarimäärät.
Kansallista varantoa käytetään viitemäärien vahvistamiseksi
viljelijöille, jotka ovat tilatukiasetuksen 42 artiklan
4 kohdassa tarkoitetussa komission määrittelemässä erityistilanteessa. Kansallista
varantoa voidaan lisäksi käyttää myönnettäessä viitemääriä viljelijöille,
jotka ovat aloittaneet maataloustoimintansa 31 päivän joulukuuta
2002 jälkeen tai vuonna 2002 saamatta mitään
suoraa tukea kyseisenä vuotena. Viitemääriä voidaan
myös vahvistaa viljelijöille, jotka toimivat sellaisilla
alueilla, joihin sovelletaan johonkin julkiseen interventioon liittyvää rakenneuudistus-
tai kehitysohjelmaa maan viljelemättä jättämisen
välttämiseksi tai jotta voitaisiin korvata näillä alueilla
toimiville viljelijöille koituvia erityisiä haittoja.
Kansallisen varannon käyttämisestä voidaan
antaa tilatukiasetusta ja komission asetusta II tarkentavia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin
tilatukiasetuksen 42 artiklan 3 ja 5 kohdassa ja komission asetuksen
II 3 luvun 3 jaksossa tarkoitetuissa tapauksissa viljelijöille jaettavien
oikeuksien määrän ja yksikköarvon korottamisen
perusteista.
Valtioneuvoston asetuksella vahvistetaan alueellinen
keskiarvo, joka perustuu kyseisen alueen viljelijöille
myönnettyjen tukioikeuksien arvoon, sekä säädetään
alueellisen keskiarvon vahvistamisajankohta.
9 §
Viljelylohkojen hallinta
Viljelijä voi valita tilatukiasetuksen 44 artiklan
3 kohdassa tarkoitetun 10 kuukauden jakson alkamisajankohdan vuosittain
helmikuun 1 päivän ja huhtikuun 30 päivän
väliltä.
10 §
Tukioikeuksien käyttö ja siirrot
Viljelijä, jolla on erityistukioikeuksia, voi poiketa
velvollisuudestaan esittää tukioikeuksien
määrää vastaava tukikelpoisten
hehtaarien määrä, jos hän säilyttää vähintään
50 prosenttia viitekaudella harjoitetusta maataloustoiminnasta nautayksikköinä ilmaistuna.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin
50 prosentin säännön määrittelyn
perusteista.
Tilatukiasetuksen 63 artiklan 1 kohdan mukaisina tukioikeuksien
kauppa-alueina käytetään tilatukiasetuksen
58 artiklan mukaisia tukialueita.
Tukioikeuden siirtäjän on ilmoitettava tapahtuneesta
siirrosta asianomaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle
valtioneuvoston asetuksella vahvistettavan määräajan
kuluessa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää lisäksi
tilatukiasetusta ja komission asetusta II tarkentavia säännöksiä tukioikeuden
siirtämisen edellytyksistä.
Työvoima- ja elinkeinokeskuksella on oikeus suorittaa
komission asetuksen I 73 a artiklan mukaisissa tapauksissa tukioikeuksien
palauttamiseen liittyvät toimet. Tukioikeuksien palauttamiseen
liittyvästä menettelystä voidaan säätää valtioneuvoston
asetuksella.
Viljelijän luovuttaessa vuokralle ottamansa tukikelpoisen
maatalousmaan perusteella vahvistettavan tukioikeuden vastikkeetta
vuokranantajalle, luovutusta ei pidetä perintö-
ja lahjaverolaissa (378/1940) tarkoitettuna lahjana, kun
tukioikeuden luovutus tapahtuu 28 päivänä huhtikuuta
2006 voimassa olevan vuokrakauden päättyessä,
kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta
2016.
11 §
Sukupolvenvaihdoksia koskevat tilanteet
Sen lisäksi, mitä perintökaaren
(40/1965) 6 luvun 1 §:n 1 momentissa
säädetään, ennakkoperintönä pidetään
tilatukiasetuksen 33 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 43
artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa
sovellettaessa myös sellaista vuonna 2003 tai sen jälkeen
tehtyä:
1) maatilan tai sen osan kauppaa, jonka rahoittamiseen
on myönnetty nuoren viljelijän aloitustukeen kuuluva
avustus, laina tai molemmat;
2) maatilan kauppaa, jossa ostaja on myyjän perillinen
suoraan alenevassa polvessa, sisar tai veli taikka näiden
perillinen suoraan alenevassa polvessa, ottolapsi taikka edellä mainittujen puoliso
edellyttäen, että kauppahinta on selvästi alempi
kuin vastaavassa kaupassa ilman edellä tarkoitettua myyjän
ja ostajan välistä suhdetta muuten olisi ollut;
sekä
3) maatilan osan kauppaa, joka tehdään
perintökaaren 25 luvun 1 b §:n 3 momentin mukaisesti.
12 §
Kesannointioikeudet
Valtioneuvoston asetuksella vahvistetaan alueelliset
kesannointivelvoiteprosentit. Kesantoalalle voidaan kylvää siemeniä 15
päivästä heinäkuuta alkaen valtioneuvoston
asetuksella erikseen vahvistettavien ympäristönäkökohtien mukaisesti.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tilatukiasetuksen
54 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, joilla
estetään kesannointioikeuksiin oikeutetun kokonaisalan
huomattava kasvu.
Kansallisena tukena voidaan maksaa tarvittaessa valtioneuvoston
asetuksella vahvistettava osuus niistä menoista, jotka
aiheutuvat biomassatuotantoon tarkoitettujen monivuotisten kasvien
viljelyalojen perustamisesta kesannoidulla maalla. Osuus voi kuitenkin
olla enintään 50 prosenttia.
4 luku
Tukioikeusrekisteri
13 §
Rekisterin muodostaminen
Tukioikeusrekisterin perustamista varten voidaan käyttää maaseutuelinkeinorekisterissä
olevia
tietoja. Rekisteröityminen tukioikeusrekisteriin on maksutonta.
14 §
Rekisterin pitäjä, käyttäjät
ja käyttötarkoitus
Tukioikeusrekisterin pidosta vastaa maa- ja metsätalousministeriön
tietopalvelukeskus. Maa- ja metsätalousministeriöllä,
maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksella,
työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastoilla ja kuntien
maaseutuelinkeinoviranomaisilla on oikeus saada rekisteristä tietoja
salassapitosäännösten estämättä,
jos kysymys on tilatukiasetuksen 21 artiklan mukaisesta tukioikeuksien tarkastamisesta
ja ristiintarkastuksista sekä muussa tilatukiasetuksen
edellyttämässä tukioikeuksien hallinnoinnissa.
15 §
Rekisteriin merkittävät tiedot
Rekisteriin voidaan merkitä seuraavat tiedot:
1) tilan yksilöintitiedot;
2) tukioikeuden haltija ja omistaja, yhteystiedot,
henkilötunnus tai yrityksen tunnistetiedot;
3) tukioikeuden tyyppi ja arvo;
4) tukioikeuden saamispäivä;
5) tukioikeuden viimeisimmän aktivoinnin päivämäärä;
6) tukioikeuden hallinnan muutos;
7) tukioikeuksien leikkaaminen varantoon ja jakaminen
varannosta;
8) tukioikeuden alkuperä; sekä
9) alueelliset rajoitukset.
Rekisteriin voidaan lisäksi merkitä muita
tietoja, jos Euroopan yhteisön säännökset
sitä edellyttävät ja tiedot ovat välttämättömiä tukioikeusrekisterin
hallinnoinnin kannalta.
16 §
Rekisterin julkisuus ja tietojen luovuttaminen rekisteristä
Tukioikeusrekisterin tietojen julkisuuteen, niiden luovuttamiseen
ja luovuttamisesta perittäviin maksuihin sovelletaan viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) ja henkilötietojen
osalta soveltuvin osin henkilötietolakia (523/1999).
17 §
Rekisteritietojen korjaaminen
Rekisterissä olevien virheellisten, tarpeettomien,
puutteellisten tai vanhentuneiden henkilötietojen oikaisuun,
poistamiseen ja täydentämiseen sovelletaan, mitä henkilötietolain
29 §:ssä säädetään.
Virheellinen tieto on merkittävä virheelliseksi
ja tiedon saa säilyttää viiden vuoden ajan
virheen havaitsemisesta, jos se on tarpeen rekisteröidyn,
rekisterinpitäjän tai muun asianosaisen oikeuksien
turvaamiseksi. Tällaista tietoa saa käyttää ainoastaan
näiden oikeuksien turvaamisen tarkoituksessa. Jos kuitenkin
Euroopan yhteisön säännökset
edellyttävät tietojen säilyttämistä viittä vuotta
kauemmin, noudatetaan soveltuvin osin näitä säännöksiä.
18 §
Tietojen säilyttäminen
Tiedot säilytetään rekisterissä Euroopan
yhteisön säännöksissä edellytetyn
ajan tai niin kauan kuin niiden käyttö tilatukiasetuksen
edellyttämässä tukioikeuksien hallinnoinnissa
muutoin on välttämätöntä.
5 luku
Erinäiset säännökset
19 §
Tarkemmat säännökset
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tukioikeusrekisterin
hallinnoinnista sekä tilaneuvontajärjestelmän
toteuttamisesta.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa
tätä lakia tarkemmat säännökset myös
muista Euroopan yhteisön asetuksissa jäsenvaltioiden
päätettäväksi jätetyistä seikoista.
20 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
kuuta 200
.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
Maatalousmaata ennen tämän lain voimaantuloa
tehdyn maanvuokrasopimuksen perusteella hallinnassaan pitävälle
viljelijälle tämän lain mukaan myönnetty
muu kuin tilatukiasetuksen 60 artiklan mukaisen oikeuden sisältävä tukioikeus
siirtyy vuokranantajalle vuokrakauden päättyessä,
jollei vuokrasuhdetta jatketa taikka vuokralaisen ja vuokranantajan
välillä ole muuta sovittu tai sovita eikä vuokranantaja
itsestään riippumattomasta syystä saa
tukioikeutta kansallisesta varannosta.
Edellä 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa vuokranantajan
tulee korvata vuokralaiselle vuosittain vuokrakauden päättymisen
jälkeen edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun
siirtymäkauden aikana alueellisen tasatukioikeuden ja vuokralaiselle
vahvistettavan lisäosallisen tukioikeuden hehtaarikohtaisten
arvojen erotus, jollei vuokralaisen ja vuokranantajan
välillä muuta sovita.