EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2011 vp

EV 93/2011 vp - HE 115/2011 vp

Hallituksen esitys laiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Asia

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 115/2011 vp).

Valiokuntakäsittely

Talousvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TaVM 7/2011 vp).

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:

Laki

julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleistä

1 §

Toiminnan tarkoitus

Luottomuotoista vienninrahoitusta ja korontasausta koskevan toiminnan tarkoituksena on edistää Suomen taloudellista kehitystä tarjoamalla kansainvälisesti kilpailukykyistä rahoitusta vientiin sekä kotimaisiin alustoimituksiin.

2 §

Soveltamisala

Tässä laissa säädetään julkisesti tuettuihin vienti- ja alusluottoihin sekä korontasaukseen sovellettavista ehdoista ja periaatteista.

3 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) julkisesti tuetulla vientiluotolla Suomesta tapahtuvan viennin rahoittamiseksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) määrittelemin vientiluottoehdoin myönnettyä luottoa;

2) julkisesti tuetulla alusluotolla suomalaiselta laivanrakennustoimintaa harjoittavalta yritykseltä tilatun aluksen tai aluksen rungon rakentamisen tai aluksen olennaisen varustelu- tai muutostyön rahoittamiseksi OECD:n määrittelemin vientiluottoehdoin myönnettyä luottoa;

3) yhtiöllä Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä annetussa laissa (1136/1996) tarkoitettua yhtiötä;

4) vienti- ja alusluotolla yhtiön rahoittamaa julkisesti tuettua vienti- ja alusluottoa;

5) luottolaitoksella luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (121/2007) tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueella toimiluvan saanutta, luottoriskiltään hyväksyttävää luottolaitosta taikka muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista luottolaitosta, joka on tehnyt yhtiön kanssa sopimuksen vienti- ja alusluottojen järjestämisestä ja korontasausjärjestelmään liittymisestä;

6) rahoituslaitoksella luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueella toimivaa, luottoriskiltään hyväksyttävää rahoituslaitosta taikka muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista rahoituslaitosta, joka on tehnyt yhtiön kanssa sopimuksen vienti- ja alusluottojen järjestämisestä ja korontasausjärjestelmään liittymisestä;

7) korontasaussopimuksella yhtiön ja luotto- tai rahoituslaitoksen kesken tehtävää tässä laissa tarkoitetun luoton korkoa koskevaa sopimusta, jonka mukaisesti luotto- tai rahoituslaitos maksaa valtiolle kysymyksessä olevan korontasausluoton OECD-vientiluottoehtojen mukaista korkoa ja valtio maksaa luotto- tai rahoituslaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden viitekorkoa lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa säädettävällä lisällä;

8) korontasauspäätöksellä yhtiön tekemää korontasaussopimusta vastaavaa päätöstä, jonka mukaisesti yhtiö maksaa valtiolle kysymyksessä olevan vienti- ja alusluoton ehtojen mukaista korkoa ja valtio maksaa yhtiölle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden viitekorkoa lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa säädettävällä lisällä;

9) korontasausluotolla julkisesti tuettua vienti- tai alusluottoa, jonka korontasauksesta yhtiö ja luotto- tai rahoituslaitos ovat tehneet korontasaussopimuksen;

10) korkotuella valtion korontasaussopimuksen nojalla luotto- tai rahoituslaitokselle tai korontasauspäätöksen nojalla yhtiölle maksamaa 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen korkojen erotusta;

11) korkohyvityksellä luotto- tai rahoituslaitoksen korontasaussopimuksen nojalla tai yhtiön korontasauspäätöksen nojalla valtiolle maksamaa 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen korkojen erotusta;

12) tarjouksella yhtiön luotto- tai rahoituslaitokselle taikka suomalaiselle vienti-, laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittavalle yritykselle tai suomalaisten vientituotteiden ostajalle antamaa tarjousta 7 kohdassa tarkoitetun korontasaussopimuksen tekemisestä tai 4 kohdassa tarkoitetun vienti- tai alusluoton rahoittamisesta.

2 luku

Luottomuotoinen vienninrahoitus

4 §

Vienti- ja alusluottojen myöntäminen

Yhtiö voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia vienti- ja alusluottoja enintään 3 000 miljoonan euron pääoma-arvosta.

Merkitykseltään huomattavien tai ehdoiltaan poikkeuksellisten vienti- ja alusluottojen myöntäminen edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä luoton hyväksymisestä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään:

1) ehdoista, joiden täyttyminen edellyttää 2 momentissa tarkoitettua työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymistä;

2) muista hyväksymistä koskevista ehdoista;

3) hyväksymisessä noudatettavasta menettelystä.

5 §

Luottoriskien kattaminen

Vienti- ja alusluottoihin liittyvät luottoriskit katetaan Finnvera Oyj:n myöntämillä vientitakuilla tai alustakauksilla. Yksittäistapauksessa valtioneuvosto voi hyväksyä luottoriskin kattamiseksi myös valtion takauksen.

6 §

Vienti- ja alusluottojen korontasaus

Yhtiö tekee kiinteäkorkoisia vienti- ja alusluottoja koskevan korontasauspäätöksen, jolla luoton korko sidotaan OECD:n määrittelemiin kaupallisiin viitekorkoihin (CIRR) ja jonka perusteella valtiokonttori maksaa korkotuen ja saa korkohyvityksen.

7 §

Alijäämän korvaaminen

Valtioneuvosto antaa päättämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksen alijäämäkorvauksen maksamisesta, kun yhtiön vuosi- tai välitilinpäätökseen perustuva, vienti- ja alusluottojen myöntämisestä johtuva tappio on suurempi kuin yhtiön vapaa oma pääoma.

3 luku

Korontasausta koskevat säännökset

8 §

Valtuus tehdä korontasaussopimuksia

Yhtiö voi tehdä luotto- ja rahoituslaitosten kanssa korontasausluottoja koskevia korontasaussopimuksia tai näitä vastaavia 6 §:ssä tarkoitettuja korontasauspäätöksiä enintään 5 000 miljoonan euron pääoma-arvosta.

Merkitykseltään huomattavien tai ehdoiltaan poikkeuksellisten korontasaussopimusten tekeminen edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä korontasaussopimuksen hyväksymisestä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään:

1) ehdoista, joiden täyttyminen edellyttää 2 momentissa tarkoitettua työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymistä;

2) muista hyväksymistä koskevista ehdoista;

3) hyväksymisessä noudatettavasta menettelystä.

9 §

Valtion vastuu korkotuesta

Valtio vastaa yhtiön luotto- ja rahoituslaitosten kanssa tekemien korontasaussopimusten nojalla luotto- ja rahoituslaitoksille sekä yhtiön tekemien korontasauspäätösten nojalla yhtiölle maksettavasta korkotuesta.

10 §

Korkotuen ja korkohyvityksen maksaminen

Valtiokonttori maksaa korkotuen luotto- tai rahoituslaitokselle tai yhtiölle sekä vastaanottaa korkohyvityksen luotto- tai rahoituslaitokselta tai yhtiöltä yhtiön laskelman perusteella.

Korkotuki maksetaan ja korkohyvitys tilitetään korontasaussopimuskohtaisesti koron erääntymispäivänä asianomaisen korontasaussopimuksen valuutassa.

11 §

Hallinnointipalkkio

Valtio maksaa yhtiölle hallinnointipalkkiota, joka määräytyy korontasausluottoihin tai kiinteäkorkoisiin vienti- ja alusluottoihin liittyvän korontasaustoiminnan hallinnosta aiheutuneiden kulujen ja saatujen tulojen erotuksena. Hallinnointipalkkiota maksetaan, kun yhtiön vuositilinpäätökseen perustuva korontasaustoiminnan hallinnollinen tulos on alijäämäinen.

4 luku

Erinäiset säännökset

12 §

Pääoma-arvojen laskeminen

Tämän lain 4 §:n nojalla myönnettyjen vienti- ja alusluottojen sekä 8 §:n nojalla tehtyjen korontasaussopimusten pääoma-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimaan tulleiden luottojen ja sopimusten erääntymätön pääoma kokonaan ja tarjousten pääomasta 30 prosenttia.

Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettujen luottojen ja sopimusten pääoma-arvoa kunkin ulkomaan rahan määräisen sopimuksen ja tarjouksen vasta-arvo euroissa lasketaan tarjouksen antopäivänä voimassa olleen Euroopan keskuspankin ilmoittaman asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan.

13 §

Yhtiön toiminnassa huomioon otettavat seikat

Yhtiön tämän lain mukaisessa toiminnassa otetaan huomioon vienti- ja alusluottoja sekä korontasausta koskevat Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja kansainväliset kilpailutekijät sekä hankkeen ympäristö- ja muut vaikutukset.

14 §

Korko- ja valuuttariskien suojaaminen

Työ- ja elinkeinoministeriö voi määräämillään ehdoilla antaa valtiokonttorin tehtäväksi tehdä ja hallinnoida korontasaustarjouksista ja korontasaussopimuksista johtuvat korko- ja valuuttariskien suojaamiseen tarvittavat toimenpiteet.

15 §

Valvonta

Työ- ja elinkeinoministeriön ja yhtiön on valvottava korontasausluottojen sekä vienti- ja alusluottojen käyttöä, kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä luottopäätösten muiden ehtojen täyttymistä.

16 §

Tietojen antaminen ja niiden luottamuksellisuus

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada luotto- tai rahoituslaitokselta ja luoton saajalta tarkastettavikseen kaikki valvonnan kannalta tarpeellisiksi katsomansa asiakirjat ja muut tallenteet. Valvottavan on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle tai sen määräämälle tarkastajalle ministeriön tai tarkastajan pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Tarkastusta suorittavalla on lisäksi oikeus päästä tarkastusta varten luotto- ja rahoituslaitoksen ja luoton saajan toimitiloihin. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa.

Joka korontasauksen tai vienti- tai alusluoton valvontaan liittyvää tarkastus- tai muuta tehtävää suorittaessaan on saanut tietoja yrityksen taloudellisesta asemasta tai liike- tai ammattisalaisuudesta, ei saa ilman asianomaisen suostumusta ilmaista sivulliselle tai käyttää yksityisesti hyödykseen näin saamiaan tietoja. Salassa pidettävistä viranomaisen asiakirjoista säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999).

17 §

Korkotuen päättyminen

Korontasaussopimukseen tai korontasauspäätökseen perustuvan korkotuen maksaminen päättyy, jos:

1) korontasaus-, vienti- tai alusluoton varat on käytetty muuhun kuin yhtiön tarjouksessa määrättyyn tarkoitukseen;

2) korontasauksen taikka vienti- tai alusluoton saaja on antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka salannut korontasaussopimuksen tai vienti- tai alusluoton hyväksymiseen taikka korontasauspäätökseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja; taikka

3) luotto- tai rahoituslaitos on korontasaustarjousta tai -sopimusta tai vienti- tai alusluottoihin rahoitusta hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka salannut korontasaussopimuksen tai vienti- tai alusluoton hyväksymiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja.

Työ- ja elinkeinoministeriö tekee 1 momentissa tarkoitetun päätöksen korkotuen maksamisen päättymisestä. Päätöksessä on todettava, mistä ajankohdasta lukien korkotuen maksaminen lakkaa, ja määrättävä korkotuen takaisin maksamisesta ja perimisestä sekä koron maksamisesta.

Korontasausluoton tai vienti- tai alusluoton saajan on 1 momentin 2 kohdassa mainituissa tapauksissa ja luotto- tai rahoituslaitoksen on 1 momentin 1 ja 3 kohdassa mainituissa tapauksissa suoritettava takaisin valtion korontasaussopimuksen nojalla maksama korkotuki siltä osin kuin se ylittää valtiolle maksetun korkohyvityksen määrän sekä lisäksi maksettava valtion korontasaussopimuksen nojalla maksaman korkotuen määrälle sen maksamispäivästä lukien vuotuista korkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

Luotto- tai rahoituslaitoksen on otettava korontasaus-, vienti- ja alusluottoa koskeviin luottoasiakirjoihin 1 momentin 2 kohdassa olevat korkotuen maksamisen lakkaamista koskevat maininnat sekä maininta korontasaus-, vienti- tai alusluoton saajan velvollisuudesta maksaa 3 momentissa tarkoitettu korkotuki ja korko.

18 §

Korkotuen päättymiseen liittyvät erinäiset säännökset

Luotto- tai rahoituslaitoksen tehtävänä on periä 17 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainituissa tapauksissa korkotuki ja korko korontasaus-, vienti- tai alusluoton saajalta ja tilittää ne viipymättä valtiolle.

Kun korkotuen maksaminen on 17 §:n 1 momentissa mainituista syistä lakkautettu, on yhtiöllä oikeus purkaa korontasaussopimus tai korontasauspäätös päättymään välittömästi. Kun korontasauspäätös liittyy vienti- tai alusluottoon, on yhtiöllä oikeus muuttaa kiinteäkorkoinen vienti- tai alusluotto vaihtuvakorkoiseksi, jos siihen on perustellut syyt.

19 §

Tarkemmat säännökset.

Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset korontasaustoiminnassa sekä vienti- ja alusluottojen myöntämisessä noudatettavista seikoista, jotka koskevat:

1) vienti- ja alusluoton sekä korontasauksen hakemista, päätöksentekoa, maksatusta, seurantaa ja raportointia sekä muita niihin liittyviä ehtoja;

2) yhtiön valvonta- ja ilmoitusvelvollisuutta;

3) luotto- ja rahoituslaitoksen ilmoitusvelvollisuutta yhtiölle;

4) korontasaussopimuksen tai korontasauspäätöksen ennenaikaista purkamista;

5) yhtiölle maksettavan hallinnointipalkkion ja alijäämäkorvauksen määräytymisperusteita;

6) luotto- ja rahoituslaitokselle tai yhtiölle suoritettavaa korvausta luoton myöntämiseen liittyvistä kustannuksista;

7) työ- ja elinkeinoministeriön oikeutta poiketa yksittäisiä hankkeita koskevissa tapauksissa rahoituspäätöksissä sovellettavista ehdoista kilpailu- ja elinkeinopoliittisista syistä.

5 luku

Voimaantulo

20 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan      päivänä      kuuta 201  .

Tällä lailla kumotaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettu laki (1137/1996).

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

21 §

Siirtymäsäännökset

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin korontasaussopimuksiin ja annettuihin korontasaustarjouksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tätä lakia sovelletaan kuitenkin ennen sen voimaantuloa annettuihin korontasaustarjouksiin, jos ne uudistetaan tämän lain voimaantulon jälkeen.

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin vienti- ja alusluottoja koskeviin rahoitushakemuksiin sovelletaan tämän lain säännöksiä.

Vuosien 2009—2011 aikana voimassa olleessa jälleenrahoitusjärjestelmässä rahoitettaviksi hyväksytyt hankkeet voidaan rahoittaa tämän lain 4 §:n mukaisesti hankituilla varoilla, jos valtion vuosien 2009—2011 talousarviossa yhtiön jälleenrahoitustoimintaan varatut valtuudet ovat riittämättömät mainittujen hankkeiden rahoittamiseen.

_______________

Laki

Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä annetun lain (1136/1996) 1 §:n 1 momentti, 2 §, 4 §:n 2 momentti ja 6 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti laissa 947/2005, 2 § ja 4 §:n 2 momentti laissa 1041/2010 sekä 6 § osaksi laissa 1041/2010, seuraavasti:

Toimiala ja tehtävät

Suomen Vientiluotto Oy:n, jäljempänä yhtiö, tarkoituksena on edistää Suomen taloudellista kehitystä rahoittamalla vientiä ja kotimaisia alustoimituksia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Tietojen luovuttaminen

Yhtiön tulee antaa työ- ja elinkeinoministeriölle sen pyytämiä tietoja, jotka ovat tarpeen käsiteltäessä yhtiön tehtäväksi annettuja, julkisesti tuettuja rahoitustehtäviä sekä muita yhtiön toimialaan kuuluvia tietoja ja selvityksiä. Lisäksi yhtiön tulee antaa valtiokonttorille korkotuen tai -hyvityksen maksatukseen sekä suojaustoimenpiteiden tekemiseen tarpeellisia tietoja ja selvityksiä.

4 §

Taloudelliset toimintaperiaatteet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yhtiön toiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan yhtiön asiakkailtaan saamalla tuotolla ja yhtiön oman pääoman tuotolla sekä valtion maksamilla julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetussa laissa (    /    ) tarkoitetuilla korkotuella, hallinnointipalkkiolla ja alijäämäkorvauksella.

6 §

Salassapitovelvollisuus

Yhtiön palveluksessa oleviin sekä yhtiön toimielinten jäseniin ja varajäseniin sovelletaan, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 141 §:ssä säädetään salassapitovelvollisuudesta.

Yhtiön toimielimen jäsenellä ja varajäsenellä sekä yhtiön palveluksessa olevalla on oikeus 1 momentissa säädetyn estämättä antaa työ- ja elinkeinoministeriölle ja valtiokonttorille tietoja, joita hän on saanut yhtiön asiakkaan tai muun henkilön taloudellisesta asemasta tai yksityisestä olosuhteesta, jos tietojen antaminen on julkisen rahoituksen yhteensovittamisen, korkotuen tai -hyvityksen, alijäämäkorvauksen tai hallinnointipalkkion maksatuksen, vienti- ja alusluottojen käsittelyn, suojaustoimenpiteiden tekemisen tai muun vastaavan syyn kannalta tarpeellista.

_______________

Tämä laki tulee voimaan      päivänä      kuuta 201  .

_______________

Laki

valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 3 §:n 1 ja 4 momentti ja 8 a §, sellaisena kuin niistä on 8 a § laissa 1141/2008, sekä

lisätään lakiin uusi 8 b § seuraavasti:

3 §

Hallinto

Yhtiö kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yhtiöön ei sovelleta luottolaitostoiminnasta annettua lakia (121/2007).

8 a §

Yhtiön ottamien lainojen takaaminen

Valtioneuvostolla on oikeus vastavakuuksia vaatimatta, mutta muutoin määräämillään ehdoilla antaa valtion omavelkaisia takauksia yhtiön omiin ja Suomen Vientiluotto Oy:n tarpeisiin ottamien kotimaisten ja ulkomaisten lainojen ja muiden velkasitoumusten sekä niihin liittyvien koron- ja valuutanvaihtosopimusten sekä muiden vastaavien suojausjärjestelyjen ja sopimuksissa sovittujen korkojen ja muiden ehtojen täyttämisen vakuudeksi.

Valtioneuvostolla on oikeus vastavakuuksia vaatimatta antaa omavelkaisia takauksia myös lainaohjelmiin. Lainaohjelmalla tarkoitetaan puitesopimusta, jonka mukaan yhtiö ottaisi useita lainoja ohjelmassa määrättyyn enimmäismäärään. Valtiovarainministeriö tai sen määräyksestä valtiokonttori voi päätöksellään kohdentaa takauksen koskemaan yhtiön lainaohjelman mukaan ottamaa yksittäistä lainaa.

Yhtiöllä saa olla samanaikaisesti valtion takaamien lainojen pääomaa takaisin maksamatta ja lainaohjelmia euromääräiseltä vasta-arvoltaan enintään 5,0 miljardia euroa. Sen lisäksi yhtiöllä saa olla valtion takausten piirissä ottamiensa lainojen pääomalle laskettavia korkoja ja riskien suojaamiseksi tarpeellinen määrä lainoihin liittyviä koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimuksia ja muita vastaavia suojausjärjestelyjä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun muun kuin euromääräisen lainan vasta-arvo ja 2 momentissa tarkoitettuun lainaohjelmaan sisältyvän muun kuin euromääräisen lainan vasta-arvo lasketaan kunkin lainan liikkeellelaskupäivänä voimassa olleen Euroopan keskuspankin julkaiseman euron kurssin mukaan.

8 b §

Lainojen myöntäminen yhtiölle

Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa häiriötilassa, että se estää yhtiötä hankkimasta pääomamarkkinoilta 8 a §:ssä tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia kohtuullisilla ehdoilla, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa lyhytaikaista, enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan enintään 500 miljoonan euron määrään saakka. Lainat myönnetään vakuuksia vaatimatta.

_______________

Tämä laki tulee voimaan      päivänä      kuuta 201  .

_______________

Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2011