1 §
Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan merellä vaarassa
olevien ihmisten etsimiseen ja pelastamiseen, heille annettavaan
ensiapuun sekä vaaratilanteeseen liittyvän radioviestinnän
hoitamiseen (meripelastustoimi). Tässä laissa
säädetään lisäksi merenkulun
turvallisuusradioviestinnän vastuuviranomaisista, eräiden
hätämerkinantovälineiden käyttämisen
luvanvaraisuudesta sekä perustason sairaankuljetuksesta
merialueella.
Tätä lakia ei sovelleta ihmishengen pelastamiseen
satamassa maihin kiinnitettynä olevalla aluksella.
Aluksen ja siinä olevan lastin pelastamisesta sekä alusöljy-
ja aluskemikaalivahingon torjunnasta säädetään
erikseen.
2 §
Käsitteet ja määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) vaaratilanteella:
a) tilannetta, jolloin vallitsee epävarmuus
ihmisen turvallisuudesta merellä taikka jolloin muuten
on aihetta ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisen avuntarpeen
selvittämiseksi;
b) tilannetta, jolloin voidaan olettaa ihmisen turvallisuuden
vaarantuneen merellä tai jolloin avuntarpeen selvittämiseksi
suoritetut tiedustelut ovat olleet tuloksettomia;
c) tilannetta, jolloin on ilmeistä, että ihminen on
vaarassa merellä ja välittömän
avun tarpeessa;
2) etsintä- ja pelastusyksiköllä
(Search
and rescue unit, SRU) alusta tai ilma-alusta, jossa on meripelastustoimen
etsintä- ja pelastustehtävän hoitamista
varten koulutettu miehistö ja joka on tehtävän
hoitamiseen varustettu;
3) meripelastustoimen vastuualueella
(Search
and rescue region, SRR) merialuetta, joka käsittää Suomen
aluevedet, niillä olevan saariston sekä aluevesiin
välittömästi liittyvän kansainvälisen
merialueen osan, josta on naapurivaltioiden kanssa erikseen sovittu;
4) meripelastuslohkolla
(Search and rescue sub-region,
SRS) meripelastustoimen vastuualueen osa-aluetta,
joka yleensä käsittää asianomaisen
merivartioston valvonta-alueen ja lisäksi muun sen läheisyydessä olevan
osan meripelastustoimen vastuualueesta sen mukaan kuin asiasta on
tarkemmin sovittu tai määrätty sekä jolla
asianomainen merivartiosto vastaa meripelastustoimesta;
5) meripelastuskeskuksella (Maritime rescue co-ordination
centre, MRCC) erikseen määrättyä merivartioston
johtokeskusta, joka on Suomen meripelastustoimen vastuualueen valtakunnallinen
johtokeskus ja Suomen meripelastustoimen kansainvälinen
yhteyspiste sekä joka huolehtii johtamis- ja viestitysvalmiuden
jatkuvasta ylläpitämisestä ja etsintä-
ja pelastustoiminnan johtamisesta meripelastuslohkonsa alueella;
6) meripelastuslohkokeskuksella (Maritime rescue
sub-centre, MRSC) erikseen määrättyä merivartioston
johtokeskusta, joka huolehtii johtamis- ja viestitysvalmiuden jatkuvasta
ylläpitämisestä sekä etsintä-
ja pelastustoiminnan johtamisesta meripelastuslohkonsa alueella;
7) meripelastusjohtajalla (Search and rescue mission
co-ordinator, SMC) meripelastuskeskuksessa tai meripelastuslohkokeskuksessa
toimivaa rajavartiomiestä, jonka tehtävänä on
johtaa etsintä- ja pelastustoimintaa;
8) onnettomuuspaikan johtajalla (On-scene co-ordinator,
OSC) henkilöä, jonka tehtävänä on meripelastusjohtajan
alaisuudessa johtaa ja sovittaa yhteen etsintä- ja pelastustoimintaa
onnettomuusalueella;
9) lentotoiminnan koordinaattorilla (Aircraft co-ordinator,
ACO) henkilöä, jonka tehtävänä on
meripelastusjohtajan alaisuudessa johtaa ja sovittaa yhteen etsintä-
ja pelastustoiminnan lentotoimintaa onnettomuusalueella;
10) monialaonnettomuudella onnettomuutta tai
vaaratilannetta, jossa vaara uhkaa ihmishengen ohella ympäristöä,
alusta, sen lastia tai muuta omaisuutta;
11) perustason sairaankuljetuksella hoitoa
ja kuljetusta, jossa on riittävät valmiudet valvoa
ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen
aikana odottamatta huonone, ja mahdollisuudet aloittaa yksinkertaiset
henkeä pelastavat toimenpiteet;
12) turvallisuusradioviestinnällä radioviestintää,
jota harjoitetaan ihmishengen tai omaisuuden turvaamiseksi ja pelastamiseksi.
3 §
Johtava meripelastusviranomainen
Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen,
joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä.
Tässä tarkoituksessa se:
1) huolehtii meripelastustoimen suunnittelusta, kehittämisestä ja
valvonnasta samoin kuin meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten
ja vapaaehtoisten toiminnan yhteensovittamisesta;
2) johtaa ja suorittaa etsintä- ja pelastustoimintaa;
3) antaa meripelastustoimeen liittyvää johtamiskoulutusta
sekä voi tarvittaessa antaa muutakin meripelastustoimeen
liittyvää koulutusta ja valistusta.
4 §
Muut meripelastusviranomaiset
Hätäkeskuslaitos, ilmailuviranomaiset, Ilmatieteen
laitos, kuntien palokunnat, merenkulkulaitos, Merentutkimuslaitos,
poliisi, puolustusvoimat, sosiaali- ja terveysviranomaiset, tullilaitos
ja ympäristöviranomaiset (muu
meripelastusviranomainen)
ovat rajavartiolaitoksen ohella velvollisia osallistumaan meripelastustoimen tehtäviin,
jos se on niiden toimialaan kuuluvien tehtävien kannalta
perusteltua taikka jos se vaaratilanteen vakavuus tai erityisluonne
huomioon ottaen on tarpeen, eikä meripelastustoimen tehtävän
suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna
kyseisen viranomaisen muun tärkeän lakisääteisen
tehtävän suorittamista.
Muiden meripelastusviranomaisten tehtävät meripelastustoimessa
ovat seuraavat:
1) hätäkeskuslaitos osallistuu etsintä-
ja pelastusyksiköiden sekä meripelastustoimen
tehtäviin osallistuvan henkilöstön hälyttämiseen
sen mukaan kuin siitä erikseen sovitaan;
2) ilmailuviranomaiset osallistuvat etsintä-
ja pelastustoimintaan käyttäen ilmailun pelastuspalvelujärjestelmää;
3) Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos antavat
rajavartiolaitoksen käyttöön toimialaansa
kuuluvaa asiantuntemusta;
4) merenkulkulaitos valvoo merialuetta alusliikennepalvelujärjestelmän
avulla onnettomuus- ja vaaratilanteiden havaitsemiseksi ja paikantamiseksi
sekä osallistuu etsintä- ja pelastustoimintaan
tarjoamalla käytettäväksi sille kuuluvaa
henkilöstöä ja kalustoa;
5) kuntien palokunnat, poliisi ja tullilaitos osallistuvat
etsintä- ja pelastustoimintaan tarjoamalla käytettäväksi
niille kuuluvaa henkilöstöä ja kalustoa;
6) puolustusvoimat valvoo merialuetta onnettomuus-
ja vaaratilanteiden havaitsemiseksi ja paikantamiseksi alueellisen
koskemattomuuden valvontaan liittyen sekä osallistuu etsintä-
ja pelastustoimintaan tarjoamalla käytettäväksi
sille kuuluvaa erityisasiantuntemusta, henkilöstöä ja kalustoa;
7) sosiaali- ja terveysviranomaiset järjestävät ja
ylläpitävät lääkinnällisen
pelastustoiminnan palveluja sekä huolehtivat pelastettujen
psykososiaalisesta huollosta;
8) ympäristöviranomaiset vastaavat
aluksista aiheutuvien alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen
torjunnan järjestämisestä merionnettomuuksien
yhteydessä yhdessä muiden viranomaisten kanssa
sen mukaan kuin aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetussa
lainsäädännössä tarkemmin
säädetään sekä antavat
rajavartiolaitoksen käyttöön toimialaansa kuuluvaa
asiantuntemusta.
Muut kuin edellä tarkoitetut valtion viranomaiset ja
laitokset antavat vaaratilanteessa pyynnöstä rajavartiolaitoksen
ja muun meripelastusviranomaisen käyttöön
niille kuuluvaa asiantuntemusta, henkilöstöä ja
kalustoa.
5 §
Neuvottelukunta ja johtoryhmät
Meripelastustoimen suunnittelua, kehittämistä ja
seurantaa varten rajavartiolaitoksen apuna on meripelastustoimen
neuvottelukunta.
Merivartioston apuna on meripelastuslohkon johtoryhmä,
jonka tehtävänä on avustaa merivartiostoa
meripelastustoimen suunnittelussa. Vaaratilanteen sitä edellyttäessä johtoryhmän tehtävänä
on
meripelastusjohtajan tukena sovittaa yhteen viranomaisten, vapaaehtoisten
yhdistysten ja muiden yhteisöjen sekä muiden tahojen meripelastustoimen
alaan kuuluvat tehtävät. Milloin vaaratilanteen
laajuus tai erityinen vakavuus sitä edellyttää,
voidaan meripelastuslohkon johtoryhmää laajentaa
viranomaisten sekä vapaaehtoisten yhdistysten ja muiden
yhteisöjen valtakunnallisen johdon edustajilla.
Onnettomuuspaikan johtajan avuksi tarvittaessa asetettavasta
onnettomuuspaikan johtoryhmästä voidaan antaa
tarkempia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella.
6 §
Vapaaehtoistoiminta
Meripelastustoimessa voidaan käyttää apuna vapaaehtoisia
yhdistyksiä ja muita yhteisöjä, ei kuitenkaan
tehtävässä, johon sisältyy merkittävää julkisen
vallan käyttöä.
Rajavartiolaitos voi antaa meripelastustoimen alaan kuuluvia
tehtäviä sekä koulutus- ja valistustehtäviä meripelastustoimen
alalla toimivan vapaaehtoisen yhdistyksen tai muun yhteisön
suoritettavaksi.
7 §
Meripelastustoimen kansainvälinen yhteistoiminta
Meripelastuskeskus päättää valtioiden
välisen sopimuksen tai vieraan valtion pyynnön
perusteella käytettävissä olevan avun
antamisesta ulkomaille meripelastustoimen alaan kuuluvassa asiassa,
milloin se on ihmishenkien pelastamiseksi tarpeen. Meripelastuskeskus
päättää myös avun pyytämisestä ulkomailta,
milloin se on ihmishenkien pelastamiseksi tarpeen.
Meripelastuskeskuksen tulee 1 momentissa tarkoitettua apua vastaanotettaessa
avustaa ulkomaalaisia etsintä- ja pelastusyksiöitä niiden maahantuloon
liittyvissä lupa-, ilmoitus- ja vastaavissa asioissa sen
mukaan kuin maahantulon edellytyksistä erikseen säädetään
tai Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa
määrätään.
8 §
Valmiusvaatimukset
Meripelastustoimi on suunniteltava ja järjestettävä niin,
että siihen kuuluvat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja
tehokkaasti.
Rajavartiolaitos ylläpitää sille
osoitettujen voimavarojen asettamissa rajoissa muiden meripelastustoimen
tehtäviin soveltuvien etsintä- ja pelastusyksiköiden
lisäksi valmiudessa helikoptereita, jotka muiden tehtäviensä ohella
soveltuvat meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtävien
suorittamiseen. Meripelastustoimen päivystysvalmiudessa
olevalla helikopterilla tulee voida suorittaa etsintä-
ja pelastustehtävään liittyviä perustason
sairaankuljetuksia.
Yksittäistä vaaratilannetta koskevia etsintä- ja
pelastustoimia mitoitettaessa on pyrittävä jättämään
voimavaroja myös muiden samanaikaisten vaaratilanteiden
etsintä- ja pelastustoimenpiteiden hoitamiseen, jos se
on mahdollista tälle laille asetettujen tavoitteiden siitä vaarantumatta.
9 §
Pelastustoimien etusijajärjestys
Monialaonnettomuuden pelastustoimissa ihmishengen pelastaminen
on ensisijainen tavoite. Samaan monialaonnettomuuteen liittyvät
muut pelastus- ja torjuntatoimet on sovitettava yhteen ihmishengen
pelastamiseen tähtäävien toimien kanssa
meripelastusjohtajan määräämällä tavalla.
10 §
Velvollisuus osallistua meripelastustoimeen
Jokaisen on viipymättä välitettävä vaaratilannetta
koskevat ilmoitukset ja tiedonannot sekä ilmoitettava sitä koskevat
havainnot ja toimenpiteet asianomaiselle meripelastuskeskukselle
tai meripelastuslohkokeskukselle.
Joka tietää toisen olevan vaarassa merellä,
on velvollinen, jos se häntä itseään
tai muita kohtuuttomaan vaaraan saattamatta on mahdollista, ryhtymään
oma-aloitteisesti tilanteen edellyttämiin tarpeellisiin
ja mahdollisiin toimiin vaarassa olevan pelastamiseksi.
Meripelastusjohtajan määräyksestä on
jokainen työkykyinen henkilö, joka oleskelee vaara- tai
onnettomuusalueella taikka sen läheisyydessä,
velvollinen, jos se on merellä vaarassa olevien
ihmisten etsimiseksi tai pelastamiseksi välttämätöntä,
avustamaan meripelastustoimen tehtävässä,
jollei pätevä syy ole esteenä. Erityisestä syystä voidaan
muuallakin oleskeleva henkilö velvoittaa avustamaan meripelastustoimen tehtävässä.
Avustamaan määrätty ei saa, ellei siihen
ole pakottavaa syytä, poistua tehtävästä ennen
kuin meripelastusjohtaja on antanut siihen luvan.
11 §
Velvollisuus luovuttaa omaisuutta meripelastustoimen tehtävässä käytettäväksi
Meripelastusjohtaja voi määrätä,
jos se on merellä vaarassa olevien ihmisten etsimiseksi
tai pelastamiseksi välttämätöntä,
antamaan meripelastustoimen tehtävässä käytettäväksi
aluksia, ilma-aluksia ja muita kulkuneuvoja, elintarvikkeita, rakennuksia,
viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä, viestivälineitä,
muuta kalustoa ja tarvikkeita sekä poltto- ja voiteluaineita.
12 §
Meripelastusrekisteri
Meripelastustoimen tehtävien tarkoituksenmukaiseksi
hoitamiseksi sekä vaaratilannetta koskevien tapahtumien
ja siihen liittyvien etsintä- ja pelastustoimenpiteiden
jälkikäteiseksi selvittämiseksi rajavartiolaitoksen
esikunta (rekisterinpitäjä) pitää automaattisen
tietojenkäsittelyn avulla valtakunnallista meripelastusrekisteriä vaaratilanteiden
varalta laatimistaan toimintasuunnitelmista sekä vastaanottamistaan
hätäilmoituksista ja niiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä.
13 §
Meripelastusrekisterin tiedot
Meripelastusrekisteriin voidaan tallettaa meripelastustoimen
toimintavalmiuden ylläpitämiseksi meripelastustoimen
tehtävien hoitamiseen varautuneiden henkilöiden
valmius-, tunniste- ja yhteystiedot.
Meripelastusrekisteriin voidaan tallettaa seuraavat
hätäilmoituksen tekemiseen ja vastaanottamiseen
liittyvät tiedot:
1) hätäilmoituksen tekijän
yksilöimiseksi tiedot hänen nimestään,
henkilötunnuksestaan tai syntymäajastaan, syntymäpaikastaan
ja -maastaan, sukupuolestaan, kansalaisuudestaan tai kansallisuudestaan
sekä muut tunniste- ja yhteystiedot;
2) hätäilmoituksen tekoaika ja -tapa;
3) hätäilmoitusta koskevat liittymän
tunnistamistiedot ja matkaviestimen sijaintitiedot sekä tiedot
liittymän tilaajasta, käyttäjästä ja
asennusosoitteesta;
4) hätäilmoituksen vastaanottajan
nimi sekä muut tunniste- ja yhteystiedot.
Meripelastusrekisteriin voidaan tallettaa vaaratilanteen
johdosta seuraavat tiedot:
1) hätäilmoituksen kohteena olevan
tai vaaratilanteesta pelastetun henkilön yksilöimiseksi tiedot
hänen nimestään, henkilötunnuksestaan tai
syntymäajastaan,
syntymäpaikastaan
ja -maastaan,
sukupuolestaan, kansalaisuudestaan tai kansallisuudestaan sekä muut
tunniste- ja yhteystiedot;
2) tiedot 1 kohdassa tarkoitetun henkilön
terveydentilasta, jos tiedoilla voidaan olettaa olevan merkitystä etsintä-
ja pelastustoimenpiteiden tarkoituksenmukaiselle suorittamiselle;
3) tiedot vaaratilanteesta pelastetulle henkilölle
suoritetuista hoitotoimenpiteistä;
4) muut tiedot hätäilmoituksen johdosta
tai vaaratilanteessa suoritetuista toimenpiteistä.
Hätäilmoituksen nauhoite tai vastaava tekninen
tallenne saadaan säilyttää rekisteritietojen yhteydessä.
14 §
Oikeus tietojen saamiseen viranomaisilta
Rajavartiolaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten
estämättä maksutta muulta meripelastusviranomaiselta
meripelastustoimen suunnittelussa tarvittavat, mainitun
viranomaisen toimintavalmiutta ja sijoittautumista koskevat tiedot
sekä henkilöstön valmius-, tunniste-
ja yhteystiedot.
Rajavartiolaitoksella on oikeus vaaratilanteessa
saada salassapitosäännösten estämättä maksutta
meripelastustoimen tehtävien suorittamiseksi tarpeellisia
tietoja seuraavasti:
1) Ajoneuvohallintokeskuksen pitämän
tieliikenteen tietojärjestelmän ajoneuvo- ja ajokorttirekistereistä ja
Ahvenanmaan maakuntahallituksen ajoneuvorekisteristä ajoneuvoa
sekä sen omistajaa ja haltijaa koskevia tietoja;
2) poliisin tehtäväilmoitusrekisteristä,
hätäkeskustietojärjestelmästä sekä kunnan
hätäkeskuksen hälytys- ja toimenpiderekisteristä hätäilmoitusta
ja vaaratilannetta koskevia tietoja;
3) Ilmailulaitoksen tietojärjestelmästä ilma-alusta,
ilma-aluksen omistajaa ja haltijaa sekä ilma-alusliikennettä koskevia
tietoja;
4) kunnan satamalaitoksen tietojärjestelmästä aluksia
sekä alus- ja tavaraliikennettä koskevia tietoja;
5) kalastusviranomaisilta kalastusalusta, aluksen omistajaa
ja haltijaa sekä aluksen toimintaa koskevia tietoja;
6) maistraatin ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen venerekisteristä venettä sekä veneen
omistajaa
ja haltijaa koskevia tietoja;
7) merenkulkulaitoksen ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen
alusrekistereistä sekä muista merenkulkulaitoksen
ylläpitämistä rekistereistä alusta
sekä sen omistajaa ja haltijaa koskevia tietoja;
8) merenkulkulaitoksen alusliikennepalvelujärjestelmästä alusliikennettä koskevia
tietoja ja puolustusvoimilta merialueen valvontaa koskevia tietoja;
9) Telehallintokeskukselta tietoja radiolaitteen sijainnista
sekä radioluparekisteristä radiolaitetta ja sen
omistajaa sekä haltijaa koskevia tietoja;
10) tullilaitoksen tietojärjestelmästä alus-
ja tavaraliikennettä koskevia tietoja;
11) väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä väestötietolain
(507/1993) 4 ja 5 §:ssä tarkoitettuja
tietoja.
Rajavartiolaitoksesta annetun lain (320/1999) 32 §:ssä tarkoitetun
rajavalvontarekisterin tietoja voidaan vaaratilanteessa tarvittaessa
käyttää etsintä- ja pelastustoimenpiteiden
järjestämiseksi.
15 §
Oikeus tietojen saamiseen yksityisiltä yrityksiltä ja
yhteisöiltä
Rajavartiolaitoksella on oikeus vaaratilanteessa saada salassapitosäännösten
estämättä maksutta varustamolta, veneilyalan
järjestöltä, matka-, rahti-, satama-
ja pelastuspalveluja tarjoavalta yritykseltä sekä telakkayritykseltä meripelastustoimen
tehtävien suorittamiseksi tarpeellisia alusta sekä sen
miehistöä, matkustajia ja lastia koskevia tietoja.
16 §
Oikeus tietojen saamiseen teleyrityksiltä
Rajavartiolaitoksella on oikeus vaaratilanteessa saada salassapitosäännösten
estämättä yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja
teletoiminnan tietoturvasta annetussa laissa (565/1999),
jäljempänä televiestinnän
tietosuojalaki, tarkoitetulta teleyritykseltä hätäilmoitusta
koskevat liittymän tunnistamistiedot ja matkaviestimen
sijaintitiedot sekä tiedot liittymän tilaajasta,
käyttäjästä ja asennusosoitteesta
sen mukaan kuin televiestinnän tietosuojalain 18 §:n 2
ja 3 momentissa tarkemmin säädetään.
17 §
Tietojen luovutustapa
Rajavartiolaitoksella on oikeus saada 14—16 §:ssä tarkoitetut
tiedot teknisen käyttöyhteyden avulla siten kuin
siitä erikseen sovitaan tai muulla tavalla.
18 §
Henkilötietojen poistaminen meripelastusrekisteristä
Henkilötieto tulee poistaa meripelastusrekisteristä,
kun sen säilyttämistä ei 12 §:ssä säädetyn
rekisteröinnin tarkoituksen kannalta enää voida
pitää tarpeellisena. Muu kuin meripelastustoimen
toimintavalmiuden ylläpitämiseen liittyvä henkilötieto
tulee kuitenkin poistaa rekisteristä viimeistään
kymmenen vuoden kuluttua tapahtumasta.
Rajavartiolaitoksen on tarkistettava vähintään
kerran vuodessa meripelastusrekisterissä olevien tietojen
tarpeellisuus.
19 §
Muut meripelastusrekisterin käyttäjät
Muut meripelastusviranomaiset voivat tallettaa tietoja meripelastusrekisteriin
ja käyttää sen tietoja teknisen käyttöyhteyden
avulla, jos se on meripelastustoimen tehtävän
hoitamisen vuoksi tarpeellista. Sotilaallisen maanpuolustuksen toimintavalmiutta
ja suorituskykyä koskevia tietoja eivät kuitenkaan
saa käsitellä muut viranomaiset kuin puolustusvoimat
ja rajavartiolaitos.
Tietoja meripelastusrekisteriin tallettanut viranomainen vastaa
tallettamiensa tietojen virheettömyydestä sekä tallettamisen
ja käytön laillisuudesta omien tehtäviensä hoidossa.
20 §
Meripelastusrekisterin henkilötietojen käsittelyä ja
tietojen julkisuutta koskevat säännökset
ja määräykset
Meripelastusrekisterin henkilötietojen käsittelyyn
sovelletaan mitä henkilötietolaissa (523/1999)
säädetään, jollei tässä laissa
toisin säädetä. Meripelastusrekisterin
henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan
lisäksi Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia.
Meripelastusrekisterin tietojen julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten
asiakirjojen julkisuudesta säädetään.
21 §
Palkkiot ja korvaukset
Valtio maksaa meripelastustoimen tehtävään 10 §:n
3 momentin nojalla määrätylle henkilölle kohtuullisen
palkkion ja kustannusten korvauksen. Valtio maksaa vapaaehtoiselle
yhdistykselle tai muulle yhteisölle kohtuullisen palkkion
ja kustannusten korvauksen sellaiseen meripelastustoimen tehtävään
osallistumisesta, jonka rajavartiolaitos on sille 6 §:n
2 momentin nojalla antanut.
Valtio maksaa meripelastustoimen tehtävään 10 §:n
3 momentin nojalla määrätylle henkilölle korvauksen
tehtävässä turmeltuneista tai hävinneistä työvälineistä,
vaatteista ja varusteista. Valtio maksaa vapaaehtoisen yhdistyksen
tai muun yhteisön jäsenelle korvauksen tehtävässä turmeltuneista
tai hävinneistä työvälineistä, vaatteista
ja varusteista silloin, kun rajavartiolaitos on antanut tehtävän
vapaaehtoiselle yhdistykselle tai muulle yhteisölle 6 §:n
2 momentin nojalla.
Valtio maksaa 11 §:n mukaan käyttöön
otetun omaisuuden käytöstä täyden
korvauksen, sekä täyden korvauksen turmeltuneesta,
hävinneestä tai tuhoutuneesta omaisuudesta. Valtio maksaa
vapaaehtoiselle yhdistykselle tai muulle yhteisölle täyden
korvauksen meripelastustoimen tehtävässä turmeltuneesta,
hävinneestä tai tuhoutuneesta omaisuudesta silloin,
kun rajavartiolaitos on tehtävän sille 6 §:n
2 momentin nojalla antanut.
22 §
Palkkion ja korvauksen hakeminen
Edellä 21 §:ssä tarkoitettua palkkiota
tai korvausta on haettava rajavartiolaitokselta kolmen kuukauden
kuluessa palkkio- tai korvausperusteen syntymisestä. Turmeltunutta,
hävinnyttä tai tuhoutunutta omaisuutta koskevan
korvauksen maksamisen ehtona on, että vahingosta on ensi tilassa
ilmoitettu meripelastusjohtajalle.
23 §
Korvaus tapaturmasta
Henkilölle, joka on 10 §:n 3 momentin perusteella
määrätty avustamaan meripelastustoimen tehtävässä tai
joka osallistuessaan meripelastustoimen tehtävään
6 §:n 2 momentin nojalla vapaaehtoisen yhdistyksen tai
muun yhteisön jäsenenä, mutta jolla ei
ole oikeutta korvaukseen tapaturmavakuutuslain (608/1948)
1 §:n mukaan, suoritetaan tehtävässä sattuneesta
tapaturmasta korvaus valtion varoista. Korvaus suoritetaan samojen
perusteiden mukaan kuin työtapaturmasta tai ammattitaudista.
Korvaus suoritetaan vain siltä osin kuin henkilöllä ei
ole oikeutta vähintään saman suuruiseen
korvaukseen muun lain nojalla.
Jos vahingoittuneen työnantaja on tämän
lain nojalla korvattavan tapaturman osalta maksanut palkkaa, ennakkoa
tai muita maksuja, on työnantajan oikeudesta voimassa,
mitä tapaturmavakuutuslaissa työnantajan oikeudesta
säädetään.
Asian, joka koskee korvauksen suorittamista valtion varoista
1 ja 2 momentin nojalla, käsittelee ensimmäisenä asteena
Valtiokonttori.
24 §
Merenkulun turvallisuusradioviestinnän vastuuviranomaiset
Rajavartiolaitos vastaa meripelastustoimen vaaratilanteiden
radioviestinnästä ja siihen liittyvän
valmiuden ylläpitämisestä. Merenkulkulaitos
vastaa muusta merenkulun turvallisuusradioviestinnästä.
25 §
Eräiden hätämerkkien käyttämisen
luvanvaraisuus
Kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen
ehkäisemiseksi merellä vuonna 1972 tehdyn yleissopimuksen
(SopS 30/1977) liitteessä IV määriteltyjen
hätämerkkien ja tällaisia hätämerkkejä erehdyttävästi
muistuttavien merkkien käyttö muuten
kuin hätätilanteessa annettuna hätämerkkinä on
kielletty.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa
säädetään, merivartiosto voi
valvonta-alueellaan ja siihen välittömästi
liittyvien rannikkokuntien alueella sekä poliisi muualla
maassa antaa luvan valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävien hätämerkkien
käyttämiseen muualla kuin aluksessa tai ilma-aluksessa
niiden käyttämiseen harjaannuttamiseksi. Edellytyksenä luvan
antamiselle on se, ettei vaaraa tarpeettomien etsintä- ja
pelastustoimien käynnistämiselle ole, sekä se, ettei
toiminnalla vaaranneta turvallisuutta. Luvan antava viranomainen
voi tarvittaessa määrätä harjoitukselle
johtajan, jonka määräyksiä ja ohjeita
harjoitukseen osallistuvien on noudatettava.
Rangaistus merihätää tai muuta vastaavaa
hätää koskevasta perättömästä ilmoituksesta
säädetään rikoslain (39/1889)
34 luvun 10 §:ssä.
26 §
Onnettomuuspaikan johtajan ja lentotoiminnan koordinaattorin
asettaminen sekä virkavastuu
Onnettomuuspaikan johtajan ja lentotoiminnan koordinaattorin
asettaa tehtäväänsä meripelastusjohtaja.
Onnettomuuspaikan johtajaksi ja lentotoiminnan koordinaattoriksi
asetettavan on oltava tehtävään hyvin
perehtynyt virkamies. Kiireellisissä tapauksissa, joissa
se ihmishenkien pelastamiseksi on välttämätöntä,
voidaan onnettomuuspaikan johtajaksi ja lentotoiminnan koordinaattoriksi
tilapäisesti nimetä muukin tehtävään
kykenevä henkilö kuin virkamies.
Onnettomuuspaikan johtaja ja lentotoiminnan koordinaattori ovat
tehtävässään virkavastuun alaisia.
27 §
Tarkemmat säännökset ja ohjeet
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia
säännöksiä:
1) etsintä- ja pelastustoimista vaaratilanteessa;
2) etsintä- ja pelastustoimien johtamisesta, lopettamisesta
ja keskeyttämisestä;
3) edellä 4 §:ssä tarkoitettujen
muiden meripelastusviranomaisten tarkemmista tehtävistä;
4) meripelastustoimen neuvottelukunnan ja meripelastuslohkon
johtoryhmän asettamisesta ja kokoonpanosta;
5) edellä 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun
perustason sairaankuljetuksen järjestämiseen liittyvästä koulutuksesta,
ammattitaidon ylläpitämisestä ja ammattipätevyyden
osoittamiseen liittyvästä menettelystä sekä muista
perustason sairaankuljetuksen järjestämiseen liittyvistä käytännön
seikoista;
6) meripelastusjohtajan kelpoisuusvaatimuksista;
7) edellä 21 §:ssä tarkoitetun
palkkion ja korvauksen hakemisessa noudatettavasta menettelystä ja
käytettävistä asiakirjoista;
8) edellä 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun
luvan hakemisessa noudatettavasta menettelystä, luvan johdosta
tehtävistä ilmoituksista ja annettavista tiedotuksista
sekä harjoitukselle määrättävän
johtajan kelpoisuusvaatimuksista;
9) etsintä- ja pelastustoimia koskevista viranomaisten
välisistä ilmoituksista ja niihin liittyvästä tietojenvaihdosta.
Sisäasiainministeriö antaa meripelastusohjeen,
jonka tavoitteena on annettuja säännöksiä täydentäen
johtaa meripelastustoimen mahdollisimman tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen
sekä joka sisältää tiedot meripelastustoimen
tehtävistä, rakenteesta, suunnittelusta, johtamisesta,
viestijärjestelmästä, meripelastuskeskuksen
ja -lohkokeskuksen tehtävistä sekä meripelastustoimeen
liittyvästä yhteistoiminnasta.
28 §
Voimaantulosäännös
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 2002.
Tällä lailla kumotaan meripelastuspalvelusta 20
päivänä elokuuta 1982 annettu laki (628/1982)
siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.