Perustelut
Yleistä
Valiokunta on tässä lausunnossaan päätynyt
ottamaan kantaa lyhyesti vain joihinkin toimialaansa koskeviin kysymyksiin
lähinnä sen johdosta, että monet tärkeät
toimintakertomuksesta ilmenevät asiat ovat olleet aiemmin
tavalla tai toisella valiokunnassa esillä tai kysymykset
ovat tulossa lähitulevaisuudessa valiokunnan pohdittaviksi
eikä tarvetta tässä yhteydessä ole
lausua näistä seikoista erikseen (esimerkiksi
ulkomaalaisasiat, sisäisen turvallisuuden kehittäminen
ja kuntatalous).
Valtion henkilöstöpolitiikka
Valtion budjettitaloudessa työskentelevien määrä oli
vuoden 2003 lopussa 124 200 henkilöä eli runsas
5,5 prosenttia työllisestä työvoimasta. Suuri
osa valtion työtehtävistä edellyttää korkeaa
koulutustasoa. Henkilöstöstä 92 prosentilla
onkin ammatillinen tutkinto, kun se muulla työllisellä työvoimalla
on 77 prosentilla. Korkeakoulututkinto on 39 prosentilla valtion
henkilöstöstä. Muussa työvoimassa
korkeakoulututkinnon suorittaneita on 15 prosenttia.
Jotta valtio kykenee — huomattavan osan nykyisestä henkilöstöstä siirtyessä lähitulevaisuudessa
eläkkeelle — saamaan palvelukseensa koulutettua
työvoimaa, tarvitaan tehtyjen henkilöstöpoliittisten
linjausten toimeenpanemiseksi konkreettisia toimenpiteitä,
joilla valtiosta tehdään entistä parempi
ja kilpailukykyisempi työnantaja.
Vuoden 2003 lopussa uusien palkkausjärjestelmien piirissä on
ollut noin 37 prosenttia valtion henkilöstöstä.
Valiokunta toteaa, että palkkakilpailukyvyn saavuttaminen
edellyttää muun ohella, että virastojen
käytettävissä ovat asianmukaiset toimintamenomäärärahat
uusiin palkkausjärjestelmiin siirtymiseksi. Erityisesti
korkeista asumiskustannuksista johtuen tarvitaan erityisiä toimenpiteitä,
jotta julkiselle sektorille kyetään vastaisuudessa
myös pääkaupunkiseudulle rekrytoimaan
koulutettu ja osaava henkilöstö.
Määräaikaisessa palvelussuhteessa
oli vuoden 2003 lopussa 24,5 prosenttia valtion henkilöstöstä.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtioneuvoston
henkilöstöpolitiikan linjasta (30.8.2001) todetaan
muun muassa: "Pysyväisluonteisissa tehtävissä käytetään
toistaiseksi voimassa olevia palvelussuhteita." Valtiovarainministeriö onkin
lähettänyt kertomusvuonna (14.10.2003) ministeriöille
ja virastoille kirjeen määräaikaisten
palvelussuhteiden käytön vähentämiseksi.
Kuluvan vuoden keväällä valtiovarainministeriö on
saadun selvityksen mukaan tiedustellut virastoilta niissä tehtyjä vakinaistamistoimenpiteitä.
Tämän tiedustelun tulokset eivät ole
vielä käytettävissä. Joka tapauksessa
valiokunta korostaa sitä seikkaa, että pysyväisluonteisissa
tehtävissä käytetään
vakinaisia palvelussuhteita. Samalla valiokunta uudistaa lausunnossaan HaVL
4/2003 vp ilmaisemansa kannan, että virastoissa
tulee käsitellä yhteistyössä henkilöstön
edustajien kanssa palvelussuhteiden määräaikaisuuden
perusteet ja että perusteettomat määräaikaiset
tehtävät tulee vakinaistaa turvaamalla niiden
rahoitus talousarviossa.
Kehittämistoimenpiteet hallinnossa
Lakia valtion talousarviosta (423/1998)
on muutettu vuoden 2004 alusta (1216/2003)
muun muassa tulosohjauksen ja tilivelvollisuuden terävöittämiseksi
(HE 56/2003 vp). Säädettyjen tavoitteiden
toteuttaminen on käynnistynyt valtiovarainministeriön
johdolla ministeriöiden, Valtiokonttorin ja Valtiontalouden
tarkastusviraston yhteisenä hankkeena. Parempi tulosohjaus
ja tilivelvollisuus edellyttävät käytännössä muun
muassa valtion tilinpäätösraportoinnin uudistamista
sekä tilivelvollisuuden toteuttamiseen liittyvien menettelyjen
samoin kuin laskentatoimen ja johtamisen kehittämistä.
Uudistetussa valtion talousarviolaissa ja -asetuksessa tuloksellisuuden
peruskriteerit on määritelty uudelleen. Tulosohjauksessa
ja raportoinnissa on erotettu selkeästi laaja-alainen yhteiskunnallinen
vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus, johon viraston tai
laitoksen johtamisella voidaan välittömästi
vaikuttaa.
Sähköisten asiointipalvelujen lukumäärä on kasvanut
merkittävästi vuonna 2003. Valtiovarainministeriön
vuosittain toteuttaman kyselyn mukaan viime vuonna valtion virastojen
tarjoamien sähköisten palvelujen määrä on
kasvanut 259:stä vuodessa 339:ään. Samoin
sähköisten palvelujen kehittämishankkeiden
määrä on kaksinkertaistunut runsaasta
100:sta yli 200:aan. Viime vuonna käyttöönotettuja
uusia palveluja ovat muun muassa sähköinen rikosilmoitus, Viestintäviraston
verkkotunnusten varausjärjestelmä ja työministeriön
Paikkavahti.
Tuottavuuden toimenpideohjelma on käynnistetty kertomusvuonna
kuuden hankkeen kokonaisuutena, jossa on mukana sekä toimiala-
ja hallinnonalakohtaisia tuottavuusohjelmia, menetelmäsuuntautuneita
mittaamis- ja todentamishankkeita että tuottavuuden ohjaamisen
ja johtamisen kehittämishankkeita.
Kihlakuntauudistus
Eduskunta on hyväksynyt vuoden 2000 valtiopäivillä hallintovaliokunnan
mietinnön (HaVM 6/2000 vp)
pohjalta lausuman, jossa edellytetään hallituksen
seuraavan tarkkaan kihlakuntauudistuksen toimeenpanon edistymistä sekä antavan
vuoden 2005 loppuun mennessä uuden selonteon, jossa otetaan
huomioon lausumasta ilmenevät eri seikat.
Edellä mainittuun lausumaan perustuva selonteko on
tarkoituksenmukaista sisällyttää ensi vuonna
eduskunnalle annettavaan laaja-alaiseen koko hallintoa koskevaan
selontekoon.
Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää huomiota
ainoastaan siihen epätyydyttävään
asiaintilaan, että osassa kihlakuntahallinnon toimialoja
(syyttäjäntoimi ja ulosotto) on kiirehditty tekemään
hallinnollisia ja toiminnallisia sektorikohtaisia ratkaisuja, jotka
ovat ongelmallisia eduskunnan hyväksymän lausuman
näkökulmasta. Erikseen on syytä mainita,
että koordinoivaa ja kokonaisvaltaista tarkastelua eri
tehtävien hoitamisesta kihlakunnittain ei ole valiokunnan käsityksen
mukaan tehty edellä mainittuja toimenpiteitä suoritettaessa.
Vaikuttaa myöskin siltä, että tahtotila
yhtenäisemmän toiminta- ja hallintokulttuurin
aikaansaamiseksi ei ole ollut vielä riittävä.
Alkoholihaitoista poliisitoimen näkökulmasta
Hallituksen kertomuksesta ilmenee, että poliisin tehtävämäärissä ja
poliisin tietoon tulleiden rikosten määrissä ei
ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2003
edellisiin vuosiin verrattuna. On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen,
että väkivaltarikokset ovat vuoden 2004 tammi—huhtikuun
aikana lisääntyneet selvästi verrattuna
edelliseen vuoteen. Henkirikoksia ja niiden yrityksiä oli
vuonna 2003 yhteensä 64 kappaletta kyseisenä ajanjaksona.
Vuonna 2004 vastaava luku on 116. Kuluvan vuoden toukokuun puoleenväliin
mennessä on tehty 57 murhaa tai tappoa. Törkeissä pahoinpitelyissä lisäystä on
noin 17 prosenttia ja tavallisissa pahoinpitelyissä noin
15 prosenttia. Väkivaltarikoksissa alkoholi on mukana noin
75 prosentissa tapauksia.
Rattijuopumusrikoksissa kasvu on ollut myös selvä.
Esimerkiksi vappuna 2004 jäi kiinni 338 rattijuoppoa, mikä on
99 tapausta enemmän kuin edellisenä vuonna. Rattijuopumusrikoksissa
tasaista kasvua on ollut jo vuoden 2003 viimeiseltä kolmannekselta
alkaen. Poliisi on myös panostanut vuonna 2004 rattijuoppovalvontaan
aikaisempaa enemmän. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2004
ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana kuolemaan johtaneissa
liikenneonnettomuuksissa on ollut aiheuttajana 25-vuotias tai nuorempi
kuljettaja 21 tapauksessa. Alkoholionnettomuuksiksi näistä on
arvioitu seitsemän.
Alkoholin kulutus on lähtenyt kuluvana vuonna aiempaa
selvempään kasvuun. Merkittävää on,
että kasvu painottuu erityisesti väkeviin alkoholijuomiin. Äskettäin
on myös selvitetty eräissä kaupungeissa
nuorten alkoholin käyttöä ja erityisesti
sitä, onko nuorten juomatottumuksissa tapahtunut siirtymistä miedoista
väkeviin juomiin. Tehtyjen havaintojen perusteella näyttää siltä,
että nuorison alkoholinkäyttötavat vaihtelevat
suuresti eri kaupungeissa.
Tässä vaiheessa on asiantuntijoiden mukaan vielä mahdotonta
arvioida, onko alkoholikulutuksen kasvu ja alkoholista johtuvien
käyttäytymistapojen muutos pysyvää vai
onko kyse kuluvan vuoden maaliskuun alussa voimaan tulleen veronalennuksen
aiheuttamasta kasvupiikistä. Todellinen tilannearvio on
tältä osin tehtävissä vasta
aikaisintaan kesän jälkeen. Poliisin toimintakentässä on
joka tapauksessa tapahtunut vuoden ensimmäisen kolmanneksen
aikana muutoksia, joilla todennäköisesti on yhteyttä alkoholinkulutuksen
kasvuun. Valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, että rikollisuuteen
vaikuttavat myös monet muut seikat kuin alkoholin käyttö ja
että liiallisen alkoholin käytön taustalla
on erilaisia vaikuttavia tekijöitä, muun muassa
sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia.
Eduskunnan lausumat
Valiokunta katsoo, että seuraavien eduskunnan lausumien
johdosta suoritetut toimenpiteet ovat riittäviä tai
lausumat ovat käyneet muutoin tarpeettomiksi:
-
Julkisuus ja salassapitolainsäädäntö
HE 30/1998 vp (s. 122)
-
Poliisiammattikorkeakoulun toiminta
HE 260/1996 vp (s. 133)
-
Rajamiesten koulutus sekä poliisi-, tulli-
ja rajavartioviranomaisten yhteistoiminta
HE 42/1998 vp (s. 134)
-
Ulkomaalaispolitiikka
Ulkomaalaislain uudistaminen
HE 50/1998 vp (s. 135)
-
Vähemmistövaltuutetun virkanimike
ja toimenkuva
HE 39/2001 vp (s. 250)
Muut hallintovaliokunnan myötävaikutuksella syntyneet
lausumat ovat edelleen tarpeellisia.