Perustelut
Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero
Hallituksen esityksessä ehdotetaan kiinteistöverolakia
(654/1992) muutettavaksi siten, että 14 pääkaupunkiseudun
ja kehysalueen kuntaa velvoitettaisiin määräämään
rakentamattomalle asuntotarkoitukseen kaavoitetulle rakennuspaikalle
veroprosentti, joka on vähintään yhtä prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroprosenttia
korkeampi,
kuitenkin enintään 3,0 prosenttia.
Rakentamattoman rakennuspaikan korotettu kiinteistöveroprosentti
on vapaaehtoisena mahdollinen jo voimassa olevan lain mukaan. Vuonna
2005 tällainen erityinen veroprosentti on käytössä 94
kunnassa, joista kaksi kuuluu nyt käsiteltävänä olevan
lakiehdotuksen soveltamisalueeseen. Selvityksen mukaan
korotetun kiinteistöveron käyttäminen
on edistänyt vapaiden rakennuspaikkojen rakentamista. Vuosittain
rakentaminen on käynnistynyt noin joka kymmenessä korotetun
kiinteistöveron kohteena olleessa rakennuspaikassa. Kuntien
arvioiden mukaan korotettu kiinteistövero on myös
välillisesti edistänyt kunnan raakamaan hankintaa.
Esityksen tavoitteet ovat ennen kaikkea asunto- ja maankäyttöpoliittisia.
Esityksen perustelujen mukaan lakiehdotuksessa tarkoitetut edellytykset
täyttäviä tontteja on noin 4 000
kappaletta, joiden määrä, alaltaan noin
2 miljoonaa kerrosneliömetriä, vastaa kahden vuoden
rakentamistarvetta alueella. Kiinteistöveron käyttöönotolla
on mahdollista saada asuntotuotantoon vuositasolla joitakin satoja
rakennuspaikkoja. Kiinteistöverotuloja korotetun kiinteistöveron arvioidaan
lisäävän lakiehdotuksen piiriin kuuluvissa
kunnissa 1—2 miljoonalla eurolla. Kaavan mukaisen rakentamisen
toteutuminen edistäisi lisäksi katu- ja muihin
verkostoihin tehtyjen panostusten hyödyntämistä.
Valiokunta toteaa, että käytännössä esityksen vaikuttavuus
riippuu muun muassa siitä, millaisia veroprosentteja kunnat
määräävät ja missä määrin
kunnat soveltavat lakiehdotuksen 12 b §:n
3 momentin suomaa mahdollisuutta määrätä korotettu
veroprosentti myös sille rakennuspaikalle, jota koskee
2 momentissa tarkoitettu rajoitus. Rakennusmaan tarjontaan vaikuttavat
myös muut seikat. Keskeisiä tekijöitä ovat
muun muassa markkinahintojen muutokset ja niihin kohdistuvat odotukset.
Asiantuntijakuulemisessa kunnat ovat esittäneet erilaisia
näkemyksiä esityksen vaikutuksista. Eräissä kunnissa
korotetun veroprosentin katsotaan lisäävän
tonttitarjontaa ja rakentamattomien rakennuspaikkojen käyttöönottoa.
Toisissa kunnissa esityksen vaikutuksia pidetään
verrattain vähäisinä.
Hallintovaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyviä ehdotuksia.
Asuntotuotannon vauhdittamiseksi tarvitaan kuitenkin myös
muita keinoja. Maapoliittinen lainsäädäntö tarjoaa kunnille
monipuolisen keinovalikoiman raakamaan hankkimiseen. Esimerkiksi
kuntien tehokkaalla kaavoituspolitiikalla ja kaavoitusprosesseja
nopeuttamalla voidaan saavuttaa huomattavia vaikutuksia. Rakennuskelpoisen
maan tarjontaa ja kohtuuhintaisen rakennustuotannon edellytyksiä lisäisi
merkittävästi myös se, että valtion
omistamia rakentamattomia maa-alueita voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin
asuntotuotannossa.
Voimalaitosten kiinteistövero
Hallituksen esityksen mukaan sekä ydinvoimalaitosten
että muiden voimalaitosten kiinteistöveroprosentin
ylärajaa korotettaisiin 2,5 prosenttiyksikköön.
Enintään 10 megavolttiampeerin voimalaitoksiin
sovellettaisiin yleistä kiinteistöveroprosenttia.
Selvityksen mukaan vuonna 2005 runsaat 120 kuntaa perii
alueellaan olevista voimalaitoskiinteistöistä kiinteistöveroa
voimalaitoksille erikseen määrätyn veroprosentin
mukaan. Laskennallinen kiinteistövero näiden kuntien
voimalaitoksista vuonna 2005 on 22,8 miljoonaa euroa, mistä ydinvoimalaitosten
osuus on 4,8 miljoonaa euroa ja muiden voimalaitosten 18,0
miljoonaa euroa. Osuus koko kiinteistöveron tuotosta on
3,2 prosenttia. Voimalaitoksia koskevien ehdotusten arvioidaan lisäävän
kiinteistöveron tuottoa runsaalla 14 miljoonalla eurolla.
Ehdotuksella on yhtymäkohta parhaillaan eduskunnassa
käsiteltävänä olevaan kuntien
valtionosuusuudistusta koskevaan hallituksen esitykseen (HE
88/2005 vp). Sen mukaan vuodesta 2006 lähtien
voimalaitosten ja ydinvoimalaitosten osalta valtionosuuksien verotuloihin
perustuvassa tasauksessa käytetään yleisen
kiinteistöveroprosentin keskimäärää eikä,
kuten nykyjärjestelmässä, kunkin kiinteistöverolajin
keskimääräistä prosenttia. Voimalaitosten
ja ydinvoimalaitosten kiinteistöveroprosenttien nosto ei siis
vaikuttaisi kunnan tasauksen määrään,
koska tasaus tehdään yleisen keskimääräisen
kiinteistöveroprosentin mukaan. Kunta saisi näin
ollen veroprosentin noususta saatavan hyödyn itselleen.
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota voimalaitoskuntien
asemaan edellisen valtionosuusuudistuksen yhteydessä (HaVM
24/1996 vp). Nyt käsiteltävänä oleva
esitys parantaa voimalaitoskuntien asemaa. Ehdotuksella on erityinen merkitys
Pohjois-Suomen vesivoimakunnille, joille ei voimayhtiön
toiminnasta kerry verotuloja yhteisöveron osuuden tai suurten
kunnallisverojen muodossa ja joiden talouteen kiinteistöverolla
on siten huomattava vaikutus.
Asian kiireellisyys
Valiokunta kiinnittää huomiota esityksen myöhäiseen
antamisajankohtaan. Ainakin osassa kuntia päätökset
kiinteistöveroprosentista on jo nyt tehty. Valiokunta kiirehtii
lakiehdotuksen käsittelyä ja lain voimaansaattamista,
jotta kunnat voivat ilmoittaa Verohallitukselle vuoden 2006 kiinteistöveroprosentit
kiinteistöverolain edellyttämällä tavalla
ja ottaa lainmuutokset huomioon talousarviovalmistelussaan.