Perustelut
Yleistä
Hallituksen esitys sisältää säännökset
erävalvonnan tarkoituksesta, erävalvontatehtävästä, erävalvonnan
organisoinnista, erävalvontaa suorittavien virkamiesten
kelpoisuusehdoista, toimivaltuuksista ja valtuuksien käytön
edellytyksistä sekä toiminnan valvonnasta. Hallinto-oikeudellisesta
näkökulmasta tarkastellen valiokunta toteaa yleisesti,
että lakiehdotus on hyvin valmisteltu.
Erävalvonnan organisoinnista
Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa keskusvirastona
toimineesta Metsähallituksesta on vuoden 1994 alusta muodostettu
valtion liikelaitos (1169/1993). Julkisten
hallintotehtävien hoitamista varten liikelaitoksessa on
oma erillinen yksikkö. Hallintovaliokunta kiinnittää toimialansa
näkökulmasta huomiota siihen, että asianmukaisempi
ratkaisu olisi antaa julkisten hallintotehtävien hoitaminen
erilliselle viranomaiselle (vrt. PeVL 38/2004
vp).
Metsähallituksen erävalvonnasta
Metsähallitus on harjoittanut erävalvontaa
jo 1960-luvulta lähtien, vaikka tehtävästä on
tullut lakisääteinen julkinen hallintotehtävä vasta
kuluvan vuoden alusta (1378/2004). Erätarkastajien
toimivaltuudet ovat perustuneet ja perustuvat vielä tällä hetkellä sisäasiainministeriön
poliisilain (493/1995) nojalla määräajaksi
antamiin erityisiin poliisivaltuuksiin.
Valiokunta toteaa, että erävalvonta on sisällöltään
yleistä etua toteuttavaa lainsäädännön noudattamisen
valvontaa, joka kuuluu lähtökohtaisesti poliisin
tehtäviin. Muutoinkaan periaatteellisesti ei ole luontevaa
säätää erävalvonnasta vain
yhden — tosin suuren — maanomistajan hallinnassa
olevilla alueilla. Hallituksen esityksessä esitetään
kuitenkin hyväksyttävät perusteet esillä olevan
erityislainsäädännön säätämiselle.
Hallintovaliokunta painottaa lakiehdotuksen hyväksyttävyyttä puoltavina
seikkoina keskeisesti sitä, ettei poliisilla ole riittäviä voimavaroja
erityisasiantuntemusta vaativaan erävalvontaan ja sitä,
että metsästysrikokset ovat lisääntyneet
ja osin ammattimaistuneet. Valiokunta huomauttaa samalla tässä yhteydessä,
että asianmukaisempaa olisi korjata poliisin resurssipulaa kuin
hajauttaa poliisitehtäviä ja -valtuuksia. Tämä saattaa
esimerkiksi vaikeuttaa tehtävien hoidon suunnittelua, ohjausta
ja valvontaa.
Valiokunta muistuttaa lisäksi siitä, että äskettäin
uudistetulla lainsäädännöllä on
lisätty rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia. Valiokunta
korostaakin eri toimijoiden yhteistyötä erävalvonnassa.
Erätarkastajan toimivalta
Lakiehdotus sisältää valiokunnan
käsityksen mukaan asianmukaiset säännökset
erätarkastajan koulutuksesta, kelpoisuusvaatimuksista,
tehtävistä ja toimivallasta ja sen käyttämisen
edellytyksistä. Valiokunta pitää tärkeänä,
että kelpoisuusvaatimuksena edellytetään
paitsi nuhteettomia elämäntapoja ja perehtyneisyyttä erävalvontaan
myös poliisin perustutkintoa.
Erätarkastajalle ehdotetut toimivaltuudet sallivat
puuttumisen myös henkilökohtaiseen koskemattomuuteen
ja vapauteen. Voimakeinojen käyttöä sääntelee
ensimmäisen lakiehdotuksen 9 §, jonka
mukaan erätarkastajalla on yksittäisen valvontatehtävän
suorittamiseksi toimivalta käyttää tarpeellisia
voimekeinoja vastarinnan murtamiseksi, henkilön kiinniottamiseksi
ja esteen poistamiseksi. Voimakeinojen käytön
osalta 9 §:n 1 momentti asettaa pääsäännöksi,
että erätarkastaja pyytää poliisilta
tai rajavartiolaitokselta virka-apua. Erävalvonnan käytännön luonteeseen
kuuluu kuitenkin, ettei virka-apua ole välttämättä saatavissa.
Tämän vuoksi on tärkeää,
että voimakeinojen käyttöä edeltää yleensä varoitus
ja että erävalvoja voi käyttää voimakeinoja
vain silloin, kun se on laissa tarkoitetulla tavalla välttämätöntä,
ja silloinkin suhteellisuusperiaatetta noudattaen.
Hallituksen esityksen mukaan erätarkastajalla on myös
ratti- ja vesiliikennejuopumusvalvontaan liittyviä tehtäviä.
Kysymys ei ole kuitenkaan itsenäisestä tehtävästä ja
siihen liittyvistä valtuuksista. Valtuuksiin voidaan esityksen mukaan
turvautua vain, jos erävalvontaan kuuluvan yksittäisen
tehtävän yhteydessä henkilön käytös
ja muut seikat antavat aiheen epäillä ratti- tai
vesiliikennejuopumusta. Tehtävää ja siihen
liittyviä toimivaltuuksia voidaan pitää tarpeellisena
erityisesti harvaan asutuilla alueilla.
Lakiehdotukseen sisältyvät myös säännökset erätarkastajan
oikeudesta toimittaa esitutkintalain (449/1987)
mukainen suppea esitutkinta sekä määrätä rikesakko
tai antaa rangaistusvaatimus. Tällaiset tehtävät
eivät luontevasti kuulu erätarkastajan tehtäviin,
koska niissä käytetään tosiasiallisesti
rangaistusvaltaa. Toimivallan käyttövaltaa kaventaa
kuitenkin oikeudellisesti merkityksellisellä tavalla esitykseen
sisältyvä suostumusedellytys. Merkitystä on
myös sillä, ettei lakiehdotukseen perustuvaa sakkorangaistusta
saa muuntaa vankeudeksi.
Tapahtumailmoitusta koskeva sääntely merkitsee
sitä, että erätarkastajan tehtävään
kuuluvan julkisen vallan käytön edellytykset,
noudatettu menettely ja sisältö kirjataan. Valiokunta tähdentää kirjaamisen
merkitystä menettelyn asianmukaisuuden ja hyvän
hallinnon takeiden noudattamisen kannalta.