Perustelut

Yleistä

Hallituksen esitys sisältää säännökset erävalvonnan tarkoituksesta, erävalvontatehtävästä, erävalvonnan organisoinnista, erävalvontaa suorittavien virkamiesten kelpoisuusehdoista, toimivaltuuksista ja valtuuksien käytön edellytyksistä sekä toiminnan valvonnasta. Hallinto-oikeudellisesta näkökulmasta tarkastellen valiokunta toteaa yleisesti, että lakiehdotus on hyvin valmisteltu.

Erävalvonnan organisoinnista

Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa keskusvirastona toimineesta Metsähallituksesta on vuoden 1994 alusta muodostettu valtion liikelaitos (1169/1993). Julkisten hallintotehtävien hoitamista varten liikelaitoksessa on oma erillinen yksikkö. Hallintovaliokunta kiinnittää toimialansa näkökulmasta huomiota siihen, että asianmukaisempi ratkaisu olisi antaa julkisten hallintotehtävien hoitaminen erilliselle viranomaiselle (vrt. PeVL 38/2004 vp).

Metsähallituksen erävalvonnasta

Metsähallitus on harjoittanut erävalvontaa jo 1960-luvulta lähtien, vaikka tehtävästä on tullut lakisääteinen julkinen hallintotehtävä vasta kuluvan vuoden alusta (1378/2004). Erätarkastajien toimivaltuudet ovat perustuneet ja perustuvat vielä tällä hetkellä sisäasiainministeriön poliisilain (493/1995) nojalla määräajaksi antamiin erityisiin poliisivaltuuksiin.

Valiokunta toteaa, että erävalvonta on sisällöltään yleistä etua toteuttavaa lainsäädännön noudattamisen valvontaa, joka kuuluu lähtökohtaisesti poliisin tehtäviin. Muutoinkaan periaatteellisesti ei ole luontevaa säätää erävalvonnasta vain yhden — tosin suuren — maanomistajan hallinnassa olevilla alueilla. Hallituksen esityksessä esitetään kuitenkin hyväksyttävät perusteet esillä olevan erityislainsäädännön säätämiselle. Hallintovaliokunta painottaa lakiehdotuksen hyväksyttävyyttä puoltavina seikkoina keskeisesti sitä, ettei poliisilla ole riittäviä voimavaroja erityisasiantuntemusta vaativaan erävalvontaan ja sitä, että metsästysrikokset ovat lisääntyneet ja osin ammattimaistuneet. Valiokunta huomauttaa samalla tässä yhteydessä, että asianmukaisempaa olisi korjata poliisin resurssipulaa kuin hajauttaa poliisitehtäviä ja -valtuuksia. Tämä saattaa esimerkiksi vaikeuttaa tehtävien hoidon suunnittelua, ohjausta ja valvontaa.

Valiokunta muistuttaa lisäksi siitä, että äskettäin uudistetulla lainsäädännöllä on lisätty rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia. Valiokunta korostaakin eri toimijoiden yhteistyötä erävalvonnassa.

Erätarkastajan toimivalta

Lakiehdotus sisältää valiokunnan käsityksen mukaan asianmukaiset säännökset erätarkastajan koulutuksesta, kelpoisuusvaatimuksista, tehtävistä ja toimivallasta ja sen käyttämisen edellytyksistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että kelpoisuusvaatimuksena edellytetään paitsi nuhteettomia elämäntapoja ja perehtyneisyyttä erävalvontaan myös poliisin perustutkintoa.

Erätarkastajalle ehdotetut toimivaltuudet sallivat puuttumisen myös henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja vapauteen. Voimakeinojen käyttöä sääntelee ensimmäisen lakiehdotuksen 9 §, jonka mukaan erätarkastajalla on yksittäisen valvontatehtävän suorittamiseksi toimivalta käyttää tarpeellisia voimekeinoja vastarinnan murtamiseksi, henkilön kiinniottamiseksi ja esteen poistamiseksi. Voimakeinojen käytön osalta 9 §:n 1 momentti asettaa pääsäännöksi, että erätarkastaja pyytää poliisilta tai rajavartiolaitokselta virka-apua. Erävalvonnan käytännön luonteeseen kuuluu kuitenkin, ettei virka-apua ole välttämättä saatavissa. Tämän vuoksi on tärkeää, että voimakeinojen käyttöä edeltää yleensä varoitus ja että erävalvoja voi käyttää voimakeinoja vain silloin, kun se on laissa tarkoitetulla tavalla välttämätöntä, ja silloinkin suhteellisuusperiaatetta noudattaen.

Hallituksen esityksen mukaan erätarkastajalla on myös ratti- ja vesiliikennejuopumusvalvontaan liittyviä tehtäviä. Kysymys ei ole kuitenkaan itsenäisestä tehtävästä ja siihen liittyvistä valtuuksista. Valtuuksiin voidaan esityksen mukaan turvautua vain, jos erävalvontaan kuuluvan yksittäisen tehtävän yhteydessä henkilön käytös ja muut seikat antavat aiheen epäillä ratti- tai vesiliikennejuopumusta. Tehtävää ja siihen liittyviä toimivaltuuksia voidaan pitää tarpeellisena erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Lakiehdotukseen sisältyvät myös säännökset erätarkastajan oikeudesta toimittaa esitutkintalain (449/1987) mukainen suppea esitutkinta sekä määrätä rikesakko tai antaa rangaistusvaatimus. Tällaiset tehtävät eivät luontevasti kuulu erätarkastajan tehtäviin, koska niissä käytetään tosiasiallisesti rangaistusvaltaa. Toimivallan käyttövaltaa kaventaa kuitenkin oikeudellisesti merkityksellisellä tavalla esitykseen sisältyvä suostumusedellytys. Merkitystä on myös sillä, ettei lakiehdotukseen perustuvaa sakkorangaistusta saa muuntaa vankeudeksi.

Tapahtumailmoitusta koskeva sääntely merkitsee sitä, että erätarkastajan tehtävään kuuluvan julkisen vallan käytön edellytykset, noudatettu menettely ja sisältö kirjataan. Valiokunta tähdentää kirjaamisen merkitystä menettelyn asianmukaisuuden ja hyvän hallinnon takeiden noudattamisen kannalta.