HALLINTOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 28/2013 vp

HaVL 28/2013 vp - HE 152/2013 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 16 päivänä lokakuuta 2013 lähettäessään hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 152/2013 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan samalla määrännyt, että hallintovaliokunnan on annettava asiasta lausunto työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Kirsi Äijälä ja työmarkkinalakimies Miia Kannisto, valtiovarainministeriö

lainsäädäntöneuvos Lena Andersson ja lainsäädäntöneuvos Liisa Vanhala, oikeusministeriö

lakimies Pekka Pietinen, Palkansaajajärjestö Pardia ry

lakimies Päivi Ahonen, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

neuvottelupäällikkö Markku Nieminen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut

  • professori Olli Mäenpää.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa ja kumottavaksi voimassa oleva samanniminen laki.

Ehdotetulla lailla uudistettaisiin ja selkeytettäisiin yhteistoimintaa ohjaavien säännösten rakennetta sekä valtion työpaikoilla toteutettavan yhteistoiminnan menettelytapoja ja sisältöä. Lisäksi vähennettäisiin yhteistoimintaa koskevien eritasoisten sopimusten määrää sisällyttämällä lakiin merkittävimmät keskustason sopimusmääräykset. Tärkeimmät lakiin sisällytettävät sopimusmääräykset koskisivat koko valtionhallinnon tai useamman kuin yhden ministeriön hallinnonalan muutoshankkeita koskevaa yhteistoimintaa.

Esityksessä korostettaisiin työelämän laadun ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämistä yhteistoiminnan kautta. Lisäksi ehdotetulla lailla edistettäisiin henkilöstön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa päätöksiin niiden valmisteluvaiheessa.

Merkittäviä uudistuksia olisivat myös välittömän yhteistoiminnan ja työnantajan uudelleentyöllistymistä tukevan toimenpidevelvoitteen saattaminen lain tasolle sekä työnantajan tiedonanto- ja selvitysvelvollisuuden selkeyttäminen. Myös hyvityksen määräytymistä, henkilöstön lomauttamista, osa-aikaistamista ja irtisanomista koskevaa neuvotteluaikaa, henkilöstösuunnittelua ja alihankintatyöstä annettavia tietoja koskevia säännöksiä uudistettaisiin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yhteistoiminnan arvioinnin ja valvonnan toteuttamisesta.

Ehdotetussa laissa käytetään yhteistoiminnan toteuttamisen muodoista kahta alakäsitettä, jotka ovat yhteistoimintamenettely ja yhteistoimintaneuvottelu. Yhteistoimintaneuvottelu olisi tarkemmin menettelyiltään ja erityisiltä määräajoiltaan säädelty. Käsitteillä selkeytettäisiin lakiehdotukseen sisältyviä menettelyllisiä eroja erityyppisten asioiden käsittelyssä. Käsitteillä ei kuitenkaan muutettaisi yhteistoiminnan perustavoitteita tai tarkoitusta.

Tuloverolaissa, rikoslaissa ja julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa on säännöksiä, joissa viitataan yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin. Näihin säännöksiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus myös ehdotettuun lakiin yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Voimassa oleva laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (651/1988) on säädetty vuonna 1988, ja se on ollut jokseenkin muuttumattomana voimassa siitä lähtien. Valtion toimintoja ja organisaatioita on kehitetty viime vuosien aikana monin tavoin. Lisäksi vuonna 2002 on annettu uutta kansainvälistä ja EU-oikeudellista sääntelyä yhteistoiminnan kehittämiseksi, Euroopan Neuvoston piirissä laadittu Euroopan sosiaalinen peruskirja (Sops 78/2002) ja ns. EU:n yhteistoimintamenettelydirektiivi (2002/14/EY).

Hallintovaliokunta pitää tarpeellisena, että valtion yhteistoimintaa koskeva sääntely uudistetaan vastaamaan muuttuneen työelämän tarpeita ja kansainvälistä kehitystä ja sääntelyn rakennetta selkeytetään. Esitykseen sisältyy myös säännös työnantajan ja sen henkilökunnan välisestä yhteistoiminnasta liikkeenluovutuksen yhteydessä, mitä hallintovaliokunta piti tärkeänä valtion virkamieslain muuttamista koskevassa mietinnössään HaVM 8/2011 vpHE 95/2011 vp.

Hallintovaliokunta kiinnittää huomiota yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta 1. lakiehdotuksen 49 §:ään. Ehdotuksen mukaan virastoa työnantajana edustava virkamies, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta jättää noudattamatta tai rikkoo pykälässä mainittuja velvoitteita, on tuomittava viraston yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon. Ehdotettu säännös poikkeaa sekä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) että myös voimassa olevan valtion yhteistoimintalain vastaavista säännöksistä, joiden kaikkien mukaan yhteistoimintavelvoitteen rikkominen on rangaistavaa tahallisena tai huolimattomuudesta tehtynä. Hallintovaliokunta korostaa yhdenvertaisuusnäkökohtia ja pitää tärkeänä, että myös valtion virkamiehet ovat tasa-arvoisessa asemassa virkamiesten ja työntekijöiden tärkeiksi katsottavien, yhteistoimintaan liittyvien intressien suojaamisen kannalta.

Lisäksi hallintovaliokunta viittaa mainittuun 49 §:ään sisältyvään rangaistavuuden alaan. Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tarkoituksena on, että rangaistavien tekojen piiri on yhdenmukainen kuntien yhteistoimintalain ja yritysten yhteistoimintalain kanssa. Sisällöllisten ja rakenteellisten erojen vuoksi säännösten keskinäinen vertailu on kuitenkin hankalaa. Esimerkkinä säännöksestä, jota on syytä vielä arvioida, hallintovaliokunta mainitsee 1. lakiehdotuksen 20 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymisestä. Keskeisiä säännöksiä ovat myös 8 § henkilöstön edustajille annettavista tiedoista sekä 35 § talousarvioehdotusta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaa koskevista asioista.

Hallintovaliokunta esittää, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta vielä tarkkaan vertailee, että sääntelyssä toteutuvat kaikki oikeusperiaatteet, ja harkitsee, onko aihetta pykälämuutoksiin.

Lausunto

Lausuntonaan hallintovaliokunta esittää,

että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2013

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Pirkko Mattila /ps
  • jäs. Jussi Halla-aho /ps
  • Rakel Hiltunen /sd
  • Reijo Hongisto /ps
  • Risto Kalliorinne /vas
  • Timo V. Korhonen /kesk (osittain)
  • Markus Lohi /kesk
  • Outi Mäkelä /kok
  • Tapani Mäkinen /kok
  • Ulla-Maj Wideroos /r
  • vjäs. Anne Holmlund /kok
  • Ari Jalonen /ps
  • Antti Rantakangas /kesk
  • Anu Urpalainen /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne