Perustelut
Yleistä
Lailla korvataan vuoden 1922 kielilaki. Hallintovaliokunta on
käsitellyt asiaa toimialansa osalta korostaen virkamiesten
kielitaidon merkitystä kielilain toteutumisen kannalta.
Virkamiesten kielitaito
Valiokunta toteaa, että keskeinen elementti kielilain
toteuttamisessa on virkamiesten kielitaito. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan nykyinen järjestelmä ei ole pystynyt aina
takaamaan virkamiesten riittävää käytännön
kielitaitoa.
Hallituksen esitykseen sisältyvällä kielitutkinnon
kokonaisuudistuksella luodaan kokonaiskoulutusjärjestelmä,
jolla voidaan taata virkamiesten parempi kielitaito. Valiokunta
viittaa ehdotukseen laiksi julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta
kielitaidosta. Valiokunta kiinnittää huomiota
siihen, että valtionhallinnon kielitutkinnon sijasta on
mahdollista osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa yleisestä kielitutkinnosta
annetussa laissa (668/1994) tarkoitetulla kielitutkinnolla.
Kustannukset
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että lakiehdotuksen
sisältämät parannukset oman kielen käytöstä viranomaisessa
asioidessa ja oikeudesta saada asiakirjoja omalla kielellä tulevat
todennäköisesti merkitsemään
lisääntyviä henkilöstö-
ja käännöskorvausmenoja.
Ennen lain voimaantuloa on henkilöstöä asianmukaisesti
koulutettava ja suunnattava riittävät varat kielikoulutukseen
erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen, poliisitoimeen ja tuomioistuinlaitokseen,
jotta kansalaisten kielellinen oikeusturva voidaan myös
käytännössä taata.
Vieraan kielen käyttäminen työkielenä
Lain 26 §:n mukaan viranomainen voisi tarkoituksenmukaisuussyistä käyttää työkielenään
muutakin
kuin virka-alueen enemmistön kieltä.
Valiokunta oudoksuu säännösehdotusta
vieraan kielen käyttämisestä viranomaisen
työkielenä virka-alueen enemmistön kielen
tai toisen kielen käyttämisen sijaan ja ehdottaa
että mahdollisuus poistetaan ehdotuksesta
Lain täytäntöönpano ja
sen toteutumisen seuranta
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kielilain
voimaantuloon liittyvä tiedottaminen on asianmukaista ja
riittävän laajaa, jotta kansalaiset tulevat tietoisiksi
kielellisistä oikeuksistaan.
Valiokunta pitää oikeana, ettei lakiehdotukseen
ole sisällytetty sanktioita vaan että lain toteutumisen
seuranta on yleisen lainvalvontajärjestelmän vastuulla.
Samoin valiokunta kannattaa vaalikausittain annettavaa kertomusta
kielellisten olojen toteutumisesta myös muiden kuin suomen
ja ruotsin kielen osalta.