Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta
hyväksyisi Roomassa lokakuussa 2004 tehdyn sopimuksen Euroopan
perustuslaista ja sen voimaansaattamislain. Sopimukseen liittyy
36 pöytäkirjaa, kaksi liitettä sekä päätösasiakirja
ja 30 julistusta. Liitteet ja pöytäkirjat ovat
erottamaton osa sopimusta.
Sopimus Euroopan perustuslaista on Euroopan unionin jäsenvaltioiden
välinen kansainvälinen sopimus. Uusi yhtenäinen
perustuslakisopimus korvaa eräitä poikkeuksia
lukuun ottamatta voimassa olevat sopimukset, joihin Euroopan unioni
perustuu. Uuteen sopimukseen perustuva Euroopan unioni on oikeudellisesti
ja poliittisesti olemassa olevan Euroopan unionin seuraaja. Sopimuksella
yhdistetään Euroopan yhteisö ja Euroopan
unionista tehdyllä sopimuksella perustettu unioni yhdeksi,
yhtenäiseksi oikeushenkilöksi. Kokonaisuudistuksen
keskeisiä tavoitteita ovat perussopimusten selkeyttäminen
ja yksinkertaistaminen, unionin toiminnan tehostaminen ja unionin
tuominen lähemmäksi kansalaisia.
Perustuslakisopimuksen johdannossa kuvataan Euroopan kehitykselle
keskeisiä arvoja, päämääriä ja
vaikuttimia. Sopimuksen ensimmäisessä osassa määritellään
yleisellä tasolla unionin luonne ja sen toimintaa koskevat
keskeiset periaatteet. Sopimuksen toisen osan muodostaa Euroopan
unionin perusoikeuskirja. Sopimuksen kolmanteen osaan sisältyvät
yksityiskohtaiset määräykset unionin
politiikoista ja toiminnasta. Sopimuksen neljäs osa sisältää yleiset määräykset
ja loppumääräykset. Merkittävä osa uuden
sopimuksen määräyksistä vastaa
sisällöltään unionin nykyisten
perussopimusten määräyksiä.
Perustuslakisopimuksen alussa mainittujen unionin arvojen luettelo
on aiempaa kattavampi. Arvoilla korostetaan unionin luonnetta arvoyhteisönä.
Sopimuksella vahvistetaan unionin perus- ja ihmisoikeusulottuvuutta
muun muassa siirtämällä perusoikeuskirja
unionin perussopimukseen ja mahdollistamalla unionin liittyminen
Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Kokonaisuudistuksella pyritään saattamaan unionin
toimielinjärjestelmä ajan tasalle ja kehittämään
unionin toimintakykyä, avoimuutta ja kansanvaltaisuutta.
Perustuslakisopimuksella korvataan nykyinen jäsenvaltioiden
painotettuihin ääniin perustuva neuvoston määräenemmistöpäätöksenteon
järjestelmä niin sanotulla kaksoisenemmistöön
perustuvalla järjestelmällä. Euroopan
komission jäsenten määrää supistetaan
siirtymäkauden jälkeen siten, että siinä on kerrallaan
yksi kansalainen kahdesta kolmasosasta jäsenvaltioita yhden
kolmasosan jäsenvaltioita ollessa kullakin hetkellä komission
ulkopuolella. Perustuslakisopimuksella vahvistetaan unionin annetun
toimivallan periaatetta: toimivalta, jota perustuslaissa ei ole
annettu unionille, kuuluu jäsenvaltioille. Unionin toimivaltaa
täsmennetään ja selkeytetään
muutoinkin. Unionin toimivallan alaa muutetaan lisäämällä siihen
joitakin uusia politiikka-aloja ja kehittämällä edelleen
nykyisiä toimivaltuuksia.
Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi Euroopan perustuslaista
tehdyn sopimuksen lainsäädännön
alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
Lailla kumotaan Suomen liittymisestä Euroopan unioniin
tehdyn sopimuksen eräiden määräysten
hyväksymisestä annettu laki, Amsterdamin ja Nizzan
sopimusten voimaansaattamislait sekä vuoden 2003 laajentumissopimuksen
voimaansaattamislaki. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan
presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana
samanaikaisesti Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen kanssa.