Perustelut
Yleistä
Säädettävällä uudella
lailla tasavallan presidentin kansliasta saatetaan kanslian lainsäädäntö vastaamaan
yleisessä valtion virkamieslainsäädännössä tapahtunutta
kehitystä. Samalla kumotaan vuodelta 1995 oleva vanha laki
tasavallan presidentin kansliasta (1382/1995),
joka on yhä pääosin alkuperäisessä muodossaan.
Kokonaisuudistuksen myötä tasavallan
presidentin kanslian virkamiehiä koskevat säännökset
vastaavat selkeämmin valtion virkamieslakiin (750/1994)
vuosien varrella tehtyjä muutoksia ottaen samalla kuitenkin
huomioon kanslian virkamiesten erityislaatuiset tehtävät.
Myös muuta julkisia palvelussuhteita koskevaa erityslainsäädäntöä on
uudistettu vuoden 1995 kanslialain voimaantulon jälkeen.
Laki Suomen Pankin virkamiehistä (1166/1998)
on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta
1999 ja laki eduskunnan virkamiehistä (1197/2003)
1 päivänä tammikuuta 2004. Laki
kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003)
puolestaan on tullut voimaan vuoden 2003 marraskuun alussa.
Keskeisimmät uudistukset
Lakiehdotusta tasavallan presidentin kansliasta (1. lakiehdotus)
voidaan luonnehtia pitkälti voimassa olevan lainsäädännön
ajantasaistamiseksi. On perustelua, että virkamiesoikeudelliset säännökset
saatetaan tarpeellisilta osin vastaamaan vuosien mittaan muuttuneita
valtion yleisiä virkamiesoikeudellisia säännöksiä,
joiden taustalla on muun muassa nykyinen perusoikeussääntely.
Tasavallan presidentin kanslian virkamiesten palvelussuhteen
ehdoista on voimassa, mitä niistä valtion virkaehtosopimuksessa
sovitaan, jollei kansliapäällikkö toisin
määrää. Varsinaisesta neuvottelumenettelystä ei
sen sijaan ole nykyisin säännöksiä.
Uudistettavalla lailla siirrytään kansliassa palvelussuhteen
ehtojen määräytymisessä normaaliin
virkaehtosopimusjärjestelmään vastaavaan
tapaan kuin on tehty aiemmin eduskunnan kansliassa ja Suomen Pankissa. Uudessa
laissa säädetään muun muassa
palvelusuhteen ehtojen sopimisessa noudatettavasta menettelystä sekä neuvottelu-
ja sopimusosapuolista. Lakiin sisältyvät lisäksi
asianmukaiset säännökset työrauhasta
ja työriitojen ratkaisemisesta.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös tasavallan
presidentin eläkeoikeudesta annetun lain (42/1994)
1 §:n tarkentamista. On perusteltua täsmentää entisille
tasavallan presidenteille tuotettavia palveluja erilaiset tarpeet
huomioon ottavalla tavalla. Lisäksi mahdollistetaan, että eläkkeelle
siirtyneen presidentin kuoltua voidaan hänen leskelleen
ja alle 18-vuotiaille lapsille tuottaa edelleen heidän
tarvitsemiaan palveluja.
Muutoksenhakua koskevat rajoitukset
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt
huomiota perustuslain 21 §:n mukaisen oikeusturvan
kannalta siihen, että 1. lakiehdotukseen sisältyy
useita muutoksenhakukieltoja.
Kyseisen lakiehdotuksen 65 §:n 1 momentin mukaan
päätökseen, jolla tasavallan presidentti on
ratkaissut nimittämäänsä virkamiestä koskevan
asian, ei saa hakea muutosta valittamalla. Presidentti päättää lakiehdotuksen
4 §:n perusteella muun muassa nimittämänsä virkamiehen irtisanomisesta,
siirtämisestä, varoituksen antamisesta, virantoimituksesta
pidättämisestä, virantoimituksesta pidättämisen
voimassa pitämisestä ja virkasuhteen purkamisesta.
Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että kaikki
nämä päätökset ovat
luonteeltaan sellaisia, joissa on kysymys sisällöllisesti yksilön
oikeuksia ja velvollisuuksia koskevista päätöksistä perustuslain
21 §:n 1 momentin tarkoittamassa mielessä.
Yksilöllä on näissä tapauksissa
aito oikeusturvaintressi, ja perustuslain 21 §:n
1 momentin mukaisena lähtökohtana tulisi olla
oikeus saattaa tällainen päätös
tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen
käsiteltäväksi.
Perustuslakivaliokunta on lausuntokäytännössään
hyväksynyt vähäisiä rajoituksia
oikeuteen saada yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia
koskeva päätös tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Myös perusoikeusuudistusta valmisteltaessa on katsottu
voitavan säätää vähäisiä poikkeuksia
näistä oikeusturvatakeista. Ottaen huomioon sen,
että kyseessä olevat henkilöt ovat erityislaatuisissa
asiantuntijatehtävissä ja että heidän
virkasuhteensa rakentuu olennaisesti keskinäiseen luottamukseen
heidän toimeksiantajansa kanssa samoin kuin toimeksiantajan
valtiollisen aseman, perustuslakivaliokunta ei pidä tällaista valituskieltoa
tässä yhteydessä valtiosääntöoikeudellisesti
ongelmallisena. Perustuslakivaliokunta katsookin lausunnossaan,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä.
Yhteenveto
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.