Perustelut

Kirkollisia vaaleja koskevien säännösten uudistaminen

Hallituksen esitys perustuu kirkolliskokouksen 8 päivänä marraskuuta 2013 tekemään ehdotukseen kirkollisia vaaleja koskevien säännösten kokoamisesta kirkkolain (1054/1993) uuteen 23 lukuun. Ehdotuksella on tarkoitus korjata voimassa olevaan lainsäädäntöön liittyviä puutteita sekä lisätä säännösten selkeyttä ja käytettyjen termien yhdenmukaisuutta. Tavoitteena on myös kehittää evankelis-luterilaista kirkkoa koskevaa vaalisääntelyä yleisen vaalilainsäädännön suuntaan ja samalla helpottaa sovellettavien säännösten tulkintaa. Lakiehdotus sisältää säännökset niistä kirkollisiin luottamustoimiin ja kirkollisiin vaaleihin liittyvistä seikoista, joista perustuslaki edellyttää säädettäväksi lain tasolla. Muilta osin kirkollisia vaaleja koskeva sääntely sisältyy tulevaisuudessa pääosiltaan kirkolliskokouksen edellä mainittuna päivänä hyväksymään kirkon vaalijärjestykseen, joka on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen kanssa.

Ehdotettuun kirkkolain uuteen 23 lukuun on koottu muun muassa säännökset äänioikeudesta ja sen rajoittamisesta eri kirkollisissa vaaleissa, äänioikeutettujen luettelon laatimisesta ja järjestyksestä äänestyspaikalla. Valiokunta pitää lakiehdokseen sisältyvää keskitettyä kirkollisten vaalien sääntelyä selkeänä.

Pappien virkasuhteeseen ja ikään perustuvista äänioikeuden rajoituksista ehdotetaan luovuttavaksi niissä vaaleissa, joissa äänioikeus perustuu pappisvirkaan. Näitä rajoituksia voidaan valiokunnan mielestä pitää perusoikeusnäkökulmasta kyseenalaisina, minkä vuoksi lainsäädännön muuttamiselle on olemassa asianmukaiset perusteet.

Vaalikelpoisuuden rajoitusten laajentaminen

Vaalikelpoisuutta luottamustehtäviin koskee voimassa olevassa kirkkolaissa rajoitus, jonka mukaan seurakunnan ja seurakuntayhtymän palveluksessa olevaa viranhaltijaa tai työsopimussuhteista työntekijää ei saa valita kyseisen seurakunnan tai seurakuntayhtymän luottamustoimeen. Vastaavan luonteinen rajoitus ehdotetaan lakiehdotuksessa laajennettavaksi koskemaan vaalikelpoisuutta hiippakunnan ja kirkon keskushallinnon luottamustoimiin (lakiehdotuksen 23 luvun 3 §:n 2 momentti). Vaalikelpoisuuden rajoitus ei kuitenkaan koske tuomiokapitulin maallikkojäsentä.

Valiokunta pitää vaalikelpoisuuden rajoitusten ulottamista koskemaan myös hiippakuntatasoa ja kirkon keskushallintoa nykytilannetta selkeyttävänä. Se rajoittaa jossain määrin kirkon viranhaltijoiden ja työntekijöiden osallistumisoikeutta. Olennaista kuitenkin on, että sääntelyllä voidaan turvata luottamusta luottamuselimien päätöksenteon puolueettomuuteen ja estää mahdollisia eturistiriitoja.

Luottamustoimesta pidättäminen ja erottaminen

Voimassa olevaan lakiin ei sisälly tarkempia säännöksiä kirkon luottamushenkilön asemaan kohdistuvista toimista. Esityksen mukaan kirkkolain 23 luvun 5 §:ään sisällytetään uusi säännös luottamushenkilön pidättämisestä ja erottamisesta luottamustoimesta. Luottamustoimesta pidättämistoimivalta on kyseisen pykälän 1 momentissa määritelty valiokunnan mielestä melko väljästi. Luottamushenkilö on momentin sanamuodon mukaan mahdollista pidättää luottamustoimestaan minkä tahansa luottamushenkilön velvollisuuksien vastaisen menettelyn johdosta. Perustelujen mukaan tarkoituksena kuitenkin on, että pidättäminen luottamustoimesta on mahdollista vain, jos laiminlyönti täyttää virkarikoksen tunnusmerkistön. Näin sovellettuna valiokunta pitää säännöstä suhteellisuusperiaatteen mukaisena ja hyväksyttävänä.

Ehdotetun 23 luvun 5 §:n 3 momentin mukaan luottamushenkilö voidaan erottaa luottamustoimestaan ainoastaan, jos hänet on vaalin toimittamisen jälkeen lainvoimaisella päätöksellä tuomittu vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Erottamisen perusteena ei voisi säännösehdotuksen nojalla olla esimerkiksi se, että luottamushenkilö on tuomittu lievempään rangaistukseen rikoksesta, jonka laadun ja tekotavan voidaan katsoa osoittavan, ettei henkilö ole sopiva hoitamaan kirkollista luottamustointa sen edellyttämällä tavalla. Ehdotettuun säännökseen voidaan tältä osin kohdistaa arvostelua. Sisällöltään se joka tapauksessa vastaa kuntalain (365/1995) 41 §:n 2 momentin sääntelyä.

Henkilötietojen suoja ja salassapito

Henkilötietolain (523/1999) 11 §:n mukaan tieto henkilön uskonnollisesta vakaumuksesta on arkaluontoinen henkilötieto, jota ei yleensä saa käsitellä. Arkaluontoisena henkilötietona on tältä kannalta pidettävä myös seurakunnan jäsenyyttä, joka ilmenee äänioikeutettujen luettelon sisällöstä ja josta säädetään ehdotetun lain 23 luvun 21 §:ssä. Kyseinen kirkkolain säännös on tarpeen muun muassa siksi, että arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on henkilötietolain 12 §:n mukaan sallittua, jos siitä säädetään laissa tai käsittely johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä.

Arkaluonteisten henkilötietojen suojan huomioon ottamiseksi kirkkolakiin ehdotetaan myös uutta säännöstä (25 luvun 8 a §), jonka mukaan äänioikeutettujen luettelon tiedot ovat yleensä salassa pidettäviä. Tältä osin kysymys on yksityiselämän suojan piiriin kuuluvista tiedoista, jotka ovat muutenkin yleensä salassa pidettäviä. Säännös mahdollistaa näiden tietojen ajallisesti ja asiallisesti rajoitetun julkisuuden perusteilla, jotka liittyvät vaalien toimeenpanoon ja niiden laillisuuden varmistamiseen. Valiokunta katsoo, että julkisuussääntelylle on yksityiselämän suojan kannalta asialliset ja riittävän painavat perusteet. Lisäksi julkisuutta on myös rajoitettu suhteellisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla.

Oikaisu- ja valitusmenettely

Lakiehdotuksen mukaan vaalilautakunta voi tehdä korjauksia äänioikeutettujen luetteloon itseoikaisulla ennen kuin luettelo tulee lainvoimaiseksi (23 luvun 22 §). Vaalilautakunta voi säännöksen nojalla lisätä henkilön äänioikeutettujen luetteloon, merkitä hänet luettelossa äänioikeutta vailla olevaksi tai korjata luettelossa olevia häntä koskevia virheellisiä tietoja. Valiokunta pitää itseoikaisua joustavana tapana korjata luettelossa olevat selvät virheet.

Oikaisuvaatimusmenettelystä ja valittamisesta säädetään lakiehdotuksen 24 luvun 7, 7 a ja 9 §:ssä. Säännökset vastaavat menettelyllisesti säännöksiä muissa vaalimenettelyä sääntelevissä laeissa.

Kirkkojärjestykseen siirrettävät säännökset

Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti kirkkojärjestykseen siirretään kirkkolaista muun muassa säännökset, jotka koskevat viran täyttömenettelyä ja eräiden virkojen kelpoisuusvaatimuksia. Valiokunta toteaa, että kysymys on lähinnä kirkon hallintoa ohjaavista säännöksistä, jotka eivät välttämättä edellytä lain tasoista sääntelyä.

Yhteenveto

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.