Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta
hyväksyisi Euroopan Avaruusjärjestön
(ESA) yleissopimuksen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta
ja vaihdosta ja Suomen ja Saksan välisen sopimuksen turvallisuusluokitellun
tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta sekä lait näiden sopimusten
voimaansaattamisesta ja lain kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista.
Sopimusten tarkoituksena on varmistaa salassa pidettävän
tiedon liikkuvuus ja suojaaminen erityisesti eurooppalaisessa avaruusohjelmassa. Kysymys
on arkaluonteisista tietoaineistoista, jotka lähettävässä sopimusvaltiossa
tai kansainvälisessä järjestössä on
erikseen luokiteltu korkean tietoturvallisuuden tason toteuttamista edellyttäviksi
tiedoiksi.
Informaation suojaamista koskevien kansainvälisten
sopimusjärjestelyjen tarve on tärkeää paitsi
ajankohtaisen eurooppalaisen avaruusohjelman toteuttamisessa, myös
yleisemminkin. Tietoturvallisuutta koskevien sekä monen-
että kahdenvälisten sopimusten määrä näyttää olevan
kasvussa. Tämä johtuu paitsi erilaisten toimintojen
aikaisempaa suuremmasta riippuvuudesta informaatiosta ja informaation
merkityksen kasvusta, myös kansainvälisen yhteistyön syvenemisestä ja
laajenemisesta. Yhteistyön piirissä vaihdettava
tieto on voitava suojata niin poliittiselta, sotilaalliselta kuin
tieteellis-teknis-taloudelliselta vakoilulta ja muulta oikeudettomalta
käytöltä.
ESA:n tarkoituksena on toteuttaa sellaisia mittavia avaruusprojekteja,
joihin yksittäisellä jäsenvaltiolla ei
ole mahdollisuuksia. ESA ja Euroopan unioni ovat sopineet yhteisestä Galileo-ohjelmasta,
jonka tavoitteena on toteuttaa eurooppalainen paikannussignaalijärjestelmä, jota
voitaisiin käyttää nykyisen amerikkalaisen signaalijärjestelmän
(GPS) sijasta tai ohella. Hanketta pidetään strategisesti
erittäin merkittävänä Euroopalle,
joka on nykyisin riippuvainen amerikkalaisten suunnittelu- ja päätösvaltaan kuuluvasta
järjestelmästä.
Galileo-hankkeeseen ja sen toteuttamiseen liittyy merkittäviä turvallisuuteen
ja talouteen sekä teknologisen osaamisen kehittämiseen
liittyviä vaikutuksia. Paikantamisjärjestelmillä sekä niitä koskevalla
informaatiolla, osaamisella ja päätösvallalla
on monia seurauksia yhteiskuntien toimivuuteen ja turvallisuuteen.
Siksi ohjelman toteuttamisessa on väistämättä kysymys
sellaisista arkaluonteisista tiedoista, joita on suojattava tehokkaasti.
Galileo-hanke on siirtymässä toteuttamisvaiheeseen,
jonka osana keväällä 2004 järjestetään tarjouskilpailut
alan yrityksille. Sellaisiin osiin hankinnoista, joissa tulee pääsy
sensitiivisiin tietoihin, voivat osallistua vain sellaisten maiden
yritykset, jotka ovat sitoutuneet salassa pidettävien tietojen
suojaamiseen ja muihin tietoturvallisuusjärjestelyihin.
Hankkeen turvallisuusjärjestelyistä huolehditaan
ESA:n tietoturvallisuutta koskevan yleissopimuksen avulla. Yleissopimus
on kuitenkin kattavasti sovellettavissa aikaisintaan syksyllä 2004.
Osassa ESA:n jäsenmaita onkin katsottu tarpeelliseksi saada aikaan
kahdenkeskisille sopimuksille rakentuva tietoturvallisuusjärjestelmä.
Suomalaisten yritysten osallistumista Galileo-hankkeeseen on
pidettävä Suomen informaatioyhteiskunnan kehittämiseen
tähtäävän ohjelman vuoksi tärkeänä.
Käytännössä suomalaiset yritykset
voivat osallistua Galileo-ohjelman tarjouskilpailuun ensisijaisesti
saksalaisten yritysten alihankkijoina. Tämän vuoksi
on katsottu erityisen kiireelliseksi saada aikaan Suomen ja Saksan
välinen tietoturvallisuutta koskeva sopimus.
Hallituksen esitykseen sisältyvien sopimusten määräysten
saattaminen sisällöllisesti voimaan Suomessa on
asianmukaisimmin toteutettavissa säätämällä erillinen
kansainvälisiä tietoturvallisuusvelvoitteita koskeva
laki. Erillislain avulla on tarkoitus sopeuttaa kansainväliset
velvoitteet Suomen lainsäädäntöön.
Erillislain avulla voidaan myös vastaisuudessa yksinkertaistaa
vastaavien sopimusten voimaansaattamista.
Esitykseen sisältyvien lakiehdotusten ei voida asiallisesti
katsoa merkitsevän muutosta asiakirjojen salassapitoon
Suomessa, vaikka voimaansaatettaviksi esitettyjen sopimusten piiriin kuuluvien
asiakirjojen salassapidosta ehdotetaankin otettavaksi erityissäännös
annettavaan lakiin. Kysymys on tiedoista, jotka lähettävässä valtiossa
tai kansainvälisessä järjestössä pidetään
valtio- tai turvallisuussalaisuuksina taikka sellaisina tietoina,
joiden oikeudeton paljastuminen on muutoin vastoin kansallisia tai
muita olennaisia yleisiä etuja. Tällaiset tiedot
ovat käytännössä jo nykyisen
lainsäädännön mukaan salassa
pidettäviä.
Sopimuksissa tarkoitetut asiakirjat on luokiteltu ja erikseen
merkitty erityisiin turvallisuusluokkiin kuuluviksi, mikä osoittaa
selkeästi asiakirjan toimittaneen salassapitotahdon. Kansainvälisen
yhteistyön keskeisiin periaatteisiin kuuluu, että toisen
valtion itsemääräämisoikeutensa mukaisesti
ilmaisemaa salassapitotahtoa kunnioitetaan. Suomen lainsäädäntö suojaakin
jo nykyisin sellaisia tietoja, joiden ilmaiseminen vahingoittaisi
Suomen kansainvälisiä suhteita.
Ehdotuksen mukaan kansallisen turvallisuusviranomaisen tehtäviä kansainvälisten
tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamisessa hoitaisi ulkoasiainministeriö.
Puolustusministeriö, pääesikunta ja suojelupoliisi
toimisivat puolestaan kansainvälisissä tietoturvallisuusvelvoitteissa tarkoitettuina
määrättyinä turvallisuusviranomaisina.
Tämä järjestely ei ole tarkoitettu pysyväksi,
vaan hallitus selvittää erikseen, miten tehtävien
hoitaminen on tarkoituksenmukaisimmin vastaisuudessa hoidettavissa.
Suomen ja Saksan välinen sopimus tulee voimaan viidentoista
päivän kuluttua siitä, kun Suomi on ilmoittanut
Saksalle, että sopimuksen voimaansaattamiseksi tarvittavat
kansalliset toimenpiteet on saatettu loppuun. ESA:n tietoturvallisuussopimus
tulee puolestaan Suomen osalta voimaan kolmenkymmenen päivän
kuluttua siitä päivästä, kun
Suomi on tallettanut hyväksymis- tai ratifioimiskirjansa.
Sopimusten voimaansaattamislait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan
tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana
samaan aikaan kuin sopimukset tulevat Suomen osalta voimaan. Laki kansainvälisistä
tietoturvallisuusvelvoitteista
on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen,
kun se on hyväksytty ja vahvistettu.