HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp

HaVM 11/2010 vp - HE 239/2009 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laeiksi järjestyslain 22 §:n, järjestyksenvalvojista annetun lain ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 17 päivänä marraskuuta 2009 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi järjestyslain 22 §:n, järjestyksenvalvojista annetun lain ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 239/2009 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 13/2010 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Katriina Laitinen ja lainsäädäntöneuvos Pertti Normia, sisäasiainministeriö

lainsäädäntöneuvos Camilla Busck-Nielsen, oikeusministeriö

komisario Pekka Aho, Poliisihallitus

lakimies Kimmo Lehtimäki, Poliisiammattikorkeakoulu

ylikomisario Ari Taipale, Helsingin poliisilaitos

jäsen, OTL Timo Kerttula, Finnsecurity ry

sopimussihteeri Jyrki Sinkkonen, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

puheenjohtaja Antero Rytkölä, Suomen Nimismiesyhdistys ry, edustaen myös Poliisi-, ulosotto-, syyttäjä- ja maistraattilakimiesten edunvalvontajärjestö PUSH ry:tä

lakimies Rita Ridanpää, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry

puheenjohtaja Jarmo Mikkonen, Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry

puheenjohtaja Markku Saikkonen, Turvallisuusalan ammattiliitto ry

professori Olli Mäenpää

professori Kaarlo Tuori

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • opetusministeriö
  • sosiaali- ja terveysministeriö
  • korkein hallinto-oikeus
  • keskusrikospoliisi
  • suojelupoliisi
  • rajavartiolaitos
  • Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
  • Tullihallitus
  • Suomen Kuntaliitto
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • Suomen Satamaliitto
  • Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry
  • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi järjestyslakia siten, että järjestyksenvalvoja voitaisiin asettaa joukkoliikenteen kulkuneuvojen ja liikenneasemien sekä kauppakeskusten lisäksi myös terveyden- ja sosiaalihuollon toimipisteisiin, lentopaikkoihin ja satamiin, joissa järjestyksenpito on luonteeltaan samantyyppistä.

Lisäksi yksityisen turvallisuusalan toimijoiden ammattitaitoa ja koulutuksen laatua parannettaisiin lisäämällä voimankäyttökoulutusta koskevia vaatimuksia sekä kehittämällä koulutuksen valvontaa. Vartijoiden voimankäyttökouluttajille ehdotetaan säädettäväksi viranomaishyväksymismenettely. Järjestyksenvalvojakouluttajan ja voimankäyttökouluttajan hyväksymisiä uusittaessa kouluttajien tulisi suorittaa kertauskoulutus. Vartijaksi hyväksymisen yläikärajaa ehdotetaan korotettavaksi 65 vuodesta 68 vuoteen. Muutokset tehtäisiin yksityisistä turvallisuuspalveluista annettuun lakiin sekä järjestyksenvalvojista annettuun lakiin.

Esitys on osa yksityisen turvallisuusalan lainsäädännön kokonaisuudistusta. Uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Toista vaihetta koskeva hallituksen esitys on suunniteltu annettavan eduskunnalle syysistuntokaudella 2010.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Yleistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan järjestyslain (612/2003) 22 §:n muuttamista siten, että järjestyksenvalvoja voidaan asettaa myös lentopaikkoihin ja satamiin. Rautatieasemille, linja-autoasemille ja metroasemille, jotka ovat luonteeltaan ja järjestyksenvalvonnan kannalta vastaavanlaisia väestökertymiä muodostavia liikenteen asemia, on mahdollista asettaa jo voimassa olevien säännösten nojalla järjestyksenvalvojia ylläpitämään poliisin apuna järjestystä ja turvallisuutta. Hallituksen esityksessä ehdotettu muutos ei näin ollen periaatteelliselta kannalta merkitse lain soveltamisalan merkittävää laajentamista nykytilaan verrattuna.

Sen sijaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimipisteiden sisällyttäminen lain soveltamisalaan merkitsee olennaisempaa soveltamisalan muutosta. Valitettava kehitys yhteiskunnassamme on johtanut siihen, että väkivallalla uhkaaminen ja myös väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet esimerkiksi terveyskeskuksissa, sairaaloissa sekä Kansaneläkelaitoksen asiakaspalvelutiloissa. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimipisteet ovat osoittautuneet tarjoamiensa palvelujen suhteen sellaisiksi tiloiksi, joissa järjestyshäiriöiden riski on viime vuosina kasvanut. Järjestyshäiriöt syntyvät tämän tyyppisissä tiloissa yleensä äkillisesti. Poliisin säännönmukainen läsnäolo terveyden- ja sosiaalitoimen toimipisteissä ei ole käytännössä mahdollista eikä myöskään tarkoituksenmukaista. Järjestyksenvalvojien läsnäolo on omiaan ennalta estämään häiriötilanteita, ja he voivat tarvittaessa välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä rikosten estämiseksi. Hallintovaliokunta pitääkin perusteltuna ehdotettua lainmuutosta.

Valiokunta tähdentää, että julkisella vallalla on vastuu yleisen järjestyksen ylläpitämisestä. Järjestyksenvalvojat voidaankin asettaa vain poliisin — ja vastaisuudessa tietyissä tilanteissa myös rajavartiolaitoksen — avuksi, ei itsenäisiksi järjestyksenpitäjiksi. Lisäksi on huomattava, että niissä paikoissa, joihin vastaisuudessa voidaan asettaa järjestyksenvalvojia, käytetään nykyisin enenevässä määrin vartijoita omaisuutta ja henkilökunnan koskemattomuutta suojaamaan. Tämä ei kuitenkaan poista ongelmaa tiloissa olevien ja palvelujen saamiseen oikeutettujen asiakkaiden osalta. Sen sijaan järjestyksenvalvojat voivat turvata sekä henkilökunnan että asiakkaiden oikeutta turvallisuuteen järjestyshäiriötilanteissa, kunnes poliisi saapuu paikalle. Valiokunta pitää tärkeänä, että seurataan järjestyshäiriöiden kehitystä paikoissa, joihin voidaan asettaa järjestyksenvalvojia ja laajemminkin yhteiskunnassa.

Saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää käsiteltävänä olevaa hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin kannanotoin ja muutosehdotuksin.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki järjestyslain 22 §:n muuttamisesta

22 §. Järjestyksenvalvojan asettaminen.

Pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa hallituksen esityksessä todetaan, että sosiaalihuollon toimipisteillä tarkoitetaan muun muassa työvoimatoimistoja. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei tämä vastaa alan lainsäädännön käsitteistöä tai yleistä kielenkäyttöä. Lisäksi perustuslakivaliokunta toteaa perusteluissa rajattavan sosiaalihuollon toimipisteiden ulkopuolelle koulukodit ja lastensuojelulaitokset.

Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta lakiehdotuksen 22 §:n 1 momentin loppuun lisättäväksi virkkeen, josta ilmenee, ettei sosiaalihuollon toimipisteillä tarkoiteta koulukoteja ja lastensuojelulaitoksia. Lisäksi valiokunta ehdottaa selvyyden vuoksi perusteluissa sosiaalihuollon toimipisteinä mainittujen työvoima- ja elinkeinotoimistojen sekä myös Kansaneläkelaitoksen toimipisteiden mainitsemista laissa erikseen paikkoina, joihin voidaan asettaa järjestyksenvalvojia.

Perustuslakivaliokunta huomauttaa lausunnossaan, että nykyiseen verrattuna 22 §:n 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi edellytys, jonka mukaan järjestyksenvalvojan toimialue voidaan vain tarvittaessa ulottaa laissa mainittujen paikkojen ja kulkuneuvojen välittömään läheisyyteen. Muutosta ei hallituksen esityksessä perustella. Lausunnossa todetaan, että järjestyksenvalvojan asettamisesta päättävän viranomaisen harkintavallankäyttöä tulee säännöksessä ohjata niin, ettei toimialuetta määrätä laajemmaksi kuin on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeen. Tämän vuoksi hallintovaliokunta ehdottaa 22 §:n 1 momentissa säilytettäväksi tarpeellisuusedellytyksen.

2. Laki järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta

Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

3. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta

24 §. Vartijaksi hyväksyminen.

Lakiehdotuksen 24 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan vartijaksi voidaan vastaisuudessa hyväksyä henkilö, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. Hallintovaliokunta ehdottaa lisäksi 24 §:n 1 momentin 1 kohtaa vastaavasti muutettavaksi hallituksen esitykseen sisältymätöntä voimassa olevan 24 §:n 2 momenttia, jonka mukaan vartijaksi hyväksyminen on voimassa enintään siihen saakka, kun vartija täyttää 65 vuotta.

29 §. Voimankäyttövälineiden kantaminen.

Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentin ensimmäistä virkettä muutettavaksi siten, ettei virkkeessä mainitun vartijan lisäksi myöskään väliaikainen vartija saa tarpeettomasti kantaa voimankäyttövälineitä.

Lakiehdotuksen 29 §:n 2 momentin mukaan voimankäyttövälineitä saa kantaa ja käyttää ainoastaan vartija tai väliaikainen vartija, joka on suorittanut voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen. Perustelujen mukaan kertauskoulutusta ei tarvitsisi suorittaa sinä vuonna, jolloin vartijan tai väliaikaisen vartijan koulutus on suoritettu. Tämä ei kuitenkaan ilmene lakitekstistä, jossa kategorisesti asetetaan kertauskoulutuksen suorittaminen voimankäyttövälineiden kantamisen ja käyttämisen edellytykseksi. Valiokunta ehdottaakin momentin sanamuodon täsmentämistä siten, ettei kertauskoulutusta edellytetä sinä vuonna, jolloin koulutus on suoritettu. Tämä merkitsee velvollisuutta suorittaa kertauskoulutus ensimmäisen kerran koulutusta seuraavana kalenterivuonna.

Lisäksi valiokunta ehdottaa 29 §:n 2 momentin muuttamista siltä osin kuin momentista ovat jääneet puuttumaan maininnat väliaikaisista vartijoista.

Valiokunta ehdottaa 29 §:n 2 momentista poistettavaksi virkkeen, joka koskee voimankäyttökouluttajan kertauskoulutusta, ja 3 momenttiin lisättäväksi, ettei voimankäyttökouluttajan tarvitse suorittaa voimankäyttövälineiden vuosittaista kertauskoulutusta. Voimankäyttökouluttajan on kuitenkin osoitettava vuosittain, että hänellä on riittävä ampuma-aseen käsittelytaito ja ampumistaito, jos hän kantaa ampuma-asetta.

43 §. Tietojensaantioikeus.

Hallituksen esityksen HE 58/2009 vp käsittelyn yhteydessä on ollut tarkoitus muuttaa lain 43 §:ää siten, että Poliisihallituksella on sisäasiainministeriön ja lääninhallituksen sijasta oikeus saada vartioimisliikkeeltä ja turvasuojausliikkeeltä valvonnassa tarvittavia tietoja. Tarkoitus ei kuitenkaan ole ollut poliisin hallintorakenneuudistukseen liittyneen Poliisihallituksen perustamista koskevan sääntelyn yhteydessä poistaa poliisilaitoksen valvontatehtäviä, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa voimassa olevan 43 §:n muuttamista (510/2009) mainitsemalla myös poliisilaitokset tietojen saamiseen oikeutettuina tahoina.

Säätämisjärjestys

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta ehdottaa,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että 1. ja 3. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

järjestyslain 22 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun järjestyslain (612/2003) 22 §:n 1 momentti seuraavasti:

22 §

Järjestyksenvalvojan asettaminen

Terveyden- tai sosiaalihuollon toimipisteen, Kansaneläkelaitoksen toimipisteen , työvoima- ja elinkeinotoimiston, kauppakeskuksen, liikenneaseman, sataman tai lentopaikan sijaintipaikan taikka kulkuneuvon lähtöpaikan poliisilaitos voi paikan tai kulkuneuvon ylläpitäjän tai haltijan hakemuksesta antaa luvan asettaa terveyden- tai sosiaalihuollon toimipisteeseen, Kansaneläkelaitoksen toimipisteeseen , työvoima- ja elinkeinotoimistoon, kauppakeskukseen, liikenneasemalle, satamaan, lentopaikkaan tai joukkoliikenteen kulkuneuvoon järjestyksenvalvojista annetussa laissa (533/1999) tarkoitettuja järjestyksenvalvojia ylläpitämään poliisin tai rajavartiolaitoksen apuna järjestystä ja turvallisuutta, jos järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei muulla tavalla ole tarkoituksenmukaista sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sitä perustellusta syystä edellyttää. Järjestyksenvalvojien asettamiseen oikeuttavassa luvassa järjestyksenvalvojien toimialue on rajattava siinä tarkoitettujen paikkojen alueelle taikka kulkuneuvoon ja tarvittaessa niiden välittömään läheisyyteen. Sosiaalihuollon toimipisteellä ei tarkoiteta koulukoteja tai lastensuojelulaitoksia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

3.

Laki

yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista 12 päivänä huhtikuuta 2002 annetun lain (282/2002) 18 §:n 1 momentin 3 kohta, 20 §:n edellä oleva väliotsikko, 24 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti, 29 §, 42 §:n 1 ja 2 momentti, 43 §, 44 § sekä 61 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentin 2 kohta,

sellaisina kuin niistä ovat 29 § osaksi laissa 101/2007, 42 §:n 1 ja 2 momentti ja 43 § laissa 510/2009 ja 44 § laissa 105/2007, sekä

lisätään lakiin uusi 23 a, 47 a ja 49 a § sekä 56 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti:

18 §

(Kuten HE)

Vastaavaksi hoitajaksi, voimankäyttökouluttajaksi ja vartijaksi hyväksyminen

23 a §

(Kuten HE)

24 §

Vartijaksi hyväksyminen

Vartijaksi voidaan hyväksyä se, joka:

(1 kohta kuten HE)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vartijaksi hyväksyminen on voimassa viisi vuotta. Se on kuitenkin voimassa enintään siihen saakka, kun vartija täyttää 68 vuotta. (Uusi 2 mom.)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

29 §

Voimankäyttövälineiden kantaminen

Vartija tai väliaikainen vartija ei saa vartioimistehtävissä tarpeettomasti kantaa voimankäyttövälineitä. Ampuma-asetta, kaasusumutinta ja teleskooppipatukkaa saa kantaa ja käyttää ainoastaan vartija, joka on saanut erityisen voimankäyttökoulutuksen. Ampuma-asetta saa kantaa vain henkivartija- tai arvokuljetustehtävissä sekä huomattavan yleisen edun kannalta merkittävän vartioimiskohteen vartioinnissa, jos tehtävän suorittaminen olosuhteiden johdosta sitä välttämättä edellyttää. Väliaikainen vartija ei saa kantaa ampuma-asetta. Ampuma-aseen ja kaasusumuttimen kantamisesta päättää vastaava hoitaja toimeksiannoittain. Jos vartija on vartioimistehtävässä käyttänyt ampuma-asetta, vartioimisliikkeen on viivytyksettä ilmoitettava siitä aseenkäyttöpaikan poliisilaitokselle.

Voimankäyttövälineitä saa kantaa ja käyttää ainoastaan vartija tai väliaikainen vartija, joka on suorittanut voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen. Kertauskoulutusta ei kuitenkaan edellytetä sinä vuonna, jolloin vartijan tai väliaikaisen vartijan koulutus on suoritettu. Vartioimisliikkeen, jonka palveluksessa olevat vartijat tai väliaikaiset vartijat kantavat vartioimistehtävissä voimankäyttövälineitä, on järjestettävä vähintään kerran vuodessa vartijoilleen tai väliaikaisille vartijoilleen koulutustilaisuus (voimankäyttövälineiden kertauskoulutus) tai valvottava, että vartija tai väliaikainen vartija on muutoin suorittanut kyseisen koulutuksen. Ampuma-asetta saa kantaa ainoastaan vartija, joka on osoittanut vuosittain, että hänellä on riittävä ampuma-aseen käsittelytaito ja ampumistaito.

Erityisen voimankäyttökoulutuksen ja voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen kouluttajana voi toimia ainoastaan 23 a §:ssä tarkoitettu voimankäyttökouluttaja. Vartioimisliikkeen palveluksessa toimivan 23 a §:ssä tarkoitetun voimankäyttökouluttajan, jolla on voimassa oleva poliisin hyväksyminen vartijaksi tai väliaikaiseksi vartijaksi tai Poliisihallituksen hyväksyminen voimankäyttökouluttajaksi, ei tarvitse suorittaa vuosittaista voimankäyttövälineiden kertauskoulutusta. Voimankäyttökouluttajan on kuitenkin osoitettava vuosittain, että hänellä on riittävä ampuma-aseen käsittelytaito ja ampumistaito, jos hän työtehtävissään kantaa ampuma-asetta.

42 §

(Kuten HE)

43 § (Uusi)

Tietojensaantioikeus

Poliisihallituksella ja poliisilaitoksella on oikeus saada vartioimisliikkeeltä ja turvasuojausliikkeeltä valvonnassa tarvittavia tietoja liikkeen toiminnasta, henkilöstöstä, taloudellisesta asemasta ja muista vastaavista seikoista yhteisön jäsentä, tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan yrityssalaisuuden estämättä.

44, 47 a, 49 a, 56 ja 61 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2010

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Tapani Tölli /kesk
  • vpj. Tapani Mäkinen /kok
  • jäs. Thomas Blomqvist /r
  • Juha Hakola /kok
  • Heli Järvinen /vihr
  • Pietari Jääskeläinen /ps
  • Oiva Kaltiokumpu /kesk
  • Elsi Katainen /kesk
  • Timo V. Korhonen /kesk
  • Valto Koski /sd
  • Outi Mäkelä /kok
  • Petri Pihlajaniemi /kok
  • Raimo Piirainen /sd
  • Lenita Toivakka /kok
  • Unto Valpas /vas
  • vjäs. Veijo Puhjo /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Ossi Lantto

​​​​