Perustelut
Lain tarkoitus
Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palveluiden
järjestämisestä ehdotetulla lailla kootaan
yhteen valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen
kehittäminen ja tuotanto näitä tehtäviä varten
perustettavaan palvelukeskukseen. Samalla keskitetään
valtion yhteisten tieto- ja viestinteknisten palvelujen palvelutuotannon
ohjaus valtiovarainministeriöön.
Lakiehdotuksen tarkoituksena on tehostaa valtion tieto- ja viestintäteknisiä toimintoja,
parantaa tieto- ja viestintäteknisten palvelujen laatua
ja yhteentoimivuutta sekä parantaa tieto- ja viestinteknisen
palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja ohjausta. Taustalla on
useammassa yhteydessä esitetyt arviot siitä, että julkisen
hallinnon tietojärjestelmien ja tieto- ja viestintäteknisten
toimintojen yhteentoimivuutta ja kustannustehokkuutta olisi tärkeää parantaa.
Taustalla on erityisesti myös valtionhallinnon toimialariippumattomien
tieto- ja viestintäteknisten tehtävien hoitamisen,
erityisesti perustietotekniikkatehtävien, hajanaisuus.
Myös hallintovaliokunta on kiinnittänyt huomiota
mainittuihin kehittämistarpeisiin ja pitää lain
tavoitteita tärkeinä. Ehdotettu laki muodostaa
yhdessä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun
lain (634/2011, jäljempänä tietohallintolaki)
kanssa yleislainsäädännöllisen kokonaisuuden,
jossa säädetään valtion ohjauksessa
ja hallinnassa olevien tieto- ja viestintäteknisten palvelujen
ohjauksesta ja yhteentoimivuudesta sekä palveluista ja
niiden järjestämisestä. Uusi laki on
erityislaki suhteessa tietohallintolakiin.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa jäljempänä ilmenevin
huomautuksin ja muutosehdotuksin hallituksen esitykseen sisältyvien
lakiehdotusten hyväksymistä.
Hallintovaliokunta tulee omalta osaltaan seuraamaan uudistuksen
toimeenpanoa.
Palvelukeskus
Valtion yhteisiä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja
ryhtyy tuottamaan valiovarainministeriön hallinnonalalle
perustettava virasto (palvelukeskus), johon kootaan valtion virastoista
ja laitoksista ns. toimialariippumattomat perustietotekniikka- ja
tietojärjestelmätehtävät. Valiokunta toteaa
palvelukeskuksen perustamisen olevan mittava organisaatiouudistus.
Palvelukeskukseen kootaan tehtäviä noin 80 virastosta
kahden vuoden siirtymäajan kuluessa. Ehdotetun lain mukaan
valtioneuvosto päättää niistä valtion
virastoista ja laitoksista sekä niiden alaisista yksiköistä,
joista tehtäviä ja toimintoja siirretään,
ja siirtojen ajankohdista. Palvelukeskuksen toiminta rahoitetaan
asiakasmaksuilla.
Valtion yhteisillä tieto- ja viestintäteknisillä palveluilla
tarkoitetaan palveluja, joiden järjestämisestä vastaavat
valtion viranomaiset, joita käytetään
tai on tarkoitettu käytettävän yleisesti ja
laajasti julkisten hallintotehtävien tukena, joiden järjestäminen
ei edellytä toimialakohtaisia ratkaisuja tai merkittävää toimialakohtaista osaamista
ja jotka perustuvat yleisesti käytettyihin tieto- ja viestintäteknisiin
ratkaisuihin. Volyymiltaan suurimmat ovat työasema- ja
käyttäjäpalvelut sekä käyttöpalvelut.
Laissa säädetään myös
yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen yleisistä laatuvaatimuksista,
jollaisia säännöksiä ei lainsäädäntöön
ole aiemmin sisältynyt. Valtiovarainministeriön
tehtävänä on ohjata muun muassa palvelujen
järjestämistä ja laatua sekä palveluiden
yhteentoimivuutta ja kokonaisarkkitehtuurin mukaisuutta.
Palvelukeskuksen asiakkaita ovat valtion virastot ja laitokset.
Näihin kuuluvat myös ministeriöt. Virastot
ja laitokset velvoitetaan lailla käyttämään
yhteisiä palveluja. Virastot ja laitokset voivat jäädä näiden
palvelujen ulkopuolelle vain laissa määritellyissä poikkeustapauksissa. Asiakkaina
voivat olla myös muun muassa valtion liikelaitokset ja
muut julkisen hallinnon viranomaiset. Laissa säädetään
erikseen kunnallisten viranomaisten velvoitteesta käyttää sellaisia yhteisiä sähköisen
asioinnin ja hallinnoinnin tukipalveluja, joiden järjestämisestä vastaavat
valtion viranomaiset ja joista kunnallisille viranomaisille aiheutuvat
välittömät kustannukset korvataan valtion
varoista.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan ICT-järjestelmä-
ja palvelutoimittajat tulevat olemaan palvelukeskuksen alihankkijoina
merkittävässä roolissa. Valiokunta tähdentää,
että palvelukeskus ei ole yhteishankintayksikkö.
Palvelukeskus tekee läheistä yhteistyötä Hansel Oy:n
kanssa palvelutuotantoonsa liittyvissä hankinnoissa, hyödyntää Hanselin
yhteishankintoina kilpailuttamia sopimuksia palvelutuotannossaan
sekä Hanselin asiantuntijapalveluja palvelukeskuksen omissa
kilpailutuksissa. Erotuksena yhteishankintoihin palvelukeskus tuo
asiakkaidensa näkökulmasta oman lisäarvonsa
alihankkijan tuottamiin palveluihin eikä asiakas tee sopimusta
suoraan palvelukeskuksen alihankkijan kanssa. Yhteishankintayksiköstä poiketen palvelukeskus
voi tuottaa perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja
laissa määritellylle asiakaskunnalle
myös omana työnään.
Esityksen perustelujen mukaan tavoitetilana on, että palvelukeskus
ei kilpaile avoimilla markkinoilla olevien palvelujen kanssa. Selvityksen
mukaan palvelukeskus ei tule osallistumaan hankintayksiköiden
järjestämiin omaan toimialueeseensa liittyviin
kilpailutuksiin. Palvelukeskuksen palvelujen käyttöä ohjataan
joko palvelujen käyttöön velvoittavilla
säännöksillä, lainsäädäntöön
kirjatuilla yksinoikeusmääräyksillä tai
tekemällä sellaisia palvelujen järjestämistä koskevia
päätöksiä, jotka mahdollistavat sidosyksikköhankintojen
tekemisen tai palvelujen käyttämisen keskitetyllä rahoituksella.
Lisäksi lakiehdotuksen 5 §:n 2 momentin ja 13 §:n 1
momentin säännöksillä on tarkoitus
nimenomaisesti rajata pois mahdollisuus, että yhteisten
palvelujen tuottajana olisi sellainen toimija, jonka palveluja sen
asiakkaiden olisi hankintalain mukaisesti kilpailutettava. Selvyyden
vuoksi valiokunta kuitenkin tähdentää,
että koska palvelukeskuksen tehtävää ei
yhtiöitetä vaan palvelukeskus on virasto, lähtökohtana
on, ettei palvelukeskus saa toimia kilpailutilanteessa markkinoilla.
Lakiehdotuksen suhde julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta
esitettyyn lakiin (HE 54/2013 vp)
Lakiehdotuksen 5 §:n 1 momentin mukaan palvelukeskuksella
voi olla myös muita tehtäviä siten kuin
siitä tässä laissa tai muussa lainsäädännössä säädetään
tai muun lainsäädännön nojalla määrätään.
Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan
tällaisiksi tehtäviksi voitaisiin katsoa esimerkiksi
turvallisuusverkon tieto- ja viestintäteknisten palvelujen
ja integraatiopalvelujen tuottaminen julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta
ehdotetun lain 8 ja 10 §:n nojalla (HE 54/2013
vp). Mainitun 5 §:n perustelujen mukaan toisaalta
turvallisuusverkon palvelujen voidaan katsoa olevan myös
ehdotetun lain 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja
yhteisiä perustietotekniikkapalveluja, jolloin niiden tuottaminen
voisi olla palvelukeskuksen tehtävänä myös
sen perusteella.
Eduskunnassa on samanaikaisesti käsiteltävänä edellä mainittu
hallituksen esitys 54/2013 vp. Julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta
esitetyn lain 8 §:n mukaan turvallisuusverkon tieto- ja
viestintäteknisten palvelujen tuottajana toimii tähän
tehtävään erikseen nimetty julkisen hallinnon
viranomainen tai tieto- ja viestintäteknisen alan toimija.
Valtioneuvosto päättää valtiovarainministeriön
esittelystä turvallisuusverkon tieto- ja viestintäteknisten
palvelujen tuottajasta ja tähän toimintaan liittyvien
valtion oikeuksien ja velvollisuuksien siirtämisestä.
Mainitun lain 10 §:n mukaan turvallisuusverkon integraatiopalvelujen
tuottajana toimii tähän tehtävään
erikseen nimetty julkisen hallinnon viranomainen tai tieto- ja viestintäteknisen
alan toimija. Valtiovarainministeriö päättää turvallisuusverkon
integraatiopalvelujen tuottajasta. Valiokunta toteaa, että julkisen
hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta esitetty laki on erityislaki
suhteessa valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten
palvelujen järjestämisestä ehdotettuun
lakiin. Päätökset turvallisuusverkon
tieto- ja viestintäteknisten palvelujen ja integraatiopalvelujen
tuottajasta tehdään julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoimintaa
koskevan lain nojalla.
Asiakasvaikuttavuus
Ehdotettu laki sisältää useita säännöksiä,
joiden tarkoituksena on varmistaa ja mahdollistaa yhteisten tieto-
ja viestinteknisten palvelujen ja palvelukeskuksen palvelujen laatu.
Asiakastarpeiden erilaisuus ja monimutkaisuus ovat palvelukeskuksen
haasteita yhtenäisen ja tehokkaan palvelutuotannon toteuttamisessa
ja palvelukokonaisuuden hallinnassa. Säännökset
palvelujen laatuvaatimuksista ja toiminnan ohjaus- ja johtamismallista
antavat valiokunnan näkemyksen mukaan hyvät lähtökohdat
vastata asiakkaiden tarpeisiin saada laadukasta ja tarpeiden mukaista
palvelua.
Valiokunta korostaa palvelukeskukselle asiakasohjausta ja toiminnan
kehittämistä tukemaan perustettavan asiakasneuvottelukunnan
merkitystä. Esityksen perustelujen mukaan tarkoituksena
on, että neuvottelukunnassa käsitellään
ainakin toiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja
ja palvelujen laatuun liittyviä asioita. Neuvottelukunta
voi myös tehdä palvelukeskuksen hallitukselle
tai valtiovarainministeriölle edellä mainittuja
koskevia aloitteita. Valiokunta pitää tärkeänä,
että neuvottelukunnan rooli ei ole vain seuraava, vaan
että sillä on aidosti ohjaava vaikutus. Neuvottelukuntaan
on tarkoitus kuulua neuvottelukunnan puheenjohtajana valtiovarainministeriö ja
edustajia kultakin hallinnonalalta. Neuvottelukunnan kokoonpanossa, tehtävissä ja
toiminnan käytännön järjestelyissä tulee
voida tarvittavalla tavalla ottaa huomioon asiakaskunnan erilaisuus.
Selvityksen mukaan asiakaskohtainen ohjaus tapahtuu vahvalla
sopimusohjauksella asiakkaan ja palvelukeskuksen välillä.
Sopimuksissa sovitaan tuotettavista palveluista, niiden laatuvaatimuksista
sekä mahdollisten palvelupoikkeamien sanktioinnista. Näissä sovelletaan
yleisiä ICT-alalla hyvinä pidettyjä sopimuskäytäntöjä muun
muassa laatuvaatimusten määrittelyssä ja
laadunvalvonnassa. Lisäksi palvelusopimuksissa sovitaan
osapuolten keskinäisistä vastuista. Asiakkuuden
ohjaus ja seuranta toteutettaisiin asiakkuuden hallintamallin mukaisesti.
Kustannustehokkuus suhteessa palvelujen kehittämiseen
ja tietoturvallisuuteen
Valtionhallinnon yhteisten tieto- ja viestintäteknisten
palvelujen kokoamisella tavoitellaan merkittäviä kustannushyötyjä.
Selvityksen mukaan koko valtionhallinnon toimialariippumattomiksi
ICT-menoiksi on arvioitu noin 348 miljoonaa euroa vuoden 2012 tasolla.
Palvelukeskuksen vuosibudjetin on arvioitu tavoitetilassaan vuonna
2018 olevan noin 270 miljoonaa euroa. Tähän sisältyy
arviolta noin 50 miljoonaa euroa toiminnan tehostamispotentiaalia.
Tämä säästöpotentiaali
kohdistuu koko valtionhallinnon tietohallintomenoihin vaikuttamalla
suoraan palvelukeskuksen perimiin asiakasmaksuihin. Toiminnan käynnistämisen
alkuvuosina 2016 ja 2017 vuosibudjetin on arvioitu olevan noin 10—20
miljoonaa euroa suurempi kuin tavoitetilassaan.
Valiokunta pitää toimialariippumattomien ICT-palveluiden
keskittämistä kannatettavana ja tarkoituksenmukaisena.
Keskittämisellä voidaan saavuttaa sekä tietoteknisten
palveluiden oikeatasoista laatua että kustannustehokkuutta. On
kuitenkin huomattava, että keskittämisen tuomien
säästöjen toteutuminen tapahtuu vasta palvelutuotannon
yhtenäistämisen myötä ja vaatii
sekä aikaa että työtä niin uudessa
palvelukeskuksessa kuin uusia palveluita hyödyntävissä organisaatioissakin.
Mahdollista on sekin, että joillakin toimijoilla jo aiemmin
toimialalähtöisesti optimoidut perustietotekniikan
kustannukset ainakin aluksi nousevat. Volyymihyötyjen aikaansaamiseksi
on kokonaisuuden kannalta tärkeää toimijoiden
kokoaminen yhteisen ratkaisun piiriin.
Selvityksen mukaan säästöpotentiaalin
laskenta perustuu nykyisen tietoturvatason säilyttämiseen
sekä palveluiden ja toimintaprosessien yhtenäistämiseen.
Valiokunta korostaa, että säästötavoitteilla
ei pidä heikentää tietoturvallisuuden
tasoa. Palvelukeskuksen tulee vastata tietoturvallisuutta koskeviin
palvelutasovaatimuksiin asiakastarpeiden mukaisesti. Mikäli
nykyiseen tietoturvallisuustasoon kohdistuu kehittämistarpeita,
tämän kehittämisen kustannukset arvioidaan
erikseen.
Valiokunta viittaa myös vuonna 2013 laadittuun Suomen
kyberturvallisuusstrategiaan, jossa tähdennetään
sitä, että kyberturvallisuus perustuu koko yhteiskunnan
tietoturvallisuuden järjestelyihin ja että turvallisuuden
edellytyksenä on jokaisen kybertoimintaympäristössä toimivan
toteuttamat tarkoituksenmukaiset ja riittävät
tietojärjestelmien ja tietoverkkojen turvallisuusratkaisut.
Valiokunta on lausunut strategiasta lausunnossaan HaVL
3/2013 vp — VNS 6/2012
vp, UTP 2/2013 vp.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan palvelukeskuksen perustamiseen
ja toiminnan käynnistämiseen liittyviä riskejä on
arvioitu valmistelun aikana yhdessä hallinnonalojen edustajien
kanssa. Tarkastelun näkökulmina ovat olleet liiketoiminta-,
henkilöstö- ja tietoriskit. Riskien pienentämiseksi
ja toteutumisen estämiseksi on suunniteltu käytännön
varautumistoimenpiteitä. Ehdotettuun lakiin sisältyvät
palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat säännökset
myös osaltaan mahdollistavat riskien hallintaa. Valiokunta
korostaa, että palvelukeskuksen on toteutettava kokonaisarkkitehtuurinsa
ja käytänteensä siten, että tietoturvallisuus
säilyy korkealaatuisena. Tämä vaatimus
korostuu entisestään, mikäli palvelukeskuksen
tehtäväksi annetaan myös hallituksen
esityksessä HE 54/2013 vp tarkoitetun
turvallisuusverkon tieto- ja viestintäteknisten palvelujen
tuotanto.
Valiokunta toteaa, että eräiden hallinnonalojen
korostuneesta riskitasosta johtuen niillä on perusteltu
tarve toimintaympäristön luonteen huomioiville
erityisille turvajärjestelyille ja turvallisuuskäytänteille.
Järjestelmät voivat vaatia esimerkiksi erityisiä suojaus-
ja hallinnointitoimia tai niissä havaittuihin poikkeamiin
on pystyttävä reagoimaan erityismenettelyillä.
Harkittaessa tällaisten järjestelmien keskittämistä on tärkeää huomioida
säästöjen lisäksi palveluiden erityiset
turvallisuusvaatimukset tarkoituksenmukaisen toteutusmallin tunnistamiseksi.
Henkilöstön asema
Uudistuksen myötä palvelukeskukseen siirtyy merkittävä määrä siirrettäviä tehtäviä
hoitavaa henkilöstöä,
noin 1 300 henkilöä, useista valtion
virastoista ja laitoksista. Vuonna 2014 on suunniteltu siirtyvän
noin 630 henkilötyövuotta. Palvelukeskukseen siirtyy
sekä virkasuhteisia että työsopimussuhteisia
henkilöitä. Esityksen mukaan virkasuhteisten henkilöiden
siirtyessä palvelukeskuksen palvelukseen heidän
palvelussuhteensa muuttuu työsopimussuhteeksi. Valiokunta
toteaa tämän olevan poikkeava lähtökohta siihen
nähden, että palvelukeskus on valtion virasto
ja valtion pääasiallisena palvelussuhteen lajina
on virkasuhde. Esityksessä muutosta on perusteltu lähinnä toiminnan
tuloksellisen järjestämisen ja palvelutoiminnan
johtamisen edellytyksillä ja sillä, ettei palvelukeskuksen
tehtävissä käytetä julkista
valtaa.
Valiokunta pitää henkilöstön
yhdenvertaisuuden kannalta perusteltuna sitä, että palvelukeskuksessa
on käytössä vain yksi palvelussuhdelaji.
Palvelukeskuksen sisällä tehtävät
ovat pääsääntöisesti
saman kaltaisia perustietotekniikkaan ja muuhun tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä
palvelutehtäviä.
Työsopimussuhdetta voidaan puoltaa rekrytointiprosessin
joustavuudella ja nopeudella henkilöiden vaihtuessa ja tehtävien
muuttuessa sekä yksittäisten työsuhteen
ehtojen sopimisessa. Alan osaajien liikkuvuus on tavanomaista suurempaa,
jolloin joustavalla ja nopealla rekrytoinnilla on suuri merkitys
kilpailtaessa työvoimasta. Tässä yhteydessä valiokunta
haluaa myös korostaa sen tärkeyttä, että siirtyvän
henkilöstön osaamista ja asiantuntijuutta arvostetaan
ja hyödynnetään. Sillä on olennaista
merkitystä myös toimintojen ylläpitämisen
ja jatkuvuuden turvaamisen kannalta.
Valtion henkilöiden palvelussuhteiden jatkuvuus turvataan
valtion virkamieslain (750/1994) ja
ehdotetun lain siirtymäsäännösten
nojalla. Siirtyvissä tehtävissä olevat
henkilöt otetaan palvelukeskukseen työsopimussuhteisiin.
Määräaikaisessa palvelussuhteessa näissä tehtävissä oleva
henkilöstö siirtyy palveluskeskukseen määräaikaisen
palvelussuhteensa keston ajaksi. Henkilöiden työsuhteen
katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen
kannalta jatkuneen valtiolla yhdenjaksoisena. Valiokunta korostaa, että muutoksissa
on noudatettava valtion hyvää henkilöstöpolitiikkaa
ja valtioneuvoston periaatepäätöstä valtion
henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation
muutostilanteissa (26.1.2012).
Esityksen perustelujen mukaan palvelukeskukselle neuvotellaan
uusi palkkausjärjestelmä. Saadun selvityksen mukaan
on todennäköistä, ettei palkkausjärjestelmä valmistu
suunnitellussa aikataulussa, vaan vasta vuonna 2014. Uusi virasto
aloittaisi siten euromääräisillä palkkauksilla.
Siirtyvän henkilöstön palkkataso
on turvattu valtion keskustason virka- ja työehtosopimuksessa.
Sopimuskaudelle 2012—2014 tehty keskustason virka- ja työehtosopimus
ja sen allekirjoittamispöytäkirja sisältävät
määräykset palkkauksesta eräissä siirtymätilanteissa
ja palkkatason turvaamisesta fuusiotilanteessa tehtävässä palkkausjärjestelmäsopimuksessa
sekä niitä tilanteita varten, joissa työnantaja
tekee aloitteen tehtävien muuttamiseksi vaativuudeltaan
alemmalle tasolle. Näitä kauden 2012—2014
valtion sopimuksen määräyksiä sovelletaan
palvelukeskukseen siirtyvään henkilöstöön
joko työehtosopimuksena tai joka tapauksessa työsopimusten osana
siten kuin työnantaja on 29.11.2013 keskeisistä työsuhteen
ehdoista antamassaan ilmoituksessa todennut. Vastaavat määräykset
sisältyvät valtion kauden 2014—2017 keskustason
sopimukseen, sen allekirjoittamispöytäkirjan liitteeseen,
ja niitä noudatetaan ilman eri toimenpiteitä työehtosopimuksena.
Edellä mainittujen määräysten
mukaan organisaatiomuutoksen voimaantuloajankohtaan liittyy turva,
jos henkilöstö suoraan lain nojalla siirtyy valtionhallinnon
virastosta toiseen eikä sama palkkausjärjestelmä ole
sovellettavana molemmissa virastoissa. Tällaisissa tapauksissa siirtyvä henkilöstö
säilyttää siirtymähetken
euromääräisen palkkansa. Tilanteessa,
jossa vastaanottavassa virastossa ei vielä ole uutta palkkausjärjestelmää,
työnantaja voi muuttaa siirtymähetken euromääräistä palkkaa
yleisten työoikeudellisten säännösten
ja periaatteiden mukaisesti. Turva vastaa sitä, mitä aikaisempien
virastokohtaisten organisaatiomuutoslakien yhteydessä on
noudatettu.
Turvaa täydentävät keskustason sopimukseen
sisältyvä siirtymähetken euromääräisen palkan
ehdoton turvaaminen 24 kuukauden ajaksi organisaatiomuutoksen voimaantulosta
sekä keskustason sopimuksen nojalla virastotason palkkausjärjestelmäsopimuksiin
otettava 18 kuukauden ehdoton turva uuden palkkausjärjestelmän
käyttöönottoajankohdasta. Yleisesti valtionhallinnossa
on voimassa myös keskustason sopimusmääräys,
jonka perusteella, jos työnantaja tekee aloitteen henkilön
tehtävien muuttamiseksi vaativuudeltaan alemmalle tasolle,
henkilöllä on 24 kuukauden ajan muutoksesta oikeus
alentamattomaan tehtävän vaativuuden mukaiseen
palkkaukseen.
Muiden palvelussuhteen ehtojen osalta siirtyvä henkilöstö on
ennen siirtymistään ja sen jälkeen valtion
keskustasolla tehtyjen sopimusten piirissä. Heidän
palkalliset poissaolonsa ja muut yleiset asiat, työaikansa,
vuosilomansa ja matkakustannusten korvaukset määräytyvät
näitä asioita koko valtionhallinnossa
koskevien sopimusten mukaisesti.
Hallituksen esityksen mukaan on mahdollista, että pienellä osalla
siirtyvistä henkilöistä on heidän
virka-asemaansa perustuen erityisiä eläke-etuja.
Erityisten eläke-etujen turvaamiseen liittyvät
yksityiskohdat ratkaistaan myöhemmin siirtymävaiheen
aikana. Lähtökohtana tulee olla, että siirtyvien
henkilöiden siirtymishetkeen mennessä ansaitut
eläkkeet turvataan.
Asetuksenantovaltuus
Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palveluiden
järjestämisestä ehdotetun lain (1. lakiehdotus)
5 §:n 3 momentin mukaan palvelutuottajan tehtävistä ja
toimintatavoista tämän lain mukaisten palvelujen
tuotannossa voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella. Selvityksen mukaan asetuksen valmistelun yhteydessä on
tullut tarve antaa palvelukeskusta koskevia tarkempia säännöksiä sen
lisäksi, mihin esitetyn 5 §:n asetuksenantovaltuus tai
ehdotetun lain muiden säännösten mukaiset asetuksenantovaltuudet
tarkkaan ottaen valtuuttavat. Näitä kysymyksiä ovat
muun muassa palvelukeskuksen päätoimipaikka ja
nimi. Selvityksen mukaan säännökset annettaisiin
valtioneuvoston asetuksella samassa yhteydessä, kun palvelukeskuksen
tehtävistä säädettäisiin
tarkemmin. Edellä todetun vuoksi valiokunta ehdottaa, että mainitun
5 §:n 3 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Tässä pykälässä tarkoitetun
palvelutuottajan tehtävistä ja toimintatavoista
tämän lain mukaisten palvelujen tuotannossa sekä 1
momentissa tarkoitetun palvelukeskuksen toiminnan järjestämisestä voidaan antaa
tarkempia säännöksiä valtioneuvoston
asetuksella."