Yleisperustelut
Yleistä
Rajavartiolainsäädännön
kokonaisuudistus on tullut voimaan 1 päivänä syyskuuta
2005 (HaVM 12/2005 vp — HE
6/2005 vp). Tuolloin uudet rajavartiolaki (578/2005),
laki rajavartiolaitoksen hallinnosta (577/2005)
ja laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa (579/2005)
ovat korvanneet aiemman rajavartiolaitoksesta annetun lain (320/1999).
Eduskunta on edellyttänyt hallintovaliokunnan mietintöön
HaVM 12/2005 vp sisältyvän lausumaehdotuksen
perusteella, että hallintovaliokunnalle tulee antaa viimeistään
vuoden 2008 loppuun mennessä seikkaperäinen kirjallinen selvitys
lainsäädännön toimivuudesta
ja soveltamisesta. Hallintovaliokunta on saamansa selvityksen johdosta
antamassaan lausunnossa todennut, että vuoden 2005 kokonaisuudistuksen
toimeenpano on toteutettu hyvin ja asetetut tavoitteet on saavutettu.
Hallintovaliokunta toteaa, että rajavartiolaitoksen
toimintojen ja työtehtävien kehittämistä on
johdonmukaisesti jatkettu edellä mainitun kokonaisuudistuksen
jälkeenkin. Nyt käsiteltävänä oleva
hallituksen esitys muodostaa tämän vuoksi luontevan
jatkumon tapahtuneelle kehitykselle. Esitys liittyy myös
uuden esitutkintalain (805/2011), uuden
pakkokeinolain (806/2011) ja uuden poliisilain
(872/2011) voimaantuloon kuluvan vuoden
alusta. Mainittujen lakien säätämisen
yhteydessä rajavartiolakiin on ehdotettu ja hyväksytty
vain kiireelliset ja aivan välttämättömät
teknisluontoiset muutosehdotukset.
Hallituksen esitykseen on sisällytetty myös pääministeri
Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti säännöksiä harvaan
asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen parantamiseksi viranomaisyhteistyötä tehostamalla,
salametsästyksen estämiseksi ja PTR-viranomaisten
yhteistyön syventämiseksi. Hallitusohjelman tavoitteita
toteuttavat niin poliisin ja rajavartiolaitoksen yhteispartiointia
koskeva sääntelyehdotus kuin erityisesti ehdotus
rajavartiolaitoksen ilmoitusvelvollisuudesta poliisille jo tiedusteluvaiheen rikosasioista
sekä tiedonhankintakeinoista. Samaan normikokonaisuuteen
kuuluvat säännökset rikosasioiden siirtomahdollisuudesta
poliisille ja Tullille jo tiedusteluvaiheessa.
Rajavartiolakiin ehdotetuilla muutoksilla tehostetaan poliisin
ja rajavartiolaitoksen yhteistyötä yhteispartioinnin
muodossa. Rajavartiomiehelle on tarkoitus lisäksi antaa
tietyissä tilanteissa ja tarkkarajaisesti samat toimivaltuudet kuin
poliisilla on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi
silloinkin, kun rajavartiomiehet partioivat keskenään.
Tällä tavoin osaltaan pyritään
varmistamaan harvaan asuttujen ja syrjäisten raja- ja
saaristoalueiden turvallisuuspalveluiden saatavuutta.
Lakiehdotuksessa ehdotetaan muun muassa, että rajavartiomiehellä on
käytössään poliisi- ja pakkokeinolain
mukainen toimivaltuus televalvontaan ja henkilön tekniseen
seurantaan estettäessä ja selvitettäessä törkeää metsästysrikosta. Tällä muutoksella
voidaan poistaa nykyiseen lainsäädäntöön
sisältyvä käytännön
toiminnan kannalta ilmennyt puute.
Valiokunta toteaa edellä lausutun lisäksi
hallituksen esityksen sisältävän useita
muitakin rajavartiolaitoksen tehtäviä ja toimivaltuuksia
täydentäviä ja täsmentäviä säännöksiä.
Ne koskevat muun muassa henkilöntarkastusta ja turvatarkastusta,
rajavyöhykeluvan myöntämistä,
valvontalaitteiston sijoittamista ilman maanomistajan lupaa, meritoimintaryhmiä ja
rajavartiolaitoksen tiedonsaantioikeuksia. Valiokunta katsoo, että säännökset
on myös tältä osin muotoiltu asianmukaisesti
ja niille on hyväksyttävät perusteet.
Valiokunta tähdentää uusien työtehtävien
ja toimivaltuuksien edellyttävän huolellista kouluttamista
ja käytännön soveltamisen harjoittelua.
Sotilaskurinpitolainsäädäntö
Uusi laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa
(255/2014), joka on tullut voimaan 1
päivänä toukokuuta 2014, on korvannut
muun muassa aiemman sotilaskurinpitolainsäädännön
(HaVM 5/2014 vp — HE
30/2013 vp). Hallintovaliokunta ehdottaa uuden
sotilaskurinpitolainsäädännön
ottamista huomioon rajavartiolaitosta koskevassa sääntelyssä yksityiskohtaisista
perusteluista ilmenevällä tavalla.
Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa
Rajavartiolaitoksen tehtävät Ahvenanmaan maakunnassa
määräytyvät rajavartiolain,
Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991)
sekä rajavartiolaitoksen tehtävistä Ahvenanmaalla
annetun tasavallan presidentin asetuksen (420/2004,
sopimusasetus) mukaan. Rajavartiolaitokselle kuuluvat Ahvenanmaalla
rajavalvontatehtävät sekä Tullin ohella
tullitehtäviä. Lisäksi rajavartiolaitos
vastaa Ahvenanmaalla meripelastuksesta ja suorittaa Ahvenanmaan
poliisin pyytämiä virka-aputehtäviä.
Hallituksen esityksessä selostetaan lisäksi Ahvenanmaan
itsehallintolain suhdetta nyt käsiteltävänä olevaan
lakiehdotukseen. Rajavartiolaitoksen toimivaltuus suorittaa Ahvenanmaalla yleisen
järjestyksen ja turvallisuuden tehtäviä perustuu
vain sopimusasetukseen. Nyt käsiteltävänä olevan
esityksen mukaiset ehdotukset rajavartiomiehen toimivaltuuksista
yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen
tehtävissä eivät koske maakunnan aluetta.
Muutkaan itsehallintolain mukaan maakunnan lainsäädäntövaltaa
koskeviin oikeusaloihin liittyvät ehdotukset, kuten tieliikennelainsäädäntöä,
ensihoitoa tai metsästyslainsäädäntöä koskevat
kohdat, eivät koske Ahvenanmaata.
Ahvenanmaan maakunnan alue on ollut vuodesta 1856 lähtien
demilitarisoitu. Lakiehdotuksilla ei luonnollisestikaan voida millään
tavoin puuttua myöskään tähän
asemaan. Hallituksen esityksestä ilmenee valtioneuvoston
asettaneen syyskuussa 2013 parlamentaarisen komitean uudistamaan
Ahvenanmaan itsehallintolakia. Lisäksi Suomen turvallisuus- ja
puolustuspolitiikasta vuonna 2012 annetun valtioneuvoston selonteon
(VNS 6/2012 vp) mukaan valtioneuvosto
selvittää, kuinka Ahvenanmaan maakunnan erityisasema
huomioidaan jatkossakin mahdollisissa öljyonnettomuuksissa
ja muissa kriisitilanteissa ja miten asianomaisten viranomaisten
riittävä valmius varmistetaan.
Hallintovaliokunta pitää perustuslakivaliokunnan
tavoin tarpeellisena, että Ahvenanmaan erityisasemasta
johtuvat vaikutukset viranomaisten virka-apuun selvitetään
ja että sääntelyä tarvittaessa
täydennetään.
Yhteenveto
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Hallintovaliokunta puoltaa 4.—8.
lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomina ja
1.—3. ja 9. lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuina
tästä mietinnöstä ilmenevin
kannanotoin.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Rajavartiolaki
29 §. Rajavalvontaan liittyvä tekninen valvonta.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että rajavartiolakiehdotuksen
29 §:n 3 momentin perusteella rajavartiolaitos
saa asettaa rajavyöhykkeen ulkopuolella teknisen valvonnan laitteistoa
ilman maa- tai vesialueen omistajan lupaa vain tilapäisesti.
Perusteluiden mukaan tilapäisyydellä tarkoitetaan
korkeintaan 3 kuukauden pituista valvontajaksoa. Perustuslakivaliokunnan
mielestä ajallinen rajaus on syytä lisätä säännökseen.
Hallintovaliokunta ehdottaa, että rajavartiolain 29 §:n
3 momenttiin lisätään maininta 3 kuukauden
enimmäisajasta.
43 a §. Rajavartiomiehen toimivaltuudet rikosten ennalta
estämiseksi ja selvittämiseksi.
Rajavartiomiehellä on lakiehdotuksen 43 a §:n
3 momentin nojalla poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta
annetun lain (687/2009) mukaisessa tiedonhankinta- ja
tutkintaryhmässä oikeus käsitellä tietoa,
joka on hankittu sellaisella menetelmällä, joka
ei ole rajavartiomiehen käytettävissä.
Ehdotus vastaa tältä osin asiallisesti nykyistä sääntelyä.
Yhteistoimintatilanteiden lisäksi ehdotetaan, että rajavartiomiehellä on
yksittäistapauksessa muutoinkin oikeus tällaisten
tietojen käsittelyyn.
Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, ettei ehdotettu
säännös millään tavalla
rajaa tilanteita tai määrittele, milloin rajavartiomiehellä on
oikeus käsitellä tietoja, joiden hankkimiseen
hänellä itsellään ei ole oikeutta.
Perustuslain 10 §:n yksityiselämän
ja henkilötietojen suojaan liittyvistä syistä perustuslakivaliokunta pitää tarpeellisena,
että ehdotettua sääntelyä täsmennetään
esimerkiksi koskemaan tiettyjä rikoksia.
Hallintovaliokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella,
että yhteisten tiedonhankinta- ja tutkintaryhmien
määrä on kuitenkin varsin vähäinen,
vaikka viranomaisyhteistyö onkin tiivistä ja jokapäiväistä.
Talletettaessa eri tiedonhankintakeinoilla saatua tietoa ja ylimääräistä tietoa
rekisteriin tietoon ei saadun selvityksen mukaan liitetä lisätietoa
siitä, millä tiedonhankintakeinolla tieto on saatu.
Valiokunta katsoo yksittäistapauksia koskevan sääntelyn
täsmentämisen koskemaan esimerkiksi tiettyjä rikoksia
olevan hankalaa, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa, että asia
jätetään nykyisin voimassa olevan sääntelyn
varaan. Hallintovaliokunta ehdottaa tämän vuoksi
lakiehdotuksen 43 a §:n 3 momentista
poistettavaksi ilmaisun "sekä yksittäistapauksessa".
53 §. Rajavyöhykeluvan voimassaoloaika ja
lupaehdot.
Rajavyöhykelupa annetaan voimassa olevan lain 52 §:n
2 momentin nojalla, jos siihen on asumisesta, työstä,
ammatista, elinkeinosta, liiketoiminnasta tai harrastuksesta johtuva
taikka muutoin hyväksyttävä syy eikä luvassa
annetun oikeuden käyttämisestä ilmeisesti
aiheudu vaaraa rajajärjestyksen tai rajaturvallisuuden
ylläpitämiselle.
Lakiehdotuksen 53 §:n mukaan rajavyöhykelupaan
voidaan sisällyttää rajajärjestyksen
ja rajaturvallisuuden ylläpitämisen kannalta välttämättömiä ehtoja,
jotka koskevat myös toimintaa rajavyöhykkeellä voimassa
olevan rajavyöhykkeellä liikkumisen lisäksi.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että lupaehdot
voivat kohdistua esimerkiksi elinkeinon harjoittamiseen tai rajavyöhykkeellä asuvan
henkilön toimintaan kotirauhan suojaamalla alueella. Tämän
vuoksi perustuslakivaliokunta pitää välttämättömänä,
että säännöksessä määritellään
tarkemmin, minkälaista toimintaa koskevia ehtoja rajavyöhykeluvassa
voidaan asettaa.
Hallintovaliokunta toteaa, että rajavartiolain 52 §:n
1 momentissa säädetään luvanvaraisesta toiminnasta
rajavyöhykkeellä. Tällaista toimintaa
on muun muassa oleskelu sekä ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden
hallussa pitäminen ja käyttäminen.
Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon
johdosta, että rajavartiolain 53 §:n
2 momenttiin lisätään viittaus 52 §:n 1
momentin mukaisiin luvanvaraisiin toimintoihin seuraavasti: "Rajavyöhykelupaan
voidaan sisällyttää rajajärjestyksen
ja rajaturvallisuuden ylläpitämisen kannalta välttämättömiä ehtoja,
jotka koskevat 52 §:n 1 momentin mukaista toimintaa
ja liikkumista rajavyöhykkeellä. Lupaehtoja voidaan
muuttaa, jos luvan antamisen edellytyksissä tapahtuu olennainen
muutos."
61 §. Vapautensa menettäneen henkilön
kohtelussa sovellettavat säännökset.
Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momenttiin
tehtäväksi tekninen tarkistus. Pykälän
4 momentin viittaus kumottuun sotilaskurinpitolakiin (331/1983)
muutettaisiin viittaukseksi uuteen sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta
puolustusvoimissa annettuun lakiin (255/2014).
67 §. Rajavartiolaitoksen toimitiloja tai aluetta koskeva
turvatarkastus.
Lakiehdotuksen 67 §:n 4 momentin mukaan turvatarkastuksen
voi suorittaa rajavartiomies taikka muu rajavartiolaitoksen henkilöstöön
kuuluva tai poliisin hyväksymä tähän
tehtävään koulutettu henkilö.
Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, että turvatarkastuksen
suorittamiseen oikeutettuja henkilöitä koskevan
rajavartiolain 67 §:n 4 momentin sanamuotoa on
syytä tarkistaa siten, että koulutusvaatimus koskee
myös "muuta rajavartiolaitokseen kuuluvaa henkilöä".
Hallintovaliokunta ehdottaakin kyseisen 4 momentin
hyväksymistä näin kuuluvana: "Turvatarkastuksen
voi suorittaa rajavartiomies taikka tehtävään
koulutettu muu rajavartiolaitoksen henkilöstöön
kuuluva tai poliisin hyväksymä (poist.) tehtävään
koulutettu henkilö (turvatarkastaja)."
70 a §. Vartioston ja vartiolentolaivueen komentajan
ja Raja- ja merivartiokoulun johtajan tarkastusoikeus.
Valiokunta ehdottaa lakiin uutta 70 a §:ää,
jossa säädetään rajavartiolaitoksen
rajavartioston, merivartioston ja vartiolentolaivueen komentajan
ja Raja- ja merivartiokoulun johtajan tarkastus- ja etsintäoikeudesta,
kun tarkastus ja etsintä kohdistuvat raja-vartiolaitoksen
palveluksessa olevaan henkilöön, joka ei ole rikoslain
45 luvun alainen. Häneen voidaan kohdistaa sotilaskurinpidosta
ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 25 §:n
1 momentissa tarkoitettu etsintä ja tarkastus, jos on syytä epäillä kyseisessä momentissa
mainittuja määräyksiä rikotun.
Kyseisessä momentissa säädetään
tarkastuksista ja valvonnasta puolustusvoimien aseita, ampumatarvikkeita
ja räjähdysaineita sekä huumausaineita
ja alkoholijuomia koskevien määräysten
noudattamisen valvonnaksi tai näiden määräysten
rikkomisen selville saamiseksi. Rajavartiolaitoksessa puolustusvoimien
omaisuutta koskevaa säännöstä sovelletaan
rajavartiolaitoksen omaisuuteen tai sen hallussa olevaan puolustusvoimien
omaisuuteen.
Luvattomasti tai laittomasti hallussa pidettyyn rajavartiolaitoksen
tai sen hallinnassa olevaan puolustusvoimien omaisuuteen taikka
huumausaineeseen tai alkoholijuomaan sovelletaan, mitä sotilaskurinpidosta
ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 25 §:n
2 momentissa säädetään. Mainitussa
momentissa säädetään luvattomasti
hallussa pidetyn omaisuuden, huumausaineen ja alkoholijuoman talteenotosta
ja siihen liittyvistä menettelyistä.
Sääntely vastaa puolustusvoimista annetun lain
(551/2007) 23 a §:ää. Tarkastus-
ja etsintäoikeus ei sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa
annetun lain 25 §:n 1 momentin mukaan koske yksityisasuntoja.
2. Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta
31 a §. Kurinpitoratkaisurekisterin tarkastukset.
(Uusi)
Valiokunta ehdottaa, että lakiin lisätään
uusi 31 a §, jossa säädetään
rajavartiolaitoksen esikunnan suorittamasta kurinpitoratkaisurekisterin
tarkastuksesta. Säännös vastaa asiasisältöisesti
sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun
lain 125 §:ää. Nykyisin asiasta säädetään
rajavartiolaitoksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (651/2005).
3. Laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa
3 §. Rajavartiolaitoksen toiminnallinen tietojärjestelmä.
(Uusi)
Pykälän 1 momentin luetteloa rajavartiolaitoksen
toiminnallisen tietojärjestelmän osarekistereistä hallintovaliokunta
ehdottaa täydennettäväksi sotilaskurinpitomenettelyrekistereillä,
joita koskeva tarkempi sääntely sisältyy
valiokunnan ehdottamiin uusiin 13 a ja 13 b §:ään.
Valiokunnan ehdottaman siirtymäsäännöksen
mukaan uusien sotilaskurinpitorekisterien on oltava käytössä neljän
vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
13 a §. Sotilasoikeudenhoidon rekisteri. (Uusi)
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi
13 a §, jossa säädetään
rajavartiolaitoksen sotilasoikeudenhoidon rekisteristä.
Sääntely vastaa pääosin sotilaskurinpidosta
ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 106 §:ää.
Rekisteri on 13 a §:n 1 momentin mukaan
rajavartiolaitoksen valtakunnallinen automaattisen tietojenkäsittelyn
avulla yllä pidettävä pysyvä henkilörekisteri,
jonka rekisterinpitäjänä on lain 5 §:n
mukaisesti rajavartiolaitoksen esikunta. Rekisteri on tarkoitettu
sotilasoikeudenkäyntilaissa (326/1983)
tarkoitettuihin rikoksiin liittyvien tutkintatehtävien
suorittamiseen ja kurinpitoprosessin käsittelyn aikana
tarvittavien tietojen käsittelyyn.
Puolustusvoimissa suunnitteilla oleva sähköinen
sotilasoikeudenhoidon tietojärjestelmä rakentuu
saadun tiedon mukaan poliisin niin sanotun VITJA-hankkeen pohjalle.
Rajavartiolaitoksessa sotilasoikeudenhoidon rekisteri on suunniteltu
toteutettavaksi teknisesti samassa yhteydessä. Valiokunta
on tietoinen VITJA-hankkeen toteutukseen liittyvistä ongelmista.
Pykälän 2 momentissa valiokunta ehdottaa säädettäväksi
rekisteriin talletettavista henkilötiedoista. Henkilöä koskevista
tiedoista tietojärjestelmään saadaan
tallettaa rajavartiolaitoksessa tutkittavana olevasta rikoksesta
epäillyn tai rajavartiolaitoksen suorittaman esitutkinnan taikka
pakkokeinon kohteena olevan, ilmoittajana, todistajana tai asianomistajana
esiintyvän tai muutoin asiaan liittyvän henkilöllisyyttä koskevat
tiedot. Verbi "saadaan tallettaa" merkitsee, että kaikkia
luettelossa olevia tietoja ei kaikkien henkilöiden osalta
talleteta rekisteriin, vaan harkinta tehdään tapauskohtaisesti.
Valiokunnan ehdottaman 13 a §:n 2
momentin luettelo vastaa tutkinta- ja virka-apurekisteriä koskevan
7 §:n 2 momenttia sillä erolla, että sotilasoikeudenhoidon
rekisteriin saadaan tallettaa myös palveluspaikkaa, sotilasarvoa
ja työ- ja palvelushistoriaa koskevat tiedot. Palveluspaikalla
on merkitystä toimivaltaisen kurinpitoesimiehen määräytymisessä.
Tietyt sotilaskurinpitomenettelyyn liittyvät toimivaltuudet
ovat sidoksissa sotilasarvoihin esimerkiksi sotilasoikeudenkäyntilain
14 §:n mukaan. Sotilasarvoilla on merkitystä myös
toimivaltaisen tuomioistuimen määräytymisessä.
Työ- tai palvelushistoriaa koskevilla tiedoilla voi
olla merkitystä muun muassa rikokseen liittyviä esimiesvastuukysymyksiä pohdittaessa
tai rikoksissa, joissa tekohetki ajoittuu pitkälle tutkinnan
aloittamista aikaisempaan ajankohtaan. Tällöin
merkitystä voi olla sillä, että rekisterissä on
tieto siitä, missä tehtävässä henkilö on
rikoksentekohetkellä palvellut.
Lain 13 a §:n 3 momentissa säädetään
siitä, mitä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta
puolustusvoimissa annetun lain 28 §:n mukaisen tutkintatehtävän
suorittamisen, kirjaamisen ja tietojen hakemisen kannalta tarpeellisia
tietoja rekisteriin saa lisäksi tallettaa. Momentin mukaiset
tiedot liittyvät sotilaskurinpitomenettelyssä käynnistetyn
asian yksilöintiin ja käsittelyn eri vaiheisiin
sekä yhdistävät osaltaan rekisterin tietoja
prosessin eri vaiheessa syntyviin asiakirjatietoihin. Lisäksi
momentin mukaiset tiedot ovat olennaisia tutkittavana olevan tai
olleen tapauksen yksilöimiseksi ja myöhempien
hakutoimintojen tekemiseksi.
Pykälän 3 momentin 1 kohdan mukaiset tiedot
koskevat tutkittavan teon yksilöintiä ja sisältävät
tutkintaa koskevat perustiedot, mukaan lukien tiedon sotilaskurinpitomenettelyn
vaiheesta ja lopputuloksesta, kuten esimerkiksi tiedon asian vireilläolosta
tai loppuun saattamisesta. Tarkoituksena on, että jatkossa
kurinpitomenettelyssä tehtävät kurinpitopäätökset
tehdään sotilasoikeudenhoidon rekisterin avulla.
Sotilaskurinpitomenettelyssä tutkitun asian yksityiskohtaisemmat
ratkaisutiedot samoin kuin sotilasoikeudenkäyntiasiana
käsiteltyjen asioiden ratkaisutiedot sisältyvät
valiokunnan ehdottaman 13 b §:n mukaiseen uuteen kurinpitoratkaisurekisteriin.
Tarkoituksena on, että sotilasoikeudenhoidon rekisterissä oleva
ratkaisutieto linkittää asian tutkintaan liittyvät
tiedot 13 b §:n mukaisessa kurinpitoratkaisurekisterissä oleviin tietoihin.
Pykälän 3 momentin 2 kohdan mukaiset tiedot
sisältävät tiedot asiaan liittyvistä pakkokeinoista
ja 3 kohdan mukaiset tiedot mahdollisesta rikoksella menetetystä tai
haltuun otetusta omaisuudesta omaisuuden löytämiseksi
tai haltijalleen palauttamiseksi. Momentin 4 kohdan mukaan rekisteriin
saadaan tallettaa henkilöä koskevat, hänen
omaan turvallisuuteensa tai rajavartiolaitoksen virkamiehen työturvallisuuteen vaikuttavat
tiedot. Momentin 5 kohdan perusteella rekisteriin voidaan tallettaa
tiedot muista rajavartiolaitoksen esitutkintatehtävään,
toimenpiteeseen ja tapahtumaan liittyvistä tarpeellisista
kuvauksista, olosuhteista ja yksilöinneistä.
Sähköinen sotilasoikeudenhoidon rekisteri voi
sisältää myös manuaalisia osia,
kuten esineitä ja manuaalikortistoja. Pykälän
4 momentissa säädetään, että rekisteristä on
käytävä ilmi tiedon tallettaja. Tämä on
tarpeen esimerkiksi henkilöstön vaihtuvuuden ja
tiedon jäljitettävyyden vuoksi.
13 b §. Kurinpitoratkaisurekisteri. (Uusi)
Valiokunta ehdottaa lakiin lisättävässä uudessa 13 b §:ssä säädettäväksi
rajavartiolaitoksen kurinpitoratkaisurekisteristä. Sääntely
vastaa sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa
annetun lain 118 §:ää. Rekisteri on rajavartiolaitoksen
valtakunnallinen automaattisen tietojenkäsittelyn avulla
ylläpidettävä pysyvä henkilörekisteri,
jonka rekisterinpitäjänä on lain 5 §:n
mukaisesti rajavartiolaitoksen esikunta. Nykyistä rangaistus-
ja ojennuskortistoa pidetään manuaalisesti. Tarkoituksena
on, että kurinpitopäätökset
ryhdytään kirjaamaan automaattisen tietojenkäsittelyn
avulla.
Uutena tietona kurinpitoratkaisurekisteriin saadaan tallettaa
tieto syyttäjän ja tuomioistuimen vapauttavista
tuomioista, rangaistukseen tuomitsematta jättämisestä ja
sillensä jättämispäätöksistä sotilasoikeudenkäyntiasiassa.
Nykyisin kurinpitomenettelyssä ratkaistujen asioiden osalta
tieto kurinpitomenettelyssä määrätyistä kurinpito-ojennuksista
ja -rangaistuksista on talletettu rangaistus- ja ojennuskortistoihin. Tieto
tuomioistuinten rangaistukseen johtavista tuomioista on lisäksi
talletettu rangaistuskortistoon, mutta tallentamisen ulkopuolelle
ovat jääneet vapauttavat tuomiot ja rangaistukseen
tuomitsematta jättämistä koskevat tuomiot.
Lisäksi nykyisin päätökset asian
jättämisestä sillensä (joko
ei rikosta -perusteella tai vähäisyysperusteella)
tai syyttäjälle lähettämättä jättämisestä on
tehty erikseen tai suoraan esitutkintapöytäkirjojen
arkistokappaleisiin. Muutos parantaa kurinpitomenettelyn kohteena
olevien oikeusturvaa, kun ratkaisutieto kaikkien kurinpito- ja sotilasoikeudenkäyntiasiana
käsiteltävien asioiden osalta on löydettävissä sekä kaikkien
syyksi lukevien että vapauttavien ratkaisujen osalta keskitetysti.
Tästä syystä myös aiempi rangaistus-
ja ojennuskortiston nimi ehdotetaan muutettavaksi kurinpitoratkaisurekisteriksi.
Pykälän 1 momentissa säädetään
kurinpitoratkaisurekisterin käyttötarkoituksesta.
Kurinpitoratkaisurekisteriä pidetään
kurinpitopäätösten ratkaisujen tallettamista
ja valvontaa, aiempien kurinpitopäätösten
selvittämistä ja rikos- ja seuraamustilastojen
ylläpitämistä varten sekä tuomioistuimessa sotilasoikeudenkäyntiasiana
käsitellyissä asioissa annettujen ratkaisujen,
kurinpitorangaistukset mukaan lukien, tallettamiseksi. Kurinpitorekisteristä voidaan
tarpeelliset tiedot siirtää asevelvollisrekisteriin
sen mukaan kuin siitä asevelvollisuuslaissa (1438/2007)
säädetään.
Asevelvollisuuslain 94 §:n 2 momentin 9 kohdan mukaan
asevelvollisuusrekisteriin saadaan tallettaa kurinpitomenettelyssä määrätyt
seuraamukset ja sotilasoikeudenkäyntiasiana käsitellyistä rikoksista
tuomitut rangaistukset sekä muut rangaistukset ja seuraamukset,
jos tiedoilla on merkitystä asevelvollisen palveluksen,
sijoittelun tai sotilasarvon kannalta. Käytännössä tieto
merkitään, kun rangaistus on määrätty. Asevelvollis-
ja kurinpitoratkaisurekistereillä on eri käyttötarkoitus.
Pykälän 2 ja 3 momentissa säädetään
kurinpitoratkaisurekisteriin talletettavista tiedoista. Kurinpitomenettelyn
ulkopuolella ratkaistujen asioiden eli tuomioistuimessa sotilasoikeudenkäyntiasiana
käsiteltyjen asioiden sekä syyttäjän
tällaisten asioiden tekemien ratkaisujen osalta rekisteriin
viedään asian ratkaisutiedot. Näillä tarkoitetaan
tietoa asian lopputuloksesta sekä mahdollisesta rangaistuksesta.
Tuomioistuimen tekemien ratkaisujen osalta merkitään
myös tieto ratkaisun lainvoimaisuudesta. Kurinpitomenettelyssä tehtyjen
kurinpitoratkaisujen osalta rekisteriin talletetaan asian ratkaisutiedon
lisäksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa
annetun lain 53 §:ssä säädetyt
tiedot kurinpitopäätöksestä sekä pykälän
3 momentissa luetellut tiedot päätöksen
tiedoksiannosta, muutoksenhausta sekä sen johdosta tehdyistä päätöksistä,
tarkastusmerkinnät ja kurinpitomenettelyn valvonnasta aiheutuneet
toimenpidemerkinnät sekä seuraamuksen täytäntöönpanoa koskevat
tiedot.
Pykälän 4 momentissa määritellään
kurinpitoratkaisurekisterin rekisteröity. Rekisteröidyllä tarkoitetaan
sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun
lain 2 §:n mukaisessa sotilaskurinpitomenettelyssä epäiltynä tutkittuna
henkilöä eli sotilaskurinpitomenettelyssä tutkittua
henkilöä. Sotilaskurinpitomenettelyn alaisista
henkilöistä säädetään
rajavartiolaitoksen hallintolain 31 §:ssä. Tällaisen
henkilön yksilöimiseksi rekisteriin saa henkilöstä nimen
lisäksi tallettaa henkilötunnuksen, sukupuolen, äidinkielen,
kansalaisuuden, kotikunnan ja osoitteen.
28 §. Tietojen luovuttaminen muille viranomaisille.
(Uusi)
Voimassa olevan 28 §:n 1 momentin 7 kohtaan
valiokunta ehdottaa tehtäviksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta
puolustusvoimissa annetun lain sekä samanaikaisesti valiokunnan
käsiteltävänä olevan uuden turvallisuusselvityslain
(HE 57/2013 vp) edellyttämät viittausmuutokset.
34 a §. Tietojen poistaminen sotilasoikeudenhoidon
rekisteristä ja kurinpitoratkaisurekisteristä.
(Uusi)
Hallintovaliokunta ehdottaa lakiin otettavassa uudessa 34 a §:ssä säädettävän
sotilasoikeudenhoidon rekisterin ja kurinpitoratkaisurekisterin
tietojen poistamisesta. Poistosäännösten
osalta viitataan sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa
annettuun lakiin, koska rajavartiolaitoksen rekisterien
tietosisältö on vastaava kuin puolustusvoimien
rekistereissä.
Voimaantulosäännös.
Hallintovaliokunta ehdottaa edellä 3 §:n
perusteluissa lausuttuun viitaten, että voimaantulosäännökseen
lisätään uusi 2 momentti näin
kuuluvana: "Rajavartiolaitoksen toiminnallisen tietojärjestelmän
on oltava tämän lain mukainen neljän
vuoden kuluessa lain voimaantulosta."
9. Laki tieliikennelain muuttamisesta
48 §. Poikkeussäännökset.
Lakiehdotuksen 48 §:n 5 momentti koskee rajavartiomiehen
oikeutta poiketa tieliikennelain (267/1981)
säännöksistä teknisen tarkkailun
tehtävässä. Toukokuun 2014 alussa voimaan
tulleen 5 momentin sanamuodon mukaan oikeus poiketa tietyistä tieliikennelain
säännöksistä on myös
uuden sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa
annetussa laissa tarkoitetulla rikosten ennaltaestämis- ja
paljastamistehtävissä toimivalla virkamiehellä.
Hallintovaliokunta ehdottaa 5 momentin muotoilua yhteensovitettavaksi
sanotun muutoksen kanssa, mistä syystä valiokunta
ehdottaa momenttiin lisättäväksi "sotilaskurinpidosta
ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetussa laissa tarkoitetulla
rikosten ennaltaestämis- ja paljastamistehtävässä toimivalla virkamiehellä".