Yleisperustelut
Yleistä
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä
ilmenevin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Valiokunta toteaa, että hautaustoimilain säätämisen
johdosta on tarpeen erillisen valmistelun pohjalta tehdä muutoksia
kirkkolakiin (1054/1993) ja ortodoksisesta
kirkkokunnasta annettuun lakiin (521/1969).
Uudistuksen tarve ja merkitys
Valiokunta pitää tärkeänä,
että uudistuksessa selkeytetään ja yhtenäistetään
hautaustointa koskeva lainsäädäntö kokoamalla
keskeisimmät säännökset uuteen
hautaustoimilakiin. On kuitenkin huomattava, että muun
muassa terveydensuojelua ja maankäyttöä koskevista
kysymyksistä säädetään
myös hautaustoimen osalta näitä tehtäväalueita
koskevassa omassa lainsäädännössä.
Hautaustoimilaki sisältääkin lähinnä hautaustoimen
yleistä järjestämistä koskevia
säännöksiä.
Lain tavoitteena on erityisesti edistää uskonnon-
ja omantunnonvapauden käytännön toteuttamismahdollisuuksia
ja turvata vainajan muiston kunnioittamiseen liittyvien pieteettinäkökohtien
huomioon ottaminen hautaustoimessa. Valiokunta korostaa keskeisinä periaatteina
arvokkuuden ja kunnioittavuuden vaatimuksia ruumiin ja tuhkan käsittelyssä sekä hautausmaan
hoidossa. Hautaamisessa, tuhkaamisessa ja tuhkan käsittelyssä tulee,
mikäli se on mahdollista, kunnioittaa vainajan katsomusta
ja toivomuksia voimassa olevien normien puitteissa.
Valiokunta toteaa, että hautaustoimeen liittyvä osaaminen
on Suomessa keskittynyt seurakuntiin ja että seurakunnissa
on kehittynyt korkeatasoinen hautausmaakulttuuri muun muassa pieteettinäkökohtien
huomioon ottamisessa.
Oikeus hautasijaan
Perustuslakivaliokunnan lausunnostakin ilmenee, että periaatteellisesti
ongelmatonta ei ilman muuta ole, että muuhun uskonnolliseen
yhdyskuntaan kuulunut vainaja haudataan evankelis-luterilaisen seurakunnan
hautausmaahan. Tältä osin hallintovaliokunta toteaa,
että evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien ja seurakuntayhtymien
sekä ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien lisäksi
hautausmaita voivat ylläpitää säädettävän
hautaustoimilain nojalla myös kunnat, kuntayhtymät
ja valtio sekä lääninhallituksen luvalla
rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat ja muut rekisteröidyt
yhteisöt ja säätiöt. Yksityisen
haudan perustaminen olisi myös edelleen mahdollista erityisestä syystä lääninhallituksen
luvalla.
Evankelisluterilaisen kirkon seurakunnan ja seurakuntayhtymien
on lisäksi pyynnöstä osoitettava hautasija
erityiseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta. Tällaiset
hauta-alueet on tarkoitettu uskonnollisesti ja katsomuksellisesti
neutraaliksi vaihtoehdoksi niille, jotka eivät halua tulla
haudatuiksi evankelisluterilaiselle hauta-alueelle.
Hallintovaliokunta toteaa, että hautaustoimilain nojalla
vain evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien ja seurakuntayhtymien
velvollisuutena on tarjota hautasija kaikille. Muiden tahojen ylläpitämillä hautausmailla
jää ylläpitäjän harkintaan
se, kenellä on oikeus saada hautasija hautausmaalta.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että eri uskontokunnilla
on erilaisia hautajaisiin liittyviä tapoja. Tällä seikalla
saattaa olla merkitystä muun muassa hautajaistilaisuuksiin
liittyvien tilojen suhteen. Ne voivat olla esimerkiksi kyseisen
uskontokunnan omia tiloja tai yleisemmässä käytössä olevia
kyseisen uskontokunnan tarpeisiin sopivia tiloja.
Maksut
Evankelisluterilaisen kirkon seurakunta ja seurakuntayhtymä voivat
lakiehdotuksen 6 §:n nojalla periä maksuja hautasijan
luovuttamisesta, hautaamiseen liittyvistä palveluista ja
haudan hoidosta. Maksut saavat olla enintään palvelun tuottamisesta
aiheutuvien kustannusten suuruiset. Lisäksi maksujen perusteiden
tulee olla samat kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuiksi seurakunnan
tai seurakuntayhtymän hautausmaalle.
Säännös merkitsee perustelujenkin
mukaan sitä, että maksuja ei voida määritellä erilaisiksi sillä perusteella,
onko haudattava seurakunnan jäsen. Perustuslakivaliokunta
pitää kuitenkin lausunnossaan hyväksyttävänä,
että maksujen perusteena otetaan huomioon jäsenyysaika
kirkossa.
Hallintovaliokunnan käsityksen mukaan perustuslakivaliokunnan
lausunto merkitsee sitä, että on mahdollista poiketa
hautaustoimilain valmistelussa omaksutusta saman suuruisten maksujen
lähtökohdasta. Säädösvalmistelussa
ei saadun selvityksen mukaan ole pohdittu mahdollisuuksia erilaisille
maksuporrastuksille esimerkiksi kirkon jäsenyyden ajallisen
keston tai rintamaveteraanitunnuksen omaamisen perusteella.
Hallintovaliokunta katsoo, että perustuslakivaliokunnan
lausunnossa ilmaistun kannan perusteella on pikaisesti syytä ryhtyä erilliseen valmisteluun
niiden edellytysten tarkemmaksi määrittelemiseksi,
joilla voidaan poiketa samamaksuisuuden periaatteesta. Valiokunta
pitää tärkeänä, että vastaisuudessakin
on mahdollista noudattaa useiden seurakuntien nykyistä tapaa luovuttaa
ilmainen hautasija sotaveteraaneille.
Hautaoikeudesta
Hautaustoimilain nojalla evankelisluterilaisen kirkon seurakunnan
tai seurakuntayhtymän ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnan
hautausmaalla hautaoikeudesta on voimassa, mitä kirkkolaissa
ja ortodoksisesta kirkkokunnasta annetussa laissa säädetään
ja niiden nojalla säädetään
tai määrätään sekä hautausmaan
yläpitäjän ja hautaoikeuden haltijan
kesken sovitaan.
Hautaoikeudesta muilla hautausmailla on voimassa, mitä hautausmaan
ylläpitäjän ja hautaoikeuden haltijan
kesken sovitaan.
Kirkkolain mukaan hautaoikeus luovutetaan nykyisin määräajaksi,
joka on kirkkojärjestyksen mukaan enintään
50 vuotta. Hautaoikeuden voimassaoloaikaa voidaan oikeudenhaltijan
hakemuksesta jatkaa. Valiokunta pitää lähtökohtana
muidenkin kuin evankelisluterilaisen kirkon hautausmaiden osalta,
että noudatetaan sitä periaatetta, että hautaoikeutta
jatketaan niin pitkäksi aikaa kuin vainajan omaiset jälkipolvet
mukaan lukien sitä toivovat.
Yksityiskohtaiset perustelut
8 §. Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta
taikka muu rekisteröity yhteisö tai säätiö hautausmaan
ylläpitäjänä.
Lakiehdotuksen 8 §:n 3 momentissa säädetään
lääninhallituksen mahdollisuudesta kieltää määräajaksi
tai toistaiseksi hautaaminen pykälässä tarkoitettuun
hautausmaahan muun muassa silloin, kun toiminnassa toistuvasti rikotaan
hautaustoimilain säännöksiä tai lupaehtoja.
Hautaamiskiellon asettaminen edellyttää siten
toistuvia rikkomuksia, mutta säännöksessä ei rikkomusten
laadulle ole asetettu mitään kriteerejä.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 8 §:n
3 momentin täsmentämistä seuraavasti:
"...tai jos toiminnassa rikotaan olennaisella tavalla tämän lain
säännöksiä tai lupaehtoja."
10 §. Ilmoitukset lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.
Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 10 §:n 2—4
momentin tarkistamista siten, että ilmaisun "kirjaamisviranomainen"
sijasta käytetään sanamuotoa "maakaaren
5 luvun 2 §:ssä tarkoitettu kirjaamisviranomainen".
Lisäksi valiokunta ehdottaa 10 §:n 2 momentin
toisen virkkeen täsmentämistä muotoon "...9 §:n
1 momentissa tarkoitetun vuokra- tai muun käyttöoikeuden nojalla
hallitulle kiinteistölle."
14 §. Hautamuistomerkit.
Lakiehdotuksen 14 §:n 1 momentin mukaan muistomerkin
tulee olla hautausmaan ylläpitäjän hyväksymä.
Momentissa ei aseteta kriteerejä muistomerkin luonteelle,
mutta perustelujen mukaan tarkoituksena on varmistaa, että muistomerkki
on ulkonäöltään ja kooltaan
hautausmaan yleisilmeeseen sopiva ja ettei muistomerkki loukkaa
vainajan muistoa tai hautausmaan arvokkuutta.
Lain soveltamisen kannalta ja hautausmaan ylläpitäjän
määräysvallan rajojen määrittelemiseksi
valiokunta ehdottaa, että asiasta säädetään täsmällisemmin
laissa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 14 §:n
1 momentin hyväksymistä näin kuuluvana:
"Hautaoikeuden haltija päättää haudalle
sijoitettavista hautakivistä ja muista muistomerkeistä. Muistomerkin
tulee olla
hautausmaan yleiskuvaan sopiva eikä se
saa loukata vainajan muistoa tai hautausmaan arvokkuutta. Muistomerkin hyväksyy
hautausmaan ylläpitäjä."
Lisäksi valiokunta ehdottaa 14 §:n 3 momenttiin
lisättäväksi säännöksen
hautamuistomerkkien omistusoikeuden siirtymisestä hautausmaan
ylläpitäjälle tilanteessa, jossa muistomerkkiä ei
hautaoikeuden päättymisen jälkeen poisteta
haudalta. Valiokunnan ehdottama pykälän 3 momenttiin
lisättävä uusi virke kuuluu seuraavasti:
"Jos hautamuistomerkkiä ei ole poistettu kuuden kuukauden
kuluessa siitä, kun hautaoikeuden haltijalle on varattu
tilaisuus sen poistamiseen, hautamuistomerkki siirtyy hautausmaan
ylläpitäjälle vastikkeetta."
Hautaustoimilakiin otettava säännös
hautamuistomerkin poistamisen määräajasta
koskisi kattavasti kaikkia hautausmaita ja kirkkolaissa nykyisin
oleva sääntely voitaisiin eri yhteydessä kumota
tarpeettomana.
15 §. Hautausmaan lakkauttaminen.
Pykälän 1 momentin mukaan hautausmaa voidaan
lakkauttaa ja hautausmaan alue ottaa muuhun käyttöön, kun
viimeisestä hautaamisesta on kulunut vähintään
100 vuotta. Valiokunta pitää suomalaisen vakiintuneen
hautausmaakulttuurinkin näkökulmasta hautausmaan
rauhoittamista 100 vuodeksi perusteltuna. Todettakoon, että vielä hautausmaan
lakkauttamisen jälkeen sen suojelu voi tapahtua maankäyttö-
ja rakennuslain (132/1999) tai muinaismuistolain
(295/1963) nojalla.
Erityisen painavasta syystä voidaan 15 §:n
3 momentin nojalla lääninhallituksen luvalla lakkauttaa
hautausmaa ja ottaa hautausmaan alue muuhun käyttöön
1 momentissa säädettyä aikaisemmin.
Hallituksen esityksessä ei ole kuvattu "erityisen painavia
syitä". Valiokunta katsoo, että hautausmaan lakkauttamiseen
liittyvässä kokonaisharkinnassa on painotettava
vainajien muiston kunnioittamista ja hautausmaan arvokkuuteen liittyviä näkökohtia.
Mahdollisuus hautausmaan lakkauttamiseen ennen 100 vuoden rauhoitusajan
kulumista on tarkoitettu hyvin pidättyvästi yksittäisessä erityistilanteessa
sovellettavaksi sääntelyksi. Pakottavassakin tilanteessa
rauhoituksen lakkauttaminen on yleensä mahdollista rajata
hautausmaan osaan.
16 §. Yksityisen haudan perustaminen.
Lakiehdotuksen 16 §:n 1 momentin nojalla lääninhallituksen
lupa yksityisen haudan perustamiseen nimetyn vainajan hautaamiseksi
edellyttää "erityisen syyn" olemassaoloa.
Valiokunta ehdottaa sääntelyn täsmentämistä siten,
että yksityiseltä haudalta on edellytettävä paikan
sopivuutta hautaustarkoitukseen. Arvioitaessa paikan sopivuutta
tulee lupaharkinnassa ottaa huomioon alueen sijaintiin liittyvien
seikkojen lisäksi ainakin pieteettinäkökohdat
sekä terveyden- ja ympäristönsuojeluun,
maankäyttöön ja sen suunnitteluun liittyvät
näkökohdat.
Erityisen syyn osalta valiokunta toteaa, että yksityisen
haudan perustamista on pidettävä poikkeuksena
siitä pääsäännöstä,
että vainajat haudataan hautausmaille.
Lakiehdotuksen 16 §:n 3 momentin mukaan yksityisestä haudasta
tehdään merkintä kiinteistötietojärjestelmään
lääninhallituksen toimesta, jotta esimerkiksi
kiinteistön vaihdantatilanteessa voidaan todeta kyseessä olevasta
rekisteristä tällaisen haudan olemassaolo ja siitä johtuvat 16 §:n
2 momentissa säädetyt käytön
rajoitukset. Hallituksen esityksen 28 §:n 7 momentissa olevan
siirtymäsäännöksen mukaan tällainen merkintä voidaan
tehdä myös lain voimaantullessa käytössä olevista
yksityisistä haudoista.
Tarkkaan ottaen yksityinen hauta voi sijaita paitsi kiinteistön
alueella myös kiinteistöjen yhteisellä alueella,
joka on kiinteistörekisterilain (392/1985)
2 §:n 2 momentissa tarkoitettu muu rekisteriyksikkö.
Täsmällisyyden vuoksi hallintovaliokunta ehdottaa
16 §:n 3 momentissa korvattavaksi sanan "kiinteistö"
ilmaisulla "kiinteistörekisteriyksikkö".
17 §. Krematorion perustaminen.
Lääninhallitus voi pykälän
nojalla myöntää luvan krematorion ylläpitämiseen.
Perustuslakivaliokunta huomauttaa pykälän 1 momenttiin
liittyen, että ehdotuksen 8 §:ään
viittaava kohta on kirjoitettu tavalla, joka voi jättää epäselväksi
uskonnollisten yhdyskuntien ja niiden rekisteröityjen paikallisyhtiesöjen
aseman mahdollisina luvansaajina.
Hallintovaliokunta ehdottaa sääntelyn selkeyttämiseksi
17 §:n 1 momentin hyväksymistä seuraavan
sisältöisenä: "Lääninhallitus
voi myöntää 3 ja 7 §:ssä tarkoitetulle
julkisyhteisölle ja 8 §:ssä tarkoitetulle (poist.) yhteisölle
tai säätiölle luvan ylläpitää krematoriota."
18 §. Tuhkan luovuttaminen.
Lakiehdotuksen 18 §:n 3 momentissa säädetään,
että krematorion ylläpitäjän
on tuhkan luovuttamiseen liittyvässä toiminnassa
noudatettava hallintomenettelylakia (598/1982),
asiakirjain lähettämisestä annettua lakia
(74/1954) ja kielilakia (148/1922) sekä mitä tiedoksiannosta
hallintoasioissa säädetään.
Tämä johtuu siitä, että perustuslain 124 §:ssä tarkoitetun
julkisen hallintotehtävän hoitajana krematorion
ylläpitäjän toiminnassa ei saa vaarantaa
perusoikeuksia, oikeusturvaa ja muita hyvän hallinnon takeita.
Uudistetun ja uudistettavana olevan lainsäädännön
johdosta hallintovaliokunta ehdottaa 18 §:n 3 momentissa
viitattavaksi säädettävään
hallintolakiin (HE 72/2002 vp), säädettävään
uuteen kielilakiin (HE 92/2002 vp) ja
säädettyyn lakiin sähköisestä asioinnista
viranomaistoiminnassa (13/2003).
25 §. Katastrofeissa kuolleiden hautaaminen.
Pykälä voi tulla sovellettavaksi vain erittäin poikkeuksellisissa
tilanteissa. Sääntelyn tarkoituksena on mahdollistaa
pykälässä kuvatuissa tilanteissa hautaaminen
hautaustoimilain muista säännöksistä poiketen.
Tällöin muun muassa haudan sijainti ja hautaamistapa
voivat poiketa vainajan tai lähimpien omaisten toivomuksista eikä esimerkiksi
lääninhallituksen lupa hautausmaan perustamiseksi
olisi välttämätön.
Pykälän tarkoitus huomioon ottaen valiokunta
ehdottaa sanamuodon tarkistamista seuraavasti: "...suuronnettomuuksissa, vakavissa epidemioissa...".
Hautaustoimilain muista säännöksistä voidaan
poiketa vain siltä osin kuin olosuhteet sitä välttämättömästi
edellyttävät. Vainajien hautaaminen lain mukaisiin
hautausmaihin ei olosuhteiden palauduttuakaan ole aina mahdollista
eikä myöskään tarkoituksenmukaista.
Tätä on kuitenkin syytä pitää pyrkimyksenä.
28 §. Voimaantulo- ja siirtymäsäännös.
Hallituksen esityksen mukaan laki on tarkoitettu tulevaksi
voimaan 1 päivänä elokuuta 2003. Saadun selvityksen
perusteella on tarkoituksenmukaista saattaa laki voimaan vasta vuoden
2004 alusta lukien.
Lakiehdotuksen 6 §:n 2 momentissa säädetään
siitä, että hautaustoimessa perittävien
maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille, joilla on oikeus
tulla haudatuksi seurakunnan tai seurakuntayhtymän maalle.
Lakiehdotuksen 28 §:n 4 momentti koskee tämän
järjestelmän käyttöönottamista
evankelisluterilaisen kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä.
Esityksessä on lähdetty siitä, että kaikkia
koskeva yhtäläinen järjestelmä tulee
voimaan vuoden 2004 alusta. Edellisessä kappaleessa lausuttuun
viitaten valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 28 §:n 4 momentin
poistamista.
Koska valiokunta on ehdottanut 28 §:n 4 momentin poistamista,
pykälän 5—8 momentti siirtyvät
4—7 momentiksi.
Hallituksen esityksen 28 §:n 7 momentin mukaan hautaustoimilain
voimaantullessa käytössä olevasta yksityisestä haudasta
voi lääninhallitus tehdä 16 §:n
3 momentissa tarkoitetun merkinnän kiinteistötietojärjestelmään.
Laki kiinteistötietojärjestelmästä ja
siitä tuotettavasta tietopalvelusta (453/2002)
on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta
2003. Kiinteistötietojärjestelmä on kuitenkin
teknisesti niin laaja järjestelmä, että se
otetaan käyttöön vasta 1 päivänä kesäkuuta
2005, jolloin kiinteistörekisteri lakkaa itsenäisenä rekisterinä ja
sen korvaa kiinteistötietojärjestelmä.
Tänä siirtymäaikana kiinteistörekisteri
on osa kiinteistötietojärjestelmää.
Koska siirtymäaikana voi tulla esille myös 16 §:n
3 momentissa tarkoitettua hautapaikkaa koskevan merkinnän
tekeminen kiinteistötietojärjestelmään,
valiokunta ehdottaa selkeyden vuoksi säädettävän
lain 28 §:n 6 momentin (hallituksen esityksen 28 §:n
7 momentti) loppuun lisättäväksi seuraavat
kaksi virkettä: "Jos tällainen merkintä tulee
tehtäväksi ennen 1 päivää kesäkuuta
2005, merkintä tehdään kiinteistörekisteriin
asianomaisen rekisteriyksikön kohdalle. Lääninhallituksen
tulee ilmoittaa kiinteistörekisterin pitäjälle
merkinnän tekemistä varten tarpeelliset tiedot."