Yksityiskohtaiset perustelut

8 §. Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta taikka muu rekisteröity yhteisö tai säätiö hautausmaan ylläpitäjänä.

Lakiehdotuksen 8 §:n 3 momentissa säädetään lääninhallituksen mahdollisuudesta kieltää määräajaksi tai toistaiseksi hautaaminen pykälässä tarkoitettuun hautausmaahan muun muassa silloin, kun toiminnassa toistuvasti rikotaan hautaustoimilain säännöksiä tai lupaehtoja.

Hautaamiskiellon asettaminen edellyttää siten toistuvia rikkomuksia, mutta säännöksessä ei rikkomusten laadulle ole asetettu mitään kriteerejä. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 8 §:n 3 momentin täsmentämistä seuraavasti: "...tai jos toiminnassa rikotaan olennaisella tavalla tämän lain säännöksiä tai lupaehtoja."

10 §. Ilmoitukset lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 10 §:n 2—4 momentin tarkistamista siten, että ilmaisun "kirjaamisviranomainen" sijasta käytetään sanamuotoa "maakaaren 5 luvun 2 §:ssä tarkoitettu kirjaamisviranomainen".

Lisäksi valiokunta ehdottaa 10 §:n 2 momentin toisen virkkeen täsmentämistä muotoon "...9 §:n 1 momentissa tarkoitetun vuokra- tai muun käyttöoikeuden nojalla hallitulle kiinteistölle."

14 §. Hautamuistomerkit.

Lakiehdotuksen 14 §:n 1 momentin mukaan muistomerkin tulee olla hautausmaan ylläpitäjän hyväksymä. Momentissa ei aseteta kriteerejä muistomerkin luonteelle, mutta perustelujen mukaan tarkoituksena on varmistaa, että muistomerkki on ulkonäöltään ja kooltaan hautausmaan yleisilmeeseen sopiva ja ettei muistomerkki loukkaa vainajan muistoa tai hautausmaan arvokkuutta.

Lain soveltamisen kannalta ja hautausmaan ylläpitäjän määräysvallan rajojen määrittelemiseksi valiokunta ehdottaa, että asiasta säädetään täsmällisemmin laissa. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 14 §:n 1 momentin hyväksymistä näin kuuluvana: "Hautaoikeuden haltija päättää haudalle sijoitettavista hautakivistä ja muista muistomerkeistä. Muistomerkin tulee olla hautausmaan yleiskuvaan sopiva eikä se saa loukata vainajan muistoa tai hautausmaan arvokkuutta. Muistomerkin hyväksyy hautausmaan ylläpitäjä."

Lisäksi valiokunta ehdottaa 14 §:n 3 momenttiin lisättäväksi säännöksen hautamuistomerkkien omistusoikeuden siirtymisestä hautausmaan ylläpitäjälle tilanteessa, jossa muistomerkkiä ei hautaoikeuden päättymisen jälkeen poisteta haudalta. Valiokunnan ehdottama pykälän 3 momenttiin lisättävä uusi virke kuuluu seuraavasti: "Jos hautamuistomerkkiä ei ole poistettu kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hautaoikeuden haltijalle on varattu tilaisuus sen poistamiseen, hautamuistomerkki siirtyy hautausmaan ylläpitäjälle vastikkeetta."

Hautaustoimilakiin otettava säännös hautamuistomerkin poistamisen määräajasta koskisi kattavasti kaikkia hautausmaita ja kirkkolaissa nykyisin oleva sääntely voitaisiin eri yhteydessä kumota tarpeettomana.

15 §. Hautausmaan lakkauttaminen.

Pykälän 1 momentin mukaan hautausmaa voidaan lakkauttaa ja hautausmaan alue ottaa muuhun käyttöön, kun viimeisestä hautaamisesta on kulunut vähintään 100 vuotta. Valiokunta pitää suomalaisen vakiintuneen hautausmaakulttuurinkin näkökulmasta hautausmaan rauhoittamista 100 vuodeksi perusteltuna. Todettakoon, että vielä hautausmaan lakkauttamisen jälkeen sen suojelu voi tapahtua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) tai muinaismuistolain (295/1963) nojalla.

Erityisen painavasta syystä voidaan 15 §:n 3 momentin nojalla lääninhallituksen luvalla lakkauttaa hautausmaa ja ottaa hautausmaan alue muuhun käyttöön 1 momentissa säädettyä aikaisemmin.

Hallituksen esityksessä ei ole kuvattu "erityisen painavia syitä". Valiokunta katsoo, että hautausmaan lakkauttamiseen liittyvässä kokonaisharkinnassa on painotettava vainajien muiston kunnioittamista ja hautausmaan arvokkuuteen liittyviä näkökohtia. Mahdollisuus hautausmaan lakkauttamiseen ennen 100 vuoden rauhoitusajan kulumista on tarkoitettu hyvin pidättyvästi yksittäisessä erityistilanteessa sovellettavaksi sääntelyksi. Pakottavassakin tilanteessa rauhoituksen lakkauttaminen on yleensä mahdollista rajata hautausmaan osaan.

16 §. Yksityisen haudan perustaminen.

Lakiehdotuksen 16 §:n 1 momentin nojalla lääninhallituksen lupa yksityisen haudan perustamiseen nimetyn vainajan hautaamiseksi edellyttää "erityisen syyn" olemassaoloa.

Valiokunta ehdottaa sääntelyn täsmentämistä siten, että yksityiseltä haudalta on edellytettävä paikan sopivuutta hautaustarkoitukseen. Arvioitaessa paikan sopivuutta tulee lupaharkinnassa ottaa huomioon alueen sijaintiin liittyvien seikkojen lisäksi ainakin pieteettinäkökohdat sekä terveyden- ja ympäristönsuojeluun, maankäyttöön ja sen suunnitteluun liittyvät näkökohdat.

Erityisen syyn osalta valiokunta toteaa, että yksityisen haudan perustamista on pidettävä poikkeuksena siitä pääsäännöstä, että vainajat haudataan hautausmaille.

Lakiehdotuksen 16 §:n 3 momentin mukaan yksityisestä haudasta tehdään merkintä kiinteistötietojärjestelmään lääninhallituksen toimesta, jotta esimerkiksi kiinteistön vaihdantatilanteessa voidaan todeta kyseessä olevasta rekisteristä tällaisen haudan olemassaolo ja siitä johtuvat 16 §:n 2 momentissa säädetyt käytön rajoitukset. Hallituksen esityksen 28 §:n 7 momentissa olevan siirtymäsäännöksen mukaan tällainen merkintä voidaan tehdä myös lain voimaantullessa käytössä olevista yksityisistä haudoista.

Tarkkaan ottaen yksityinen hauta voi sijaita paitsi kiinteistön alueella myös kiinteistöjen yhteisellä alueella, joka on kiinteistörekisterilain (392/1985) 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu muu rekisteriyksikkö. Täsmällisyyden vuoksi hallintovaliokunta ehdottaa 16 §:n 3 momentissa korvattavaksi sanan "kiinteistö" ilmaisulla "kiinteistörekisteriyksikkö".

17 §. Krematorion perustaminen.

Lääninhallitus voi pykälän nojalla myöntää luvan krematorion ylläpitämiseen. Perustuslakivaliokunta huomauttaa pykälän 1 momenttiin liittyen, että ehdotuksen 8 §:ään viittaava kohta on kirjoitettu tavalla, joka voi jättää epäselväksi uskonnollisten yhdyskuntien ja niiden rekisteröityjen paikallisyhtiesöjen aseman mahdollisina luvansaajina.

Hallintovaliokunta ehdottaa sääntelyn selkeyttämiseksi 17 §:n 1 momentin hyväksymistä seuraavan sisältöisenä: "Lääninhallitus voi myöntää 3 ja 7 §:ssä tarkoitetulle julkisyhteisölle ja 8 §:ssä tarkoitetulle (poist.) yhteisölle tai säätiölle luvan ylläpitää krematoriota."

18 §. Tuhkan luovuttaminen.

Lakiehdotuksen 18 §:n 3 momentissa säädetään, että krematorion ylläpitäjän on tuhkan luovuttamiseen liittyvässä toiminnassa noudatettava hallintomenettelylakia (598/1982), asiakirjain lähettämisestä annettua lakia (74/1954) ja kielilakia (148/1922) sekä mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa säädetään. Tämä johtuu siitä, että perustuslain 124 §:ssä tarkoitetun julkisen hallintotehtävän hoitajana krematorion ylläpitäjän toiminnassa ei saa vaarantaa perusoikeuksia, oikeusturvaa ja muita hyvän hallinnon takeita. Uudistetun ja uudistettavana olevan lainsäädännön johdosta hallintovaliokunta ehdottaa 18 §:n 3 momentissa viitattavaksi säädettävään hallintolakiin (HE 72/2002 vp), säädettävään uuteen kielilakiin (HE 92/2002 vp) ja säädettyyn lakiin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003).

25 §. Katastrofeissa kuolleiden hautaaminen.

Pykälä voi tulla sovellettavaksi vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa. Sääntelyn tarkoituksena on mahdollistaa pykälässä kuvatuissa tilanteissa hautaaminen hautaustoimilain muista säännöksistä poiketen. Tällöin muun muassa haudan sijainti ja hautaamistapa voivat poiketa vainajan tai lähimpien omaisten toivomuksista eikä esimerkiksi lääninhallituksen lupa hautausmaan perustamiseksi olisi välttämätön.

Pykälän tarkoitus huomioon ottaen valiokunta ehdottaa sanamuodon tarkistamista seuraavasti: "...suuronnettomuuksissa, vakavissa epidemioissa...".

Hautaustoimilain muista säännöksistä voidaan poiketa vain siltä osin kuin olosuhteet sitä välttämättömästi edellyttävät. Vainajien hautaaminen lain mukaisiin hautausmaihin ei olosuhteiden palauduttuakaan ole aina mahdollista eikä myöskään tarkoituksenmukaista. Tätä on kuitenkin syytä pitää pyrkimyksenä.

28 §. Voimaantulo- ja siirtymäsäännös.

Hallituksen esityksen mukaan laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan 1 päivänä elokuuta 2003. Saadun selvityksen perusteella on tarkoituksenmukaista saattaa laki voimaan vasta vuoden 2004 alusta lukien.

Lakiehdotuksen 6 §:n 2 momentissa säädetään siitä, että hautaustoimessa perittävien maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuksi seurakunnan tai seurakuntayhtymän maalle. Lakiehdotuksen 28 §:n 4 momentti koskee tämän järjestelmän käyttöönottamista evankelisluterilaisen kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä. Esityksessä on lähdetty siitä, että kaikkia koskeva yhtäläinen järjestelmä tulee voimaan vuoden 2004 alusta. Edellisessä kappaleessa lausuttuun viitaten valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 28 §:n 4 momentin poistamista.

Koska valiokunta on ehdottanut 28 §:n 4 momentin poistamista, pykälän 5—8 momentti siirtyvät 4—7 momentiksi.

Hallituksen esityksen 28 §:n 7 momentin mukaan hautaustoimilain voimaantullessa käytössä olevasta yksityisestä haudasta voi lääninhallitus tehdä 16 §:n 3 momentissa tarkoitetun merkinnän kiinteistötietojärjestelmään.

Laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta (453/2002) on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Kiinteistötietojärjestelmä on kuitenkin teknisesti niin laaja järjestelmä, että se otetaan käyttöön vasta 1 päivänä kesäkuuta 2005, jolloin kiinteistörekisteri lakkaa itsenäisenä rekisterinä ja sen korvaa kiinteistötietojärjestelmä. Tänä siirtymäaikana kiinteistörekisteri on osa kiinteistötietojärjestelmää.

Koska siirtymäaikana voi tulla esille myös 16 §:n 3 momentissa tarkoitettua hautapaikkaa koskevan merkinnän tekeminen kiinteistötietojärjestelmään, valiokunta ehdottaa selkeyden vuoksi säädettävän lain 28 §:n 6 momentin (hallituksen esityksen 28 §:n 7 momentti) loppuun lisättäväksi seuraavat kaksi virkettä: "Jos tällainen merkintä tulee tehtäväksi ennen 1 päivää kesäkuuta 2005, merkintä tehdään kiinteistörekisteriin asianomaisen rekisteriyksikön kohdalle. Lääninhallituksen tulee ilmoittaa kiinteistörekisterin pitäjälle merkinnän tekemistä varten tarpeelliset tiedot."