Perustelut

Yleistä

Eduskunta on vuoden 2004 valtiopäivillä hyväksynyt ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen (HaVM 4/2004 vp — HE 28/2003 vp). Hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti eduskunta on edellyttänyt hallituksen seuraavan tarkkaan uuden ulkomaalaislain toimivuutta ja soveltamista ottaen seurannassa huomioon muun ohella ulkomaalaisten opiskelijoiden työnteko-oikeuden helpottamisen ja laajentamisen. Seurannan ja siihen liittyvän selvitystyön perusteella hallituksen on edellytetty valmistelevan tarvittaessa nopeasti ja yksittäisinäkin asioina uutta ulkomaalaislakia koskevat muutosehdotukset.

Käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen keskeisenä tavoitteena on edistää Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta niin sanotuista kolmansista maista tulevien opiskelijoiden hakeutumista ja sijoittumista suomalaiseen työelämään. Pitkällä tähtäimellä pyrkimyksenä on vaikuttaa siihen, että Suomen työmarkkinoille saadaan lisää ulkomaalaista työvoimaa. Opiskelijoiden maahanmuutto on yksi keino turvata osaavan työvoiman saatavuutta väestön ikääntyessä.

Opiskelijoiden työnteosta

Ulkomaalaiselle opiskelijalle myönnetään ulkomaalaislain (301/2004) 45 §:n momentin 3 kohdan perusteella tilapäinen oleskelulupa. Ensimmäinen oleskelulupa myönnetään yleensä yhdeksi vuodeksi. Jatkoluvan pituus voi olla enintään 3 vuotta. Sen myöntämisen edellytyksenä on, että opiskelija on edennyt opinnoissaan. Käytännössä opiskelijalle myönnetäänkin jatkolupa vuodeksi kerrallaan, jotta lupaviranomainen voi säännöllisesti tarkistaa opintosuoritukset. Opiskelun perusteella myönnettävä oleskelulupa on aina luonteeltaan tilapäinen koko opiskelun keston ajan.

Ulkomaalaislain nojalla opiskelijalla on oikeus tehdä ansiotyötä opiskelun ohessa ilman työntekijän oleskelulupaa, jos työ on tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai osa-aikaisen työn määrä ei ylitä 20 tuntia viikossa taikka kokoaikainen työ sijoittuu aikaan, jolloin oppilaitoksessa ei järjestetä varsinaista opetusta.

Opiskelija voi myös tehdä kokoaikaista työtä, jonka työtunnit ylittävät yllä mainitut rajoitukset. Tällöin hänen tulee kuitenkin ennen työnteon aloittamista saada työntekijän oleskelulupa tai muu oleskelulupa työntekoa varten.

Voimassa olevat opiskeluun perustuvan oleskeluluvan työnteko-oikeuden rajoitukset kohdistuvat aikaan, jolloin oppilaitoksessa järjestetään opetusta. Nämä rajoitukset on kuitenkin koettu liian jäykiksi, sillä ne eivät anna opiskelijalle mahdollisuutta jaksottaa työntekoa ja opiskelua kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten soveltuvalla tavalla. Joustavampi työnteon rajoittaminen auttaa opiskelijaa myös suunnittelemaan toimeentuloedellytyksen täyttämistä. Valiokunta pitääkin perusteltuna — tähdentäen samalla opinnoissa menestymisen tärkeyttä — hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta, että työnteon viikottaisen tuntimäärärajoituksen sijaan opiskelijan työnteko-oikeutta rajoitetaan pidemmällä aikavälillä siten, että työn määrä tasoittuu keskimäärin 25 tuntiin viikossa. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että työn määrä ei ylitä sanottua tuntimäärää.

Työn tekeminen tutkinnon suorittamisen jälkeen

Suoritettuaan tutkinnon Suomessa ulkomaalainen voi jäädä maahan, jos edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle ovat olemassa muulla perusteella, esimerkiksi jos opiskelija on saanut työpaikan. Lupa opiskelijalle myönnetään samoin perustein kuin muillekin kolmansista maista tulleille ulkomaalaisille. Jos edellytyksiä oleskeluluvan myöntämiselle ei tutkinnon suorittamisen jälkeen ole, opiskelija joutuu poistumaan maasta opiskelun perusteella myönnetyn luvan voimassaoloajan päätyttyä.

Jotta ulkomaalainen voisi pyrkiä hyödyntämään Suomessa hankkimaansa koulutusta suomalaisilla työmarkkinoilla, hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Suomessa tutkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta jatko-oleskelulupa työnhakua varten. Kyseinen lupa myönnetään opiskelua varten myönnetyn oleskeluluvan päättymisestä. Lakiehdotuksen mukaan oleskelulupa työnhakua varten voidaan myöntää yhden kerran tutkinnon suorittamisen jälkeen kuuden kuukauden ajanjaksoksi.

Valiokunta toteaa, että hallituksen esitykseen sisältyy käytännön työllistymisen kannalta sellainen ongelma, että Suomessa tutkinnon suorittanut ei olisi oikeutettu työnhakua varten myönnetyllä oleskeluluvalla aloittamaan työntekoa, vaan hänen tulisi tätä ennen saada erillinen oleskelulupa työntekoa varten. Hankaluutta aiheuttaa myös se, että opiskelijana tehtyä työtä ei saisi enää jatkaa ennen kuin oleskelulupa työntekoa varten on myönnetty.

Valiokunta ehdottaakin lakiehdotukseen lisättäväksi uuden 81 a §:n seuraavasti:

"81 a §

Suomessa tutkinnon suorittaneen ulkomaalaisen työnteon jatkaminen ja aloittaminen

Jos jatko-oleskelulupahakemus työntekoa tai työnhakua varten on tehty aikaisemman opiskelua varten 45 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla myönnetyn oleskeluluvan voimassa ollessa, ulkomaalainen saa jatkaa aiemman oleskeluluvan nojalla tapahtunutta työntekoa tai aloittaa uuden työnteon.

Jos jatko-oleskelulupahakemus työntekoa varten on tehty aikaisemman 54 §:n 4 momentin perusteella myönnetyn oleskeluluvan voimassa ollessa, ulkomaalainen saa työpaikan löydettyään aloittaa työnteon.

Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun hakemukseen annetaan kielteinen ratkaisu, työntekoa ei saa jatkaa, vaikka päätökseen haetaan muutosta valittamalla."

Valiokunnan ehdottaman 81 a §:n 1 momentin nojalla Suomessa tutkintonsa suorittanut opiskelija voi jatkaa opiskelun aikana aloittamaansa työntekoa taikka aloittaa uuden työnteon opiskelua varten myönnetyn oleskeluluvan voimassaolon päätyttyä, jos hän on hakenut jatko-oleskelulupaa työnhakua tai työntekoa varten. Edellytyksenä työnteon jatkamiselle tai uuden työnteon aloittamiselle on, että jatko-oleskelulupahakemus työnhakua tai työntekoa varten on tehty aikaisemman opiskelua varten myönnetyn oleskeluluvan voimassa ollessa. Työnteon jatkaminen tai aloittaminen ei ole mahdollista, jos ulkomaalaisen oleskeluluvan voimassaolo on päättynyt ennen kuin hän on jättänyt jatkolupahakemuksen. Ulkomaalainen on tällöin ollut laittomasti maassa, jolloin ei ole perusteltua, että hän saa aloittaa työnteon ilman työntekoa varten myönnettyä oleskelulupaa.

Pykälän 2 momentin nojalla ulkomaalainen, jolle on myönnetty oleskelulupa työnhakua varten, saa aloittaa työnteon heti löydettyään työpaikan. Oleskelulupaa työntekoa varten tulee kuitenkin hakea heti työpaikan löydyttyä. Työntekoa saa jatkaa työnhakua varten myönnetyn oleskeluluvan nojalla siihen saakka, kunnes oleskelulupahakemus työntekoa varten on ratkaistu.

Pykälän 3 momentissa säädetään siitä, että 1 ja 2 momenteissa tarkoitetuissa tapauksissa työnteko tulee keskeyttää, jos oleskelulupahakemukseen annetaan kielteinen ratkaisu ensimmäisessä asteessa. Työntekoa ei kielteisen ratkaisun jälkeen saa jatkaa, vaikka päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Valitusvaiheessa voi kulua niin paljon aikaa, että muussa tapauksessa työtä saatettaisiin voida tehdä ilman lupaa hyvinkin pitkään.

Lopuksi

Lakiehdotuksen 79 §:n 4 momentissa sallitaan tutkintonsa suorittaneelle ulkomaalaiselle tehdä työtä "ilman ulkomaalaislain 72 §:n 1 momentin mukaista harkintaa". Sanamuodon tarkoituksena on ilmaista, ettei tutkinnon suorittaneen ulkomaalaisen kohdalla tehdä 72 §:n 1 momentista ilmenevää tarveharkintaa tai muutakaan momentista johtuvaa arviointia.

Valiokunta toteaa, että ulkomaalaisen työllistyminen edellyttää käytännössä riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Tästä syystä tärkeää on sekä kannustaa ulkomaalaisia kielen opiskeluun että huolehtia kielenopetuksen tarjonnasta.

Asiantuntijakuulemisessa on viitattu niihin ongelmiin, jotka johtuvat kotikuntalain (201/1994) soveltamisen eroista eri kunnissa. Saadun tiedon mukaan sisäasiainministeriössä on asetettu hanke, jonka tehtävänä on valmistella esitys kotikunnan määräytymistä maahan muutettaessa koskevan kotikuntalain 4 §:n 1 momentin muuttamiseksi. Hankkeessa on nimenomaan tiedostettu opiskelijoita koskeva ongelma ja eri kunnissa sovellettu erilainen käytäntö.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin.