Yleisperustelut

Uudistuksen tarve

Vuoden 2014 alusta voimaan tulevassa uudessa poliisilaissa (872/2011) säädetään pitkälti voimassa olevan poliisilain (493/1995) tapaan poliisin tehtävistä. Niihin kuuluvat keskeisesti oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikoksien ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Poliisi hoitaa lisäksi lupahallintoon liittyvät ja muut sille laissa erikseen säädetyt tehtävät sekä antaa jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua.

Poliisi on keskeinen sisäisen turvallisuuden ylläpitäjä. Poliisin osaamisvaatimukset ovat jatkuvasti kasvaneet, ne ovat jo nykyisin korkeat ja näyttävät yhä kasvavan. Pelkästään poliisin uudistettu, vuoden 2014 alusta voimaan tuleva uusi peruslainsäädäntö — poliisilaki, esitutkintalaki (805/2011) ja pakkokeinolaki (806/2011) — muodostaa yhdessä rikoslain (39/1889) kanssa vaativan osaamiskokonaisuuden. Asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa sekä henkilötietojen käsittelyä koskeva laaja sääntely on esimerkiksi erilaista lupahallintoa koskevan normiston ohella tullut jo aiemmin osaksi poliisin päivittäistä työtä. Unionitason normisto tuo myös oman lisänsä poliisin osaamisvaatimuksiin. Lisäksi on syytä mainita, että erillislainsäädännössä on laajalti asetettu poliisin tehtäväksi valvoa mitä moninaisimman normiaineksen noudattamista.

Poliisin työ edellyttää käytännön tietojen ja taitojen lisäksi monen tieteenalan tietoja ja vahvaa teoreettista osaamista, jota on kyettävä soveltamaan tarvittaessa nopeastikin etenevässä tilanteessa oikealla tavalla. Valiokunta tähdentää, että poliisin tehtävä on yhtäältä vaativa asiantuntijatehtävä, mutta samalla toisaalta palvelutehtävä, jossa keskeisellä sijalla on perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Jokaisen poliisimiehen on myös kyettävä laatimaan kielellisesti ja sisällöllisesti laadukkaita asiakirjoja, joita käytetään oikeudellisessa harkinnassa.

Hallintovaliokunta toteaa, että lainsäädännön ja yhteiskunnan monimutkaistuminen sekä poliisin työvälineiden monipuolistuminen ja teknistyminen ovat asettaneet poliisin perustyölle sellaiset ammattitaitovaatimukset, jotka tosiasiassa edellyttävät ammattikorkeakoulutason osaamista. Vastaavasti ovat kasvaneet myös poliisin johtamiselle asetetut vaatimukset. Valiokunta pitääkin välttämättömänä poliisikoulutuksen uudistamista kokonaisuudessaan korkea-asteen koulutukseksi.

Poliisiammattikorkeakoulu

Poliisiammattikorkeakoulun ensisijainen tehtävä on antaa peruskoulutus poliisialalle tuleville ja johtamiskoulutusta poliisitoimen esimiehille. Lisäksi oppilaitoksen tehtävänä on tarjota tarvittaessa korkeakouluopetusta myös muiden sisäisen turvallisuuden viranomaisten palveluksessa oleville henkilöille. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimustehtävä liittyy poliisitoiminnan ja sisäisen turvallisuuden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä Poliisiammattikorkeakoulun opetusta palvelevaan soveltavaan tutkimukseen. Valiokunta pitää perusteltuna hallituksen esitykseen sisältyvää sisäiseen turvallisuuteen liittyvää laaja-alaista Poliisiammattikorkeakoulun tehtäväkenttää. Myönteistä on, että poliisitoimi nähdään osana laajempaa sisäisen turvallisuuden kokonaisuutta.

Tällä hetkellä Poliisiammattikorkeakoulun tehtävistä, poliisialan tutkinnoista, poliisin peruskoulutukseen ottamisesta ja opiskelijan asemasta säädetään poliisikoulutuksesta annetussa laissa (68/2005; HaVM 24/2004 vp), poliisikoulutuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (283/2005) sekä poliisiammattikorkeakoulun opiskelijan opinto-sosiaalisista eduista annetussa sisäasiainministeriön asetuksessa (1250/2007).

Valiokunta pitää perusteltuna Poliisiammattikorkeakoulun erityinen tehtäväkokonaisuus huomioon ottaen, että oppilaitos kuuluu edelleen sisäasiainministeriön toimialaan. Tarkoitus on myös, että ammattikorkeakoulu jatkaa toimintaansa Poliisihallituksen alaisuudessa. Näistä lähtökohdista on luontevaa, että Poliisihallitus päättää myös Poliisiammattikorkeakoulun toimintaan osoitettavasta talousarviorahoituksesta, tutkintokoulutuksen aloituspaikkojen määrästä sekä opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteista. Valiokunta pitää asianmukaisena, että pääosa Poliisiammattikorkeakoulun toiminnasta rahoitetaan valtion talousarvion poliisin toimintamenomomentilta. Tämän lisäksi oppilaitoksella voi olla jatkossakin maksullista julkisoikeudellista palvelutoimintaa (esimerkiksi yksityisen turvallisuusalan kouluttajakurssit) ja liiketaloudellista palvelutoimintaa (muun muassa poliisin ennalta ehkäisevää toimintaa tukevat kurssit sekä koulutusvienti).

Hallituksen esityksen mukaan Poliisiammattikorkeakoulussa on sisäistä hallintoa varten sisäasiainministeriön nimittämä rehtori ja Poliisihallituksen nimittämä hallitus, jonka puheenjohtajana rehtori toimii. Hallituksen tehtävänä on vahvistaa ammattikorkeakoulun sisäiset säännöt — ohjesääntö, järjestyssääntö ja tutkintosääntö — ja tutkintokoulutuksen opetussuunnitelma. Lisäksi Poliisiammattikorkeakoulun hallitus ratkaisee muun muassa opiskelijavalintaa ja opiskelijoiden kurinpitoa koskevat oikaisuvaatimukset. Hallituksen kokoonpanon osalta valiokunta tähdentää, että ammattikorkeakoulun sisäisessä opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevassa päätöksenteossa on tärkeää ottaa asiantuntemus huomioon riittävällä tavalla. Tarkoitus on, että hallituksessa ovat edustettuina henkilökunta, opiskelijakunta ja sisäisen turvallisuuden alalla toimivat viranomaiset ja järjestöt.

Valiokunta ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa eräitä muutoksia Poliisiammattikorkeakoulussa tapahtuvaan opiskeluun liittyviin säännöksiin.

Tutkintouudistus

Edellä lausutusta ilmenee valiokunnan pitävän poliisin perustutkinnon tutkinnonuudistusta välttämättömänä poliisiin kohdistuvien kansallisten ja kansainvälisten yhä lisääntyvien vaatimusten vuoksi. Valiokunta tähdentää, että uudistettavassa korkea-asteen koulutuksessa tulee opiskelijalle antaa poliisityön vaatimien käytännöllisten taitojen ja teoreettisten tietojen lisäksi monipuoliset vuorovaikutukseen ja ongelmanratkaisuun liittyvät valmiudet. Valiokunta korostaa käytännöllisten taitojen osalta erityisesti kenttätyön merkitystä poliisin koulutuksessa ja kenttätyökokemuksen tärkeyttä poliisityössä.

Poliisialaa ja erityisesti poliisipäällystön koulutusta palvelevaa tieteellistä tutkimusta Poliisiammattikorkeakoulussa on jo harjoitettu vuodesta 1998 lähtien. Saadun selvityksen mukaan poliisipäällystön tutkinnossa on yhdistynyt tieteelliseen tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuva opetus. Tärkeää on, että kehitystyön tuloksena poliisipäällystön keskuudessa vallitsee tutkiva ja kehittävä työote. Valiokunta korostaa, että tutkintouudistuksen myötä uuden poliisialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet poliisimiehistöön ja alipäällystöön kuuluvat poliisimiehet omaksuvat myös tällaisen tutkivan ja kehittävän työotteen. Siten voidaan luoda perusta myös poliisipäällystön osaamistason nostamiseen entisestään, kun ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet poliisimiehet jatkavat opintojaan ja suorittavat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Poliisiammattikorkeakoulussa.

Osaamisvaatimusten nousu edellyttää vastaavasti muutoksia myös koulutuksen sisällössä. Kysymys on pitkäkestoisesta prosessista, joka on alkanut jo ennen nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen antamista eduskunnalle. Tähän prosessiin kuuluvat opetussuunnitelmatyö sekä henkilöstön ja tutkimuksen kehittäminen ovat saadun selvityksen mukaan olleet jo pitempään Poliisiammattikorkeakoulun normaalia kehitystyötä, minkä vuoksi koulutuksen uudistaminen hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla ei edellytä erityistä lisäresurssia.

Opintososiaaliset etuudet

Hallituksen esityksessä ehdotetaan opintososiaalisten etujen yhtenäistämistä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Nykyisin Poliisiammattikorkeakoulu tarjoaa perustutkintoa suorittavalle poliisikokelaalle kokelaspäivärahaa, maksuttoman majoituksen koulun asuntolassa ja ilmaisen ruuan koulun ruokalassa sekä ilmaisen terveydenhuollon. Opintotukilain (65/1994) mukaisena opintotukena poliisikokelas voi saada muussa kuin korkeakoulussa maksettavaa opintorahaa, eräin edellytyksen asumislisää sekä opintolainan valtiontakauksen.

Nuoremman konstaapelin määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetty poliisin perustutkinnon opiskelija saa poliisiyksiköltä päätoimiseen opiskeluun varatulta 3,5 kuukauden ajalta palkan sekä lähiopintojen ajalta Poliisiammattikorkeakoulun järjestämän maksuttoman ruokailun, majoituksen ja terveydenhuollon lisäksi poliisiyksikön kurssipäivärahan.

Hallituksen esityksen mukaan poliisin perustutkintoa suorittava ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija saa ensimmäisen lukuvuoden aikana korkeakouluopintoihin myönnettävää opintotukilain mukaista opintotukea ja ateriatukea. Toisena lukuvuonna opiskelija on palkallisessa harjoittelussa ja saa virkaehtosopimuksen mukaista palkkaa eikä ole oikeutettu opintotukeen. Kolmannen lukuvuoden aikana opiskelija saa jälleen opintotukilain mukaista opintotukea ja korkeakouluopiskelijan ateriatukea.

Sivistysvaliokunta on lausunnossaan pitänyt ongelmallisena Poliisiammattikorkeakoulun opintososiaalisten etujen yhdenmukaistamista opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan ammattikorkeakoulussa opiskelevien tutkinto-opiskelijoiden etujen kanssa.

Hallintovaliokunta toteaa, että ehdotetun Poliisiammattikorkeakoululain säännökset ovat monin osin täysin tai lähes yhteneväiset ammattikorkeakoululain (351/2003) kanssa. Näin ollen vertailukohtana opintososiaalisten etujen osalta voidaan pitää muita ammattikorkeakouluja. Joka tapauksessa on otettava huomioon, että opintososiaalisten etujen muuttamisessa on kysymys osaltaan valtiolle koituvista kustannussäästöistä. Hallituksen esitys on tältä osin osa poliisin hallintorakenneuudistusta, jonka yhteydessä on sitouduttu tiettyihin säästötavoitteisiin. Siltä osin kuin säästöjä ei voitaisi kerryttää opintososiaalisista eduista, ne jouduttaisiin joka tapauksessa ottamaan muista poliisin toimintamenoista ja saadun selvityksen mukaan todennäköisesti poliisin kenttätoiminnan menoista.

Poliisin ammatti on varsin arvostettu ja monipuolinen ammatti, johon johtavan koulutuksen vetovoimatekijät perustuvat Poliisiammattikorkeakoulun saamien selvitysten mukaan muihin kuin taloudellisiin tekijöihin.

Valiokunta puoltaa opintososiaalisia etuja koskevan sääntelyn hyväksymistä hallituksen esityksen mukaisessa muodossa.

Valiokunta kiinnittää kuitenkin vielä erikseen huomiota sivistysvaliokunnan lausunnossa esitettyihin huoliin koskien opintososiaalisten etujen heikentämisen vaikutuksia. Tärkeää on seurata ja arvioida vaikutuksia kokonaisuudessaan sekä muun muassa, miten muutokset vaikuttavat koulutukseen hakeutumiseen tai opintojen aikaisen työssäkäynnin aiheuttamaan opintojen pitkittymiseen. Etujen heikennykset voivat aiheuttaa monille eri puolilla Suomea asuville perheellisille hakijoille ylivoimaisen esteen. Sivistysvaliokunta toteaa lausunnossaan muun muassa, että moni nyt koulutuksessa oleva vanhempi alan vaihtaja ei olisi voinut aloittaa opintoja ilman maksutonta majoitusta. Hallintovaliokunnan käsityksen mukaan muutos merkitsee myös sitä, että kampusyhteisö tulee häviämään ja samalla menetetään poliisin koulutukseen ja myös poliisin työn ammattitaitoon kuuluvaa yhteisöllisyyttä. Muutos voi myös johtaa koulutuksen aloittaneiden keski-iän alentumiseen nykyisestään. Samalla poliisikoulutus saattaa menettää arvokasta yleistä elämänkokemusta ja kypsyyttä, jolla voidaan katsoa olevan merkitystä poliisin ammatin menestyksekkäässä hoitamisessa.

Opetuskielet

Hallituksen esityksen mukaan opetuskielinä Poliisiammattikorkeakoulussa ovat jatkossakin suomi ja ruotsi. Vaikka esityksessä ei puututa ruotsinkieliseen poliisikoulutukseen opetus- ja tutkintokielenä, valiokunta tähdentää, että tarjolla tulee olla opetusta asianmukaisesti molemmilla kansalliskielillä kaikilla poliisikoulutuksen asteilla. Esityksen mukaan opetuskielinä on mahdollista käyttää myös muita kuin kansalliskieliämme.

Seuranta

Hallituksen tulee tarkkaan seurata poliisin tutkintouudistuksen tavoitteiden toteutumista ja käytännön toimeenpanoa sekä arvioida muutosten vaikutuksia poliisin osaamiseen ja ammattitaitoon kuuluvien tietojen ja taitojen sekä kenttätyön kehittämiseen. Lisäksi tulee seurata opintososiaalisten etujen muutosten eri vaikutuksia ottaen huomioon, mitä sivistysvaliokunnan lausunnosta ja tästä mietinnöstä ilmenee.

Muut kannanotot

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa 2.—4. lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomina ja 1. lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin kannanotoin ja muutosehdotuksin.