Yleisperustelut
Poliisin paikallishallinnon kehittäminen
Hallituksen esityksessä ehdotetaan poliisin paikallishallinnon
kehittämiseksi, että vastaisuudessa voidaan muodostaa
toisaalta poliisilaitoksia, joiden toimialueena on useampi kuin
yksi kihlakunta, ja toisaalta määrätä kihlakuntien
poliisilaitokset hoitamaan tehtäviä yhteistoiminnassa.
Tavoitteena on tehostaa poliisitoimen voimavarojen käyttöä sekä turvata
poliisin palvelujen saatavuus ja laatu.
Hallintovaliokunta korostaa poliisin paikallishallinnon kehittämisessä hallintoselonteosta
antamansa
mietinnön tavoin, että peruslähtökohtana
on kansalaisten oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen
eli oikeus saada turvallisuuspalvelut asuinpaikasta riippumatta
(HaVM 2/2006 vp — VNS
2/2005 vp).
Poliisia koskevaa lainsäädäntöä tulee
mainitun valtioneuvoston selonteon mukaan muuttaa siten, että täydellisessä yhteistoiminnassa
olevien paikallispoliisin toiminta-alueiden perustaminen
on mahdollista. Hallintovaliokunta on tähän liittyen
lausunut mietinnössään HaVM 2/2006
vp, että riittävän suuret alueet ja yksiköt mahdollistavat
erikoistumisen ja useamman kuin yhden poliisipartion yhtäaikaisen
toiminnan. Valiokunta on pitänyt poliisin yhteistoiminnan
tehostamista toiminta-alueita laajentamalla — siis myöskin
asiallisesti yhdestä tai useammasta kihlakunnasta muodostuvan
poliisilaitoksen perustamista — mahdollisena edellyttäen, että se
toteutetaan myös käytännössä niin,
että poliisin palvelut ja tehtävät hoidetaan
tällä tavoin nykyistä paremmin. Samalla
valiokunta on todennut, että sellaisia nykyisiä yhteistyömuotoja,
jotka ovat hyviä ja toimivia, on syytä myös vastaisuudessa
hyödyntää.
Käsiteltävänä olevasta poliisihallintolain muutosehdotuksesta
ilmenee, että muodostettaessa kihlakunnan poliisilaitos,
jonka toimialueena on useampi kuin yksi kihlakunta, tulee ottaa
huomioon eri alueiden erityispiirteet. Näitä ovat
muun muassa asukasmäärä, asukastiheys,
liikenneyhteydet sekä kieliolot ja aluejaotuksen vaikutus
viranomaisen kielilain (423/2003) 6 §:ssä tarkoitettuun
kielelliseen asemaan (6 §:n 2 mom.).
Kielilaissa turvataan perustuslaissa säädetty jokaisen
oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa
viranomaisessa omaa kansalliskieltään, suomea
tai ruotsia. Valiokunta painottaa hallituksen esityksen perusteluihin
sisältyvää vaatimusta, jonka mukaan jatkossakin
tulee olla ruotsia työkielenään käyttäviä poliisilaitoksia.
Kielilain 8 §:stä ilmenee, että saamen
kielen käyttämisestä viranomaisessa ja
julkiselle vallalle kuuluvaa tehtävää muutoinkin
hoidettaessa säädetään erikseen.
Saamen kielilain (1086/2003) 11 §:n
perusteella saamelaisten oikeudet käyttää myös
kihlakunnan viranomaisissa saamen kieltä suullisesti ja
kirjallisesti sekä saada toimituskirjansa saamenkielellä riippuvat siitä,
sijaitsevatko viranomaisen virastot saamelaisten kotiseutualueella
vai ei. Valiokunta tähdentää, että poliisihallinnon
kehittämistoimenpiteiden yhteydessä tulee myöskin
saamelaisten kielellinen asema turvata.
Valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista
annetun lain (126/1992) 2 §:n
mukaan tavoitteena on muun muassa turvata valtion paikallishallinnon
palvelujen riittävä ja tasapuolinen saatavuus
maan eri osissa. Tämän valtion paikallishallinnon
puitelain merkitys on eri hallinnonalojen erityislakien muuttamisen
myötä vähenemässä.
Tämän vuoksi ja koko käsiteltävänä olevan
lainsäädäntöhankkeen hyväksyttävyyden
kannalta valiokunta pitää välttämättömänä, että säädettävään
lakiin otetaan velvoite vastata poliisin tehtäviin liittyvien
kansalaisten palveluiden tasapuolisesta saatavuudesta ja laadusta maan
eri osissa. Valiokunta katsoo, että vastuu tästä velvoitteesta
kuuluu kaikille poliisihallinnon tasoille eli poliisin ylijohdolle,
poliisin lääninjohdolle ja paikallispoliisin johdolle.
Käsiteltävänä olevasta lakiehdotuksesta
oma erillinen kysymyksensä on se, että poliittinen
vastuu luonnollisesti kuuluu viime kädessä maan
hallitukselle ja erityisesti sisäasiainministerille.
Hallintovaliokunta katsoo edelleen, että poliisihallinnon
tulostavoitteiden lisäksi tulee asettaa nimenomaan palvelujen
laatua ja saatavuutta koskevat tavoitteet. Kansalaisten palvelujen kannalta
on merkityksellistä saavuttaa mahdollisimman hyvä tasapaino
taajaan asuttujen alueiden lukuisten yhtäaikaisten ja pitkien
etäisyyksien harvalukuisimpien palvelutarpeiden
turvaamisessa. Palvelujen saatavuuteen ja laatuun kuuluu olennaisesti
myös palvelujen takaaminen lähellä kansalaista
molemmilla kansallisilla kielillä paikallisten kieliolojen
mukaan samoin kuin saamen kielellä saamelaisten kotiseutualueella.
Paikallispoliisin toimialueiden laajentamisella pyritään
tehostamaan peruspoliisitoimintaan kuuluvia kenttäpartiointia
mukaan lukien hälytystoiminta, rikostutkintaa ja lupapalveluja.
Samalla sisäisestä hallinnosta — talous-,
henkilöstö- ja muu hallinto — sekä poliisitoiminnallisista
tukitoimista vapautuvia voimavaroja voidaan kohdistaa peruspoliisitoimintaan.
Vaikka poliisipäälliköiden määrä tulee
jatkossa vähenemään, tämä ei
tarkoita johtamistarpeen vähenemistä. Päinvastoin
johtamista tulee vahvistaa nykyaikaisen poliisitoiminnan vaatimusten
mukaisesti.
Valiokunta korostaa, että poliisin hälytystoiminnan
kehittämisen lähtökohtana tulee olla
hälytyspalvelujen tuottaminen lähellä kansalaista. Kansalaisille
on ensiarvoisen tärkeää se, että poliisilta
saadaan hälytyspalvelut nopeasti ja tehtävät
suoritetaan asianmukaisesti. Kaikilla poliisilaitoksilla tai yhteistoiminta-alueilla
tulee olla valmius ympärivuorokautiseen hälytystoimintaan.
Lisäksi muut järjestyspoliisitoimintaan kuuluvat
tehtävät on turvattava läheisyysperiaatteella
myös harvaan asutulla alueella, mikä edellyttää toiminta-alueiden
mahdollisesti laajentuessa erityisiä toimenpiteitä harvaan
asuttujen alueiden turvallisuuspalveluiden järjestämiseksi.
Kenttäpartioiden puuttuminen lisäisi rikollisten
toimintamahdollisuuksia näillä alueilla, minkä vuoksi
on huolehdittava, että poliisin läsnäolo
ja näkyvyys ei vähene, vaan pikemminkin paranee.
Uudistuksella pyritään nimenomaan kansalaisten
arjen turvaamiseen.
Rikostutkinnan osalta valiokunta katsoo, että poliisilaitoksen
tai yhteistoiminta-alueen tulee kyetä järjestämään
ainakin tavanomaisten väkivaltarikosten, omaisuusrikosten,
talous- ja petosrikosten sekä huumausainerikosten tutkinta. Lähtökohtana
tulee olla myös harvaan asutuilla alueilla tutkintapalveluiden
turvaaminen ja paikallistuntemuksen säilyttäminen.
Valiokunta tähdentää keskusrikospoliisin
roolia erityisesti kansainvälisen järjestäytyneen
rikollisuuden torjunnassa (muun muassa talousrikollisuus, rahanpesu,
pankkirikokset, osa pörssirikoksista), minkä vuoksi
paikallispoliisin rikostutkinnan osaamista ja erikoistumista on
tarpeen vahvistaa.
Kansalaisnäkökulmasta on tärkeää lupapalvelujen
saatavuus kohtuullisella etäisyydellä joko asuin-
tai työpaikkakunnalla. Tämän vuoksi on pidettävä yllä riittävää poliisin
palveluverkostoa ja täydennettävä sitä muiden
viranomaisten kanssa yhteisillä asiakaspalvelua tarjoavilla
yhteispalvelupisteillä. Lisäksi palvelua tulee
tehostaa uusia palvelumuotoja, kuten liikkuvia ja sähköisiä palveluja,
kehittämällä.
Lakiehdotuksen perusteella tapahtuvassa paikallispoliisin yhteistoiminnassa
ei ole kysymys täydellisestä yhteistoiminnasta.
Valiokunta katsoo, että pysyväisluonteinen yhteistoiminta
koskee luontevasti lähinnä hälytys- ja
kenttäpartiotoimintaa sekä rikostutkintaa erityisesti
harvaan asutuilla alueilla. Yhteistoiminnan järjestelyjen osalta
on kiinnitettävä huomiota siihen ainakin periaatteessa
liittyviin rakenteellisiin kysymyksiin, koska yhteistoiminta-alueen
päälliköllä ja alueen poliisipäälliköllä on
päällekkäistä valtaa ja vastuuta.
Hallintovaliokunta korostaa aiemmin lausuttuun viitaten, ettei
hallinnollisten rajojen muutoksia — muodostamalla useamman
kuin yhden kihlakunnan käsittäviä poliisilaitoksia — saa
toteuttaa siten, että kansalaisten palvelut heikkenevät.
Tavoitteena on nimenomaan palvelujen turvaaminen. Hallinnollisten
rajojen mahdolliset muutokset antavatkin tähän
toiminnalliset mahdollisuudet. Tarkoitus ei myöskään
ole keskittää poliisimiehiä toimimaan
vain keskuspaikoista, vaan muun muassa nykyisiä poliisilaitoksia
tulee hyödyntää poliisin tehtäviä hoidettaessa.
Valiokunta viittaa tässäkin yhteydessä säännökseen,
joka velvoittaa turvaamaan palvelut maan eri osissa.
Poliisilaitosten ja kihlakuntien määrä on
tällä hetkellä 90. Kihlakuntien määrään
hallituksen esityksellä ei puututa. Vaikka jokaisessa kihlakunnassa
ei olisikaan omaa poliisipäällikköä,
on kaikissa kihlakunnissa oltava asianmukaiset poliisin palvelut.
Valiokunta tähdentää myös
sitä, ettei ulosoton ja syyttäjätoimen
paikallishallinnon järjestämisellä ole
vaikutusta poliisin hallinnolliseen jaotukseen. Poliisitoimen ratkaisut
lähtevät sen omista lähtökohdista,
joihin liittyy olennaisesti kansalaisten palvelujen turvaaminen. Ulosotossa
ja syyttäjän tehtävissä ei ole
samalla tavoin kysymys palvelujen tarjoamisen tarpeesta. Myös
esitutkintaa johtavan poliisin yhteistoiminta syyttäjän
kanssa voidaan järjestää asianmukaisesti
hallinnollisista rajoista riippumatta.
Tällä hetkellä paikallispoliisin
aluejaotuksen, toimipaikkaverkoston ja yhteistoiminnan kehittämiseen
liittyvä kokonaisselvitys on meneillään
valtiosihteeri Kari Salmen johdolla. Näin ollen konkreettisia
toimenpide-ehdotuksia ei ole valiokunnan käytettävissä.
Valiokunta edellyttääkin hallituksen huolehtivan
siitä, että hallintovaliokuntaa informoidaan kirjallisesti muutoshankkeesta
perusteluineen hyvissä ajoin ennen poliisilaitoksen muodostamista
useammasta kuin yhdestä kihlakunnasta (Valiokunnan 1.
lausumaehdotus). Valiokunta voi sitten tarpeen mukaan pyytää lisäselvitystä tai
myös perustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetun
selvityksen ja antaa sen johdosta sisäasiainministeriölle
tai valtioneuvostolle perustuslaissa tarkoitetun lausunnon.
Poliisihallinnon muun rakenteen kehittäminen
Syyttäjäntoimen osalta on jo aiemmin luovuttu läänitason
organisaatiosta. Nykyisin syyttäjät on hallinnollisesti
järjestetty kaksiportaisesti valtakunnansyyttäjän
virastoon ja paikallistasolle.
Myös ulosoton hallinnossa ollaan siirtymässä kaksiportaiseen
hallintomalliin. Lääninhallitusten oikeushallinto-osastoille
nykyisin kuuluvat tehtävät on tarkoitus siirtää uudelle
ulosoton keskusvirastolle. Hallintovaliokunta on puoltanut mainittuja
hallituksen esitykseen HE 83/2006 vp sisältyviä ulosoton
hallinnon uudistuksia (HaVL 47/2006 vp).
Valiokunta katsoo, että myös poliisin osalta on
arvioitava poliisin lääninjohdon tehtävät
ja asema (Valiokunnan 2. lausumaehdotus).
Poliisin tekniikkakeskuksen tehtävät
Poliisin tekniikkakeskuksen tehtävänä on
hankkia, ylläpitää ja kehittää poliisin
kalustoa, välineitä ja varusteita.
Tarkoitus on, että poliisin tekniikkakeskus voi hankkia,
ylläpitää ja kehittää myös
muiden valtion ja kunnan turvallisuusviranomaisten kalustoa, välineitä ja
varusteita sekä muidenkin valtion ja kunnan viranomaisten
turvakalustoa, -välineitä ja -varusteita.
Samalla tekniikkakeskukselle ehdotetaan annettavaksi tärkeitä hallinto-
ja lupaviranomaistehtäviä. Tehtäviin
kuuluisi ratkaista ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja
erityisen vaarallisten ammusten kaupalliseen toimintaan liittyvät
lupa-asiat, asekeräilijän hyväksyntää koskevat
hakemusasiat ja erityisen vaarallisten ampuma-aseiden hankkimislupa-asiat.
Poliisin tekniikkakeskuksen ratkaistavaksi kuuluisivat myös
asealan elinkeinonharjoittamista ja ase-elinkeinon harjoittajan
vastuuhenkilön hyväksyntää koskevat
hakemusasiat sekä ampuma-aseiden kaupallista siirtoa, tuontia,
vientiä ja kauttakuljetusta koskevat hakemusasiat. Edelleen
tekniikkakeskus toimisi Suomessa ampuma-aseiden ja patruunoiden
käyttöturvallisuuden tarkastusta suorittavana
tarkastuslaitoksena.
Lisäksi tekniikkakeskukselle esitetään
siirrettäväksi yksityisen turvallisuusalan valtakunnallinen
valvonta ja ohjaus. Kysymys on vartioimisliiketoiminnasta, turvasuojaustoiminnasta
ja järjestyksenvalvontatoiminnasta. Tekniikkakeskus myöntäisi
ja peruuttaisi vartioimisliikeluvat sekä hyväksyisi
vartioimisliikkeiden vastaavat hoitajat. Se myös kehittäisi
vartioimisliikkeisiin ja järjestyksenvalvontaan kohdistuvaa
käytännön valvontatoimintaa poliisilaitosten
kanssa.
Hallintovaliokunta toteaa, että poliisin tekniikkakeskus
on sisäasiainministeriön poliisiosaston alainen
tukipalveluyksikkö, joka toimii nettobudjetoituna tilivirastona
ja jonka suoritteet on hinnoiteltu liiketaloudellisin perustein. Tekniikkakeskuksen
keskeisiä asiakkaita ovat poliisi, Hätäkeskuslaitos
ja muut turvallisuualan viranomaiset. Yksityiselle sektorille suuntautunut
myynti on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi.
Poliisin tekniikkakeskus toimii alan yksityisiin yrityksiin nähden
hankintojen kilpailuttajana ja toteuttajana sekä jossakin
määrin myös kilpailijana maahantuonnissa
ja lopputuotemarkkinoilla.
Poliisin tekniikkakeskukselle annettavaksi esitettyjen viranomaistehtävien
osalta hallintovaliokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella,
että suunnitellut viranomaistehtävät
ovat omiaan vaarantamaan Poliisin tekniikkakeskuksen toiminnan uskottavuuden
poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten hankintojen tasapuolisena
ja syrjimättömänä kilpailuttajana
ja toteuttajana, jos sillä samalla on kilpailutukseen osallistuviin
elinkeinonharjoittajiin kohdistuvia lupa-, valvonta- tai tarkastustehtäviä.
Nämä ongelmat eivät poistu, vaikka viranomaistehtävät ja
niitä koskeva päätöksenteko
pyrittäisiinkin eriyttämään
poliisin tekniikkakeskuksen markkinaehtoisesta toiminnasta.
Mainitut muutosehdotukset vaarantavat myös tekniikkakeskuksen
organisaation tulevan kehittämisen. Keskuksen liikelaitostaminen
voi kilpailunäkökohtien johdosta tulla ajankohtaiseksi,
jos sen myynti poliisihallinnon ulkopuolisille markkinoille laajentuu
merkittävästi.
Edellä lausutun perusteella hallintovaliokunta ehdottaa
viranomaistehtäviä koskevien ehdotusten poistamista
lakiehdotuksista.
Tehtävään määrääminen
Hallituksen esityksessä ehdotetaan poliisin ylimmän
johdon osalta siirryttäväksi järjestelmään,
jossa virkaan nimittäminen ja tehtävään määrääminen
erotettaisiin toisistaan. Järjestely koskisi sisäasiainministeriön
yhteensä kolmen poliisijohtajan (lainsäädäntöasioiden,
kansainvälisten asioiden ja poliisitoiminta-asioiden poliisijohtajat),
keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja liikkuvan poliisin päälliköiden
sekä Helsingin poliisilaitoksen päällikön
ja viiden läänin poliisijohtajan virkaa.
Osaan mainituista viroista nimittää nykyisin valtioneuvosto
ja osaan sisäasiainministeriö. Näiden
virkojen kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu perehtyneisyys tehtäväalueeseen,
joka on eri viroissa erilainen. Jonkin edellä mainitun
viran tultua avoimeksi, nimittäminen tapahtuisi ensin poliisineuvoksen
virkaan. Sisäasiainministeriö voisi sitten määrätä tällaisia
virkoja hoitavat henkilöt eri tehtäviin. Tehtävää täytettäessä ei enää noudatettaisi
haku- tai ilmoittautumismenettelyä eikä siihen
myöskään liittyisi hakijoiden tai ilmoittautuneiden
keskinäistä vertailua perustuslain 125 §:n
2 momentissa säädettyjen nimitysperusteiden — taito,
kyky ja koeteltu kansalaiskunto — perusteella.
Hallituksen esityksessä on perusteltu muutoshanketta
viittaamalla ainoastaan eduskunnan käsiteltävänä olevaan
valtion ylimmän virkamiesjohdon niin sanottuun virkapankkilainsäädäntöön,
joka on parhaillaan perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä lausunnon
antamista varten (HE 245/2006 vp).
Hallintovaliokunta katsoo, että nimittämisen tulee
tapahtua käsiteltävänä olevassa
lakiehdotuksessa mainittuihin virkoihin ja tehtäviin avoimen
hakuprosessin kautta, jolloin kaikilla pätevillä hakijoilla
on mahdollisuus jättää hakemuksensa täytettävänä olevaan
tehtävään ja siten valinta voi kohdistua
pätevimpään henkilöön.
Hallintovaliokunta ehdottaakin tehtävään
määräämistä koskevien
säännösten poistamista lakiehdotuksesta.
Poliisikoulutuksesta
Valiokunta pitää perusteltuna Poliisiammattikorkeakoulun
ja Poliisikoulun yhdistämistä yhdeksi uudeksi
oppilaitoskokonaisuudeksi, jossa annetaan poliisialan ammattikorkeakoulutusta, poliisin
jatko- ja täydennyskoulutusta sekä poliisin peruskoulutusta.
Valiokunta puoltaa uuden oppilaitoksen muodostamista ammattikorkeakouluksi
poliisihallinnon erityisoppilaitoksena. Poliisin koulutuksen korkean
tason ylläpitämiseksi tämä on
perusteltua ottaen samalla huomioon poliisikoulutuksen
vaativuus. Tarkoitus on saadun selvityksen mukaan pitemmällä tähtäimellä nostaa
myös poliisin peruskoulutus ammattikorkeakoulutasolle.
Muutoinkin maassamme on yleisiä ammattikorkeakouluja, joissa
annetaan myös muuta kuin ammattikorkeakouluopetusta.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki poliisin hallinnosta
1 §. Poliisihallinto ja poliisiyksiköt.
Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisikoulu ehdotetaan yhdistettäväksi
yhdeksi uudeksi oppilaitokseksi. Hallituksen esityksen 1 §:n
3 momentissa oppilaitoksen nimeksi ehdotetaan Poliisialan koulutus-
ja kehittämiskeskus. Hallintovaliokunta ehdottaa uuden
oppilaitoksen nimeksi Poliisiammattikorkeakoulu.
4 §. Poliisin ylijohto.
Poliisin ylijohdossa ovat maamme ylimpiin kuuluvat poliisin
toimivaltuudet omaavat poliisimiehet, ylimpänä poliisiylijohtaja.
Lakiehdotuksen 4 §:n 2 momentin mukaan poliisin ylijohdon
tehtävänä on muun muassa johtaa
poliisitoimintaa koko maassa. Valiokunta tähdentää nykyaikaisen
johtamisen merkitystä kaikissa tilanteissa, myös
organisaation kehittämistoimenpiteissä. Johtamisessa
on tärkeää luoda edellytykset alaiselle
hallinnolle hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti.
Poliisin palvelut ovat kansalaisille tärkeitä palveluita.
Tämän vuoksi poliisin ylimmän johdon
tulee myös omalta osaltaan vastata niiden saatavuudesta
ja laadusta. Valiokunta ehdottaa sanotun sisältöisen
lisäyksen tekemistä 4 §:n 2 momentin
uuteen 2 kohtaan, jolloin hallituksen esityksen 2 momentin 2 ja
3 kohta siirtyvät 3 ja 4 kohdaksi.
5 §. Poliisin lääninjohto.
Poliisin ylijohdolle valiokunnan asettamaa velvoitetta vastaavasti hallintovaliokunta
ehdottaa 5 §:n 2 momenttiin uutta 2 kohtaa, jonka mukaan
poliisin lääninjohdon tehtävänä on
vastata poliisin tehtäviin liittyvien kansalaisten palvelujen
tasapuolisesta saatavuudesta ja laadusta läänin
alueella.
Pykälän 2 momentin 3 kohdassa säädetään poliisin
lääninjohdon tehtäväksi hyväksyä asianomaisten
yksiköiden kanssa neuvoteltuaan alaistensa yksiköiden
tulostavoitteet sisäasiainministeriön lääninjohdolle
asettamien tulostavoitteiden ja toimintalinjojen perusteella. Hallintovaliokunta
ehdottaa, että 5 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetään
myös velvoitteesta asettaa palvelujen tasapuolista saatavuutta
ja laatua koskevat tavoitteet.
6 §. Paikallispoliisi.
Paikallinen poliisitoimi järjestetään
pykälän 1 momentin mukaan siten, että kihlakunnan
poliisilaitoksen toimialueena on yksi tai useampi kihlakunta. Hallintovaliokunta
ehdottaa yleisperusteluissa lausuttuun viitaten, että momentissa
asetetaan myös kihlakunnan poliisilaitokselle vastuu poliisin
tehtäviin liittyvien kansalaisten palvelujen tasapuolisesta saatavuudesta
ja laadusta. Tämä luonnollisesti koskee poliisilaitoksen
toimialuetta.
Lakiehdotuksen tarkoituksena on turvata henkilöstön
asema muutosprosessissa. Tämän vuoksi valiokunta
ehdottaa lakiehdotuksen 6 §:n 3 momentin loppuun
lisättävän täsmennyksen, jonka
mukaan lakkautettavan poliisipäällikön viran
haltija "sijoitetaan uudelleen ammattitaitoansa ja kykyänsä vastaaviin
tehtäviin". Näin säädettävä laki
vastaa samaa periaatetta kuin ulosoton hallinnon uudistamisessakin
on tarkoitus noudattaa (HE 83/2006 vp).
Valiokunta tähdentää kehittämistyön
onnistumiseksi hyvän henkilöstöpolitiikan
merkitystä
12 §. Poliisiammattikorkeakoulu.
Valiokunta ehdottaa edellä 1 §:n 3 momenttiin
viitaten 12 §:ssä säädettäväksi
poliisialan koulutus- ja kehittämiskeskuksen sijasta Poliisiammattikorkeakoulusta.
Muutoinkin valiokunta ehdottaa pykälän kirjoittamisasun
tarkistamista teknisesti sisältöä muuttamatta.
13 §. Poliisin tekniikkakeskus.
Pykälän 3 momentin mukaan Poliisin tekniikkakeskus
hoitaa myös sille ampuma-aselaissa (1/1998),
yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa (282/2002)
ja järjestyksenvalvojista annetussa laissa (533/1999)
erikseen säädetyt tehtävät.
Yleisperusteluissaan lausuttuun viitaten valiokunta ehdottaa
hallituksen esityksen 3 momentin poistamista lakiehdotuksesta, jolloin
hallituksen esityksen 4 momentti siirtyy pykälän 3 momentiksi.
15 b §. Virkamiehen tehtävään
määrääminen.
Yleisperusteluissa lausuttuun viitaten valiokunta ehdottaa
15 b §:n poistamista lakiehdotuksesta.
15 c §. Muutoksenhaku.
Lakiehdotuksen 15 c § sisältää muutoksenhaunkiellon
koskien 15 b §:ssä tarkoitettua
tehtävään määräämistä. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa myös 15 c §:n poistamista
lakiehdotuksesta.
Voimaantulosäännös.
Voimaantulosäännöksen 3 momentti
koskee sisäasiainministeriön poliisiosaston arpajais-
ja asehallintoyksikön asehallinnon sekä turvallisuusalan
valvontayksikön henkilöstön siirtymistä ja
virkojen siirtämistä Poliisin tekniikkakeskukseen.
Koska valiokunta on ehdottanut lakiehdotuksen 13 §:n 2
momentin poistamista, on myös voimaantulosäännöksen
3 momentti poistettava.
Hallituksen esityksessä voimaantulosäännöksen
4 momenttiin valiokunta ehdottaa tehtäväksi muutokset,
jotka johtuvat siitä, että Poliisialan koulutus-
ja kehittämiskeskuksen sijasta valiokunta ehdottaa perustettavan
uuden oppilaitoksen nimeksi Poliisiammattikorkeakoulu.
Hallintovaliokunta ehdottaa voimaantulosäännöksen
5 momentin muuttamista hallituksen esityksen voimaantulosäännöksen
4 momentin kohdalla mainituista syistä.
2. Ampuma-aselaki
Yleisperusteluista ilmenee, ettei valiokunta voi puoltaa asehallinnon
viranomaistehtävien siirtämistä poliisin
tekniikkakeskukselle. Tämän johdosta valiokunta
ehdottaa 2. lakiehdotuksen hylkäämistä.
3. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista
Yleisperusteluista ilmenee myös, ettei valiokunta voi
puoltaa yksityisen turvallisuusalan viranomaistehtävien
siirtämistä poliisin tekniikkakeskukselle. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa 3—7 §:n, 15 §:n,
20 §:n 2 momentin, 21—23, 42, 43, 45—47,
49, 51, 52 ja 60 §:n sekä voimaantulosäännöksen
3 momentin poistamista lakiehdotuksesta.
4. Laki järjestyksenvalvojista
7 §. Henkilön poistaminen, kiinni ottaminen
ja säilössäpito.
Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan
lakiehdotuksen 7 §:n 3 momentin nojalla antaa tarkempia
säännöksiä järjestyksenvalvojan
kiinni ottaman henkilön säilössäpidosta. Perustuslakivaliokunnan
lausunnon mukaan asetuksenantovaltuus näyttää ongelmalliselta
perustuslain 7 §:n 3 momenttiin sisältyvän
sen säännöksen kannalta, jonka mukaan
vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla. Järjestyksenvalvojista
annetun lain 7 §:ää on kuitenkin vastikään
täydennetty perustuslaista johtuvat vaatimukset täyttävillä säännöksillä (EV 94/2006
vp, PeVL 21/2006 vp). Uudessa
sääntelykokonaisuudessa nyt ehdotettu valtuus
rajautuu asianmukaisella tavalla tarkoittamaan lakia tarkempien
säännösten antamista. Valtuus kuitenkin
on selvyyden vuoksi perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan syytä sijoittaa
lain täydennetyn 7 §:n viimeiseksi momentiksi.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta hallintovaliokunta
ehdottaa 7 §:ään lisättäväksi uuden
7 momentin seuraavasti: "Kiinni otetun säilössäpidosta
säädetään tarkemmin sisäasiainministeriön
asetuksella."
Lisäksi mainitun muutoksen johdosta lakiehdotuksen
3 momentista on tarpeen poistaa maininta asetuksenantovaltuudesta.
9 a §. Koiran mukana pitäminen.
Hallintovaliokunta on hallituksen esityksen HE 265/2004 vp pohjalta
hyväksynyt lakiehdotuksen järjestyksenvalvojista
annetun lain muuttamiseksi (HaVM 22/2006 vp).
Koiran mukana pitämistä koskevat säännökset
on sanotussa lakiehdotuksessa sisällytetty 11 §:ään,
minkä vuoksi käsiteltävänä olevasta
lakiehdotuksesta on poistettava 9 a §.
10 §. Järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen.
Hallintovaliokunnan mietinnössä HaVM 22/2006
vp järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä koskevat
säännökset ovat lakiehdotuksen 12 §:ssä,
minkä vuoksi myös 10 § tulee poistaa käsiteltävänä olevasta
lakiehdotuksesta.
5. Laki poliisikoulutuksesta
Hallituksen esityksen 5. lakiehdotus sisältää voimassa
olevaan lakiin tekniset muutokset, jotka johtuvat siitä,
että uuden oppilaitoskokonaisuuden nimi olisi Poliisialan
koulutus- ja kehittämiskeskus. Hallintovaliokunta on päätynyt
siihen, että yhdistettävän Poliisiammattikorkeakoulun
ja Poliisikoulun nimeksi tulee Poliisiammattikorkeakoulu. Mietintö sisältää tästä
johtuvat
muutokset lakiehdotukseen.
14 §. Koulutuksesta erottaminen.
Opiskelija voidaan lakiehdotuksen 14 §:n 1 momentin 1 kohdan
nojalla erottaa koulutuksesta, jos hän on antanut koulutukseen
pyrkiessään vääriä tai harhaanjohtavia
tietoja taikka salannut sellaisen itseään koskevan
seikan, joka olisi voinut estää koulutukseen valinnan.
Perustuslakivaliokunta on aiemmin katsonut vastaavan sääntelyn
vaikuttavan kohtuuttoman ankaralta, koska opiskelija voi säännöksen
sanamuodon mukaan menettää opiskeluoikeutensa
vähäisenkin väärän
tai harhaanjohtavan tiedon perusteella. Valiokunta piti aiemmassa
tapauksessa tarpeellisena sääntelyn täsmentämistä oikeasuhtaisuuden
vaatimuksia paremmin vastaavaksi (PeVL 12/2005
vp). Samoista syistä perustuslakivaliokunta katsoo olevan
tarpeen täsmentää nyt esillä olevaa
lainkohtaa.
Hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen 14 §:n 1
momentin 1 kohdan kirjoittamista Pelastusopistosta annetun lain
28 §:n 1 momentin 1 kohtaa vastaavasti. Valiokunnan
ehdottaman sanamuodon mukaan Poliisiammattikorkeakoulu voi erottaa
opiskelijan koulutuksesta, jos tämä on antanut
koulutukseen pyrkiessään sellaisen väärän
tai harhaanjohtavan tiedon taikka salannut sellaisen itseään
koskevan seikan, joka olisi estänyt hänen
valintansa opiskelijaksi.